Minkä verran älykkyys ja koulumenestys korreloivat keskenään?

Ennen yliopistoa äly ei niin erotu koulussa.

Jos on niin superälykäs, että valmistuu maisteriksi, niin miksi ei menesty työelämässä rikastuen? 

Täällä vaan älykkäät maisterit valittavat prekariaattiaan. Miksi äly menee hukkaan pätkätöissä?

Vierailija kirjoitti:

Jos on niin superälykäs, että valmistuu maisteriksi, niin miksi ei menesty työelämässä rikastuen? 

Täällä vaan älykkäät maisterit valittavat prekariaattiaan. Miksi äly menee hukkaan pätkätöissä?

Palstalla valittavat maisterit ovat juuri niitä hienopersesnobeja, jotka eivät halua persettään tuolilta nostaa ja sitten valittavat kun eivät saa mistään helppoa ja leppoisaa sisähommaa kymppitonnin kuukausipalkalla.

Jonkin verran. Mutta keskinkertaisuus voi saada kymppejä, jos on ahkera lukemaan. Älykäs voi saada kaseja, jos ei viitsi tehdä mitään. Mutta yleensä älykkö ei hirveän huonoja numeroita saa, koska imee tietoa ja hoksaa. Kuitenkin jotain muistaa kuitenkin. 

Vierailija kirjoitti:

Jos on niin superälykäs, että valmistuu maisteriksi, niin miksi ei menesty työelämässä rikastuen? 

Täällä vaan älykkäät maisterit valittavat prekariaattiaan. Miksi äly menee hukkaan pätkätöissä?

Ei kaikki täällä ole pätkätöissä, esim. itse olen vakinaisessa hommassa. Ja miksi täällä notkumassa - odotan jatkolentoa loungessa eikä väsyneet aivot jaksa työjuttuja enää hoidella, tämä on tarpeeksi "aivotonta puuhaa". # 20

ei yhtään kirjoitti:

Ei yhtään. Vauvan isien ja äitien mielestä janipetteri joka saa vitosia ja pääsee vitosella inssiksi muiden inssien kanssa, ja lopulta auttaa tekemään pari hometaloa jotka (yhteis)kunta verorahoilla moneen kertaan korjaa ja kaivelee muiden vitosten poikien kanssa miesvaltaisella alalla pääosin muniaan, juoruilee ja9 miestä pällistelee kun 1 kaivaa kaivinkoneella putket hajalle, on aina älykkäämpi ja kuivempi kuin tyttö joka myös opiskelun ohessa käy töissä työn ohessa hoitaa lapset myöhemmin huolehtii vanhemmat.

Myös yliopistoissa ovat av:n mukaan tyhmimmät. Sehän on selvä.

Nämä Junnulupaukset eivät ikinä räksytä juoruile ja kiusaa,vaan vauvan vakikerhon mukaan ne tytöt joiden äiti tai isä on joku arvostettu ammatti, räksyttää ja kiusaa, ja muutenkin ovat aina vääränlaisissa vaatteissa, ulkoinen olemus aina väärä ja pojat viattomia pikkupoikia murkkuina /teineinä, tytöt pahan alku ja juuri. Kukaan poika ei ole ahdistellut tai lääppinyt ja muutenkin reiluja

Vetelet typeriä Olkiukko-argumentteja ja laitat sanoja ihmisten suuhun, otat myöskin yksittäisiä lauseita pois niiden alkuperäisestä konteksista yrittäen saada muut näyttämään epäluotettavilta ja epäuskottavilta. Kukaan ei ole sanonut että esimerkiksi biokemistiksi pääsee umpityhmä ihminen mutta ala -ja ylä-aste menestys ei korreloi mitenkään varsinaisen ÄO:n kanssa joka koostuu kaiken kaikkiaan monista eri osa-alueista. Asioiden ulkoa opettelu ja muistaminen on keskivertokapasiteetin ihmiselle suhteellisen helppoa, ne tehtävät mitkä koulussa annetaan, eivät ole ylitsepääsemättömän vaikeita vaan niistä suoriutuu jos on tarpeeksi motivoitunut oppimaan ja painaa ne opitut asiat tarkasti mieleensä. Peruskoulutason tehtävät eivät vaadi poikkeuksellista kapasiteettia, toisinkuin esimerkiksi monet tieteenalat, joissa vaaditaan sitä älykkyyttä ja kykyä oppia laajoja asiakokonaisuuksia vaivattomasti. Varsin yleinen harhaluulo on siis se että koulumenestys korreloi älykyyden kanssa vaikka näin asia ei selvästikään ole.

Oma mutu on se, että älykkyys ja koulutukselliset saavutukset korreloivat tiettyyn älykkyyteen asti, sanotaan heittona vaikkapa ÄO 135. Nämä ihmiset ovat vielä aika tavallisia ja usein tavoittelevat samoja asioita kuin vähän 'tyhmemmätkin'. Sitten kun mennään oikeasti poikkeuksellisen älykkyyden puolelle niin koulutus ei enää välttämättä ole niin korkea, tai vaikka olisikin, niin usein tällaiset hyvin skarpit tyypit jättäytyvät tai jätetään oravaskabojen ulkopuolelle. Mt-ongelmiakin tässä porukassa on monella. Tietysti oma kokemuspiiri on rajallinen, mutta tunnen useamman merkittävästi alisuoriutuneen huippuälykkään ihmisen, kun taas siinä melko älykkäitten porukassa kaikki ovat kouluttautuneet ja 'saavuttaneet' maallista kunniaa ihan kivasti.

Itse olin ihan patalaiska opiskelija, koulunkäynti ei kiinnostanut minua tippaakaan, en juurikaan panostanut siihen. No, kun alkoi tulla kiire saada edes siedettävä todistus, aloin petraamaan koulussa vähän enemmän ja sain ysiluokalla nostettua numeroitani sen verran että päättötodistukseni keskiarvo huiteli siinä 7:n ja 8:n välillä. 

Kyllä se alhainen älykkyys on este koulussa pärjäämiselle, moni todella tekee töitä ja yrittää saadakseen sen vitosen tai kutosen. Ja näitä on aina pari lasta per luokka. Toisaalta hyvin korkea ÄO myös hankaloittaa koulunkäyntiä, sillä tällaiset ihmiset jotenkin ajattelevat liian monimutkaisesti, eivätkä ymmärrä heille liian simppeleiden tehtävien jujua. Suurimmalla osalla ihmistä äly ei ratkaise vaan motivaatio ja työnteko. Tosin fiksumpi ja ahkera pääsee helpommalla kuin vähemmän fiksu ja yhtä ahkera. Ja peruskoulussa ei todellakaan kaikki ahkerat ja yritteliäät saa kymppejä, kyllä se monella kovasta työstä huolimatta kasiin tai ysiin jää.

T. Ope

Vierailija kirjoitti:

Varmaan on korrelaatio muttei tuo mikään täydellinen suhde ole. Älykkäät muistavat asioita hyvin, tajuavat yhteydet ja osaavat erottaa olennaisen. Samaan voi päästä kovalla työllä. Itse olen esimerkki perusälykkäästä mutta vähemmän tunnollisesta koululaisesta. Peruskoulu ihan hyvin, vähän yli 8 keskiarvolla, lukiosta 6 L, yliopistossa ala kiinnosti ja väittelin suht nopeasti. Ja olen menestynyt valitsemallani tiellä. Sitten on vielä luokka erityislahjakkaat jotka eivät suorita kouluaan välttämättä kovin kaksisesti, vain se oma juttu kiinnostaa, ei kai Einsteinin todistus mikään häävi ollut? Ja sitten taas on se toinen pää ihmisjakaumassa jossa tiukkakaan pänttääminen ei tuota tulosta, aivot vaan ei ota vastaan eikä käsittele hankalaksi koettua tietoa.

En tiedä pystynkö itseäni aitoihin neroihin kuten Einsteiniin vertaamaan.

Mutta kuten joku tuolla sivulla yksi jo totesi: älykkyys ei ole sama asia kuin viisaus.

Olen juurikin esimerkkisi mukainen, erityislahjakas 25v mies.

Ala-asteella mennessä olin n. 3-5-luokkalaisen tasolla puhtaan osaamisen puolesta.

Ylä-asteella alkoikin sitten ongelmat, keskityin lähestulkoon täysin niihin omiin mielenkiinnon kohteisiin ja muut asiat sitten jäivät taustalle.

Menestyin toki kaikkien aineiden kokeissa loistavasti ja koearvosanat pyöri aina lähempänä kymppiä.

Mutta minun kannalta valitettavasti, koemenestys ei ole se suurin kriteeri arvosanojen annossa. Ja kävelin ylä-asteelta ulos vain hieman yli seiskan keski-arvolla.

Sitten kävin koittamassa lukiomaailmaa ja se osottautui katastrofiksi, sillä kiinnostusta muiden asioiden kuten tieteen ja ihmiskehon parissa ei ollut ei sitten yhtään. Ja luonnollisesti jouduin lopettamaan ne hommat kesken.

Sitten painelin äitini pakotteesta väkisin kauppaopiston lävitse ja siirryin muutamaksi vuodeksi tekemään töitä.

Ja nyt sitten opiskelen ja teen osa-aikaisesti töitä ihmisen anatomian parissa fysio/pt:nä.

Ja oikeasti toivon ettei mahdollinen jälkikasvu joudu samaan tilanteeseen kuin minä.

Ope on oikeassa minunkin kohdallani, vaikken mikään erityisälykäs olekaan. Kirjoitin kuusi ällää opiskelematta juuri lainkaan eikä akateeminen suorittaminen ikinä ollut mikään ongelma. Ongelmani oli tajuta miksi me kaikki opiskeltiin samat asiat, joita kerrattiin vuodesta toiseen. Yliopistossa opiskelu muuttui entistäkin sattumanvaraisemmaksi ja painin valtavien motivaatiovaikeuksien kanssa, koska rahantekokaan ei koskaan vaikuttanut minusta järkevältä tavoitteelta. Enkä kuitenkaan keksinyt mitään tiettyä intohimoa, jota mielestäni olisi kannattanut toteuttaa. Myöhemmin tajusin olleeni kunnon zen-nunna jo lukioiässä: asiat ovat mitä ovat, ja antaa olla.

Olen kyllä suorittanut tutkintoja, mutta en koe, että niistä on ollut mitään varsinaista iloa itselleni. Tiedän varmasti paljon, mutta entä sitten?

Kyllä se korreloi jos ei puhuta ala/ylä-asteesta vaan opiskelusta yleensä korkeakoulussa/yliopistossa, siellä näkee heti että jotkut eivät vaan tajua vaikka proffa miten selittäisi.

Ylä-asteella kaikkia ei vaan kiinnosta, mutta yläasteella opetetaankin ihan simppeliä perus tietoa. Haaste tulee vasta lukiosta eteenpäin

Yläasteella ka oli 8 ja en lukenut koskaan kokeisiin, ysillä vanhemmat herätti että en pääse haluamalleni uralle jos en hakeudu tiettyyn lukioon ja ysin päättärin ka oli käytännössä kymppi ja pääsin erikoislukion kautta suoraan lukion todistuksella haluamaani tiedejärjestöön.

Suomessahan, jossa on kaikille ilmainen ja sama koulutus, tätä ei vaan saa sanoa. Suomessa geneettistä eroa on vain keihäänheittäjillä ja jääkiekkoilijoilla, kaikki muut omaavat täysin samat edellytykset ja kaikkien muiden tulevaisuus on puhtaasti sattumaa.

USA:ssa koulutus on äärimmäisen arvostettua, Suomessa niille vaan naureskellaan....

No ei kympin oppilas välttämättä mikään kovin älykäs ole. Etenkään peruskoulun asiat eivät oli niin vaikeita, että niiden ymmärtäminen on mikään suuren älykön merkki.

Kympin oppilas on hölmö. Kun vitosellakin pärjää. Sekään ei ole viisauden merkki, että opiskelee vuosia itsensä työttömäksi tai samaan keskivertohommaan johon pääsee helpommallakin.

Vierailija kirjoitti:

Minkä asteen koulumenestys? Oikeiden tieteiden tohtorit ovat varmasti keskimäärin paljon älykkäämpiä kuin jotkut lähärit

Tuskin ovat.

Kokemusta on nimittäin aika paljon tohtoreista ja professoreista.

Lähäriys ei tee kenestäkään älykästä.

ei yhtään kirjoitti:

Ei yhtään. Vauvan isien ja äitien mielestä janipetteri joka saa vitosia ja pääsee vitosella inssiksi muiden inssien kanssa, ja lopulta auttaa tekemään pari hometaloa jotka (yhteis)kunta verorahoilla moneen kertaan korjaa ja kaivelee muiden vitosten poikien kanssa miesvaltaisella alalla pääosin muniaan, juoruilee ja9 miestä pällistelee kun 1 kaivaa kaivinkoneella putket hajalle, on aina älykkäämpi ja kuivempi kuin tyttö joka myös opiskelun ohessa käy töissä työn ohessa hoitaa lapset myöhemmin huolehtii vanhemmat.

Myös yliopistoissa ovat av:n mukaan tyhmimmät. Sehän on selvä.

Nämä Junnulupaukset eivät ikinä räksytä juoruile ja kiusaa,vaan vauvan vakikerhon mukaan ne tytöt joiden äiti tai isä on joku arvostettu ammatti, räksyttää ja kiusaa, ja muutenkin ovat aina vääränlaisissa vaatteissa, ulkoinen olemus aina väärä ja pojat viattomia pikkupoikia murkkuina /teineinä, tytöt pahan alku ja juuri. Kukaan poika ei ole ahdistellut tai lääppinyt ja muutenkin reiluja

Suht häiriintynyt vuodatus.. Taisi mennä kotenkin tunteisiin..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

jos nämä olisivat yhtä älykkäitä, miksi kasin oppilas ei tekisi parastaan ja saisi myös kymppejä? äly hoi

Voi olla älykäs tekemättä parastaan, jos kokee, että se kasi riittää. 

Yläkoulussa yksi kaverini sai aina kokeista kymppiä, mutta lukikin niihin ihan jumalattomasti. Hän luki koealueen monta kertaa läpi ja aloitti vähintään viikon etukäteen, kun minä vähän selailin edeltävänä iltana. Keskiarvoni huiteli siinä 8,5 tienoilla yläkoulun ja lukion ajan. Koin, että se riittää, eikä minulla ollut minkäänlaista tarvetta korkeammalle keskiarvolle. Älykkyysosamääräni on ihan virallisessa testissä todettu 140.

Minä samanlainen. Kotona olivat tyytyväisiä 8,5-8,8 keskiarvoihini, joten en vaivautunut tekemään töitä tulosten saavuttamiseksi. Siitä olenkin sitten myöhemmin saanut kärsiä.

Mensan älykkyystestistä 148. Myös veljellä äo Mensan rajan ylittävä. Ei siis ihan pelkkä vahinko tuo mun tulokseni, mukana täytyy olla perinnöllisyyttäkin.

Veljeä ei koulunkäynti kiinnostanut. Hänen todistuksensa olivat alle kasin. Hän ei mennyt lukioonkaan. Tienaa kuitenkin nykyään elantonsa hyväpalkkaisessa työssä.

Vierailija kirjoitti:

No ei kympin oppilas välttämättä mikään kovin älykäs ole. Etenkään peruskoulun asiat eivät oli niin vaikeita, että niiden ymmärtäminen on mikään suuren älykön merkki.

Käytännössä peruskoulun taidot ja tiedot ovat perusta ja hyvin laaja määrä asioita omaksuttavaksi siten että niitä osaa hyödyntää käytännön elämässä.

Eihän niiden kertaus ole turhaa lukiossakaan joka käytännössä koostuu kokonaan peruskoulun asioiden uudelleen kertaamisesta ja sen lisäksi asioiden omaksunnasta siten että kykenee kirjoittamaan itsensä läpi seulasta.

Todella laaja kokonaisuus Suomalainen peruskoulu. Pelkästään peruskoulun hallinta täydellisesti on mahdotonta nykyihmisellekään.

Älykkyys ja koulunumerot korreloivat vasta lukiossa. Omalla luokallani oli kympin tyttö, joka osasi ksikki oppikirjat ulkoa. Lopetti lukion kesken, koska kympin tytön kyvyt ajatteluun loppuivat. Itse olin kasin poika, joka pärjää työelämässä ihan vaan maatiaisjärkeä (älykkyyttä) soveltaen. Olen monenkin headhunterin listalla. Palkka nyt 12ke.

Ei todellakaan, tiedän monta kympin tyttöä ja vain yksi näistä tuntemistani on oikeasti viisas. Loput kirjaviisaita, käytännössä oikeassa maailmassa aivan hukassa ja fiksuudesta kaukana. Itse Olin 9 oppilas peruskoulussa, lukiossa numerot tipahti, koska en koskaan oppinut opiskelemaan, sain 9 peruskoulussa lähes lukematta.

En koe olevani tyhmempi kuin kirjaviisas kympin oppilas kaverini, itse asiassa koen olevani fiksumpi.