Minkä verran älykkyys ja koulumenestys korreloivat keskenään?

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys ja koulunumerot korreloivat vasta lukiossa. Omalla luokallani oli kympin tyttö, joka osasi ksikki oppikirjat ulkoa. Lopetti lukion kesken, koska kympin tytön kyvyt ajatteluun loppuivat. Itse olin kasin poika, joka pärjää työelämässä ihan vaan maatiaisjärkeä (älykkyyttä) soveltaen. Olen monenkin headhunterin listalla. Palkka nyt 12ke.

Ei kukaan ihminen tarvitse noin suurta palkkaa.

Vähän ot mutta mielestäni tuollainen kerskakuluttajan palkka on ihan liiallinen. Normaali ihmisen palkka pitäisi olla eikä noin suurta verrattuna siihen jos eräät saavat vain sen päälle tonnin kuussa.

Ihan oikeasti joku järki noihin palkkoihin. Vähemmälläkin pitäisi tulla toimeen.

Vierailija kirjoitti:

Yksilötasolla eroja on tietysti, mutta onko esimerkiksi kympin tyttö yleisesti järjestään älykkäämpi kuin kasin oppilas?

Keskimäärin parempi oppilas on älykkäämpi, mutta ei tuo mikään sääntö ole. Jos esimerkiksi kympin oppilas panostaa paljon opiskeluun ja kasin oppilas ei tee edes koskaan läksyjä, niin todennäköisesti kasin oppilas on älykkäämpi tai ainakin hänellä on todennäköisesti parempi muisti.

Koulussahan mitataan pääosin kykyä opetella asioita ulkoa. Älykkyys tulee kuvioihin siinä tilanteessa, kun ihminen laitetaan itselleen uuden ongelman eteen. Tietenkin jollakin on aina paremmat lähtökohdat ratkaista ongelma kuin toisella, joten täysin objektiiviseen tilanteeseen ei suinkaan aina päästä, vaikka pyritäänkin saamaan mahdollisimman uusi ongelma molemmille.

On tavallista, että älykkäät ihmiset eivät jaksa olla kiinnostuneita opetuksesta, koska se on heille aivan liian yksinkertaista, eikä se tarjoa heille virikkeitä. Esimerkiksi moni älykäs ihminen tajuaa jo ala- tai yläasteella, että tiettyjen asioiden ulkoa opettelu on täysin turhaa, eivätkä viitsi siten panostaa siihen. Ne vähemmän älykkäät puurtavat tunnollisesti luottaen opitussuunnitelman ja opettajien älykkyyteen sitä kyseenalaistamatta.

Ei ainakaan päde omalla kohdallani sillä koulukäynti oli minulle suoranaisen vastenmielistä, se ei kiinnostanut minua yhtään mutta minimaalisella panostuksella siitäkin huolimatta todistukseni oli 8:n luokkaa eli ihan hyvin se loppupeleissä meni, joku muu olisi samalla panostuksella voinut saada paljon huonomman todistuksen.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se korreloi jos ei puhuta ala/ylä-asteesta vaan opiskelusta yleensä korkeakoulussa/yliopistossa, siellä näkee heti että jotkut eivät vaan tajua vaikka proffa miten selittäisi.

Ylä-asteella kaikkia ei vaan kiinnosta, mutta yläasteella opetetaankin ihan simppeliä perus tietoa. Haaste tulee vasta lukiosta eteenpäin

Yläasteella ka oli 8 ja en lukenut koskaan kokeisiin, ysillä vanhemmat herätti että en pääse haluamalleni uralle jos en hakeudu tiettyyn lukioon ja ysin päättärin ka oli käytännössä kymppi ja pääsin erikoislukion kautta suoraan lukion todistuksella haluamaani tiedejärjestöön.

Suomessahan, jossa on kaikille ilmainen ja sama koulutus, tätä ei vaan saa sanoa. Suomessa geneettistä eroa on vain keihäänheittäjillä ja jääkiekkoilijoilla, kaikki muut omaavat täysin samat edellytykset ja kaikkien muiden tulevaisuus on puhtaasti sattumaa.

USA:ssa koulutus on äärimmäisen arvostettua, Suomessa niille vaan naureskellaan....

Riippuu ihmisestä, ei kaikilla ole motivaatiota panostaa opiskeluun, tiedän monia Mensan jäseniä jotka ovat normiduunissa, eivät ole akateemisia.

Kyllä siinä ihan selvä korrelaatio on, vaikka yksilötasolla on tietenkin kaikenlaista. Ihan tyhmimmät eivät niitä kymppejä kovin paljon saa ja älykkäimmät saavat etua älykkyydestä, oli sitten laiska tai ahkera. Asioiden muistaminenkin on helpompaa, kun ymmärtää asian pointin ja älykäs ymmärtää sen helpommin. 

Mahtavaa. 13 vastaajista kokee olevansa keskivertoa älykkäämpiä, tähän mennessä ketjua. Ihana ylimielisyys ja suhteeton itsetuntemus!

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se korreloi jos ei puhuta ala/ylä-asteesta vaan opiskelusta yleensä korkeakoulussa/yliopistossa, siellä näkee heti että jotkut eivät vaan tajua vaikka proffa miten selittäisi.

Tuossa kannattaa ottaa huomioon myös pohjatieto. Jos esimerkiksi jollakin ei ole terminologia hyvin hallussa, niin hänen on hankala seurata opetusta. Myös ihmisten välinen kemia tulee ottaa huomioon. Jos opettajalla ja oppilaalla on kovin erilaiset tavat ajatella opetettavaa asiaa, niin tällöin oppilaan voi olla hankala ymmärtää mitä opettaja sanoo, kun toiselle oppilaalle se taas on helppoa, koska ajattelee samalla tavoin kuin opettaja.

Vierailija kirjoitti:

Huonosti. Koulussa pärjää parhaiten se jolla on paras muisti, ei se joka on älykkäin. Koko arviointitapa eli annetaan koealue ja kerrotaan koepäivä, on aivan älyvapaa. Ei tuolla tavalla kenenkään älykkyyttä testata, vaan tuolla selviää ainoastaan kuka muistaa luetun parhaiten.

Eihän koulun kokeilla ole tarkoituskaan arvioida älykkyyttä, vaan sitä miten asiat on opittu.

Vierailija kirjoitti:

Mahtavaa. 13 vastaajista kokee olevansa keskivertoa älykkäämpiä, tähän mennessä ketjua. Ihana ylimielisyys ja suhteeton itsetuntemus!

Eihän se mikään mahdottomuus ole. Se on alle puolet vastaajista. Tällainen ketju vetää todennäköisesti puoleen ihmisiä, jotka ovat keskivertoa älykkäämpiä. Minäkin olen todennäköisesti keskivertoa älykkäämpi, koska olen käynyt kaikki koulut tähän mennessä käytännössä opiskelematta kotona mitään. Nettitesteissä saan älykkyysosamääräksi 130 pintaan ja huomaan monesti, että ihmisten on hankala ymmärtää asioita, jotka ovat minulle helppoja. En koe todellakaan olevani huippuälykäs, mutta keskivertoa älykkäämpi kyllä. 

älykkyydeksi laskisin vain jos tekee alaansa eteenpäin vievän keksinnön tai perustaa yrityksen alalle jota ei ole ennen ollut olemassa. me muut ollaan vain muilta opittujen kuulopuheiden varassa.

Vierailija kirjoitti:

älykkyydeksi laskisin vain jos tekee alaansa eteenpäin vievän keksinnön tai perustaa yrityksen alalle jota ei ole ennen ollut olemassa. me muut ollaan vain muilta opittujen kuulopuheiden varassa.

Entä jos kirjoittaa hienon kirjan tai tekee upean biisin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mahtavaa. 13 vastaajista kokee olevansa keskivertoa älykkäämpiä, tähän mennessä ketjua. Ihana ylimielisyys ja suhteeton itsetuntemus!

Eihän se mikään mahdottomuus ole. Se on alle puolet vastaajista. Tällainen ketju vetää todennäköisesti puoleen ihmisiä, jotka ovat keskivertoa älykkäämpiä. Minäkin olen todennäköisesti keskivertoa älykkäämpi, koska olen käynyt kaikki koulut tähän mennessä käytännössä opiskelematta kotona mitään. Nettitesteissä saan älykkyysosamääräksi 130 pintaan ja huomaan monesti, että ihmisten on hankala ymmärtää asioita, jotka ovat minulle helppoja. En koe todellakaan olevani huippuälykäs, mutta keskivertoa älykkäämpi kyllä. 

Keep dreaming bitch :-D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä asteen koulumenestys? Oikeiden tieteiden tohtorit ovat varmasti keskimäärin paljon älykkäämpiä kuin jotkut lähärit

Tuskin ovat.

Kokemusta on nimittäin aika paljon tohtoreista ja professoreista.

Lähäriys ei tee kenestäkään älykästä.

Teetkö ihmisille älykkyystestejä vai miksi sun kokemus olisi relevanttia? Asiaa on ihan tutkittukin, googleta esim. "iq and profession" ja "iq and major". Aika huomattavia eroja

Ainakaan älykkyydestä ei pitäisi maksaa parempaa palkkaa tai palkita jo sen älykkyyden lisäksi älykästä ihmistä. Kai älykäs jo ymmärtää sen ettei ole ansainnut sen parempaa elintasoa kuin muutkaan vain koska syntyi älykkääksi?

Jos tätä ei älykäs ymmärrä niin ei se ole sitten älykäs lainkaan.

Minä olin varsinkin yläasteella alisuoriutuja. Keskiarvo pyöri siinä 8 tuntumassa, enkä nähnyt minkäänlaista vaivaa. Miksi? Koska ei vain kiinnostanut. Koulu tuntui tylsältä, oli kivempi olla kavereiden kanssa, lukea kirjoja ja harrastaa. Läksyt tein välitunnilla ennen tunteja ja kokeisiin esitin lukevani. Lukiossa jatkoin hyvin pitkälle samalla linjalla ja saatoin jättää tylsiä oppitunteja väliin ja käydä museossa. Silti pärjäsin edelleen ihan kohtalaisesti, keskiarvo pyöri siinä kasin kieppeillä. Ylppäreissä panostin äidinkieleen ja englantiin ja toisesta kirjoitin ällän ja loput ämmiä. Pääsin yliopistoon lukemaan tiedotusoppia ja siellä sitten oikeasti tartuin kirjoihin. Koska kerrankin asiat kiinnostivat, niin että olin valmis panostamaan. Mulla on yllättävän hyvä yleissivistys, olen hyvä päättelemään ja soveltamaan tietoa ja tykkään ratkoa asioita. Yleisesti ottaen pidän itseäni ihan älykkäänä, vaikka en koskaan ollut kympin tyttö. Enemmän laiska ja mukavuuden haluinen, mutten tyhmä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

älykkyydeksi laskisin vain jos tekee alaansa eteenpäin vievän keksinnön tai perustaa yrityksen alalle jota ei ole ennen ollut olemassa. me muut ollaan vain muilta opittujen kuulopuheiden varassa.

Entä jos kirjoittaa hienon kirjan tai tekee upean biisin?

kuten näki viestistäni etten ole älykäs. pidän siis älykkäinä niitä jotka tekevät asioita mitä muut eivät ole aiemmin kyenneet tekemään. toki arvostan kaikkia elämässä ja koulussa menestyneitä, mutta en sanoisi heitä älykkäiksi.

Vierailija kirjoitti:

Hyvin vähän. Se määrää kuinka paljon tekee töitä. Viisas lapsi voi saada kasin opiskelematta yhtään mitään mutta jos vähemmän viisas näkee vaivaa ja opiskelee niin voi saada kympin.

Peruskoulun jälkeen viisaus varsinkin alkaa menettää merkitystään ja tärkeämpää on se että on oppinut opiskelemaan. Tietoa pitää omaksua nopeammin ja nähdä vaivaa sen ymmärtämiseen.

Asioiden ulkoa opettelu ei ole asioiden ymmärtämistä.

Voi olla että älykäs oppii nopeammin mutta onhan ne asiat ensin luettava, ei niitä muuten tiedä? Ainakin ennen oli näin, nykyään toki voi tankata jotain wikipediaa puhelimellaan ja tietää kaiken sitä kautta, mutta ennen ei tämmöistä mahdollisuutta oikein ollut. Eli ne joilla oli hyvä tokari, luki myös ihan hulluna. Parhaimmat melkein lukematta koulut käyneet pääsi meillä noin kasin keskiarvoille (ja nekin luki kyllä kirjoja ja lehtiä vapaalla, ja oppivat englannin tietokoneelta). Tietenkin nyt opiskelijana ja myöhemmin moni satuilee sitä että ei lukenut yhtään ja silti oli ka. 10 mutta eihän se tosiaan totta taida olla. Toki joku on voinut lopettaa pänttäämisen lukiossa kun sitä ennen luki läpi yläasteen kolme tuntia koulun jälkeen joka päivä. Ja voihan se olla että olen väärässä.

Vierailija kirjoitti:

jos nämä olisivat yhtä älykkäitä, miksi kasin oppilas ei tekisi parastaan ja saisi myös kymppejä? äly hoi

Tässä kohtaa astuu peliin termi kiinnostus. Jos koulu on evvk ja sitä käy lähinnä vanhempien mieliksi, ei siksi, että se itseä kiinnostaisi. On niitä tapauksia olemassa, joissa hyvin mennyt koulu vaihtuu elämänkouluksi.

Vierailija kirjoitti:

jos nämä olisivat yhtä älykkäitä, miksi kasin oppilas ei tekisi parastaan ja saisi myös kymppejä? äly hoi

miksi jokaisella ei ole liikunnasta kiitettävä?