Minkä verran älykkyys ja koulumenestys korreloivat keskenään?

"Koulumenestys ei korreloi älykkyyden kanssa millään tavalla, kautta historian on monet älykkäät ihmiset olleet ns. High School Dropoutteja tai eivät ole jaksaneet panostaa koulunkäyntiin "

Koulussa heikosti menestyneet ja myöhemmin neroiksi paljastuneet ovat kivoja tarinoita mutta ne ovat se poikkeus joka vahvistaa säännön. Jos otetaan kymmenen älykästä ihmistä niin yhdeksän heistä on kyllä menestynyt myös koulussa vähintääkin keskimääräistä paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Tarvitaan vain keskimääräistä älykkyyttä tai jopa alempaa selvitäkseen peruskoulusta! Kun mennään lukioon, nipot ulkoaopettelijat eivät enää pärjää, vaikka numerot yläkoulussa olisivat olleet hyviä. Todellinen älykkyys testataan soveltavissa tieteissä, jossa pitää oikeasti käyttää dataa uuden luomiseen. Harva korkeakouluopiskelijakaan on niin älykäs. Olen tehnyt FM tutkinnon (filosofian maisteri) aikoinaan yliopistossa enkä pidä itseäni erityisen älykkäänä monessakaan asiassa. Ymmärrän kuitenkin rajoitukseni. Todella tyhmä kuvittelee nimittäin olevansa viisas. 

 

          Älykkyys ja viisaus ei ole sama asia, älykäs voi tehdä tyhmiä tekoja

10 keskiarvon oppilas on tunnollinen, se on eri asia kuin älykkyys. 8 keskiarvon oppilas voi kyseenalaistaa asioita, monella tohtoriopiskelijalla on ollut 8 keskiarvon todistus. Gaussin käyrän keskivaiheilla voi odottaa, että lapset suoriutuvat koulusta hyvin, koska se on suunniteltu keskiverto ihmisille. Erot johtuvat muusta kuin älykkyydestä.  

Älykkyys tai se puute korreloivat ääripäiden kohdalla koulumenestyksen kanssa. Alhainen älykkyys korreloi vahvasti huonon menestyksen kanssa. Mutta myös hyvin älykkäälle lapselle älykkyys ei takaa ongelmatonta kouluaikaa: koulu on tylsää ja opettajaa haastetaan. Moni erittäin älykäs luokitellaan häiriköksi. Joten siellä hajontaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

jos nämä olisivat yhtä älykkäitä, miksi kasin oppilas ei tekisi parastaan ja saisi myös kymppejä? äly hoi

 

Voi olla älykäs tekemättä parastaan, jos kokee, että se kasi riittää. 

Yläkoulussa yksi kaverini sai aina kokeista kymppiä, mutta lukikin niihin ihan jumalattomasti. Hän luki koealueen monta kertaa läpi ja aloitti vähintään viikon etukäteen, kun minä vähän selailin edeltävänä iltana. Keskiarvoni huiteli siinä 8,5 tienoilla yläkoulun ja lukion ajan. Koin, että se riittää, eikä minulla ollut minkäänlaista tarvetta korkeammalle keskiarvolle. Älykkyysosamääräni on ihan virallisessa testissä todettu 140.

Näin se on.

Hikipinkot eivät ole sitä älykkäitä ainesta.

Itselle matikka oli helppoa.

Hikipinko ihmetteli olinko lukenut edellisenä iltana pistokokeisiin kun sain kympin. En yhtään.

Korkeakoulussakin sain dynamiikan testistä korkeimmat arvosanat.

Jossain vaiheessa tietenkin tarvitaan myös istumalihaksia.

DI

Vierailija kirjoitti:

Ei todellakaan, tiedän monta kympin tyttöä ja vain yksi näistä tuntemistani on oikeasti viisas. Loput kirjaviisaita, käytännössä oikeassa maailmassa aivan hukassa ja fiksuudesta kaukana. Itse Olin 9 oppilas peruskoulussa, lukiossa numerot tipahti, koska en koskaan oppinut opiskelemaan, sain 9 peruskoulussa lähes lukematta.

En koe olevani tyhmempi kuin kirjaviisas kympin oppilas kaverini, itse asiassa koen olevani fiksumpi.

Näillä kympin tytöillä on usen mielenterveys ongelmia.

Tuo ap:n kysymys on hieman yksinkertaistavan yksioikoisen epämääräinen.

Pitäisi hieman määritellä miten ymmärretään: älykkyys, viisaus, järkevyys, geeniperimän määrittämä luontainen lahjakkuus eri ilmenemispiirteineen... mitä vielä...

Jonkin verran, mutta ei ole koko totuus. Elämäntilanne ja muut olosuhteet vaikuttavat. 

Vierailija kirjoitti:

Hyvin vähän. Se määrää kuinka paljon tekee töitä. Viisas lapsi voi saada kasin opiskelematta yhtään mitään mutta jos vähemmän viisas näkee vaivaa ja opiskelee niin voi saada kympin.

Peruskoulun jälkeen viisaus varsinkin alkaa menettää merkitystään ja tärkeämpää on se että on oppinut opiskelemaan. Tietoa pitää omaksua nopeammin ja nähdä vaivaa sen ymmärtämiseen.

 

     🙄   

             No ei todellakaan saa kaikista aineista kymppiä lukemalla.  Oma tyttö  kympin tyttö, musiikki ,  piirustus ym. myös. 

             Ei niistä  lukemalla saa kymppejä 😅

Vierailija kirjoitti:

No eikö se ole aika itsestäänselvää, että kympin oppilas on älykkäämpi kuin kasin? Eihän se toinen saisi kaseja jos olisi yhtä älykäs kuin kymppejä saava.

Mistä näin yksinkertaisia ihmisiä tulee?

Vierailija kirjoitti:

"Koulumenestys ei korreloi älykkyyden kanssa millään tavalla, kautta historian on monet älykkäät ihmiset olleet ns. High School Dropoutteja tai eivät ole jaksaneet panostaa koulunkäyntiin "

Koulussa heikosti menestyneet ja myöhemmin neroiksi paljastuneet ovat kivoja tarinoita mutta ne ovat se poikkeus joka vahvistaa säännön. Jos otetaan kymmenen älykästä ihmistä niin yhdeksän heistä on kyllä menestynyt myös koulussa vähintääkin keskimääräistä paremmin.

Keskimäärin varmaankin totta. Nykyään koulussa on vaan se ongelma, että se todella älykäs tekee todennäköisemmin itsarin kuin kirjoittaa pelkkiä älliä. Vähintään tylsistyy kuoliaaksi.

Ei välttämättä mitenkään. Älykkään ei tarvitse välttämättä nähdä juurikaan vaivaan arvosanojen vuoksi kun taas vähemmän älykäs joutuu opiskelemaan tosissaan pärjätäkseen yhtä hyvin.

Aivot voi ruveta rappeutumaan jos niitä ei käytä esim. opiskeluun, että sillä tavoin se opiskelu edistää aivoterveyttä

Jonkin verran. 'Idiootti älykkät' saavat tietyistä aineista 10 (usein matemaattista) eivätkä osaa kieliä juuri lainkaan. 

Todella 'oikeasti' älykkäät ovat monimutkaisempia ja älykkyys ei välttämättä korreloi tuloksiin vielä tuossa iässä. 

Ķun ajattelen omia koulukavereitani, niin arvioisin, että luokan parhaat olivat myös älykkäitä. Toinen asia on sitten se, että joku huonompia arvosanoja saanut alisuoriutui. 

Vierailija kirjoitti:

Ei välttämättä mitenkään. Älykkään ei tarvitse välttämättä nähdä juurikaan vaivaan arvosanojen vuoksi kun taas vähemmän älykäs joutuu opiskelemaan tosissaan pärjätäkseen yhtä hyvin.

Enpä tiedä onko älykkyys sama asia kuin erinomainen muisti

Vierailija kirjoitti:

Huonosti. Koulussa pärjää parhaiten se jolla on paras muisti, ei se joka on älykkäin. Koko arviointitapa eli annetaan koealue ja kerrotaan koepäivä, on aivan älyvapaa. Ei tuolla tavalla kenenkään älykkyyttä testata, vaan tuolla selviää ainoastaan kuka muistaa luetun parhaiten.

Minusta tässä kiteytyy yksi nykypäivän ongelma: jo peruskoulukin käsitetään kilpailuksi, jossa seulotaan jyvät akanoista. Peruskoulun tehtävä on opettaa asioita, luoda yleissivistys, ei testata älykkyyttä! Ei ihme, että yleissivistyksen taso laskee, jos koko ajan vain etsitään jotain talentteja.