Minkä verran älykkyys ja koulumenestys korreloivat keskenään?

Toiselle arvosanat eivät merkitse niin paljoa, että viitsisi panostaa. 

Itse olen kahlannut kouluni läpi "ei kiinnosta" -asenteella. Ylipäätään koulun tarjoama opetus on vain pintaraapaisu aiheesta kuin aiheesta. Itse on opiskeltava jos tahtoo enemmän tietoa kiinnostavasta aiheesta.

Vierailija kirjoitti:

jos nämä olisivat yhtä älykkäitä, miksi kasin oppilas ei tekisi parastaan ja saisi myös kymppejä? äly hoi

Mitä kasin oppilas siitä hyötyisi? Kasilla pääsee ihan sinne mihin kympilläkin tässä elämässä. Miksi nähdä vaivaa jos työn tulos on tarpeeton?

Vierailija kirjoitti:

Ainakaan älykkyydestä ei pitäisi maksaa parempaa palkkaa tai palkita jo sen älykkyyden lisäksi älykästä ihmistä. Kai älykäs jo ymmärtää sen ettei ole ansainnut sen parempaa elintasoa kuin muutkaan vain koska syntyi älykkääksi?

Jos tätä ei älykäs ymmärrä niin ei se ole sitten älykäs lainkaan.

Kuulun tutkitusti älykkäimpään 20 prosenttiin kansasta ja olen aina allekirjoittanut tämän: ei älykkäälle tarvitse maksaa yhtä paljon kuin tyhmälle, koska älykäs osaa käyttää rahansa fiksummin.

Itsekään en ole koskaan ollut rahasuuntautunut työelämässä, koska olen arvostanut vapaa-aikaa enemmän. Jos olen tarvinnut lisätuloja, onneksi on pörssi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakaan älykkyydestä ei pitäisi maksaa parempaa palkkaa tai palkita jo sen älykkyyden lisäksi älykästä ihmistä. Kai älykäs jo ymmärtää sen ettei ole ansainnut sen parempaa elintasoa kuin muutkaan vain koska syntyi älykkääksi?

Jos tätä ei älykäs ymmärrä niin ei se ole sitten älykäs lainkaan.

Kuulun tutkitusti älykkäimpään 20 prosenttiin kansasta ja olen aina allekirjoittanut tämän: ei älykkäälle tarvitse maksaa yhtä paljon kuin tyhmälle, koska älykäs osaa käyttää rahansa fiksummin.

Itsekään en ole koskaan ollut rahasuuntautunut työelämässä, koska olen arvostanut vapaa-aikaa enemmän. Jos olen tarvinnut lisätuloja, onneksi on pörssi.

Kylläpä särähtää korvaan tuo tutkitusti älykkäämpi. Älykkyyden arvioimiseen on toki kehitetty jotain metodeja, mutta olisi mielestäni olennaista sanoa, että on menestynyt kyseisessä testissä paremmin kuin 80% väestöstä, eikä sanoa olevansa älykkäämpi kuin 80% väestöstä.

Vierailija kirjoitti:

Toiselle arvosanat eivät merkitse niin paljoa, että viitsisi panostaa. 

Itse olen kahlannut kouluni läpi "ei kiinnosta" -asenteella. Ylipäätään koulun tarjoama opetus on vain pintaraapaisu aiheesta kuin aiheesta. Itse on opiskeltava jos tahtoo enemmän tietoa kiinnostavasta aiheesta.

Olis kyllä hauska tietää, miten moni täällä perustelee huonoja numeroitaan "ei kiinnostanut mut siis oisin toki pystynyt" -tyyliin. "Olen huomannut olevani keskivertoa älykkäämpi arkielämässä".. No, mukavampi se on tietysti noin uskotella 😄

Itse tunnustan, että tein läksyt ja luin kohtuudella kokeisiin, siksi ka lukiostakin 9,6 - nyt yliopiston jälkeen hyväpalkkaisessa duunissa. Peruskoulussa olin harvoja yli 9 keskiarvon saavuttaneita, ja voin käsi sydämellä sanoa, että muut luokkalaiseni eivät todellakaan olleet mitään "älykköjä mutta kun ei vaan kiinnosta" -tapauksia, haha!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toiselle arvosanat eivät merkitse niin paljoa, että viitsisi panostaa. 

Itse olen kahlannut kouluni läpi "ei kiinnosta" -asenteella. Ylipäätään koulun tarjoama opetus on vain pintaraapaisu aiheesta kuin aiheesta. Itse on opiskeltava jos tahtoo enemmän tietoa kiinnostavasta aiheesta.

Olis kyllä hauska tietää, miten moni täällä perustelee huonoja numeroitaan "ei kiinnostanut mut siis oisin toki pystynyt" -tyyliin. "Olen huomannut olevani keskivertoa älykkäämpi arkielämässä".. No, mukavampi se on tietysti noin uskotella 😄

Itse tunnustan, että tein läksyt ja luin kohtuudella kokeisiin, siksi ka lukiostakin 9,6 - nyt yliopiston jälkeen hyväpalkkaisessa duunissa. Peruskoulussa olin harvoja yli 9 keskiarvon saavuttaneita, ja voin käsi sydämellä sanoa, että muut luokkalaiseni eivät todellakaan olleet mitään "älykköjä mutta kun ei vaan kiinnosta" -tapauksia, haha!

Mikä lukiossa oli mielestäsi niin hankalaa, että siitä ei lukemalla olisi selvinnyt? Minä sain hyviä numeroita aineista, joissa pärjäsi lukematta. Esimerkiksi matematiikassa olin hyvä ja äidinkielessäkin olin hyvä, mutta kielioppijutut heikensivät numeroani. Itse sisällöstä sain oikeastaan kymppejä. Historiassa ja muissa selvissä lukuaineissa arvosanani olivat jotain 6-8 välillä riippuen siitä oliko aihe mielenkiintoinen.

En väitä, että olisin huippuälykäs. Väitän, että opiskelu ei vaadi oikeastaan lainkaan älyä. Se vaatii oikeastaan vain työtä ja hyvää muistia. Tämä sama pätee myös yliopistossa ehkä joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Esimerkiksi teoreettinen fysiikka varmasti vaatii jo hieman älykkyyttä.

Olet oikeassa, että moni varmasti käyttää tuota tekosyynä, mutta ei suinkaan kaikki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys ja koulunumerot korreloivat vasta lukiossa. Omalla luokallani oli kympin tyttö, joka osasi ksikki oppikirjat ulkoa. Lopetti lukion kesken, koska kympin tytön kyvyt ajatteluun loppuivat. Itse olin kasin poika, joka pärjää työelämässä ihan vaan maatiaisjärkeä (älykkyyttä) soveltaen. Olen monenkin headhunterin listalla. Palkka nyt 12ke.

Ei kukaan ihminen tarvitse noin suurta palkkaa.

Vähän ot mutta mielestäni tuollainen kerskakuluttajan palkka on ihan liiallinen. Normaali ihmisen palkka pitäisi olla eikä noin suurta verrattuna siihen jos eräät saavat vain sen päälle tonnin kuussa.

Ihan oikeasti joku järki noihin palkkoihin. Vähemmälläkin pitäisi tulla toimeen.

Kyllä tarttee. Omaisuudesta on kulujakin.

Vierailija kirjoitti:

Mikä lukiossa oli mielestäsi niin hankalaa, että siitä ei lukemalla olisi selvinnyt? Minä sain hyviä numeroita aineista, joissa pärjäsi lukematta. Esimerkiksi matematiikassa olin hyvä ja äidinkielessäkin olin hyvä, mutta kielioppijutut heikensivät numeroani. Itse sisällöstä sain oikeastaan kymppejä. Historiassa ja muissa selvissä lukuaineissa arvosanani olivat jotain 6-8 välillä riippuen siitä oliko aihe mielenkiintoinen.

En väitä, että olisin huippuälykäs. Väitän, että opiskelu ei vaadi oikeastaan lainkaan älyä. Se vaatii oikeastaan vain työtä ja hyvää muistia. Tämä sama pätee myös yliopistossa ehkä joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Esimerkiksi teoreettinen fysiikka varmasti vaatii jo hieman älykkyyttä.

Olet oikeassa, että moni varmasti käyttää tuota tekosyynä, mutta ei suinkaan kaikki.

En sano, ettei olisi selvinnyt, mutta äkkiseltään väittäisin, että hankala on asioista tietää (riippumatta älynlahjoista), jos ei ole kertaakaan vaivautunut lukemaan, siksi sinäkään et saanut esim. historiasta kiitettäviä.

Yhdeksännellä luokalla oleva poikamme on hyvin älykäs, mutta "vain" kasin oppilas. Läksyt tekee hutaisten aamulla ennen kouluunlähtöä. Tämä huolettomuus vähän huolettaa ja olemme koettaneet patistaa ottamaan paremmin vastuuta koulutyöskentelystä - tulevaisuutta varten.

Ja mistä tiedämme, että hän on älykäs? No erityisesti siitä, että hänen kanssaan voi keskustella monista asioista kuin aikuisen kanssa, mutta samalla hän tunnistaa oman ajattelunsa ja kokemuksensa rajat; tästä seuraa se, että hän osaa olla kriittinen omien ajatustensa suhteen.

Vaikea on pitää nyt 9lk poikaa muuna kuin varsin fiksuna/älykkäänä, kun lukuaineiden ka oli viimeksi 9,9 ja sitä aiemmin 10.

Ei se pelkkää "hyvää muistia" tms ole, selkeästi lahjakkuutta moniin asioihin kuten kieliin ja matemaattisiin aineisiin.

Peruskoulun, amiksen ja lukion käyneiden älykkyyttä on turha vielä spekuloida - sinä aikana ihmisen pääkoppa on niin monen muun jutun ristitulessa, että johtopäätösten teko on varsin tyhjänpäiväistä. Sitten vähän yli 20 kohdalla voi pikkuhiljaa miettiä, että onko sitä pääpapua vai ei.

Tunnen älykkäitä tyyppejä jotka eivät ole käyneet kouluansa peruskoulua pidemmälle, sielläkin he ovat olleet  niitten tasoryhmien alatasoilla ja tupakkajengeissä - yleensä aiheuttivat viikonloppuisin pelkkiä ongelmia ja häiriötä. Tällaiset kaverit yleensä joko optimoivat elämänsä jonkun oman mielenkiinnon ympärille tai heistä tulee yrittäjiä, tai he jatkavat jotain koulua niin kuin teki se HUS.in ylilääkäri - ei tainnut kutenkaan notkua tupakkajengeissä.

Toiset älykkäät tyypit ovat "kouluinnokkaita" ja saavat hyviä numeroita vähällä vaivalla - he usein hakeutuvat jollekin älyä vaativalle alalle (usein matemaattinen) jossa sitä älyä voi sitten käyttää, matematiikka, tiede ja talous etc.

Älykkäät ihmiset kuitenkaan harvemmin ovat mitään sohvaperunoita joita kiinnostaa vain ja ainoastaan julkkisjuorut. He (kouluttamattomat) ovat usein varsin pitkälle itseoppineita ja omaavat tietoa monesta asiasta. Keskustelu heidän kanssaan on usein mielenkiintoista ja äly heissä näkyy. ihminen joka ei ole niin älykäs usein kompensoi sitä älynsä puutetta korostamalla jotain omaa tutkintoaan tms. on se koulutus sitten joku AMK-, ylioppilas-, tai maisteritutkinto jostain höpö-humanistipuolelta.  Älykkään ei tarvitse mitään korostaa, sillä älykkyys näkyy.

Mutta voiko älykkyyttä ja koulumenestystä korreloida, ja minkä verran? Jos kaksi ihmistä tekee yhtä paljon töitä koulumenestyksensä eteen ja toinen saa huonompia numeroita, niin suurella todennäköisyydellä parempien numeroiden saaja on ns. älykkäämpi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan on korrelaatio muttei tuo mikään täydellinen suhde ole. Älykkäät muistavat asioita hyvin, tajuavat yhteydet ja osaavat erottaa olennaisen. Samaan voi päästä kovalla työllä. Itse olen esimerkki perusälykkäästä mutta vähemmän tunnollisesta koululaisesta. Peruskoulu ihan hyvin, vähän yli 8 keskiarvolla, lukiosta 6 L, yliopistossa ala kiinnosti ja väittelin suht nopeasti. Ja olen menestynyt valitsemallani tiellä. Sitten on vielä luokka erityislahjakkaat jotka eivät suorita kouluaan välttämättä kovin kaksisesti, vain se oma juttu kiinnostaa, ei kai Einsteinin todistus mikään häävi ollut? Ja sitten taas on se toinen pää ihmisjakaumassa jossa tiukkakaan pänttääminen ei tuota tulosta, aivot vaan ei ota vastaan eikä käsittele hankalaksi koettua tietoa.

En tiedä pystynkö itseäni aitoihin neroihin kuten Einsteiniin vertaamaan.

Mutta kuten joku tuolla sivulla yksi jo totesi: älykkyys ei ole sama asia kuin viisaus.

Olen juurikin esimerkkisi mukainen, erityislahjakas 25v mies.

Ala-asteella mennessä olin n. 3-5-luokkalaisen tasolla puhtaan osaamisen puolesta.

Ylä-asteella alkoikin sitten ongelmat, keskityin lähestulkoon täysin niihin omiin mielenkiinnon kohteisiin ja muut asiat sitten jäivät taustalle.

Menestyin toki kaikkien aineiden kokeissa loistavasti ja koearvosanat pyöri aina lähempänä kymppiä.

Mutta minun kannalta valitettavasti, koemenestys ei ole se suurin kriteeri arvosanojen annossa. Ja kävelin ylä-asteelta ulos vain hieman yli seiskan keski-arvolla.

Sitten kävin koittamassa lukiomaailmaa ja se osottautui katastrofiksi, sillä kiinnostusta muiden asioiden kuten tieteen ja ihmiskehon parissa ei ollut ei sitten yhtään. Ja luonnollisesti jouduin lopettamaan ne hommat kesken.

Sitten painelin äitini pakotteesta väkisin kauppaopiston lävitse ja siirryin muutamaksi vuodeksi tekemään töitä.

Ja nyt sitten opiskelen ja teen osa-aikaisesti töitä ihmisen anatomian parissa fysio/pt:nä.

Ja oikeasti toivon ettei mahdollinen jälkikasvu joudu samaan tilanteeseen kuin minä.

Millä tavalla olet lahjakas?

Sinua ei kiinnostanut ihmiskeho lukiossa, mutta teetkin fysio/pt:tä?

Tyhmä ei voi saada kymppejä, älykäs ei voi saada nelosia.

Tyhmä ei yllä hyviin tuloksiin vaikka tekisi kaikkensa.

Älykäs ei yllä nelosiin, ellei tahallaan sitten pelleile.

Älykäs osaa päätellä osan kysymyksistä vaikkei olisi lukenutkaan kokeeseen, tai sitten jotain tunnilla puhuttua on väkisin tarttunut päähän ohi mennen, vaikka olisi miettinyt omiaan.

Koulumenestykseen vaikuttaa suurelta osin vanhemmat. He voivat vaatia pennuiltaan täydellisia suorituksia tai sitten paskat välittää.

Jos porukat ovat orjapiiskureita ja lasta uhkaa selkäsauna, niin kyllä sieltä kokeesta vähintään ysi tulee, jos on normaaliälyinen.

Jos vanhemmat eivät näytä välittävän ja arvostavan lastaan, ei älykäskään mukelo jaksa nähdä vaivaa heidän hyväksynnän saamiksekseen.

Vierailija kirjoitti:

Huonosti. Koulussa pärjää parhaiten se jolla on paras muisti, ei se joka on älykkäin. Koko arviointitapa eli annetaan koealue ja kerrotaan koepäivä, on aivan älyvapaa. Ei tuolla tavalla kenenkään älykkyyttä testata, vaan tuolla selviää ainoastaan kuka muistaa luetun parhaiten.

Aika harva matikan ope tekee sellaisia kokeita, että niissä pärjää hyvällä muistilla...

Up

Vierailija kirjoitti:

Varmaan on korrelaatio muttei tuo mikään täydellinen suhde ole. Älykkäät muistavat asioita hyvin, tajuavat yhteydet ja osaavat erottaa olennaisen. Samaan voi päästä kovalla työllä. Itse olen esimerkki perusälykkäästä mutta vähemmän tunnollisesta koululaisesta. Peruskoulu ihan hyvin, vähän yli 8 keskiarvolla, lukiosta 6 L, yliopistossa ala kiinnosti ja väittelin suht nopeasti. Ja olen menestynyt valitsemallani tiellä. Sitten on vielä luokka erityislahjakkaat jotka eivät suorita kouluaan välttämättä kovin kaksisesti, vain se oma juttu kiinnostaa, ei kai Einsteinin todistus mikään häävi ollut? Ja sitten taas on se toinen pää ihmisjakaumassa jossa tiukkakaan pänttääminen ei tuota tulosta, aivot vaan ei ota vastaan eikä käsittele hankalaksi koettua tietoa.

Miksi sanot ensin, että pänttäämällä saavuttaa saman kuin älykäs, mutta sitten kuitenkin olet sitä mieltä, ettei pänttääminenkään auta?

Vähemmän kuin vanhempien varallisuus ja koulumenestys.

Omalla kohdalla hyvin vähän. Olin ihan toivoton koulussa, luokalta toiselle rimaa hipoen (ehdot ). Yo-todistuksessa 6.5 kanssa ja C.

Silti kaikissa työelämän palikkatesteissä 5% fiksumman joukossa! Matikan ehdoista huolimatta matemaattis-looginen ajattelukyky huippuluokkaa:

Koulunumeroilla ei mitata mitään

Miten muuten keskiarvot jakautuu Suomessa, mikä prosentti on esim yli 9.5 keskiarvoja?

Ihan mielenkiinnosta kysyn, en sillä että se korrelloisi minkään kanssa.. Tuttu äiti vaan uskoo, että lapsensa 9,9 ka on hyvin harvinainen. Minä taas epäilen, että ei kun tunnen monta tasan kympin ka oppilasta. Olisi kiva tietää faktaa.

En tiedä älykkyydestä, mutta minusta tiedon soveltaminen ja ongelmien ratkaisukyky (käytännössä) ovat sellaisia ominaisuuksia, jotka eivät välttämättä korreloi koulumenestyksen kanssa. Ja kuitenkin äärimmäisen tärkeä ominaisuuksia työelämässä.

Esim. Ymmärtää vaikka jonkun koulutuksen pointin ja osaa soveltaa sitä omaan työhön, vaikka siis koulutus ei olisi siis 100% omaa alaa ja sellaisenaan suoraan työssä toteutettavissa.