Soteli amk haku kevät 2018
Onko täälä muita jotka on hakemassa tänä keväänä amk yhteishaussa johonkin soteli alan opintoihin? Ois kiva saada lukuvinkkejä yms...?
Kommentit (4979)
Syksyllä esivalintakokeen pisteet tulivat sähköpostiin 5 päivää kokeen jälkeen.
Tampereelle kutsut tuli n. 10 päivää ennen varsinaista valintakoetta ja Jyväskylään 2,5 viikkoa ennen valintakoetta, eli kyllä silloin oli ainakin reilusti yli viikko aikaa valmistautua kokeeseen. Toki työvuorojen sumpliminen ei onnistu monessa paikassa noin lyhyellä varoitusajalla.
Onko tuo Tampereen koe sitten muuttunut viime syksystä kun joku sanoi että siinä testataan vain motivaatiota, soveltuvuutta ja matematiikkaa? Mielestäni viime syksynä ainakin testattiin kyseisiä asioita eikä mitään muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi enkussa se vika ei ollut öö... oikein? Väite oli jotain siihen suuntaan, että jollain aivo-osalla ei ollut niin suurta merkitystä ikäihmisillä? Eikös se nyt just näin ollut? Vai oliko siinä se aivojen osan käännös väärin tai jotain muuta kompiaista?
Myös tokavika meni itsellä vikaan. Sitä kyllä mietin, mutta lopulta sitten ruksin oikein. Eli se, että Alzheimerin tauti vaikuttaa hippocampukseen ja siihen toiseen alueeseen. Siinähän ei sanottu näin, vaan että se vaikeuttaa "viestintää" näiden alueiden välillä tmv., mutta arvelin, että viitataan samaan asiaan. Ei sitten viitattu.
Lisäksi se eka juttu, joka tosin itselläni meni oikein, eli muistiongelmien yleisyydestä, oli mielestäni outo sikäli, että tekstissä oli "not uncommon" (tai common, en muista, kumpi se oli, mutta sillä ei ole merkitystä) ja väitteessä oli käsite "varsin tavallisia". "Varsin tavallisia" ei ole mielestäni suinkaan sama asia kuin "yleisiä". Tässä kohdin taas kompaa ei ollutkaan, vaan oikein oli.
Samaten olen näköjään tullut suomen kieltä ymmärtämättömäksi. Stressi teki ihmisistä ennalta-arvaamattomia eikä mekaanisia suojia käytettykään. Hmmm.
Enkusta samaa mieltä ja samojen kanssa pähkäilin. Äikässä kuitenkin puhuttiin psyyken suojautumiskeinoista tms.,ei mekaanisista suojista joiden alle ihminen menee suojaan. Stressistä taas luki jotain että ihmiset voivat palata vanhoihin malleihin stressitilanteessa,eli käyttäytyä "ennalta-arvaamattomasti".
Mun oli pakko nyt ihan hakea tuo äikän teksti eli https://www.tehylehti.fi/fi/terveys/millaista-lapsuutta-kannat-ajattelu…
"Monista ihmisistä tulee mustavalkoisia myös stressaantuneina ja kriisitilanteissa.
– Silloin ihminen menettää resilienssiään ja muita rakentavia keinoja käsitellä asioita. Hän palaa herkästi varhaisiin suojamekanismeihin, Vesterinen kertoo.
Tämä selittää, miksi stressaantunut ihminen saattaa suuttua tai purskahtaa itkuun tilanteessa, jossa käyttäytyy yleensä fiksusti."
Siis juu, eihän tuossa sanota, että MEKAANISIA suojia eikä sanota turvaa eikä uhattuna olemista, mutta edelleen ymmärtäisin siten, että tuossa puhutaan juuri siitä (eli defensseistä, kun kunnon toimintakeinoja ei ole).
Mutta nyt tuli kyllä yksi juttu mieleen: kysymys kuuluu "mitä seurauksia...". Jos valitsee tuon vaihtoehdon "Hän kokee itsensä uhatuksi ja siksi hakeutuu mekaanisten suojien alle turvaan.", se kertoo enemmänkin selityksen käytökseen kuin näkyviä seurauksia.
No jaa, vaikeata vääntöä kuitenkin (ja minä oon kielitieteilijä taustaltani, how ironic is that). Ei ihme, että aika jää kesken, kun minua nuo jäävät vaivaamaan vielä kokeen loputtuakin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi enkussa se vika ei ollut öö... oikein? Väite oli jotain siihen suuntaan, että jollain aivo-osalla ei ollut niin suurta merkitystä ikäihmisillä? Eikös se nyt just näin ollut? Vai oliko siinä se aivojen osan käännös väärin tai jotain muuta kompiaista?
Myös tokavika meni itsellä vikaan. Sitä kyllä mietin, mutta lopulta sitten ruksin oikein. Eli se, että Alzheimerin tauti vaikuttaa hippocampukseen ja siihen toiseen alueeseen. Siinähän ei sanottu näin, vaan että se vaikeuttaa "viestintää" näiden alueiden välillä tmv., mutta arvelin, että viitataan samaan asiaan. Ei sitten viitattu.
Lisäksi se eka juttu, joka tosin itselläni meni oikein, eli muistiongelmien yleisyydestä, oli mielestäni outo sikäli, että tekstissä oli "not uncommon" (tai common, en muista, kumpi se oli, mutta sillä ei ole merkitystä) ja väitteessä oli käsite "varsin tavallisia". "Varsin tavallisia" ei ole mielestäni suinkaan sama asia kuin "yleisiä". Tässä kohdin taas kompaa ei ollutkaan, vaan oikein oli.
Samaten olen näköjään tullut suomen kieltä ymmärtämättömäksi. Stressi teki ihmisistä ennalta-arvaamattomia eikä mekaanisia suojia käytettykään. Hmmm.
Enkusta samaa mieltä ja samojen kanssa pähkäilin. Äikässä kuitenkin puhuttiin psyyken suojautumiskeinoista tms.,ei mekaanisista suojista joiden alle ihminen menee suojaan. Stressistä taas luki jotain että ihmiset voivat palata vanhoihin malleihin stressitilanteessa,eli käyttäytyä "ennalta-arvaamattomasti".
Mun oli pakko nyt ihan hakea tuo äikän teksti eli https://www.tehylehti.fi/fi/terveys/millaista-lapsuutta-kannat-ajattelu…
"Monista ihmisistä tulee mustavalkoisia myös stressaantuneina ja kriisitilanteissa.
– Silloin ihminen menettää resilienssiään ja muita rakentavia keinoja käsitellä asioita. Hän palaa herkästi varhaisiin suojamekanismeihin, Vesterinen kertoo.
Tämä selittää, miksi stressaantunut ihminen saattaa suuttua tai purskahtaa itkuun tilanteessa, jossa käyttäytyy yleensä fiksusti."
Siis juu, eihän tuossa sanota, että MEKAANISIA suojia eikä sanota turvaa eikä uhattuna olemista, mutta edelleen ymmärtäisin siten, että tuossa puhutaan juuri siitä (eli defensseistä, kun kunnon toimintakeinoja ei ole).
Mutta nyt tuli kyllä yksi juttu mieleen: kysymys kuuluu "mitä seurauksia...". Jos valitsee tuon vaihtoehdon "Hän kokee itsensä uhatuksi ja siksi hakeutuu mekaanisten suojien alle turvaan.", se kertoo enemmänkin selityksen käytökseen kuin näkyviä seurauksia.
No jaa, vaikeata vääntöä kuitenkin (ja minä oon kielitieteilijä taustaltani, how ironic is that). Ei ihme, että aika jää kesken, kun minua nuo jäävät vaivaamaan vielä kokeen loputtuakin!
Mekaaninen suoja = fyysinen suoja, esim. haarniska
Ja ongelma alue oli neocortexin ja hippokampuksen yhdistävä osa, ei itse neocortex tai hippokampus.
Ja viimisessä oli muistaakseni, että se oli väärin, koska alueen ei huomattu reagoivan alzhaimerin tautiin, vaan että sen toiminta heikkenee ikääntyessä, joka johtaa muistiongelmiin.
Vierailija kirjoitti:
Syksyllä esivalintakokeen pisteet tulivat sähköpostiin 5 päivää kokeen jälkeen.
Tampereelle kutsut tuli n. 10 päivää ennen varsinaista valintakoetta ja Jyväskylään 2,5 viikkoa ennen valintakoetta, eli kyllä silloin oli ainakin reilusti yli viikko aikaa valmistautua kokeeseen. Toki työvuorojen sumpliminen ei onnistu monessa paikassa noin lyhyellä varoitusajalla.
Onko tuo Tampereen koe sitten muuttunut viime syksystä kun joku sanoi että siinä testataan vain motivaatiota, soveltuvuutta ja matematiikkaa? Mielestäni viime syksynä ainakin testattiin kyseisiä asioita eikä mitään muuta.
En tiedä miten syksyllä oli, mutta Tampereella on nyt kuulemma kokonaan uusi sähköinen valintakoe, kun ennen on ollut psykologin haastattelu ja kirjallinen osa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi enkussa se vika ei ollut öö... oikein? Väite oli jotain siihen suuntaan, että jollain aivo-osalla ei ollut niin suurta merkitystä ikäihmisillä? Eikös se nyt just näin ollut? Vai oliko siinä se aivojen osan käännös väärin tai jotain muuta kompiaista?
Myös tokavika meni itsellä vikaan. Sitä kyllä mietin, mutta lopulta sitten ruksin oikein. Eli se, että Alzheimerin tauti vaikuttaa hippocampukseen ja siihen toiseen alueeseen. Siinähän ei sanottu näin, vaan että se vaikeuttaa "viestintää" näiden alueiden välillä tmv., mutta arvelin, että viitataan samaan asiaan. Ei sitten viitattu.
Lisäksi se eka juttu, joka tosin itselläni meni oikein, eli muistiongelmien yleisyydestä, oli mielestäni outo sikäli, että tekstissä oli "not uncommon" (tai common, en muista, kumpi se oli, mutta sillä ei ole merkitystä) ja väitteessä oli käsite "varsin tavallisia". "Varsin tavallisia" ei ole mielestäni suinkaan sama asia kuin "yleisiä". Tässä kohdin taas kompaa ei ollutkaan, vaan oikein oli.
Samaten olen näköjään tullut suomen kieltä ymmärtämättömäksi. Stressi teki ihmisistä ennalta-arvaamattomia eikä mekaanisia suojia käytettykään. Hmmm.
Enkusta samaa mieltä ja samojen kanssa pähkäilin. Äikässä kuitenkin puhuttiin psyyken suojautumiskeinoista tms.,ei mekaanisista suojista joiden alle ihminen menee suojaan. Stressistä taas luki jotain että ihmiset voivat palata vanhoihin malleihin stressitilanteessa,eli käyttäytyä "ennalta-arvaamattomasti".
Mun oli pakko nyt ihan hakea tuo äikän teksti eli https://www.tehylehti.fi/fi/terveys/millaista-lapsuutta-kannat-ajattelu…
"Monista ihmisistä tulee mustavalkoisia myös stressaantuneina ja kriisitilanteissa.
– Silloin ihminen menettää resilienssiään ja muita rakentavia keinoja käsitellä asioita. Hän palaa herkästi varhaisiin suojamekanismeihin, Vesterinen kertoo.
Tämä selittää, miksi stressaantunut ihminen saattaa suuttua tai purskahtaa itkuun tilanteessa, jossa käyttäytyy yleensä fiksusti."
Siis juu, eihän tuossa sanota, että MEKAANISIA suojia eikä sanota turvaa eikä uhattuna olemista, mutta edelleen ymmärtäisin siten, että tuossa puhutaan juuri siitä (eli defensseistä, kun kunnon toimintakeinoja ei ole).
Mutta nyt tuli kyllä yksi juttu mieleen: kysymys kuuluu "mitä seurauksia...". Jos valitsee tuon vaihtoehdon "Hän kokee itsensä uhatuksi ja siksi hakeutuu mekaanisten suojien alle turvaan.", se kertoo enemmänkin selityksen käytökseen kuin näkyviä seurauksia.
No jaa, vaikeata vääntöä kuitenkin (ja minä oon kielitieteilijä taustaltani, how ironic is that). Ei ihme, että aika jää kesken, kun minua nuo jäävät vaivaamaan vielä kokeen loputtuakin!
Mekaaninen suoja = fyysinen suoja, esim. haarniska
Ja ongelma alue oli neocortexin ja hippokampuksen yhdistävä osa, ei itse neocortex tai hippokampus.
Ja viimisessä oli muistaakseni, että se oli väärin, koska alueen ei huomattu reagoivan alzhaimerin tautiin, vaan että sen toiminta heikkenee ikääntyessä, joka johtaa muistiongelmiin.
:D :D Teoria tämäkin. Heh, no juu, siis suoja voi tarkoittaa konkreettistakin suojaa, mutta tuossa sitä ei ollut varmaan tarkoitettu kirjaimellisesti. Kyllähän sanaa "mekaaninen" käytetään monessa yhteydessä, esim. mekaaninen toiminto. Sellaista käsitettä ei tietääkseni kuitenkaan ole kuin mekaaninen suoja, jos tarkoitetaan konkreettista suojaa. En ainakaan sanakirjasta tai googlesta ole tällaista merkitystä löytänyt.
Niinpä, tuo hippokampus-juttu oli aika selkeä, mutta siinä tosiaan itse rohkenin tulkita väitteen ronskimmin.
Mut kiitti tuosta vikasta - eli siinä siis ilmeisesti sanottiin, että tutkimuksessa ei todettu niin suurta merkitystä kys. alueella, mutta yleisesti ottaen sen toiminta heikkenee ikääntyessä. No siinä lopussa kyllä tulikin jo kiire eli eipä ole tullut luettua huolella.
Onko joku lukenut tuota vain tilaajille näkyvää HS:n uutista valintakoevilpistä? Ilmeisesti jotkut tekevät kokeen jopa kuuden hengen ryhmissä. Mittaako tämäkin vaan korkeakoulujen mielestä motivaatiota ja nokkeluutta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi enkussa se vika ei ollut öö... oikein? Väite oli jotain siihen suuntaan, että jollain aivo-osalla ei ollut niin suurta merkitystä ikäihmisillä? Eikös se nyt just näin ollut? Vai oliko siinä se aivojen osan käännös väärin tai jotain muuta kompiaista?
Myös tokavika meni itsellä vikaan. Sitä kyllä mietin, mutta lopulta sitten ruksin oikein. Eli se, että Alzheimerin tauti vaikuttaa hippocampukseen ja siihen toiseen alueeseen. Siinähän ei sanottu näin, vaan että se vaikeuttaa "viestintää" näiden alueiden välillä tmv., mutta arvelin, että viitataan samaan asiaan. Ei sitten viitattu.
Lisäksi se eka juttu, joka tosin itselläni meni oikein, eli muistiongelmien yleisyydestä, oli mielestäni outo sikäli, että tekstissä oli "not uncommon" (tai common, en muista, kumpi se oli, mutta sillä ei ole merkitystä) ja väitteessä oli käsite "varsin tavallisia". "Varsin tavallisia" ei ole mielestäni suinkaan sama asia kuin "yleisiä". Tässä kohdin taas kompaa ei ollutkaan, vaan oikein oli.
Samaten olen näköjään tullut suomen kieltä ymmärtämättömäksi. Stressi teki ihmisistä ennalta-arvaamattomia eikä mekaanisia suojia käytettykään. Hmmm.
Enkusta samaa mieltä ja samojen kanssa pähkäilin. Äikässä kuitenkin puhuttiin psyyken suojautumiskeinoista tms.,ei mekaanisista suojista joiden alle ihminen menee suojaan. Stressistä taas luki jotain että ihmiset voivat palata vanhoihin malleihin stressitilanteessa,eli käyttäytyä "ennalta-arvaamattomasti".
Mun oli pakko nyt ihan hakea tuo äikän teksti eli https://www.tehylehti.fi/fi/terveys/millaista-lapsuutta-kannat-ajattelu…
"Monista ihmisistä tulee mustavalkoisia myös stressaantuneina ja kriisitilanteissa.
– Silloin ihminen menettää resilienssiään ja muita rakentavia keinoja käsitellä asioita. Hän palaa herkästi varhaisiin suojamekanismeihin, Vesterinen kertoo.
Tämä selittää, miksi stressaantunut ihminen saattaa suuttua tai purskahtaa itkuun tilanteessa, jossa käyttäytyy yleensä fiksusti."
Siis juu, eihän tuossa sanota, että MEKAANISIA suojia eikä sanota turvaa eikä uhattuna olemista, mutta edelleen ymmärtäisin siten, että tuossa puhutaan juuri siitä (eli defensseistä, kun kunnon toimintakeinoja ei ole).
Mutta nyt tuli kyllä yksi juttu mieleen: kysymys kuuluu "mitä seurauksia...". Jos valitsee tuon vaihtoehdon "Hän kokee itsensä uhatuksi ja siksi hakeutuu mekaanisten suojien alle turvaan.", se kertoo enemmänkin selityksen käytökseen kuin näkyviä seurauksia.
No jaa, vaikeata vääntöä kuitenkin (ja minä oon kielitieteilijä taustaltani, how ironic is that). Ei ihme, että aika jää kesken, kun minua nuo jäävät vaivaamaan vielä kokeen loputtuakin!
Mekaaninen suoja = fyysinen suoja, esim. haarniska
Ja ongelma alue oli neocortexin ja hippokampuksen yhdistävä osa, ei itse neocortex tai hippokampus.
Ja viimisessä oli muistaakseni, että se oli väärin, koska alueen ei huomattu reagoivan alzhaimerin tautiin, vaan että sen toiminta heikkenee ikääntyessä, joka johtaa muistiongelmiin.:D :D Teoria tämäkin. Heh, no juu, siis suoja voi tarkoittaa konkreettistakin suojaa, mutta tuossa sitä ei ollut varmaan tarkoitettu kirjaimellisesti. Kyllähän sanaa "mekaaninen" käytetään monessa yhteydessä, esim. mekaaninen toiminto. Sellaista käsitettä ei tietääkseni kuitenkaan ole kuin mekaaninen suoja, jos tarkoitetaan konkreettista suojaa. En ainakaan sanakirjasta tai googlesta ole tällaista merkitystä löytänyt.
Niinpä, tuo hippokampus-juttu oli aika selkeä, mutta siinä tosiaan itse rohkenin tulkita väitteen ronskimmin.
Mut kiitti tuosta vikasta - eli siinä siis ilmeisesti sanottiin, että tutkimuksessa ei todettu niin suurta merkitystä kys. alueella, mutta yleisesti ottaen sen toiminta heikkenee ikääntyessä. No siinä lopussa kyllä tulikin jo kiire eli eipä ole tullut luettua huolella.
Lisäys tuohon mekaaniseen suojaan: voihan se olla, että tuossa haluttiin kuitenkin sotkea mekaaninen vs. mekanismi -sanoilla, koska en tiedä, onko "mekaaninen suoja" silti mikään virallinen psykologinen termi. Ja perun osin sanani: totta, ehkä tuo haarniska olisi kuitenkin mekaaninen suoja (iholle). Tai ainakin jauhelihapakkauksessa on mekaaninen suoja tai kameran objektiivin mekaaninen suoja. No, ihme termejä joka tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Onko joku lukenut tuota vain tilaajille näkyvää HS:n uutista valintakoevilpistä? Ilmeisesti jotkut tekevät kokeen jopa kuuden hengen ryhmissä. Mittaako tämäkin vaan korkeakoulujen mielestä motivaatiota ja nokkeluutta?
En oo lukenut, mutta täähän on tosiaan ihan ongelma. Jotkut tekevät ilmeisesti niinkin, että jos jonkun kaveri on hyvä matikassa, niin kaveri tekee sen ja itse tekee muut osiot.
Minä olen myös miettinyt, että kun asia on amk:illa jo lähtökohtaisesti erinomaisen hyvin tiedossa eikä valvontaa haluta järjestää, niin olisiko tässä sitten tarkoituskin ihmisten huijata? Jos tätä asiaa ajattelee pitkällisesti, niin voidaanko ihmistä edes viedä käräjille siitä, jos hän esim. esittää omassa kodissaan ruudulta lukemansa kysymyksen samassa taloudessa asuvalle henkilölle? Tai jos lukee vahingossa ääneen kysymyksen, johon toinen vastaa. Eihän ihmistä voi sitoa omassa kodissa samat pykälät kuin valvotussa koetilanteessa, jossa vaaditaan hiljaisuutta eikä esim. vastauksia saa kertoa toisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi enkussa se vika ei ollut öö... oikein? Väite oli jotain siihen suuntaan, että jollain aivo-osalla ei ollut niin suurta merkitystä ikäihmisillä? Eikös se nyt just näin ollut? Vai oliko siinä se aivojen osan käännös väärin tai jotain muuta kompiaista?
Myös tokavika meni itsellä vikaan. Sitä kyllä mietin, mutta lopulta sitten ruksin oikein. Eli se, että Alzheimerin tauti vaikuttaa hippocampukseen ja siihen toiseen alueeseen. Siinähän ei sanottu näin, vaan että se vaikeuttaa "viestintää" näiden alueiden välillä tmv., mutta arvelin, että viitataan samaan asiaan. Ei sitten viitattu.
Lisäksi se eka juttu, joka tosin itselläni meni oikein, eli muistiongelmien yleisyydestä, oli mielestäni outo sikäli, että tekstissä oli "not uncommon" (tai common, en muista, kumpi se oli, mutta sillä ei ole merkitystä) ja väitteessä oli käsite "varsin tavallisia". "Varsin tavallisia" ei ole mielestäni suinkaan sama asia kuin "yleisiä". Tässä kohdin taas kompaa ei ollutkaan, vaan oikein oli.
Samaten olen näköjään tullut suomen kieltä ymmärtämättömäksi. Stressi teki ihmisistä ennalta-arvaamattomia eikä mekaanisia suojia käytettykään. Hmmm.
Enkusta samaa mieltä ja samojen kanssa pähkäilin. Äikässä kuitenkin puhuttiin psyyken suojautumiskeinoista tms.,ei mekaanisista suojista joiden alle ihminen menee suojaan. Stressistä taas luki jotain että ihmiset voivat palata vanhoihin malleihin stressitilanteessa,eli käyttäytyä "ennalta-arvaamattomasti".
Mun oli pakko nyt ihan hakea tuo äikän teksti eli https://www.tehylehti.fi/fi/terveys/millaista-lapsuutta-kannat-ajattelu…
"Monista ihmisistä tulee mustavalkoisia myös stressaantuneina ja kriisitilanteissa.
– Silloin ihminen menettää resilienssiään ja muita rakentavia keinoja käsitellä asioita. Hän palaa herkästi varhaisiin suojamekanismeihin, Vesterinen kertoo.
Tämä selittää, miksi stressaantunut ihminen saattaa suuttua tai purskahtaa itkuun tilanteessa, jossa käyttäytyy yleensä fiksusti."
Siis juu, eihän tuossa sanota, että MEKAANISIA suojia eikä sanota turvaa eikä uhattuna olemista, mutta edelleen ymmärtäisin siten, että tuossa puhutaan juuri siitä (eli defensseistä, kun kunnon toimintakeinoja ei ole).
Mutta nyt tuli kyllä yksi juttu mieleen: kysymys kuuluu "mitä seurauksia...". Jos valitsee tuon vaihtoehdon "Hän kokee itsensä uhatuksi ja siksi hakeutuu mekaanisten suojien alle turvaan.", se kertoo enemmänkin selityksen käytökseen kuin näkyviä seurauksia.
No jaa, vaikeata vääntöä kuitenkin (ja minä oon kielitieteilijä taustaltani, how ironic is that). Ei ihme, että aika jää kesken, kun minua nuo jäävät vaivaamaan vielä kokeen loputtuakin!
Mekaaninen suoja = fyysinen suoja, esim. haarniska
Ja ongelma alue oli neocortexin ja hippokampuksen yhdistävä osa, ei itse neocortex tai hippokampus.
Ja viimisessä oli muistaakseni, että se oli väärin, koska alueen ei huomattu reagoivan alzhaimerin tautiin, vaan että sen toiminta heikkenee ikääntyessä, joka johtaa muistiongelmiin.:D :D Teoria tämäkin. Heh, no juu, siis suoja voi tarkoittaa konkreettistakin suojaa, mutta tuossa sitä ei ollut varmaan tarkoitettu kirjaimellisesti. Kyllähän sanaa "mekaaninen" käytetään monessa yhteydessä, esim. mekaaninen toiminto. Sellaista käsitettä ei tietääkseni kuitenkaan ole kuin mekaaninen suoja, jos tarkoitetaan konkreettista suojaa. En ainakaan sanakirjasta tai googlesta ole tällaista merkitystä löytänyt.
Niinpä, tuo hippokampus-juttu oli aika selkeä, mutta siinä tosiaan itse rohkenin tulkita väitteen ronskimmin.
Mut kiitti tuosta vikasta - eli siinä siis ilmeisesti sanottiin, että tutkimuksessa ei todettu niin suurta merkitystä kys. alueella, mutta yleisesti ottaen sen toiminta heikkenee ikääntyessä. No siinä lopussa kyllä tulikin jo kiire eli eipä ole tullut luettua huolella.
Lisäys tuohon mekaaniseen suojaan: voihan se olla, että tuossa haluttiin kuitenkin sotkea mekaaninen vs. mekanismi -sanoilla, koska en tiedä, onko "mekaaninen suoja" silti mikään virallinen psykologinen termi. Ja perun osin sanani: totta, ehkä tuo haarniska olisi kuitenkin mekaaninen suoja (iholle). Tai ainakin jauhelihapakkauksessa on mekaaninen suoja tai kameran objektiivin mekaaninen suoja. No, ihme termejä joka tapauksessa.
Täällä yksi, joka meni tuohon lankaan, mekaaninen suoja kuulosti vaan niin uskottavalta psykologisesta termillä, vaikka suojamekanismejahan ne oikeasti ovat😄 Ovela kysymys, mittasi kyllä oikeasti luetunymmärtämistä.
Hei tietääkö joku saako Turun valintakokeissa olla tuo nyt julkaistu materiaali mukana, kun kysymyksiin vastataan? Vai onko lähestulkoon ulkoa opeteltava? :o
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi enkussa se vika ei ollut öö... oikein? Väite oli jotain siihen suuntaan, että jollain aivo-osalla ei ollut niin suurta merkitystä ikäihmisillä? Eikös se nyt just näin ollut? Vai oliko siinä se aivojen osan käännös väärin tai jotain muuta kompiaista?
Myös tokavika meni itsellä vikaan. Sitä kyllä mietin, mutta lopulta sitten ruksin oikein. Eli se, että Alzheimerin tauti vaikuttaa hippocampukseen ja siihen toiseen alueeseen. Siinähän ei sanottu näin, vaan että se vaikeuttaa "viestintää" näiden alueiden välillä tmv., mutta arvelin, että viitataan samaan asiaan. Ei sitten viitattu.
Lisäksi se eka juttu, joka tosin itselläni meni oikein, eli muistiongelmien yleisyydestä, oli mielestäni outo sikäli, että tekstissä oli "not uncommon" (tai common, en muista, kumpi se oli, mutta sillä ei ole merkitystä) ja väitteessä oli käsite "varsin tavallisia". "Varsin tavallisia" ei ole mielestäni suinkaan sama asia kuin "yleisiä". Tässä kohdin taas kompaa ei ollutkaan, vaan oikein oli.
Samaten olen näköjään tullut suomen kieltä ymmärtämättömäksi. Stressi teki ihmisistä ennalta-arvaamattomia eikä mekaanisia suojia käytettykään. Hmmm.
Enkusta samaa mieltä ja samojen kanssa pähkäilin. Äikässä kuitenkin puhuttiin psyyken suojautumiskeinoista tms.,ei mekaanisista suojista joiden alle ihminen menee suojaan. Stressistä taas luki jotain että ihmiset voivat palata vanhoihin malleihin stressitilanteessa,eli käyttäytyä "ennalta-arvaamattomasti".
Mun oli pakko nyt ihan hakea tuo äikän teksti eli https://www.tehylehti.fi/fi/terveys/millaista-lapsuutta-kannat-ajattelu…
"Monista ihmisistä tulee mustavalkoisia myös stressaantuneina ja kriisitilanteissa.
– Silloin ihminen menettää resilienssiään ja muita rakentavia keinoja käsitellä asioita. Hän palaa herkästi varhaisiin suojamekanismeihin, Vesterinen kertoo.
Tämä selittää, miksi stressaantunut ihminen saattaa suuttua tai purskahtaa itkuun tilanteessa, jossa käyttäytyy yleensä fiksusti."
Siis juu, eihän tuossa sanota, että MEKAANISIA suojia eikä sanota turvaa eikä uhattuna olemista, mutta edelleen ymmärtäisin siten, että tuossa puhutaan juuri siitä (eli defensseistä, kun kunnon toimintakeinoja ei ole).
Mutta nyt tuli kyllä yksi juttu mieleen: kysymys kuuluu "mitä seurauksia...". Jos valitsee tuon vaihtoehdon "Hän kokee itsensä uhatuksi ja siksi hakeutuu mekaanisten suojien alle turvaan.", se kertoo enemmänkin selityksen käytökseen kuin näkyviä seurauksia.
No jaa, vaikeata vääntöä kuitenkin (ja minä oon kielitieteilijä taustaltani, how ironic is that). Ei ihme, että aika jää kesken, kun minua nuo jäävät vaivaamaan vielä kokeen loputtuakin!
Mekaaninen suoja = fyysinen suoja, esim. haarniska
Ja ongelma alue oli neocortexin ja hippokampuksen yhdistävä osa, ei itse neocortex tai hippokampus.
Ja viimisessä oli muistaakseni, että se oli väärin, koska alueen ei huomattu reagoivan alzhaimerin tautiin, vaan että sen toiminta heikkenee ikääntyessä, joka johtaa muistiongelmiin.:D :D Teoria tämäkin. Heh, no juu, siis suoja voi tarkoittaa konkreettistakin suojaa, mutta tuossa sitä ei ollut varmaan tarkoitettu kirjaimellisesti. Kyllähän sanaa "mekaaninen" käytetään monessa yhteydessä, esim. mekaaninen toiminto. Sellaista käsitettä ei tietääkseni kuitenkaan ole kuin mekaaninen suoja, jos tarkoitetaan konkreettista suojaa. En ainakaan sanakirjasta tai googlesta ole tällaista merkitystä löytänyt.
Niinpä, tuo hippokampus-juttu oli aika selkeä, mutta siinä tosiaan itse rohkenin tulkita väitteen ronskimmin.
Mut kiitti tuosta vikasta - eli siinä siis ilmeisesti sanottiin, että tutkimuksessa ei todettu niin suurta merkitystä kys. alueella, mutta yleisesti ottaen sen toiminta heikkenee ikääntyessä. No siinä lopussa kyllä tulikin jo kiire eli eipä ole tullut luettua huolella.
Lisäys tuohon mekaaniseen suojaan: voihan se olla, että tuossa haluttiin kuitenkin sotkea mekaaninen vs. mekanismi -sanoilla, koska en tiedä, onko "mekaaninen suoja" silti mikään virallinen psykologinen termi. Ja perun osin sanani: totta, ehkä tuo haarniska olisi kuitenkin mekaaninen suoja (iholle). Tai ainakin jauhelihapakkauksessa on mekaaninen suoja tai kameran objektiivin mekaaninen suoja. No, ihme termejä joka tapauksessa.
Juu,itse näkisin kyllä että suojamekanismi ja mekaaninen suoja ovat ihan eri asioita.
Vierailija kirjoitti:
Hei tietääkö joku saako Turun valintakokeissa olla tuo nyt julkaistu materiaali mukana, kun kysymyksiin vastataan? Vai onko lähestulkoon ulkoa opeteltava? :o
Missään ei ainakaan mainita, että materiaali saisi olla mukana. Veikkaan siis, että ei saa. Löytyykö esim. viime vuonna Turun pääsykokeissa olleilta tietoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei tietääkö joku saako Turun valintakokeissa olla tuo nyt julkaistu materiaali mukana, kun kysymyksiin vastataan? Vai onko lähestulkoon ulkoa opeteltava? :o
Missään ei ainakaan mainita, että materiaali saisi olla mukana. Veikkaan siis, että ei saa. Löytyykö esim. viime vuonna Turun pääsykokeissa olleilta tietoa?
Ei saa olla mukana. Koe on samantyylinen mitä esivalinta joten todellakin pitää ulkoa opetella.. :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi enkussa se vika ei ollut öö... oikein? Väite oli jotain siihen suuntaan, että jollain aivo-osalla ei ollut niin suurta merkitystä ikäihmisillä? Eikös se nyt just näin ollut? Vai oliko siinä se aivojen osan käännös väärin tai jotain muuta kompiaista?
Myös tokavika meni itsellä vikaan. Sitä kyllä mietin, mutta lopulta sitten ruksin oikein. Eli se, että Alzheimerin tauti vaikuttaa hippocampukseen ja siihen toiseen alueeseen. Siinähän ei sanottu näin, vaan että se vaikeuttaa "viestintää" näiden alueiden välillä tmv., mutta arvelin, että viitataan samaan asiaan. Ei sitten viitattu.
Lisäksi se eka juttu, joka tosin itselläni meni oikein, eli muistiongelmien yleisyydestä, oli mielestäni outo sikäli, että tekstissä oli "not uncommon" (tai common, en muista, kumpi se oli, mutta sillä ei ole merkitystä) ja väitteessä oli käsite "varsin tavallisia". "Varsin tavallisia" ei ole mielestäni suinkaan sama asia kuin "yleisiä". Tässä kohdin taas kompaa ei ollutkaan, vaan oikein oli.
Samaten olen näköjään tullut suomen kieltä ymmärtämättömäksi. Stressi teki ihmisistä ennalta-arvaamattomia eikä mekaanisia suojia käytettykään. Hmmm.
Enkusta samaa mieltä ja samojen kanssa pähkäilin. Äikässä kuitenkin puhuttiin psyyken suojautumiskeinoista tms.,ei mekaanisista suojista joiden alle ihminen menee suojaan. Stressistä taas luki jotain että ihmiset voivat palata vanhoihin malleihin stressitilanteessa,eli käyttäytyä "ennalta-arvaamattomasti".
Mun oli pakko nyt ihan hakea tuo äikän teksti eli https://www.tehylehti.fi/fi/terveys/millaista-lapsuutta-kannat-ajattelu…
"Monista ihmisistä tulee mustavalkoisia myös stressaantuneina ja kriisitilanteissa.
– Silloin ihminen menettää resilienssiään ja muita rakentavia keinoja käsitellä asioita. Hän palaa herkästi varhaisiin suojamekanismeihin, Vesterinen kertoo.
Tämä selittää, miksi stressaantunut ihminen saattaa suuttua tai purskahtaa itkuun tilanteessa, jossa käyttäytyy yleensä fiksusti."
Siis juu, eihän tuossa sanota, että MEKAANISIA suojia eikä sanota turvaa eikä uhattuna olemista, mutta edelleen ymmärtäisin siten, että tuossa puhutaan juuri siitä (eli defensseistä, kun kunnon toimintakeinoja ei ole).
Mutta nyt tuli kyllä yksi juttu mieleen: kysymys kuuluu "mitä seurauksia...". Jos valitsee tuon vaihtoehdon "Hän kokee itsensä uhatuksi ja siksi hakeutuu mekaanisten suojien alle turvaan.", se kertoo enemmänkin selityksen käytökseen kuin näkyviä seurauksia.
No jaa, vaikeata vääntöä kuitenkin (ja minä oon kielitieteilijä taustaltani, how ironic is that). Ei ihme, että aika jää kesken, kun minua nuo jäävät vaivaamaan vielä kokeen loputtuakin!
Mekaaninen suoja = fyysinen suoja, esim. haarniska
Ja ongelma alue oli neocortexin ja hippokampuksen yhdistävä osa, ei itse neocortex tai hippokampus.
Ja viimisessä oli muistaakseni, että se oli väärin, koska alueen ei huomattu reagoivan alzhaimerin tautiin, vaan että sen toiminta heikkenee ikääntyessä, joka johtaa muistiongelmiin.:D :D Teoria tämäkin. Heh, no juu, siis suoja voi tarkoittaa konkreettistakin suojaa, mutta tuossa sitä ei ollut varmaan tarkoitettu kirjaimellisesti. Kyllähän sanaa "mekaaninen" käytetään monessa yhteydessä, esim. mekaaninen toiminto. Sellaista käsitettä ei tietääkseni kuitenkaan ole kuin mekaaninen suoja, jos tarkoitetaan konkreettista suojaa. En ainakaan sanakirjasta tai googlesta ole tällaista merkitystä löytänyt.
Niinpä, tuo hippokampus-juttu oli aika selkeä, mutta siinä tosiaan itse rohkenin tulkita väitteen ronskimmin.
Mut kiitti tuosta vikasta - eli siinä siis ilmeisesti sanottiin, että tutkimuksessa ei todettu niin suurta merkitystä kys. alueella, mutta yleisesti ottaen sen toiminta heikkenee ikääntyessä. No siinä lopussa kyllä tulikin jo kiire eli eipä ole tullut luettua huolella.
Lisäys tuohon mekaaniseen suojaan: voihan se olla, että tuossa haluttiin kuitenkin sotkea mekaaninen vs. mekanismi -sanoilla, koska en tiedä, onko "mekaaninen suoja" silti mikään virallinen psykologinen termi. Ja perun osin sanani: totta, ehkä tuo haarniska olisi kuitenkin mekaaninen suoja (iholle). Tai ainakin jauhelihapakkauksessa on mekaaninen suoja tai kameran objektiivin mekaaninen suoja. No, ihme termejä joka tapauksessa.
Juu,itse näkisin kyllä että suojamekanismi ja mekaaninen suoja ovat ihan eri asioita.
Joo, ehkä. Ilmeisesti. En tiedä. Itse ymmärtäisin edelleen tuon niin, että kaikilla viitataan defensseihin, mutta ehkä kuitenkaan ei.
Vierailija kirjoitti:
Hei tietääkö joku saako Turun valintakokeissa olla tuo nyt julkaistu materiaali mukana, kun kysymyksiin vastataan? Vai onko lähestulkoon ulkoa opeteltava? :o
Noin ylipäänsä pääsykokeissa saa olla materiaali mukana vain silloin, jos aineisto jaetaan pääsykokeessa.
Mut äh, harmillisen moni tuntuu nyt tulevan Turkuun. Siis sori, mut olin ite ehkä elätellyt vähän toivetta, että näin ei olisi. Noh, eipä se kai mitään, sillä itsellä on pääpointtina tällä kertaa ainoastaan välttää älykkyystehtävät, ryhmätilanteet ym. subjektiiviset arvioinnit.
Mirjami kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi että valintakoekutsut tulee myöhään, vaikka on materiaalia on käytössä sen takia että se testaa hyvin hakijan motivaatiota. Ne jotka haluaa alalleen tosissaan, lukee pääsykoemateriaalin hyvin varmuuden vuoks. Ne, joille pääsykokeet ei oo niin tärkeet jättää lukematta tai lukee siinä viikossa. Sotealoillahan motivaatio alaa kohtaan on nyt suurimmassa huudossa opiskelijavalinnassa. Tampereellahan pääsykokeessa testataan tänä vuonna vain motivaatiota, soveltuvuutta ja matikkaa.
Kyllä. On hyvä ja tärkeää että motivaatiota testataan, mutta mun on pakko mainita myös muiden itseni kanssa samassa tilanteessa olevien puolesta, että vaikka motivaatio olisi todella suuri ja kyse on yhdestä tärkeimmästä asiasta elämässä tällä hetkellä, niin tuo että valintakokeeseen pääsy varmistuu vasta viikkoa ennen valintakoetta, ei ole kaikille ollenkaan edullinen.
Itse olen äärimmäisen motivoitunut, mutta myös perheellinen. Mikäli saan esivalintakokeista ainakin sen 55p niin viime vuoden perusteella (kun raja Turun amk:iin oli toimintaterapiassa 47,2) minun pitäisi varmuudella päästä jatkoon. Nyt pisterajat ovat ilmeisesti taas nousseet eikä varmuudella tiedä kuinka paljon. Viikon päästä kun saamme tulokset s.postiin, joudumme tahoillamme tekemään päätöksen siitä kuinka paljon panostamme ja otamme aikaa valintakokeeseen valmistautumiseen. Minulle se henkilökohtaisesti tarkoittaa sitä, että joudun (koska haluan todella päästä kouluun sisälle) ottamaan töistä palkatonta vapaata luultavasti ainakin sen 10 päivää. Se on iso miinus taloutemme kuukausituloihin. Mikäli en sitten tämän jälkeen saa edes kutsua jatkoon, niin kyllä siinä sydän särkyy ja itkukin tulee viimeistään siinä vaiheessa kun palkkapäivänä saa vielä uuden muistutuksen siitä miten omaa potentiaalia ja motivaatiota alalle ei sitten kukaan edes pääse näkemään/testaamaan.
Toivotan kaikille suuret tsempit edessä olevaan koitokseen! Uskokaa itseenne ja hakekaa uudestaan mikäli nyt jäi syystä tai toisesta kiinni. Näin aion itsekin toimia. :)
Esivalintakoe meni osaltani oikein hyvin, vaikka varsinkin aineistokysymyksissä joutui viimeiseen kymmeneen vastaamaan todella nopeasti ja jopa arvaamalla osan, koska ei ollut enää aikaa plärätä aineistosta oikeaa kohtaa esille.
Luin eniten aineistoa sekä matematiikkaa.
Haussa minulla oli vain yksi vaihtoehto, Turun Amk Toimintaterapia. Ymmärtääkseni en voinut hakea monimuotokoulutukseen ja perheeni kanssa asumme Turun seudulla, niin en voi hakea muihin kaupunkeihin opiskelemaan. Onni on, että Turussa on toimintaterapian opiskelun mahdollisuus! :)
Sama vika. Esivalintakokeesta sain pisteitä sen verran että on kiikun kaakun pääsenkö valintakokeeseen, jos pisterajat nousee tänä keväänä. Sitten perheellisenä ja työssäkäyvänä pitäisi kuukauden päntätä materiaaleja, kokeisiin johon et ehkä edes pääse. Palkatonta en saa, joten aika on suoraan pois lapsiltani (ja yöunista). Lisäksi pitäisi ottaa vapaaksi pääsykoepäivä ja kieltäytyä syksyn töistä, koska pomo haluaa allekirjoittaa syksyn sopparin jo ajoissa toukokuussa. Vaikka en edes tiedä pääsenkö pääsykokeeseen!
Toivon että jatkossa myös Turku ottaisi käyttöön valintakoemallin, missä materiaalit jaetaan paikan päällä. Nykyinen malli suosii varmasti tämän kevään ylioppilaita (joilla tod.näk. päivät pitkät aikaa päntätä ja käydä valmennuskursseilla) mutta muille hankala.
Itselle on tullut sellainen fiilis että monet tänne kirjoitelleet ovat hakeneet kaikkialle muualle paitsi Turkuun. 😄 Saa nähdä miten kaiken kanssa käy. Jännittää ensiviikko ja s.posti.🙈
Mikäs tämä juttu on, että valintakoekutsuja pimitettäisiin viime hetkille? Lähde?
Ainakin syksyllä SOTELI-esivalintakoe oli 5.10. Tulokset 12.10. Kutsut ainakin itselle 19.10. 2 vkoa, ja se oli siinä.
Kyllä. On hyvä ja tärkeää että motivaatiota testataan, mutta mun on pakko mainita myös muiden itseni kanssa samassa tilanteessa olevien puolesta, että vaikka motivaatio olisi todella suuri ja kyse on yhdestä tärkeimmästä asiasta elämässä tällä hetkellä, niin tuo että valintakokeeseen pääsy varmistuu vasta viikkoa ennen valintakoetta, ei ole kaikille ollenkaan edullinen.
Itse olen äärimmäisen motivoitunut, mutta myös perheellinen. Mikäli saan esivalintakokeista ainakin sen 55p niin viime vuoden perusteella (kun raja Turun amk:iin oli toimintaterapiassa 47,2) minun pitäisi varmuudella päästä jatkoon. Nyt pisterajat ovat ilmeisesti taas nousseet eikä varmuudella tiedä kuinka paljon. Viikon päästä kun saamme tulokset s.postiin, joudumme tahoillamme tekemään päätöksen siitä kuinka paljon panostamme ja otamme aikaa valintakokeeseen valmistautumiseen. Minulle se henkilökohtaisesti tarkoittaa sitä, että joudun (koska haluan todella päästä kouluun sisälle) ottamaan töistä palkatonta vapaata luultavasti ainakin sen 10 päivää. Se on iso miinus taloutemme kuukausituloihin. Mikäli en sitten tämän jälkeen saa edes kutsua jatkoon, niin kyllä siinä sydän särkyy ja itkukin tulee viimeistään siinä vaiheessa kun palkkapäivänä saa vielä uuden muistutuksen siitä miten omaa potentiaalia ja motivaatiota alalle ei sitten kukaan edes pääse näkemään/testaamaan.
Toivotan kaikille suuret tsempit edessä olevaan koitokseen! Uskokaa itseenne ja hakekaa uudestaan mikäli nyt jäi syystä tai toisesta kiinni. Näin aion itsekin toimia. :)
Esivalintakoe meni osaltani oikein hyvin, vaikka varsinkin aineistokysymyksissä joutui viimeiseen kymmeneen vastaamaan todella nopeasti ja jopa arvaamalla osan, koska ei ollut enää aikaa plärätä aineistosta oikeaa kohtaa esille.
Luin eniten aineistoa sekä matematiikkaa.
Haussa minulla oli vain yksi vaihtoehto, Turun Amk Toimintaterapia. Ymmärtääkseni en voinut hakea monimuotokoulutukseen ja perheeni kanssa asumme Turun seudulla, niin en voi hakea muihin kaupunkeihin opiskelemaan. Onni on, että Turussa on toimintaterapian opiskelun mahdollisuus! :)