Te, jotka hakaudutte vain ja ainoastaan raskassuhteisiin: miksi?

Tässä omat syyni:

- haluan asua rakastettuni kanssa yhdessä ja nukkua yhdessä

- on kivaa, ettei tarvitse yksin kantaa vastuuta arjen päätöksistä, vaan että jonkun toisen kanssa yhdessä ollaan samassa veneessä

- haluan lapsia ja niin haluaa kumppaninikin

Vierailija kirjoitti:

Joskus, varsinkin kun ikää tulee enemmän kuin tuo teidän 25, tulee elämässä rankkoja jaksoja. Silloin on tosi kätevää, kun on kevytsuhteita siellä täällä, ja jokaisen niistä menettää kun ei vain pysty enää olemaan ja menemään vailla huolta huomisesta. Tulee sairautta, oma lapsi kuolee, vanhemmat menevät huonoon kuntoon, ystäväpiiri hajoaa, omaisuus menetetään, tai mielenterveydestä palanen. 

Puolisoa ja hänen tukeaan korvaa kyllä suku, jos se on läheistä, omat aikuiset lapset, jos heitä on tai heihin on lämpimät välit, tai läheiset ystävät, jotka eivät ole kadonneet muuttuvien elämäntilanteiden myötä. Parisuhde on monelle elämänpiiri, perhe. Hyvällä säkällä saa lisää turvaverkkoa miehen suvusta ja ystävistä. Parisuhteen ympärillä toimii yhteisö, ihminen on sosiaalinen elukka eikä pärjää ilman jonkinlaista laumaa. Sen aikaa pärjää kun on terve, nuori ja itseriittoinen. Parisuhde on siis perhe, ja elämänympäristö, se mihin sinä kuulut. Ns kevytsuhteista ei voi puhua samassa lauseessa, ne eivät vertaudu keskenään. Kevytsuhde on pieni pilkahdus harmaassa arjessa, jotain tekemistä, pientä kutkutusta vatsanpohjassa, ja vaihtuvia rakkaudentunteiden kohteita. Vakava suhde taas on elämän peruspilareita, turva, lämpö, läheinen, omainen. Vakava suhde on osa minuutta, ja mahdollistaa elämää siinä yhteisössä mihin se linkittyy. 

Kevytsuhteita harrastetaan nuorena, kun opiskellaan, ja vielä pidetään  vain hauskaa toisilla ihmisillä. Pelaillaan pelejä olenko haluttu? kenelle kelpaan ja mihin. Toisaalta taas vanhempana moni harrastaa niitä, kun halutaan seuraa, mutta oma elämä täyttyy omista lapsista, harrasteista, lapsenlapsista, ja omasta siipasta on erottu aikaa sitten, tai hän on kuollut.

Kummissakaan suhteissa ei ole mitään vikaa. Niitä ei  vain voi verrata keskenään. Toinen on hetken huvitusta, toinen iso osa koko elämää, oman, ja läheisten.

Ei lisättävää, AAMEN.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kummissakaan suhteissa ei ole mitään vikaa. Niitä ei  vain voi verrata keskenään. Toinen on hetken huvitusta, toinen iso osa koko elämää, oman, ja läheisten.

Mahtavasti onnistuit vääristelemään totuutta ja esittämään muut kuin raskassuhteet kevytmielisinä ja vähäarvoisempina.

No sitähän se on näiden kuvausten perusteella mitä tässä ketjussa on tullut. Kevyt suhde on sellainen josta on erittäin helppo lähteä, eli silloin ei kovin syvästi toista rakasta. Ei haluta elää arkea yhdessä ym. Se on vain deittailua ei elämää. 

Vierailija kirjoitti:

Tässä omat syyni:

- haluan asua rakastettuni kanssa yhdessä ja nukkua yhdessä

- on kivaa, ettei tarvitse yksin kantaa vastuuta arjen päätöksistä, vaan että jonkun toisen kanssa yhdessä ollaan samassa veneessä

- haluan lapsia ja niin haluaa kumppaninikin

Mielenkiintoisia ja ihan järkeviä syitä. Näistä huomaa, miten ihmisten tarpeet todella ovat erilaisia, ja miksi samanlaiset suhdemallit eivät palvele kaikkia yhtä hyvin.

Minäkin tykkään nukkua yhdessä rakastamani ihmisen kanssa. Välillä on kyllä hauskaa nukkua yksinkin. Sitten yhdessä nukkuminenkin tuntuu taas paremmalta. Sama pätee näihin asumistoimintoihinkin: on nautinnollista kokkailla tai hoitaa viherkasveja yhdessä viikonloppuisin, mutta päivittäin toistuvana se alkaa helposti tuntua rutiinilta.

Minä haluan tehdä omaa elämääni koskevat päätökset melko itsenäisesti ja tehdä minulle tärkeät jutut omalla tavallani. Olen kyllä joustava kumppani enkä pingota turhasta, mutta minulla ei ole samanlaista tarvetta saada inputtia ja tukea valinnoilleni.

En myöskään halua lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kummissakaan suhteissa ei ole mitään vikaa. Niitä ei  vain voi verrata keskenään. Toinen on hetken huvitusta, toinen iso osa koko elämää, oman, ja läheisten.

Mahtavasti onnistuit vääristelemään totuutta ja esittämään muut kuin raskassuhteet kevytmielisinä ja vähäarvoisempina.

No sitähän se on näiden kuvausten perusteella mitä tässä ketjussa on tullut. Kevyt suhde on sellainen josta on erittäin helppo lähteä, eli silloin ei kovin syvästi toista rakasta. Ei haluta elää arkea yhdessä ym. Se on vain deittailua ei elämää. 

Et ymmärrä, miksi on loukkaavaa väittää, että kahden ihmisen suhde ei olisi tavattoman syvällinen ja merkityksellinen, koska he arvostavat parisuhteessa eri asioita kuin sinä eivätkä esimerkiksi halua asua yhdessä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on raskassuhde? Kuulostaa sellaiselta jossa koko ajan on vaikeuksia, tyyliin pettämistä, hyväksikäyttöä, hampaat irvessä yhdessä olemista tms.

Sellaiselta se minusta tuntuukin, vaikka raskassuhteissa olevat eivät välttämättä sitä itse niin koekaan.

t. kevytsuhteiden kannattaja

Onko kevytsuhde siis helppo suhde (riippumatta sitoutumisesta tai suhteen pituudesta) vai sellainen ettei olla niin hirveän kiintyneitä toisiinsa niin ettei mahdollinen ero kirpaise niin kovasti?

Itse olen ollut vain vakiintuneiss suhteissa joissa syvä kiintymus, mutta kaikki ovat olleet helppoja ilman mitään draamaa tms. Ei niitä suhteita kyllä hirveän montaa ole ollut, ja viimeisin kestänyt kohta 20 v joten ei ihme etten ole ihan kartalla uudemmista parisuhdetermeistä :)

Ollaan kiintyneitä mutta kummallakin on oma elämänsä, yhdessä ei vietetä joka hetkeä, ja yhdessäoloaika on mahdollisimman pitkälle mukavaa laatuaikaa, ei anoppilassa käyntiä tai Ikeassa hikoilua. Näin suhteessa säilyy paljon helpommin tuoreus, kiinnostus, eroottisuus ja tietty mysteeri.

Veikkaan, että nää kevytsuhteijat eroaa helpommin, eivätkä edes kykenisi sitoutumaan, vaikka haluaisivat joskus. Itse en usko, et ihmiselle on pidemmän päälle hyväksi tehdä vaan sitä mikä tuntuu kevyeltä ja helpolta siinä hetkessä. Kaikki pidempijänteinen ilo tulee vaivannäön kautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kummissakaan suhteissa ei ole mitään vikaa. Niitä ei  vain voi verrata keskenään. Toinen on hetken huvitusta, toinen iso osa koko elämää, oman, ja läheisten.

Mahtavasti onnistuit vääristelemään totuutta ja esittämään muut kuin raskassuhteet kevytmielisinä ja vähäarvoisempina.

No sitähän se on näiden kuvausten perusteella mitä tässä ketjussa on tullut. Kevyt suhde on sellainen josta on erittäin helppo lähteä, eli silloin ei kovin syvästi toista rakasta. Ei haluta elää arkea yhdessä ym. Se on vain deittailua ei elämää. 

Et ymmärrä, miksi on loukkaavaa väittää, että kahden ihmisen suhde ei olisi tavattoman syvällinen ja merkityksellinen, koska he arvostavat parisuhteessa eri asioita kuin sinä eivätkä esimerkiksi halua asua yhdessä?

Eri asioita = oma napa, oma vapaus, oma se ja tuo... Ei se kuulosta rakkaudelta. Paitsi itserakkaudelta. Mut kaikki tavallaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kummissakaan suhteissa ei ole mitään vikaa. Niitä ei  vain voi verrata keskenään. Toinen on hetken huvitusta, toinen iso osa koko elämää, oman, ja läheisten.

Mahtavasti onnistuit vääristelemään totuutta ja esittämään muut kuin raskassuhteet kevytmielisinä ja vähäarvoisempina.

No sitähän se on näiden kuvausten perusteella mitä tässä ketjussa on tullut. Kevyt suhde on sellainen josta on erittäin helppo lähteä, eli silloin ei kovin syvästi toista rakasta. Ei haluta elää arkea yhdessä ym. Se on vain deittailua ei elämää. 

Et ymmärrä, miksi on loukkaavaa väittää, että kahden ihmisen suhde ei olisi tavattoman syvällinen ja merkityksellinen, koska he arvostavat parisuhteessa eri asioita kuin sinä eivätkä esimerkiksi halua asua yhdessä?

Eri asioita = oma napa, oma vapaus, oma se ja tuo... Ei se kuulosta rakkaudelta. Paitsi itserakkaudelta. Mut kaikki tavallaan.

Oman ymmärryksesi rajoittuneisuutta sinä tuossa vain tuot esille.

Onko vielä olemassa keski-ikäisiä miehiä, jotka haluaa tähän ns. raskassuhteeseen samanikäisen naisen kanssa? Etenkin jos naisella on lapsia? Ei ole tullut kohdalle. Eli siksi ajattelen, että lienee ruvettava ajattelemaan uudelta kantilta parisuhdetta, jos sellaisen haluaa.

Ja tässä ei ole kyse elättämisestä tai rahasta, ne olen hoitanut itse tähänkin asti jo vuosia. Mielelläni jakaisin sen arjenkin kokonaan, kuten vanhassa kunnon parisuhteessa, mutta sellaisen löytäminen ei ole helppoa.

Näin se kieli kehittyy AV-palstalla. Eikä välttämättä parempaan suuntaan.

Minä ja mieheni EMME halua lapsia, mutta sitoutua haluamme ehdottomasti. En tarkoita nyt sitoutumisella välttämättä avioliittoa, vaan sitä että asutaan yhdessä, valitaan olla yhdessä myös huonoina hetkinä, halutaan tukea toista silloinkin kun homma ei etene ihan sata lasissa, ja eletään siltä pohjalta että vasta kuolema tulee meidät erottamaan.

Tämä mahdollistaa paljon sellaista, mitä kevytsuhteessa ei voi saada. Esim. rahoja ja kulutusta ei tarvitse jatkuvasti olla tasaamassa. Toinen maksaa enemmän yhteisiä menoja jos toisella menee huonommin, ja sitten myöhemmin päin vastoin. Teemme yhdessä projekteja, joista osa alkaa kantaa kunnolla hedelmää vasta vuosien tai vuosikymmenien jälkeen. En todellakaan sijoittaisi aikaani ja energiaani sellaiseen, jos en luottaisi siihen, että yhdessä ollaan ja toisiamme rakastetaan vielä silloinkin. Saamme yhdessä paljon enemmän aikaan kuin kahtena yksinään toimivana ihmisenä, vaikka olemme molemmat olleet aikaansaavia jo ennen kuin tapasimme.

Seksi on niin paljon parempaa pitkän yhdessäolon tuloksena ja ihmisen kanssa, johon luotan ehdottomasti, että irtoseksistä ei voi puhua edes samana päivänä, ja kevytsuhteidenkin seksi häviää kyllä kirkkaasti. Juuri se "järjetön" luottamus toiseen ja siihen, että olemme ikuisesti yhdessä, vie ainakin minut tällä alueella ihan toisenlaisiin korkeuksiin. Tärkeintä tässä ei ole mitkään lupaukset ikuisesta rakkaudesta, vaan se että kummallekin kuolemaan asti jatkuva rakkaussuhde on aidosti korkea prioriteetti. Kun näin on, molemmat työskentelevät tämän tavoitteen eteen aktiivisesti eikä sen takaamiseksi tarvita avioliittoja tai kumppanille annettuja lupauksia. Itse haluan ehdottomasti olla mieheni kanssa loppuun asti, vaikka väliin osuisi huomattavan vaikeitakin aikoja. Niistä vaikeuksista yli pääseminen lujittaa suhdetta tasolle, josta kevytsuhteilija voi vain haaveilla.

Sivumennen sanoen en ymmärrä sitten ollenkaan kommentteja, joissa kotitöistä tai muista pikkuasioista riitelyä pidetään argumenttina sitoutunutta suhdetta vastaan. Näistähän on mahdollista päästä eroon ihan opettelemalla vastuullista asennetta ja kehittämällä omaa persoonallisuutta. Sitoutuneessa suhteessa saa tilaisuuden kehittyä, kun läheisyyden kautta omat kipupisteet ja kasvun paikat tulevat herkemmin näkyviksi myös itselle. Tämä on ainakin itselleni eräs sitoutuneen suhteen olennaisimmista eduista. 

Kevytsuhteen valitseminen siksi, etteivät omat (ja kumppanin) huonot piirteet tulisi niin helposti esille, vaikuttaa minusta vähän köpöiseltä ratkaisuyritykseltä. Toisaalta, jos ihmisenä kasvaminen ja kehittyminen ei tunnu kiinnostavalta eikä kaipaa sitoutuneen suhteen etuja, niin miksei sitä voisi elämänsä noinkin elää. Sitä en kuitenkaan allekirjoita, etteikö sitoutuminen toisi mukanaan ihan todellista onnellisuutta, jollaista ei oikein millään muulla keinolla ole mahdollista kokea.

raskassuhde= suhde, jonka osapuolet ovat sitoutuneita, valmiita kehittymään ja työskentelemään parisuhteen hyväksi?

kevytsuhde= poimitaan pullasta rusinat. Suhde joka lopulta kaatuu osapuolten itsekkyyteen, mutta mitä sitä suremaan, kun sen oli määräkin kestää niin kauan kuin on helppoa?

Limittäissuhde= Värttinän sanoin: "uusi ol jo kahottuna ennen ku vanha jäikään".

Ettei mun tartte olla yksin. Ja siin voi niinku vertailla ett kumman kaa jaksaa olla.

Vierailija kirjoitti:

raskassuhde= suhde, jonka osapuolet ovat sitoutuneita, valmiita kehittymään ja työskentelemään parisuhteen hyväksi?

kevytsuhde= poimitaan pullasta rusinat. Suhde joka lopulta kaatuu osapuolten itsekkyyteen, mutta mitä sitä suremaan, kun sen oli määräkin kestää niin kauan kuin on helppoa?

Taas perinteisen raskassuhteen omaavat meitä muita pilkkaamassa. Itse olin raskassuhteessa yli 15 vuotta. Nyt olen ollut kevytsuhteessa yli 20 vuotta, eikä näytä suhde kaatuvan. Henkinen yhteyskin on aivan toista luokkaa kuin edellisessä suhteessa.

Ja kevytsuhteen aikana on ollut vakavampaakin sairastumista ja aina on tukea toiselta löytynyt. Ei se yhdessäasuminen toisen tukenaolemista takaa.

Sekä raskas- että kevytsuhteessa henkinen yhteys voi olla syvä ja sitoutuminen aitoa. On ylimielisyyttä tuomita toisten suhde, koska se ei ole samanlainen kuin oma.

Sehän ON silloin raskassuhde jos siihen on kiinnytty, ja sitouduttu. Kevytsuhde on sellainen jolla ei ole tarkoituskaan olla tulevaisuutta, eikä kestää myötä ja vastamäkiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

raskassuhde= suhde, jonka osapuolet ovat sitoutuneita, valmiita kehittymään ja työskentelemään parisuhteen hyväksi?

kevytsuhde= poimitaan pullasta rusinat. Suhde joka lopulta kaatuu osapuolten itsekkyyteen, mutta mitä sitä suremaan, kun sen oli määräkin kestää niin kauan kuin on helppoa?

Taas perinteisen raskassuhteen omaavat meitä muita pilkkaamassa. Itse olin raskassuhteessa yli 15 vuotta. Nyt olen ollut kevytsuhteessa yli 20 vuotta, eikä näytä suhde kaatuvan. Henkinen yhteyskin on aivan toista luokkaa kuin edellisessä suhteessa.

Ja kevytsuhteen aikana on ollut vakavampaakin sairastumista ja aina on tukea toiselta löytynyt. Ei se yhdessäasuminen toisen tukenaolemista takaa.

Sekä raskas- että kevytsuhteessa henkinen yhteys voi olla syvä ja sitoutuminen aitoa. On ylimielisyyttä tuomita toisten suhde, koska se ei ole samanlainen kuin oma.

Kuulostaa henkisessä mielessä ihan perinteiseltä hard core -suhteelta tuo teidän juttunne. Kyllä sitoutuneessakin suhteessa voidaan asua erillään - ei asumismuoto suhteen muita ominaisuuksia määritä. 

Vierailija kirjoitti:

raskassuhde= suhde, jonka osapuolet ovat sitoutuneita, valmiita kehittymään ja työskentelemään parisuhteen hyväksi?

kevytsuhde= poimitaan pullasta rusinat. Suhde joka lopulta kaatuu osapuolten itsekkyyteen, mutta mitä sitä suremaan, kun sen oli määräkin kestää niin kauan kuin on helppoa?

Kaatuvathan ne raskassuhteetkin aika usein.

Kevytsuhteen ja raskassuhteen ero on siinä, mitä parisuhteelta etsitään: ei arjen jakamista vaan romantiikkaa, seksiä, laatuaikaa yhdessä ja tiimikaveruutta. Kevytsuhteessa jätetään pois paljon perinteisiä huonoja puolia eikä menetetä vaihdossa juuri mitään.

Arjen jakaminen ja lasten kasvattaminen näyttäisivät olevan ainoat hyvät syyt olla raskassuhteessa.

Kun lapsettomia on entistä enemmän, herää kysymys, miksi heidän pitäisi elää samassa parisuhdemallissa kuin lisääntyjien.

Tavallisille parisuhteen muodoille on tässä vaan lätkäisty negatiivinen konnotaatio "raskas", kun taas sitoutumaton pelkkä seksi ja rusinat pullasta- mentaliteetti on arvotettu kevyeksi. Näin termeillä leikitään poliittisessa propagandassakin. Monet sellaiseen retkahtavatkin, valitettavasti.

Vierailija kirjoitti:

Tavallisille parisuhteen muodoille on tässä vaan lätkäisty negatiivinen konnotaatio "raskas", kun taas sitoutumaton pelkkä seksi ja rusinat pullasta- mentaliteetti on arvotettu kevyeksi. Näin termeillä leikitään poliittisessa propagandassakin. Monet sellaiseen retkahtavatkin, valitettavasti.

Sitä propagandaahan on nimenomaan nimetä yhden tyyppinen parisuhde "tavalliseksi" ja sitten erottaa siitä "kevytsuhde" ikään kuin vähemmän arvokkaaksi suhteen muodoksi, josta puuttuu ominaisuuksia. Puhuminen rinnan raskas- ja kevytsuhteista on paljon reilumpaa ja tasavertaisempaa.