Aloin seurustella, ystävämies suuttui

Vierailija kirjoitti:

Kuinka moni nainen uskaltaa tämän viestiketjun jälkeen kysyä miespuoliselta kaveriltaan, että panisitko jos pyytäisin? Voitte väittää että ette halua kysyä, koska sellaista ei kaverilta kysytä. Mutta jos on oikeasti hyvä kaveri, niin sen voi kysyä. Ja mites sitten tulkitsette kun suurin osa näistä gentlemanfriendeistä sanoo, että joo panisin? Tuleeko tarve kääntää sekin asia taas joksikin muuksi kuin siksi mitä se oikeasti on?

Tämä. On esitetty hyvin yksinkertainen keino miten asian voi selvittää, mutta sitten alkaa naisten puolelta se selittely. Ilmeisesti naiset alitajunnassaan tietävät, että nämä kaverimiehet ovat loppujen lopuksi seksuaalisesti kiinnostuneita, mutta totuus halutaan kieltää viimeiseen asti.

Miehelle ystävyys ja seksi eivät ole mitenkään ristiriidassa keskenään. Miksi ei voisi olla molempia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka moni nainen uskaltaa tämän viestiketjun jälkeen kysyä miespuoliselta kaveriltaan, että panisitko jos pyytäisin? Voitte väittää että ette halua kysyä, koska sellaista ei kaverilta kysytä. Mutta jos on oikeasti hyvä kaveri, niin sen voi kysyä. Ja mites sitten tulkitsette kun suurin osa näistä gentlemanfriendeistä sanoo, että joo panisin? Tuleeko tarve kääntää sekin asia taas joksikin muuksi kuin siksi mitä se oikeasti on?

Tämä. On esitetty hyvin yksinkertainen keino miten asian voi selvittää, mutta sitten alkaa naisten puolelta se selittely. Ilmeisesti naiset alitajunnassaan tietävät, että nämä kaverimiehet ovat loppujen lopuksi seksuaalisesti kiinnostuneita, mutta totuus halutaan kieltää viimeiseen asti.

Tai sitten jotkut vain haluavat olla olematta täysiä idiootteja. Te ette kykene ymmärtämään, millainen maailma on sosiaalisilta taidoiltaan normaaleilla ihmisillä. Se ei ole tuollaista säälittävää, epätoivoista vonkausta joka suunnasta. Eikä noita säälittäviä vonkaajia edes se varsinainen seksi kiinnosta. Siinä on taustalla vain se kuvitelma, että jos kiinnostuneita naisia alkaa pyöriä ympärillä, kaupan päälle tulee cooleja mieskamuja, sadan tonnin työpaikka ja avoauto. Ja muutenkin täydellinen elämä.

Ongelma on siinä, että miehen näkökulmasta naiselta saatu seksi on arvokkaampaa kuin naisen osoittama ystävyys. Nyt jos nainen ei kelpuuta miestä seksiin, niin mies tuntee olevansa vähäarvoinen naiselle, ja kuka sellaisessa ihmissuhteessa haluaa olla?

Vierailija kirjoitti:

Kummallista että täällä ketjussa elää käsitys, että naisilla ei olisi tietoisesti tällaisia "varamiehiä", joille avaudutaan sydänsuruista ja on ihanaa kun joku kuuntelee, jotta sitten kun kyyneleet on kuivattu voidaan lähteä taas sen tosimiehen perään. Nämä "varamiehet" on juuri näitä naisten ns. ystäviä, jotka odottaa että heidät huomattaisiin ja heidän tekemät uhraukset jotenkin palkittaisiin. On ollut aikamoinen herätys itselleni, että näitä miehiä pidetään täällä yleisesti todella säälittävinä, ja siksi olen päättänyt tämmöisenä kakkosjäbänä hengailun lopettaa tähän paikkaan. Siis sen lisäksi, että saat kokea itseinhoa siitä, että yrität olla naiselle ystävällinen, kohtelias ja aina saatavilla, eikä sua kukaan silti huomaa, mutta odotas kun rohkaistut ja kerrot naiselle viimein tunteistasi, saat vihaa ja loukkaantumista osaksesi. Olet suurikin petturi, kun tuolla lailla menit ihastumaan. Sunhan piti olla mun ystävä, ystävät ei tollasta tee.

No kuule, säälittävä oletkin. Ja huijari. Ystävät antavat itkeä olkaansa vasten, kannustavat ja lohduttavat. Eivätkä odota vastineeksi mitään. Paitsi ehkä vastavuoroisesti sitä kannustusta jonain päivänä. Sinä vaadit parisuhdepalkintoa. Sinä kyttäät ja laskelmoit, teeskentelet kaveria. Sen sijaan että olisit rehellinen tunteistasi alusta asti.

Millainen ihminen muuten tuntee itseinhoa siitä että on toiselle ystävällinen ilman palkkiota!?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka moni nainen uskaltaa tämän viestiketjun jälkeen kysyä miespuoliselta kaveriltaan, että panisitko jos pyytäisin? Voitte väittää että ette halua kysyä, koska sellaista ei kaverilta kysytä. Mutta jos on oikeasti hyvä kaveri, niin sen voi kysyä. Ja mites sitten tulkitsette kun suurin osa näistä gentlemanfriendeistä sanoo, että joo panisin? Tuleeko tarve kääntää sekin asia taas joksikin muuksi kuin siksi mitä se oikeasti on?

Tämä. On esitetty hyvin yksinkertainen keino miten asian voi selvittää, mutta sitten alkaa naisten puolelta se selittely. Ilmeisesti naiset alitajunnassaan tietävät, että nämä kaverimiehet ovat loppujen lopuksi seksuaalisesti kiinnostuneita, mutta totuus halutaan kieltää viimeiseen asti.

Juuri tämä.Yksinkertaiseen kysymykseen ei tule mitenkään vastausta...

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on siinä, että miehen näkökulmasta naiselta saatu seksi on arvokkaampaa kuin naisen osoittama ystävyys. Nyt jos nainen ei kelpuuta miestä seksiin, niin mies tuntee olevansa vähäarvoinen naiselle, ja kuka sellaisessa ihmissuhteessa haluaa olla?

Kuka haluaa olla missään suhteessa tuolla tavalla ajattelevan luuserin kanssa? Onneksi sanoit "miehen" näkökulmasta, etkä "miesten". Olisi ollut törkeä valhe.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka moni nainen uskaltaa tämän viestiketjun jälkeen kysyä miespuoliselta kaveriltaan, että panisitko jos pyytäisin? Voitte väittää että ette halua kysyä, koska sellaista ei kaverilta kysytä. Mutta jos on oikeasti hyvä kaveri, niin sen voi kysyä. Ja mites sitten tulkitsette kun suurin osa näistä gentlemanfriendeistä sanoo, että joo panisin? Tuleeko tarve kääntää sekin asia taas joksikin muuksi kuin siksi mitä se oikeasti on?

Tämä. On esitetty hyvin yksinkertainen keino miten asian voi selvittää, mutta sitten alkaa naisten puolelta se selittely. Ilmeisesti naiset alitajunnassaan tietävät, että nämä kaverimiehet ovat loppujen lopuksi seksuaalisesti kiinnostuneita, mutta totuus halutaan kieltää viimeiseen asti.

No en tiedä onko tämä nyt sitä selittelyä, mutta mulle sillä on eroa panisiko kaveri jos pyytäisin vai himoitseeko hän minua salaa. Kyllä mäkin voisin jossain tilanteessa jotain kaveriani panna, mutta ei se tarkoita että olisin ystävyyttä häiritsevästi hänestä kiinnostunut seksuaalisesti tai mahdollisena seurustelukumppanina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka moni nainen uskaltaa tämän viestiketjun jälkeen kysyä miespuoliselta kaveriltaan, että panisitko jos pyytäisin? Voitte väittää että ette halua kysyä, koska sellaista ei kaverilta kysytä. Mutta jos on oikeasti hyvä kaveri, niin sen voi kysyä. Ja mites sitten tulkitsette kun suurin osa näistä gentlemanfriendeistä sanoo, että joo panisin? Tuleeko tarve kääntää sekin asia taas joksikin muuksi kuin siksi mitä se oikeasti on?

Tämä. On esitetty hyvin yksinkertainen keino miten asian voi selvittää, mutta sitten alkaa naisten puolelta se selittely. Ilmeisesti naiset alitajunnassaan tietävät, että nämä kaverimiehet ovat loppujen lopuksi seksuaalisesti kiinnostuneita, mutta totuus halutaan kieltää viimeiseen asti.

Okei. Kysyin äsken tekstarilla. Vastaus oli aika monta nauruhymiötä ja ihmetys, että mistä nyt tuulee? Ja loppuun teksti "...vakavasti ottaen, en panisi. Oot mulle valtavan rakas, mutta ystävien kanssa ei paneskella, sehän on kuin siskoaan kiksauttais."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka moni nainen uskaltaa tämän viestiketjun jälkeen kysyä miespuoliselta kaveriltaan, että panisitko jos pyytäisin? Voitte väittää että ette halua kysyä, koska sellaista ei kaverilta kysytä. Mutta jos on oikeasti hyvä kaveri, niin sen voi kysyä. Ja mites sitten tulkitsette kun suurin osa näistä gentlemanfriendeistä sanoo, että joo panisin? Tuleeko tarve kääntää sekin asia taas joksikin muuksi kuin siksi mitä se oikeasti on?

Tämä. On esitetty hyvin yksinkertainen keino miten asian voi selvittää, mutta sitten alkaa naisten puolelta se selittely. Ilmeisesti naiset alitajunnassaan tietävät, että nämä kaverimiehet ovat loppujen lopuksi seksuaalisesti kiinnostuneita, mutta totuus halutaan kieltää viimeiseen asti.

Olisi kiinnostavaa tietää, pitääkö jokainen ohikulkija minua seksikkäänä naisena. Voisin kysyä sitä kaikilta, mutta en tee sitä. Arvaan että sinulla ei ole mitään käsitystä siitä, miksi en tee niin. Normaalit ihmiset ymmärtävät syyt selittämättä. Vähiten tärkeä syy ei ole se, että näyttäisin kerta kaikkiaan säälittävältä.

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on siinä, että miehen näkökulmasta naiselta saatu seksi on arvokkaampaa kuin naisen osoittama ystävyys. Nyt jos nainen ei kelpuuta miestä seksiin, niin mies tuntee olevansa vähäarvoinen naiselle, ja kuka sellaisessa ihmissuhteessa haluaa olla?

Mietipä mitä tuumisit naisesta, joka sanoo että mieheltä saatu ystävyys on paljon mieheltä saatua seksiä arvokkaampaa. Että miehet ovat seksiä ajatellen arvottomia. Ei tietyt miehet, vaan KAIKKI miehet. Kaikki miehet ovat kelvottomia seksiin naisen näkökulmasta. Pitäisit näin sanovaa naista aivan karmeana ämmänä. Arvaan, että itseäsi et kuitenkaan pidä kusipäänä, jostain hämärästä syystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka moni nainen uskaltaa tämän viestiketjun jälkeen kysyä miespuoliselta kaveriltaan, että panisitko jos pyytäisin? Voitte väittää että ette halua kysyä, koska sellaista ei kaverilta kysytä. Mutta jos on oikeasti hyvä kaveri, niin sen voi kysyä. Ja mites sitten tulkitsette kun suurin osa näistä gentlemanfriendeistä sanoo, että joo panisin? Tuleeko tarve kääntää sekin asia taas joksikin muuksi kuin siksi mitä se oikeasti on?

Tämä. On esitetty hyvin yksinkertainen keino miten asian voi selvittää, mutta sitten alkaa naisten puolelta se selittely. Ilmeisesti naiset alitajunnassaan tietävät, että nämä kaverimiehet ovat loppujen lopuksi seksuaalisesti kiinnostuneita, mutta totuus halutaan kieltää viimeiseen asti.

Okei. Kysyin äsken tekstarilla. Vastaus oli aika monta nauruhymiötä ja ihmetys, että mistä nyt tuulee? Ja loppuun teksti "...vakavasti ottaen, en panisi. Oot mulle valtavan rakas, mutta ystävien kanssa ei paneskella, sehän on kuin siskoaan kiksauttais."

Se mies ei edusta enemmistöä.Jos edes puhui totta.Useimmille miehille "ystävyys" naiseen on pelkkää naisen logiikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka moni nainen uskaltaa tämän viestiketjun jälkeen kysyä miespuoliselta kaveriltaan, että panisitko jos pyytäisin? Voitte väittää että ette halua kysyä, koska sellaista ei kaverilta kysytä. Mutta jos on oikeasti hyvä kaveri, niin sen voi kysyä. Ja mites sitten tulkitsette kun suurin osa näistä gentlemanfriendeistä sanoo, että joo panisin? Tuleeko tarve kääntää sekin asia taas joksikin muuksi kuin siksi mitä se oikeasti on?

No tuollaista ei kaverilta kysytä. Idiootti. Eikä pomolta, vaikka olisi miten hyvä pomo. Eikä siskolta/veljeltä, vaikka olisi miten läheiset välit.

Vierailija kirjoitti:

Benedicta kirjoitti:

Mitäs helvettiä täällä taas itketään että ei miehet ja naiset voi olla kavereita...

Minulla on useampikin miespuolinen ystävä. Yks on homo, yks seurustelee, loppuja ei vaan vois vähempää kiinnostaa minä romanttisessa mielessä. Ja ystävyyden alusta asti ovat kaikki tienneet että mun pöksyihin ei oo pääsemistä.

Eikä se oo mitenkään naisen vastulla lukea ajatuksia ja tietää että hei, tämä tyyppi nyt hakee suhdetta ja tämä puolestaan ei. Saavat peiliin kattoa ne miehet jotka eivät suutaan avaa. Ja siihen liittyen - jos viettää naisen kanssa aikaa vain suhteen toivossa ja unelmien kariuduttua haistattaa vitut, niin ei ole mikään kumma, ettei kaveruutta pidemmälle päässytkään. Jos ei ole valmis olemaan ihan vain ystäviä, tuskinpa siitä kombosta tervettä seurustelusuhdettakaan saisi väännettyä. Ne kun perustuvat molemminpuoliselle keskustelulle, ymmärrykselle ja luottamukselle... joista mitään ei löydy esim. APn kuvailemasta tilanteesta.

No voihan vittu saatana nyt taas. Tässäkin sanotaan että pitää avata suu, että nainen tietää että olet kiinnostunut. Naisella kun ei ole mitään vastuuta avata suuta. Nainen on aina kaveri kaikkien kanssa, ja sitten kun mies ehdottaa suhdetta, nainen antaa suostumuksensa jos sattuu huvittamaan. Mutta sitten kun tulee pakit pitää olla ookoo senkin kanssa ja jäädä siihen vielä naiselle mieskaveriksi, koska eihän sitä mitään naista saa jos ei osaa olla kaveri. Mene jo helvettiin noiden epäloogisuuksies kanssa!

Mene helvettiin noiden itkupotkuraivariesi kanssa! NAISELLA EI OLE VASTUUTA AVATA SUU KUN MIES ON KIINNOSTUNUT!!! Se vastuu on sillä kiinnostuneella! Ja jos avaat sen suusi, nainen antaa suostumuksensa TASAN JOS SATTUU HUVITTAMAAN! Mitä helvettiä!? Miehen mieliksikö pitäisi suhde aloittaa jos itseä ei kiinnosta? Ja kyllä, elämässä ei pärjää tuollaisilla itkupotkuraivareilla. Kukaan ei halua olla kanssasi jos repeät raivosta pakit saatuasi ja katkaiset välit itkusta ja raivosta huutaen.

Vierailija kirjoitti:

Kummallista että täällä ketjussa elää käsitys, että naisilla ei olisi tietoisesti tällaisia "varamiehiä", joille avaudutaan sydänsuruista ja on ihanaa kun joku kuuntelee, jotta sitten kun kyyneleet on kuivattu voidaan lähteä taas sen tosimiehen perään. Nämä "varamiehet" on juuri näitä naisten ns. ystäviä, jotka odottaa että heidät huomattaisiin ja heidän tekemät uhraukset jotenkin palkittaisiin. On ollut aikamoinen herätys itselleni, että näitä miehiä pidetään täällä yleisesti todella säälittävinä, ja siksi olen päättänyt tämmöisenä kakkosjäbänä hengailun lopettaa tähän paikkaan. Siis sen lisäksi, että saat kokea itseinhoa siitä, että yrität olla naiselle ystävällinen, kohtelias ja aina saatavilla, eikä sua kukaan silti huomaa, mutta odotas kun rohkaistut ja kerrot naiselle viimein tunteistasi, saat vihaa ja loukkaantumista osaksesi. Olet suurikin petturi, kun tuolla lailla menit ihastumaan. Sunhan piti olla mun ystävä, ystävät ei tollasta tee.

Tässä ketjussa on nyt sivutolkulla yritetty selittää, että naiset (jotain narsisteja lukuunottamatta) eivät pidä mitään varamiehiä. Kaverimiehet ovat ihan itse keksineet tuon käsitteen oikeuttamaan katkeruuttaan ja pahaa oloaan. Se olkapää on naiselle puhtaasti ystävä, samalla viivalla naispuolisten ystävien kanssa. On todella harvinaista, että kun kerran on ystäväksi laskettu, jotain muita tunteita lähtisi kehittymään. Nainen ei roikuta. Nainen ei pidä varalla. Naisella on ystävä. Kun olet ystävä, et ole todennäköisesti naisen mielestä millään tavalla seksuaalinen olento. Ystävän odotetaan olevan kohtelias ja ystävällinen, tai oikeastaan odotan sitä ihan kaikilta kohtaamiltani ihmisiltä muutenkin. Ei siitä tulisi mieleenkään palkita hyvästä käytöksestä seksillä tai parisuhteella, eihän sitä kerkeäisi töihin ollenkaan kun pitäisi jokaisessa junassakin vähän nusauttaa vastaantulijoita kiitokseksi.

Jos se mies ei ole tutustumisvaiheessa osoittanut minkäänlaisia kiinnostuksen merkkejä, hän on naiselle lähes poikkeuksetta yhtä kuin ystävä. Mies on silloin itse asettanut itsensä sille ns. kaverivyöhykkeelle. Nainen taas ei käytä tuollasta termiä, nainen ei siirtele miehiä edestakaisin joltain kaveri- tai varamiesvyöhykkeeltä tapailuvyöhykkeelle oman parisuhdestatuksensa tai vallitsevan säätilan mukaan, vaan se lokerointi tehdään kerran ja se on suhteellisen nopeasti siinä tutustumisen alussa. Jos mies käyttäytyy kun kaveri, nainen tulkitsee miehen aikeet ystäväpohjaisiksi, ja käyttäytyy jatkossa miestä kohtaan kuin ystävä. Eli rohkaistukaa firttaamaan ja pyytämään sitä naista ulos, tai jos nainen on varattu ja haluatte jäädä vapautumista odottamaan, niin pysykää sen verran etäisenä, että ette ystävysty. Parasta on kuitenkin tiedustella suoraan, onko naisella poikaystävää koska veisit hänet mielellään treffeille. Sitten se nainen vähintään tietää että kas, tuo on kiinnostunut, ja parhaassa tapauksessa punnitsee vaihtoehtoja päässään eikä lokeroi suoraan ystäväksi, vaikka olisikin itse varattu. Vain ja ainoastaan tällaisessa tapauksessa nainen voi pitää sinua mielessään varalla. Tällöinkään miehen ei tarvitse teeskennellä ystävää, vaan voi ihan puhtaasti sivummalla odottaa, jos katsoo naisen odottamisen arvoiseksi.

Ero on myös siinä, että kehittyykö kaveripojalle tunteita hiljalleen tuntemisen aikana (epämukavaa, mutta ok, voidaan käsitellä) vai onko miehen toiminta ja ystäväksi hakeutuminen ollut tarkoitushakuista teeskentelyä ja todellisia aikeita salailevaa (ei ok, luottamus mennyt, välit todennäköisesti poikki). Pahinta on tuo, että syyllistetään naista niistä omista tunteista, joille ei tulekaan vastakaikua ja syytetään sellaisesta, mitä nainen ei ole tehnyt eli jostain varamiehenä pitämisestä. Mies on ITSE päättänyt roikkua siinä epätyydyttävässä suhteessa paremman huomisen toivossa ilman, että nainen tietää mitä on meneillään.

Kukaan ei pakota miestä olemaan sille naiselle vain ystävä, mies on ihan täysin vapaa lopettamaan tuollaisen yksipuolisen ystävyyssuhteen. Se on oikeastaan jopa ihan toivottavaa. Hyvä, että olet sen itsekin nyt tajunnut. Se on kummallekin osapuolelle paras mahdollinen vaihtoehto, että et ryhdy teeskentelemään jotain, mitä et ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on siinä, että miehen näkökulmasta naiselta saatu seksi on arvokkaampaa kuin naisen osoittama ystävyys. Nyt jos nainen ei kelpuuta miestä seksiin, niin mies tuntee olevansa vähäarvoinen naiselle, ja kuka sellaisessa ihmissuhteessa haluaa olla?

Kuka haluaa olla missään suhteessa tuolla tavalla ajattelevan luuserin kanssa? Onneksi sanoit "miehen" näkökulmasta, etkä "miesten". Olisi ollut törkeä valhe.

Mitä luuseria tuossa muka oli?

Mietitäänpä hetki. Miehen A annat tehdä sen kaikista läheisimmän ja henkilökohtaisimman teon, eli työntyä sisällesi. Mies B taas ei ole sinusta riittävän läheinen, luotettava tai mikä ikinä onkaan syysi, jotta hän saisi sitä tehdä. Miehen B pidät samalla etäisyydellä kuin hyvänpäiväntutut tai vieraat ihmiset, eli keskustella saa, mutta kosketus ei ole sallittua.

Miten mies B voi nähdä tätä muuten kuin että hän on vähäisempi kuin mies A?

hhrmphh kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka moni nainen uskaltaa tämän viestiketjun jälkeen kysyä miespuoliselta kaveriltaan, että panisitko jos pyytäisin? Voitte väittää että ette halua kysyä, koska sellaista ei kaverilta kysytä. Mutta jos on oikeasti hyvä kaveri, niin sen voi kysyä. Ja mites sitten tulkitsette kun suurin osa näistä gentlemanfriendeistä sanoo, että joo panisin? Tuleeko tarve kääntää sekin asia taas joksikin muuksi kuin siksi mitä se oikeasti on?

Tämä. On esitetty hyvin yksinkertainen keino miten asian voi selvittää, mutta sitten alkaa naisten puolelta se selittely. Ilmeisesti naiset alitajunnassaan tietävät, että nämä kaverimiehet ovat loppujen lopuksi seksuaalisesti kiinnostuneita, mutta totuus halutaan kieltää viimeiseen asti.

Okei. Kysyin äsken tekstarilla. Vastaus oli aika monta nauruhymiötä ja ihmetys, että mistä nyt tuulee? Ja loppuun teksti "...vakavasti ottaen, en panisi. Oot mulle valtavan rakas, mutta ystävien kanssa ei paneskella, sehän on kuin siskoaan kiksauttais."

Se mies ei edusta enemmistöä.Jos edes puhui totta.Useimmille miehille "ystävyys" naiseen on pelkkää naisen logiikkaa.

Miehen logiikkaasi sitten on se, että tuo mies ei edusta enemmistöä ja valehtelee joka tapauksessa, mutta sinä olet enemmistö ja sanasi on Totuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kummallista että täällä ketjussa elää käsitys, että naisilla ei olisi tietoisesti tällaisia "varamiehiä", joille avaudutaan sydänsuruista ja on ihanaa kun joku kuuntelee, jotta sitten kun kyyneleet on kuivattu voidaan lähteä taas sen tosimiehen perään. Nämä "varamiehet" on juuri näitä naisten ns. ystäviä, jotka odottaa että heidät huomattaisiin ja heidän tekemät uhraukset jotenkin palkittaisiin. On ollut aikamoinen herätys itselleni, että näitä miehiä pidetään täällä yleisesti todella säälittävinä, ja siksi olen päättänyt tämmöisenä kakkosjäbänä hengailun lopettaa tähän paikkaan. Siis sen lisäksi, että saat kokea itseinhoa siitä, että yrität olla naiselle ystävällinen, kohtelias ja aina saatavilla, eikä sua kukaan silti huomaa, mutta odotas kun rohkaistut ja kerrot naiselle viimein tunteistasi, saat vihaa ja loukkaantumista osaksesi. Olet suurikin petturi, kun tuolla lailla menit ihastumaan. Sunhan piti olla mun ystävä, ystävät ei tollasta tee.

Tässä ketjussa on nyt sivutolkulla yritetty selittää, että naiset (jotain narsisteja lukuunottamatta) eivät pidä mitään varamiehiä. Kaverimiehet ovat ihan itse keksineet tuon käsitteen oikeuttamaan katkeruuttaan ja pahaa oloaan. Se olkapää on naiselle puhtaasti ystävä, samalla viivalla naispuolisten ystävien kanssa. On todella harvinaista, että kun kerran on ystäväksi laskettu, jotain muita tunteita lähtisi kehittymään. Nainen ei roikuta. Nainen ei pidä varalla. Naisella on ystävä. Kun olet ystävä, et ole todennäköisesti naisen mielestä millään tavalla seksuaalinen olento. Ystävän odotetaan olevan kohtelias ja ystävällinen, tai oikeastaan odotan sitä ihan kaikilta kohtaamiltani ihmisiltä muutenkin. Ei siitä tulisi mieleenkään palkita hyvästä käytöksestä seksillä tai parisuhteella, eihän sitä kerkeäisi töihin ollenkaan kun pitäisi jokaisessa junassakin vähän nusauttaa vastaantulijoita kiitokseksi.

Jos se mies ei ole tutustumisvaiheessa osoittanut minkäänlaisia kiinnostuksen merkkejä, hän on naiselle lähes poikkeuksetta yhtä kuin ystävä. Mies on silloin itse asettanut itsensä sille ns. kaverivyöhykkeelle. Nainen taas ei käytä tuollasta termiä, nainen ei siirtele miehiä edestakaisin joltain kaveri- tai varamiesvyöhykkeeltä tapailuvyöhykkeelle oman parisuhdestatuksensa tai vallitsevan säätilan mukaan, vaan se lokerointi tehdään kerran ja se on suhteellisen nopeasti siinä tutustumisen alussa. Jos mies käyttäytyy kun kaveri, nainen tulkitsee miehen aikeet ystäväpohjaisiksi, ja käyttäytyy jatkossa miestä kohtaan kuin ystävä. Eli rohkaistukaa firttaamaan ja pyytämään sitä naista ulos, tai jos nainen on varattu ja haluatte jäädä vapautumista odottamaan, niin pysykää sen verran etäisenä, että ette ystävysty. Parasta on kuitenkin tiedustella suoraan, onko naisella poikaystävää koska veisit hänet mielellään treffeille. Sitten se nainen vähintään tietää että kas, tuo on kiinnostunut, ja parhaassa tapauksessa punnitsee vaihtoehtoja päässään eikä lokeroi suoraan ystäväksi, vaikka olisikin itse varattu. Vain ja ainoastaan tällaisessa tapauksessa nainen voi pitää sinua mielessään varalla. Tällöinkään miehen ei tarvitse teeskennellä ystävää, vaan voi ihan puhtaasti sivummalla odottaa, jos katsoo naisen odottamisen arvoiseksi.

Ero on myös siinä, että kehittyykö kaveripojalle tunteita hiljalleen tuntemisen aikana (epämukavaa, mutta ok, voidaan käsitellä) vai onko miehen toiminta ja ystäväksi hakeutuminen ollut tarkoitushakuista teeskentelyä ja todellisia aikeita salailevaa (ei ok, luottamus mennyt, välit todennäköisesti poikki). Pahinta on tuo, että syyllistetään naista niistä omista tunteista, joille ei tulekaan vastakaikua ja syytetään sellaisesta, mitä nainen ei ole tehnyt eli jostain varamiehenä pitämisestä. Mies on ITSE päättänyt roikkua siinä epätyydyttävässä suhteessa paremman huomisen toivossa ilman, että nainen tietää mitä on meneillään.

Kukaan ei pakota miestä olemaan sille naiselle vain ystävä, mies on ihan täysin vapaa lopettamaan tuollaisen yksipuolisen ystävyyssuhteen. Se on oikeastaan jopa ihan toivottavaa. Hyvä, että olet sen itsekin nyt tajunnut. Se on kummallekin osapuolelle paras mahdollinen vaihtoehto, että et ryhdy teeskentelemään jotain, mitä et ole.

Tämä oli kyllä erittäin hyvä viesti. Pahoin vaan pelkää, että nämä varamiehiksi itsensä luokittelevat eivät ymmärrä sitä.

Pettäjä olet ...

Toivottavasti joudut pettymään. Peukutan sen puolesta :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kummallista että täällä ketjussa elää käsitys, että naisilla ei olisi tietoisesti tällaisia "varamiehiä", joille avaudutaan sydänsuruista ja on ihanaa kun joku kuuntelee, jotta sitten kun kyyneleet on kuivattu voidaan lähteä taas sen tosimiehen perään. Nämä "varamiehet" on juuri näitä naisten ns. ystäviä, jotka odottaa että heidät huomattaisiin ja heidän tekemät uhraukset jotenkin palkittaisiin. On ollut aikamoinen herätys itselleni, että näitä miehiä pidetään täällä yleisesti todella säälittävinä, ja siksi olen päättänyt tämmöisenä kakkosjäbänä hengailun lopettaa tähän paikkaan. Siis sen lisäksi, että saat kokea itseinhoa siitä, että yrität olla naiselle ystävällinen, kohtelias ja aina saatavilla, eikä sua kukaan silti huomaa, mutta odotas kun rohkaistut ja kerrot naiselle viimein tunteistasi, saat vihaa ja loukkaantumista osaksesi. Olet suurikin petturi, kun tuolla lailla menit ihastumaan. Sunhan piti olla mun ystävä, ystävät ei tollasta tee.

Tässä ketjussa on nyt sivutolkulla yritetty selittää, että naiset (jotain narsisteja lukuunottamatta) eivät pidä mitään varamiehiä. Kaverimiehet ovat ihan itse keksineet tuon käsitteen oikeuttamaan katkeruuttaan ja pahaa oloaan. Se olkapää on naiselle puhtaasti ystävä, samalla viivalla naispuolisten ystävien kanssa. On todella harvinaista, että kun kerran on ystäväksi laskettu, jotain muita tunteita lähtisi kehittymään. Nainen ei roikuta. Nainen ei pidä varalla. Naisella on ystävä. Kun olet ystävä, et ole todennäköisesti naisen mielestä millään tavalla seksuaalinen olento. Ystävän odotetaan olevan kohtelias ja ystävällinen, tai oikeastaan odotan sitä ihan kaikilta kohtaamiltani ihmisiltä muutenkin. Ei siitä tulisi mieleenkään palkita hyvästä käytöksestä seksillä tai parisuhteella, eihän sitä kerkeäisi töihin ollenkaan kun pitäisi jokaisessa junassakin vähän nusauttaa vastaantulijoita kiitokseksi.

Jos se mies ei ole tutustumisvaiheessa osoittanut minkäänlaisia kiinnostuksen merkkejä, hän on naiselle lähes poikkeuksetta yhtä kuin ystävä. Mies on silloin itse asettanut itsensä sille ns. kaverivyöhykkeelle. Nainen taas ei käytä tuollasta termiä, nainen ei siirtele miehiä edestakaisin joltain kaveri- tai varamiesvyöhykkeeltä tapailuvyöhykkeelle oman parisuhdestatuksensa tai vallitsevan säätilan mukaan, vaan se lokerointi tehdään kerran ja se on suhteellisen nopeasti siinä tutustumisen alussa. Jos mies käyttäytyy kun kaveri, nainen tulkitsee miehen aikeet ystäväpohjaisiksi, ja käyttäytyy jatkossa miestä kohtaan kuin ystävä. Eli rohkaistukaa firttaamaan ja pyytämään sitä naista ulos, tai jos nainen on varattu ja haluatte jäädä vapautumista odottamaan, niin pysykää sen verran etäisenä, että ette ystävysty. Parasta on kuitenkin tiedustella suoraan, onko naisella poikaystävää koska veisit hänet mielellään treffeille. Sitten se nainen vähintään tietää että kas, tuo on kiinnostunut, ja parhaassa tapauksessa punnitsee vaihtoehtoja päässään eikä lokeroi suoraan ystäväksi, vaikka olisikin itse varattu. Vain ja ainoastaan tällaisessa tapauksessa nainen voi pitää sinua mielessään varalla. Tällöinkään miehen ei tarvitse teeskennellä ystävää, vaan voi ihan puhtaasti sivummalla odottaa, jos katsoo naisen odottamisen arvoiseksi.

Ero on myös siinä, että kehittyykö kaveripojalle tunteita hiljalleen tuntemisen aikana (epämukavaa, mutta ok, voidaan käsitellä) vai onko miehen toiminta ja ystäväksi hakeutuminen ollut tarkoitushakuista teeskentelyä ja todellisia aikeita salailevaa (ei ok, luottamus mennyt, välit todennäköisesti poikki). Pahinta on tuo, että syyllistetään naista niistä omista tunteista, joille ei tulekaan vastakaikua ja syytetään sellaisesta, mitä nainen ei ole tehnyt eli jostain varamiehenä pitämisestä. Mies on ITSE päättänyt roikkua siinä epätyydyttävässä suhteessa paremman huomisen toivossa ilman, että nainen tietää mitä on meneillään.

Kukaan ei pakota miestä olemaan sille naiselle vain ystävä, mies on ihan täysin vapaa lopettamaan tuollaisen yksipuolisen ystävyyssuhteen. Se on oikeastaan jopa ihan toivottavaa. Hyvä, että olet sen itsekin nyt tajunnut. Se on kummallekin osapuolelle paras mahdollinen vaihtoehto, että et ryhdy teeskentelemään jotain, mitä et ole.

Naiselle tärkein ja eniten panostusta osakseen saava mies on naisen seurustelukumppani (joka on kutakuinkin yhtä kuin ystävyys, jossa on seksiä ja muuta fyysistä läheisyyttä). Nyt siis nainen tekee uudesta tapaamastaan miehestä päätelmän: voisiko hän olla se kaikista tärkein mies (seurustelukumppani), vai onko tämä mies riittämätön siihen? Jos voisi olla se tärkein, niin seuraa seksiä (ja joko suhde tai itkua ja ahdistusta). Jos ei voisi olla, niin mies voi kyllä roikkua kuvioissa ja sitä kautta muuttua osaksi naisen elämää. Kumpikohan miehistä tuntee itsensä luuseriksi?