Lue keskustelun säännöt.
Minkä verran älykkyys ja koulumenestys korreloivat keskenään?
05.09.2016 |
Yksilötasolla eroja on tietysti, mutta onko esimerkiksi kympin tyttö yleisesti järjestään älykkäämpi kuin kasin oppilas?
Kommentit (136)
Vierailija kirjoitti:
jos nämä olisivat yhtä älykkäitä, miksi kasin oppilas ei tekisi parastaan ja saisi myös kymppejä? äly hoi
Jos ei ole motivaatiota? Itsekin kävin peruskoulun ja lukion puoliteholla mennen aina siitä missä aita on matalin. 8-9 tasoa silti lähes kaikessa. Kyllä niitä kymppejä olisi varmasti tullut jos olisi koulu kiinnostanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonosti. Koulussa pärjää parhaiten se jolla on paras muisti, ei se joka on älykkäin. Koko arviointitapa eli annetaan koealue ja kerrotaan koepäivä, on aivan älyvapaa. Ei tuolla tavalla kenenkään älykkyyttä testata, vaan tuolla selviää ainoastaan kuka muistaa luetun parhaiten.
Eihän koulun kokeilla ole tarkoituskaan arvioida älykkyyttä, vaan sitä miten asiat on opittu.
Kyllä sitä on aina hehkutettu siinä määrin, että sitä voi pitää ihmisen arvon mittana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonosti. Koulussa pärjää parhaiten se jolla on paras muisti, ei se joka on älykkäin. Koko arviointitapa eli annetaan koealue ja kerrotaan koepäivä, on aivan älyvapaa. Ei tuolla tavalla kenenkään älykkyyttä testata, vaan tuolla selviää ainoastaan kuka muistaa luetun parhaiten.
Eihän koulun kokeilla ole tarkoituskaan arvioida älykkyyttä, vaan sitä miten asiat on opittu.
Kyllä sitä on aina hehkutettu siinä määrin, että sitä voi pitää ihmisen arvon mittana.
Eikä siinä kaikki. Osa älykkäistä ei pääse töihin, joissa pääsisivät loistamaan, koska ulkoa opiskelu, jostain häntä ei niin kiinnostavasta aiheesta ei kiinnosta.
Tuntuu kuin koko koulutusjärjestelmä olisi tehty ainoastaan motivoimaan oppilaita opiskelemaan, eikä valmistamaan nuoria heille mahdollisimman hyvin sopiviin työtehtäviin.
Vierailija kirjoitti:
Ainakaan älykkyydestä ei pitäisi maksaa parempaa palkkaa tai palkita jo sen älykkyyden lisäksi älykästä ihmistä. Kai älykäs jo ymmärtää sen ettei ole ansainnut sen parempaa elintasoa kuin muutkaan vain koska syntyi älykkääksi?
Jos tätä ei älykäs ymmärrä niin ei se ole sitten älykäs lainkaan.
Ihmiset tulisi asettaa paikolleen juuri kykyjensä mukaisesti. Kykytesti riittää. Hopeasta ei tule kultaa pelkillä arvosanoilla.
Riippuu paljon oppilaasta. Monelle älykkäälle koulutustahti on liian hidas jolloin motivaation ylläpito on haastavaa. Ja sitten on ne oppilaat joille se on liian nopea. Väittäisin siis että 10 oppilaat on se ryhmä jolle opetussuunnitelma on sopinut eikä sinänsä liity älykkyyteen mitenkään. Moni 10 oppilas voi olla keskiverto älykkyyden alapuolella jopa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jonkin verran. Mutta keskinkertaisuus voi saada kymppejä, jos on ahkera lukemaan. Älykäs voi saada kaseja, jos ei viitsi tehdä mitään. Mutta yleensä älykkö ei hirveän huonoja numeroita saa, koska imee tietoa ja hoksaa. Kuitenkin jotain muistaa kuitenkin.
Joutuu lukee kokeeseen - vähintään mahdolliset tiivistelmät.
Kilpailunhalu ja neuroottisuus ajaa kympin oppilaaksi. Toiset taas saa kymppejä tekemättä mitään. Jälkimmäiset on keskimääräistä älykkäämpiä. Muissa tapauksissa kyse on lähinnä persoonallisuuden piirteistä. Muistaakseni Liisa Keltikangas-Järvinen on tutkimuksissaan osoittanut, että koulumenestys korreloi enemmän persoonallisuuden piirteiden kanssa kun älykkyyden kanssa.
Monet huippuälykkäät lapset on ongelmatapauksia. He tylsistyvät koulussa liian hitaaseen etenemiseen ja alkavat keksiä omia kuvioita. Toki useimmiten ongelmatapaukset on nepsy-lapsia.
Sam Vaknin on henkilö, joka kuuluu ilmeisesti maailman kymmenen älykkäimmän (IQ-testin perusteella) henkilön joukkoon. Sam oli lapsena ongelmatapaus koulussa. Hänelle tehtiin lukuisia testejä. Testaajat tekivät myös IQ-testin, koska epäilivät että Sam on kehitysvammainen. Lopputuloksena huippukorkea IQ. Kaikkein älykkäimmillä on koulussa todella vaikeaa. Niillä on helpointa, jotka ovat hieman keskivertoa älykkäämpiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan jonkun verran, mutta monet pärjää reaaliaineissa ihan vaan opiskelemalla koulukirjat ulkoa. Toki tietoa pitää osata soveltaa, mutta kokeissa taitaa kysymysasettelu olla kovin yksinkertainen ja sen ulkoa opetellun asian saa aika helpolla kirjattua vastauspaperiin. Eli ahkeruus varmaan vaikuttaa enemmän kuin älykkyys.
Itellä adhd ja koulut mennyt aika huonosti. Psykologien älykkyystesteissä oon kuitenkin saanut keskiarvoa huomattavasti korkeampia tuloksia, eli älykkyyden puute ei ole huonon koulumenestyksen syynä ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan on korrelaatio muttei tuo mikään täydellinen suhde ole. Älykkäät muistavat asioita hyvin, tajuavat yhteydet ja osaavat erottaa olennaisen. Samaan voi päästä kovalla työllä. Itse olen esimerkki perusälykkäästä mutta vähemmän tunnollisesta koululaisesta. Peruskoulu ihan hyvin, vähän yli 8 keskiarvolla, lukiosta 6 L, yliopistossa ala kiinnosti ja väittelin suht nopeasti. Ja olen menestynyt valitsemallani tiellä. Sitten on vielä luokka erityislahjakkaat jotka eivät suorita kouluaan välttämättä kovin kaksisesti, vain se oma juttu kiinnostaa, ei kai Einsteinin todistus mikään häävi ollut? Ja sitten taas on se toinen pää ihmisjakaumassa jossa tiukkakaan pänttääminen ei tuota tulosta, aivot vaan ei ota vastaan eikä käsittele hankalaksi koettua tietoa.
En tiedä pystynkö itseäni aitoihin neroihin kuten Einsteiniin vertaamaan.
Mutta kuten joku tuolla sivulla yksi jo totesi: älykkyys ei ole sama asia kuin viisaus.Olen juurikin esimerkkisi mukainen, erityislahjakas 25v mies.
Ala-asteella mennessä olin n. 3-5-luokkalaisen tasolla puhtaan osaamisen puolesta.Ylä-asteella alkoikin sitten ongelmat, keskityin lähestulkoon täysin niihin omiin mielenkiinnon kohteisiin ja muut asiat sitten jäivät taustalle.
Menestyin toki kaikkien aineiden kokeissa loistavasti ja koearvosanat pyöri aina lähempänä kymppiä.
Mutta minun kannalta valitettavasti, koemenestys ei ole se suurin kriteeri arvosanojen annossa. Ja kävelin ylä-asteelta ulos vain hieman yli seiskan keski-arvolla.Sitten kävin koittamassa lukiomaailmaa ja se osottautui katastrofiksi, sillä kiinnostusta muiden asioiden kuten tieteen ja ihmiskehon parissa ei ollut ei sitten yhtään. Ja luonnollisesti jouduin lopettamaan ne hommat kesken.
Sitten painelin äitini pakotteesta väkisin kauppaopiston lävitse ja siirryin muutamaksi vuodeksi tekemään töitä.
Ja nyt sitten opiskelen ja teen osa-aikaisesti töitä ihmisen anatomian parissa fysio/pt:nä.Ja oikeasti toivon ettei mahdollinen jälkikasvu joudu samaan tilanteeseen kuin minä.
Jos vain yo-kirjoituksilla väliä, niin muista aineista voi mm. iltakouluissa (jos useammassa mahdollista) suorittaa turhat aineet ensin pois, vain ne läpäisemällä, sikäli niitä kaikkia kursseja täytyy edes lukea (kunhan käy kokeessa ja on pakolliset läsnäolot).
Se on parempi tie silloin kun ammiksessa ei ole omaa alaansa, niin voi lukea esim. pitkinä matikkaa, luonnontieteitä, äidinkieltä, enkkua. Oli se matikka tarpeen tai ei, koska lisäkielestä nollalähtökohdista ei yhtä helpolla pääse lukiossa läpi, koska vaikka puolet olisi kokeessa oikein, tulee hylätty, kun taas peruskoulussa saanee jonkun seiskan sillä. Jos se kieli on jo pohjustettu, se on eri asia, jos se on omassa tulevaisuudessaan. Pitkä matikka voi myös olla tarpeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Varmaan on korrelaatio muttei tuo mikään täydellinen suhde ole. Älykkäät muistavat asioita hyvin, tajuavat yhteydet ja osaavat erottaa olennaisen. Samaan voi päästä kovalla työllä. Itse olen esimerkki perusälykkäästä mutta vähemmän tunnollisesta koululaisesta. Peruskoulu ihan hyvin, vähän yli 8 keskiarvolla, lukiosta 6 L, yliopistossa ala kiinnosti ja väittelin suht nopeasti. Ja olen menestynyt valitsemallani tiellä. Sitten on vielä luokka erityislahjakkaat jotka eivät suorita kouluaan välttämättä kovin kaksisesti, vain se oma juttu kiinnostaa, ei kai Einsteinin todistus mikään häävi ollut? Ja sitten taas on se toinen pää ihmisjakaumassa jossa tiukkakaan pänttääminen ei tuota tulosta, aivot vaan ei ota vastaan eikä käsittele hankalaksi koettua tietoa.
Einsteinin arvosanat on jonkinlainen myytti; en tiedä mistä johtuu, mutta todistus on Youtubessa:
.Muitakin todistuksia sillä on esittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eikö se ole aika itsestäänselvää, että kympin oppilas on älykkäämpi kuin kasin? Eihän se toinen saisi kaseja jos olisi yhtä älykäs kuin kymppejä saava.
Ei ole ollenkaan selvää. Jos saa niitä kaseja tekemättä koulun eteen mitään, on todennäköisesti älykkäämpi kuin jos saa kymppejä sen tuloksena että lukee kaiket illat ja viikonloput.
Älykäs voi nimenomaan järkeillä, ettei diipadaaba aineisiin kannata erityisesti panostaa, kun ne ovat pelkkää yleissivistystä. Väheksymättä lainkaan sivistystä, mutta siihen riittää vähempikin. Itse olen opiskelin sellaisena aikana, milloin pitkän matikan kympillä pääsi suoraan sisään niihin koulutuksiin mihin halusinkin.
Kuuliainen lammas tekee turhaa työtä.
Huono koulumenestys ei välttämättä kerro mitään älykkyydestä. Hyvä koulumenestys taas kertoo jonkinverran.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarvitaan vain keskimääräistä älykkyyttä tai jopa alempaa selvitäkseen peruskoulusta! Kun mennään lukioon, nipot ulkoaopettelijat eivät enää pärjää, vaikka numerot yläkoulussa olisivat olleet hyviä. Todellinen älykkyys testataan soveltavissa tieteissä, jossa pitää oikeasti käyttää dataa uuden luomiseen. Harva korkeakouluopiskelijakaan on niin älykäs. Olen tehnyt FM tutkinnon (filosofian maisteri) aikoinaan yliopistossa enkä pidä itseäni erityisen älykkäänä monessakaan asiassa. Ymmärrän kuitenkin rajoitukseni. Todella tyhmä kuvittelee nimittäin olevansa viisas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonosti. Koulussa pärjää parhaiten se jolla on paras muisti, ei se joka on älykkäin. Koko arviointitapa eli annetaan koealue ja kerrotaan koepäivä, on aivan älyvapaa. Ei tuolla tavalla kenenkään älykkyyttä testata, vaan tuolla selviää ainoastaan kuka muistaa luetun parhaiten.
Eihän koulun kokeilla ole tarkoituskaan arvioida älykkyyttä, vaan sitä miten asiat on opittu.
Kyllä sitä on aina hehkutettu siinä määrin, että sitä voi pitää ihmisen arvon mittana.
Eikä siinä kaikki. Osa älykkäistä ei pääse töihin, joissa pääsisivät loistamaan, koska ulkoa opiskelu, jostain häntä ei niin kiinnostavasta aiheesta ei kiinnosta.
Tuntuu kuin koko koulutusjärjestelmä olisi tehty ainoastaan motivoimaan oppilait
No, peruskoulu ei ole ammattikoulu eikä ole lukiokaan! Juuri oppimaan opiskelu on hydyllistä: tylsyyden sieto ja kärsivällisyyden kasvattaminen. Kyllä ne perustaidotkin: lukeminen, kirjoittaminen, laskeminen, tiedonhaku ovat erittäin tärkeitä juuri peruskoulussa opittuna. Pitää olla pakki täynnä, että työkaluja voi käyttää koko loppuelämän!
Vierailija kirjoitti:
Tarvitaan vain keskimääräistä älykkyyttä tai jopa alempaa selvitäkseen peruskoulusta! Kun mennään lukioon, nipot ulkoaopettelijat eivät enää pärjää, vaikka numerot yläkoulussa olisivat olleet hyviä. Todellinen älykkyys testataan soveltavissa tieteissä, jossa pitää oikeasti käyttää dataa uuden luomiseen. Harva korkeakouluopiskelijakaan on niin älykäs. Olen tehnyt FM tutkinnon (filosofian maisteri) aikoinaan yliopistossa enkä pidä itseäni erityisen älykkäänä monessakaan asiassa. Ymmärrän kuitenkin rajoitukseni. Todella tyhmä kuvittelee nimittäin olevansa viisas.
Ylipäätänsä menestys elämässä riippuu ihmisen muistakin ominaisuuksista kuin loogisesta älykkyydestä, joten korrelaatio ei ole lähimainkaan lineaarinen. Se ei ole lineaarinen vaikka poistettaisiin itsestä riippumattomat satunnaistekijät yhtälöstä.
Hyvä muisti ja koulumenestys korreloi keskenään paremmin kuin älykkyys.
Vuosia sitten tulkittiin siten, että palkattaessa työntekijää keskitasoinen opintomenestys oli parempi kuin parhaimmilla arvosanoilla valmistunut. Työelämässä on tärkeää soveltaa tietämystään ja oppia uutta. Hyvät arvosanat tulkittiin siis tuloksena ahkerasta opiskelusta, joka oli poissa siitä ajasta kun olisi pitänyt oppia muita tärkeitä taitoja. Kuten joku kirjoittikin, hän pänttäsi tietoa päähänsä kun "muut opiskelivat sosiaalisia taitoja". Toki näin ei välttämättä ole, mutta useampien kohdalla tämä pitää paikkaansa.
Tiedättehän, että ne sosiaaliset taidot on erittäin tärkeitä työelämässä tai työtehtävien tekeminen voi mennä todella hankalaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eikö se ole aika itsestäänselvää, että kympin oppilas on älykkäämpi kuin kasin? Eihän se toinen saisi kaseja jos olisi yhtä älykäs kuin kymppejä saava.
Ei ole ollenkaan selvää. Jos saa niitä kaseja tekemättä koulun eteen mitään, on todennäköisesti älykkäämpi kuin jos saa kymppejä sen tuloksena että lukee kaiket illat ja viikonloput.
Pelkkiä kymppejä EI LUKEMALLA saa
Ei ole ollenkaan selvää. Jos saa niitä kaseja tekemättä koulun eteen mitään, on todennäköisesti älykkäämpi kuin jos saa kymppejä sen tuloksena että lukee kaiket illat ja viikonloput.