Vammainen lapseni tuli koulusta itkien kotiin, move-testi!
Pahoittelen raflaavaa otsikkoa! Minä olen nyt niiiin vihainen että en oikein tiedä mitä tehdä. Koululle on jo laitettu palautetta, harkitsen asian viemistä mediaan omalla nimelläni.
Lapseni oli siis laitettu koulussa 5-luokkalaisten Move-testiin. Lapsellani on monella osa-alueella kehitysviivästymiä ja diagnooseja on useampi, ei niistä sen enempää tähän muuta kuin että vaikuttavat kyllä mm. hienomotoriikkaan ja on kovin kömpelö.
Tytölläni on myös paha astma ja on alipainoinen, luokan pienin. Testin ottajat eivät ottaneet tätä millään tavalla huomioon!
Tuloshan yllättäen oli että sai surullisen naaman joka ikiselle osa-alueelle! Nyt tyttö itkee, kokee että on surkea, ei kuulemma halua enää koskaan liikkua eikä edes kouluun. Aloitamme taas pisteestä 0 hänen kanssaan. Olimme jo saaneet hänet vuosien saatossa houkuteltua liikkumaan erinäisissä harrastuksissa useamman kerran viikossa toimintaterapian yms. lisäksi. Olemme uhranneet käsittämättömän määrän aikaa, rahaa jne. että lapsen kyky liikkua ja pysyä edes jotenkin ikätason mukana säilyisi.
Mitä näiden tutkijoiden päässä oikein liikkuu? Kyllä me tiedämme jo että tyttö ne toimintakyky on alentunut jos sitä tällä testillä muka haluttiin todeta? Jos halusitte masentaa lapsen ja vanhemmat surunaamoilla niin onnistuitte kyllä! 10 vuoden loputon uurastus ja toinen samanlainen vielä edessä, palkkioksi saamme surunaaman!? Kiitos kannustuksesta! Ja mille tuntuu tytöstä joka yrittää kaikkensa ja yli sen, joka ikinen päivä? Kannustusta hän tarvitsee eikä latistusta!
Lisäksi huoltajien lupaa tällaiselle testille ei ole kysytty missään vaiheessa! Törkeää!
Kommentit (413)
Suurin ongelma näyttää olevan se, että miksi ei edes liikunnallinen lapsi kykene saavuttamaan niitä hymynaamoja? Eli toisin sanoen koko testi on liian vaikea tai siis liian tiukka arvostelu.
Se pitäisi saada alemmaksi, että jo normaalilla tuloksella saavutat ne hymynaamat. Lapsia ei voi verrata kilpaurheilijoiden tuloksiin ja niin tässä näköjään tehdään
Voi itku! Ihan perseestä! Tässä justiinsa vein erityislapseni tarhaan ja olen jo etukäteen tietoinen, että tällä tulee olemaan motorista poikkeavuutta (3v, jota opetan soittamaan rumpuja koordinaation parantamiseksi, jos noin pienellä saisi vielä aktivoitua jotain hermoratoja ja mahdollistettua sitä normaalia liikuntaa). Ei ole reilua tämmöinen, kun kyse on lapsista. Nokitelkoon harrastuksissa sitten kuka on paras liikunnassa.
Mikä tuon testin tarkoituksena on? Ne jotka liikkuvat muutenkin, saavat lisää kannustusta ja muille muistutetaan kuinka surkeita he ovat liikunnassa (hymynaamat ja surunaamat). Sitten puhutaan, kuinka kaikkien lasten tulisi löytää liikunnan ilo jotta liikunta tulisi osaksi elämää. Joo noin se varmaan löytyykin.
Vähän sama jos järjestettäisiin koko ikäluokan piirustustestit, hyvät piirtäjät saisivat kehuja ja muille muistutettaisiin, että olettepa muuten paskoja piirtämään. Hohhoijaa, mitä noilla opetusihmisillä oikein liikkuu päässä?
Vierailija kirjoitti:
Aivan, 65, lopetetaan arviointi HETI! Kaikenlainen tiedon keruu ja testaaminen tulee lopettaa, ja lapset pitää kääriä vällyihin ja peittoihin liikuntatuntien ajaksi tekemään mielessään itsensä rakastamis-harjoituksia.
Tai jos rimaa pitää laskea, niin lasketaan sitten niin paljon että rasvamaksaiset diabeetikkopullukatkin pääsevät liikkatesteistä heittämällä läpi, kera hymynaamojen!
Olisitte onnellisia, että täällä sentään toistaiseksi yritetään vaatia lapsilta jonkinlaista tasoa.
Miten lasta kannustaa liikkumaan se, että häntä verrataan tasoon, joka on hänelle fyysisesti mahdoton saavuttaa? Jos lapsella on käsi tai jalka poikki testipäivinä, täytyykö hänen silti osallistua? Miten pyörätuolissa istuva suoriutuu vauhdittomasta 5-loikasta tai viivajuoksusta? Ja ettei tulisi väärinkäsityksiä, sen "diabeetikkopullukan" on mahdollista saavuttaa liikuntaa lisäämällä ja syömistä vähentämällä sama taso kuin kenellä tahansa "normaalilla" lapsella. Mutta tässä oli kyse lapsista, joille se on mahdotonta.
Liikunnassa ei tarvitse saavuttaa tiettyä tasoa, jotta siitä voisi nauttia! Ei tarvitse olla huippu eikä edes hyvä, voi silti tykätä liikkua ja urheilla vaikka joka päivä. Tämän takia en ymmärrä miksi yhtään mitään tarvitsee mitata koululiikunnassa. Mittaus ja vertailu on aivan väärä tapa pyrkiä lisäämään liikuntaa.
Lukuaineissa taas on saavutettava tietty taso peruskoulun aikana. Sen takia niissä kokeet ja mittaaminen on perusteltua.
MOVE-testiä EI ole tarkoitus käyttää oppilaiden arviointiin ja mittaamiseen. Sen on tarkoitus olla omatoimiseen liikkumiseen kannustava juttu ja antaa vinkkejä siitä millaista liikuntaa kannattaisi harrastaa. Ihan vitun perseestä että koulu on käyttänyt sitä "vanhaan tyyliin" kilpajuoksuna ja rääkkinä, josta on siis tarkoitus päästä eroon koululiikunnassa.
Hymynaamoihin on nykyään vaikea päästä, koska ne saadakseen on oltava oikeasti liikunnallinen. Eli perinteiseen malliin tuntitolkulla liikuntaa päivässä. Nykylapset liikkuvat aivan liian vähän, eivätkä siksi pääse hyviin tuloksiin.
Uuden OPS:n myötä liikunnan arviointi tosiaan muuttui: ”Arvioinnin kohteina ovat oppiminen ja työskentely, joten fyysisten kunto-ominaisuuksien tasoa ei käytetä arvioinnin perusteena. "
Ja sitten ihan kuin kiusaksi tuodaan tämä uusi Move-testi joka nimenomaan arvioi näitä kunto-ominaisuuksia. Järjetöntä.
Vierailija kirjoitti:
Mikä tuon testin tarkoituksena on? Ne jotka liikkuvat muutenkin, saavat lisää kannustusta ja muille muistutetaan kuinka surkeita he ovat liikunnassa (hymynaamat ja surunaamat). Sitten puhutaan, kuinka kaikkien lasten tulisi löytää liikunnan ilo jotta liikunta tulisi osaksi elämää. Joo noin se varmaan löytyykin.
Vähän sama jos järjestettäisiin koko ikäluokan piirustustestit, hyvät piirtäjät saisivat kehuja ja muille muistutettaisiin, että olettepa muuten paskoja piirtämään. Hohhoijaa, mitä noilla opetusihmisillä oikein liikkuu päässä?
No näinhän sitä tehdäänkin. Käsitöissä myös. Yksi natsimaikka aineessa kuin aineessa saa aikaan pahoja. Mutta jokaisesta aineesta niitä löytyy. Nykyisin liikunta on pääsäntöisesti kuitenkin sitä, että lapsi kehittyy itseensä nähden ja voi löytää oman lajinsa.
Ärsyttää ja naurattaa tuo koko nimikin "Move!". Me ollaan niin trendikkäitä ja kansainvälisiä täällä Jyväskylässä. "Liiku!" olisi naurettavan junttia...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksiköhän on valittu juuri 5. ja 8. luokka kun esim. kasilla poikien välillä on huima fyysinen ero riippuen murrosiän alkamisesta. Jos oot vasta 150-senttinen pikkupoika niin ei millään saa samoja suorituksia kuin he joilla murrosikä on jo pitkällä, pituutta ja lihasmassaa reilusti enemmän. Samoin vitosella tyttöjen kesken on jo isoja eroja.
Sitä eroa ei haeta luokan lasten kesken vaan sen yhden lapsen omissa tuloksissa. Eli: paljonko oli Matin piip-testin tulos 5. ja paljonko se on 8.lla. Mutta joo, onhan toi ihan järjestön juttu, ei tuolla niitä vähän liikkuvia lapsia kannusteta yhtään:( Vaikka parempi tuo on kuin Cooperin-testi, selvittelee sentään vähän enemmän asioita kuin vain kestävyyttä ja juoksutekniikkaa. Ja ennen kuin joku älähtää: oma 5.luokkalaiseni otti koulunsa parhaat pisteet JOKA osa-alueella (65 oppilasta). Pidän tuota silti järjettömänä testinä.
Kyllä ne lapset vertailee keskenään kuitenkin. Turha kuvitella etteikö niin kävisi. Ja mistä muuten lapsesi sitten tietää olleensa koulun paras? Taisi vähän liioitella. Eihän monessa testissä ole kuin 0 tai 1 piste. Tuskin oli ainoa 65:stä joka sai 1 pisteen ja muut 0.
Testit tehneen liikunnanopettajan willma-viestistä. Lapsi ei itse tiedä sitä, en nähnyt tarpeelliseksi kertoa.
Vierailija kirjoitti:
Mieluummin saisi olla vaikka pisteet yhdestä kolmeen kuin naamat. Ja ehdottomasti lisäpisteitä vapaa-ajan liikkumisesta! Jäsenten liikkuvuudet sun muut pitäisi mielestäni olla terkkarin testattavana, mitä ne nyt varsinaisesti liikunnallisuuteen liittyy?
Testin on tainneet tehdä ihmiset, jotka ovat olleet liikunnallisia ja kilpailuhenkisiä koko ikänsä.
Kyllähän esim. nuo selän liikkuvuutta mittaavat testit kertovat aika paljon siitä, liikkuuko lapsi vapaa-ajallaan, vai istuuko/löhöääkö enemmän. Tuon ikäisten pitäisi liikkua vähintään kaksi tuntia päivässä, mikä ei todellakaan tule kaikilla täyteen, mikä taas näkyy usein ryhdissä, liikkuvuudessa ja lihaskunnossa. Minua vähän jopa ihmetytti tuo kyykkyyn pääsemisen testaaminen; miksi tuollaista pitää testata? Onko todella olemassa lapsia/nuoria, jotka eivät pääse kyykkyyn?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksiköhän on valittu juuri 5. ja 8. luokka kun esim. kasilla poikien välillä on huima fyysinen ero riippuen murrosiän alkamisesta. Jos oot vasta 150-senttinen pikkupoika niin ei millään saa samoja suorituksia kuin he joilla murrosikä on jo pitkällä, pituutta ja lihasmassaa reilusti enemmän. Samoin vitosella tyttöjen kesken on jo isoja eroja.
Sitä eroa ei haeta luokan lasten kesken vaan sen yhden lapsen omissa tuloksissa. Eli: paljonko oli Matin piip-testin tulos 5. ja paljonko se on 8.lla. Mutta joo, onhan toi ihan järjestön juttu, ei tuolla niitä vähän liikkuvia lapsia kannusteta yhtään:( Vaikka parempi tuo on kuin Cooperin-testi, selvittelee sentään vähän enemmän asioita kuin vain kestävyyttä ja juoksutekniikkaa. Ja ennen kuin joku älähtää: oma 5.luokkalaiseni otti koulunsa parhaat pisteet JOKA osa-alueella (65 oppilasta). Pidän tuota silti järjettömänä testinä.
Kyllä ne lapset vertailee keskenään kuitenkin. Turha kuvitella etteikö niin kävisi. Ja mistä muuten lapsesi sitten tietää olleensa koulun paras? Taisi vähän liioitella. Eihän monessa testissä ole kuin 0 tai 1 piste. Tuskin oli ainoa 65:stä joka sai 1 pisteen ja muut 0.
Testit tehneen liikunnanopettajan willma-viestistä. Lapsi ei itse tiedä sitä, en nähnyt tarpeelliseksi kertoa.
Opettaja ei kylläkään saa kertoa testin tuloksia suhteessa muihin lapsiin edes vanhemmille. Joko ope teki virkavirheen tai puhut palturia. Ja edelleen se pisteytyssystemi on sellainen ettei voi edes suoraan sanoa kenellä on parhaat ja kenellä huonoimmat.
Vierailija kirjoitti:
Täällä palstalla on ollut paljon puhetta eriarvoistumisesta, lähinnä vanhempien taloudellisen tason mukaan määräytyvää eriarvoistumista kun osalla lapset juoksevat joka ilta kalliissa, ohjatuissa harrastuksissa ja osa ei koskaan pääse kotipihaa pidemmälle kun rahat meni taas äidin poikaystävän kaljoihin?
Miten tämä EI lisää eriarvoistumista jos ikänsä urheilleet ja harrastaneet lapset saa hymynaamoja, köyhien harrastamattomat lapset surkunaamoja? Ei nämä lapset tarvitse ainakaan lisää lyttäystä köyhyyden ja harrastamattomuuden lisäksi!
Johan tässä keskustelussa moni on kertonut, että oma liikuntaa harrastava lapsi on saanut myös joistain osa-alueista surunaamoja.
Vierailija kirjoitti:
MOVE-testiä EI ole tarkoitus käyttää oppilaiden arviointiin ja mittaamiseen. Sen on tarkoitus olla omatoimiseen liikkumiseen kannustava juttu ja antaa vinkkejä siitä millaista liikuntaa kannattaisi harrastaa. Ihan vitun perseestä että koulu on käyttänyt sitä "vanhaan tyyliin" kilpajuoksuna ja rääkkinä, josta on siis tarkoitus päästä eroon koululiikunnassa.
Monesti meillä "ongelmatapauksilla" on vieläpä omat keinomme omien lastemme "hoitamiseen". Omallani myös motorisia ongelmia. On saanut toimintaterapiaa. Oppi kolmannella kunnolla pyöräilemään ja uimaan. Löysi vuosi sitten oman liikuntalajinsa (joka on ihan rankkaa urheilua) ja on sitä kautta oppinut juttuja, joita hänen ei koskaan uskottu oppivan. Me vanhemmat olemme tehneet hitosti töitä tuon lapsen eteen: kannustettu, innostettu ja vielä onnistuttu siinä. Viimeisen vuoden sisällä tehnyt liikunnallisia juttuja oma-aloittesesti ja niistä nauttien. Onneksi koulukin kannustaa: rivi surunaamoja tuli meillekin parin päivän rääkin jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
MOVE-testiä EI ole tarkoitus käyttää oppilaiden arviointiin ja mittaamiseen. Sen on tarkoitus olla omatoimiseen liikkumiseen kannustava juttu ja antaa vinkkejä siitä millaista liikuntaa kannattaisi harrastaa. Ihan vitun perseestä että koulu on käyttänyt sitä "vanhaan tyyliin" kilpajuoksuna ja rääkkinä, josta on siis tarkoitus päästä eroon koululiikunnassa.
No siinä pääsee kostamaan tuntihäiriköille, kun juoksuttaa ja huutaa.
Tässä opetusneuvos Pietilän vastaus:
"Perusopetuslain 3 § 2 momentin mukaisesti ”Opetus järjestetään oppilaiden
ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden
tervettä kasvua ja kehitystä”.
Move! -mittaukset on kirjattu määräyksenä uusiin perusopetuksen liikunnan
opetussuunnitelman perusteisiin, jotka astuivat voimaan 1.8.2016 alkaen. Move!
-mittausten osia ei ole määritelty perusopetuksen opetussuunnitelman
perusteissa velvoittavana määräyksenä.
Move!:a ei tule nähdä ainoastaan liikuntatuntien pakollisena sisältönä,
vaan paljon laajempana, yhtenä perusopetuksen ennalta ehkäisevän
terveydenhuollon osana. Sen avulla pyritään ohjaamaan perusopetuksen oppilaita
pitämään huolta omasta toimintakyvystään ja hyvinvoinnistaan.
Olemme hyvin tietoisia siitä tärkeästä ja vaativasta työstä, mitä kouluissa tehdään erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden kanssa. Myöskin näiden oppilaiden osalta pyrittiin – Move!:a valmistettaessa – Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan johtamassa, monitieteisessä, asiantuntijatyöryhmässä pohtimaan, miten mahdollisimman moni oppilas voisi osallistua Move! -mittauskokonaisuuteen. Tämän tulemana Move!:n Opettajan käsikirjassa esimerkiksi ohjeistetaan eri mittausosioissa, että ”Sovelletusti suoritettu tulos merkitään lomakkeeseen suoritusmerkinnällä S”. Sovelletusti suorittaville on myös valmistettu oma oppilaskohtainen
tuloslomake (http://www.edu.fi/download/165933_lomake_5-8lk_viitearvot_2014_sovellet…). Mittausosioita voidaan siis toteuttaa sovelletusti oppilaiden tarpeiden ja opettajan arvion mukaan.
Yksilöllistetyillä tai toiminta-alueittain etenevillä opetussuunnitelmilla opiskelevilla oppilailla tulee käyttää yksittäisten oppilaiden kohdalla tarkoituksenmukaisuudenpohjaista harkintaa. Move! -mittaukset voidaan siis opetuksen järjestäjän päätöksellä jättää tekemättä, mikäli oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS) mittausta ei aseteta tavoitteeksi.
Move!:n kannalta katsottuna tärkeintä on pyrkiä monipuolisesti tukemaan perusopetuksen oppilaidemme toimintakykyä, jaksamista ja hyvinvointia. Jokaisen kohtaamisen tulisi olla lähtöisesti oppilaistamme välittäviä ja fyysiseen aktiivisuuteen kannustavia. "
Ilmeisesti tästä on pääteltävissä, että aloittajan tapauksessa joko Opettajan käsikirja on jäänyt lukematta, tai sitten on päätetty olla piittaamatta ohjeistuksesta.
Itse nyt ainakin tiedän varmistaa muutaman vuoden päästä, että lapseni HOJKS:ssa ei mittausta aseteta tavoitteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Ja nyt kun kaikki tulokset kirjataan sähköiseen rekisteriin oppilaan nimellä, niin rikotaanko tässä jo jotain yksityisyydensuojaa oikeasti.
Perustelisitko vähän, mikä tuossa mielestäsi rikkoo yksityisyydensuojaa?
Mihin hittoon mun pitkä viestini katosi? Joko tätäkin ketjua sensuroidaan??
Jos tavoite on kannustaa lapsia liikkumaan, siihen ei tarvita arviointia lainkaan. Tarvitaan vain ammattitaitoista väkeä mahdollistamaan liikunnan ilon syntyminen.
Matikassa on kyse hieman toisenlaisesta asiasta. Kokeilla voidaan todeta onko opetus onnistunutta tai löytää ne jotka tarvitsevat lisäopetusta. Matematiikassa esimerkiksi oppiminen on kumulatiivista, eli uusi asia rakentuu vanhan päälle. Siksikin on tärkeää tietää, jos jollakin on jäänyt jokin asia oppimatta, ettei se estä uuden omaksumista. Liikunnan edistäminen taas on aivan erityyppinen asia. Siinä ei ole tosiaankaan arvioinnilla minkäänlaista merkitystä, vaan sillä innostaminen on avainsana.