Millaisen kaamean "yliluonnollisen" kokemuksen olet kokenut?

Tämä on kaikki sattumaa eikä kovin kummallista, mutta kerron.

Viime sunnuntaina sain päähäni lähteä kirkkoon (juu, luitte oikein). On harvinaista. Menin myöhässä ja istuin äkkiä johonkin penkkiin. Toisella puolellani istui joku keski-ikäinen mies. Kiinnitin tilaisuuden kuluessa huomiota siihen, että hän oli jotenkin ulkona tapahtumista, hänellä ei esim. ollut virsikirjaa eikä osallistunut homman kulkuun, paitsi nousi ylös kun piti jne.

Pois lähdettäessä näin hänen puhuvan tuttavallisesti ko. kirkon urkurin kanssa (jonka tiesin ulkonäöltä). Kävi mielessä, olisiko hän parhaillaan menossa olevien urkujuhlien esiintyjä jostain kauempaa.

Iltapäivällä lähdin ystäväni kanssa ajelemaan. Kiersimme lähiseudun pikkuteitä, poikkesimme muutaman kerran metsään marjojen ja sienten perässä. Poimimme mustikoita. Välillä olimme eksyksissä, risteilimme tuntemattomia teitä. Pääsimme taas kartalle, käytiin kahvilla. Vielä tehtiin pieni kierros metsässä, lisää ajelua toiseen suuntaan. Muutaman tunnin päästä lähestyimme kaupunkia täysin eri suunnasta kuin olimme sieltä lähteneet. Ajoimme pienen kirkon ohi. Se oli jo kaupungin alueella, vaikka ympäristö oli täysin maaseutua. Kirkon pihalle tuli ihmisiä, siellä oli jokin tilaisuus juuri päättynyt.

Myöhemmin illalla sain päähäni katsoa, oliko siellä ollut joku konsertti. Kyllä, urkukonsertti. Mielijohteesta googletin esiintyjän. Se sama joka oli istunut vieressäni.

Näin kerrottuna ei tunnu miltään, mutta jotenkin viehättävästi asiat tuossa yhdistyivät.

Realisti kirjoitti:

Ja joku oikeasti muka uskoo näitä juttuja? Syökää vähemmän sieniä. Henkiä, jumalia, kummituksia ja mörköjä ei ole eikä tule.

Unohdit lisätä loppuun "ja piste". Niin kuuluu näillä V-palstoilla tehdä, muuten ei ole uskottava. Ja PISTE!

Näitä enneunia on ollut mulla paljon.

Näin unta, että kerttu kotakorpi tanssi alasti viljapellolla pelkät korkkarit jalassa. Ja arvatkaa mitä? se oli sitten samana iltana lukemassa säätä Ylen iltauutisissa, tosin vaatteet päällä, mutta ei voi olla pelkkää sattumaa.

Tää ei taida olla yliluonnollista vaan omaa kuvitelmaa mut silti ;). Mulla oli kausi jolloin höyrähdin joogaan ja meditointiin ja mietin henkimaailman asioita päivittäin. Sit kerran menin ulkomailla ollessani yhteen puotiin ja siellä kerta kaikkiaan kummallinen mies tuli puhumaan mulle jotain. Miehen ikää oli mahdoton määritellä, sillä oli ihan vitivalkoiset hiukset ja valkoinen t-paita jossa ei ollut mitään logoja tms. Silmät oli kirkkaan siniset. Säikähdin tätä näkyä niin että mutisin jotain ja pakenin paikalta :D. Silloin ajattelin että jos enkeli tulisi lihaksi se olisi tuon näköinen. Hiukset ei siis olleet harmaat vaan ihan valkoisenvaaleat. Ei mulla ole tapana paeta jos joku puhuu mulle joten jotenkin ihmeellinen tuo kohtaaminen oli ja ihmettelin omaa käytöstäni.

Vierailija kirjoitti:

Tää ei taida olla yliluonnollista vaan omaa kuvitelmaa mut silti ;). Mulla oli kausi jolloin höyrähdin joogaan ja meditointiin ja mietin henkimaailman asioita päivittäin. Sit kerran menin ulkomailla ollessani yhteen puotiin ja siellä kerta kaikkiaan kummallinen mies tuli puhumaan mulle jotain. Miehen ikää oli mahdoton määritellä, sillä oli ihan vitivalkoiset hiukset ja valkoinen t-paita jossa ei ollut mitään logoja tms. Silmät oli kirkkaan siniset. Säikähdin tätä näkyä niin että mutisin jotain ja pakenin paikalta :D. Silloin ajattelin että jos enkeli tulisi lihaksi se olisi tuon näköinen. Hiukset ei siis olleet harmaat vaan ihan valkoisenvaaleat. Ei mulla ole tapana paeta jos joku puhuu mulle joten jotenkin ihmeellinen tuo kohtaaminen oli ja ihmettelin omaa käytöstäni.

Se mikään enkeli ollut, vaan ehta arjalainen.

Sain kerran oikeasti hyvää seksiä.

Isä oli kuollut npoin puoli vuotta aikaisemmin ja äiti oli tänä aikana löytänyt uuden. Uusi ei ollut meidän lasten mieleen, vaikka ei ollut erityisen ilkeäkään.

Kerran äiti istui keittiössä tämän uuden kanssa ja ollessani juuri astumassa kynnyksen yli keittiöön, juomalasi pöydällä räjähti pieniksi siruiksi ihan itsestään. Lasi oli tyhjä, se ei ollut kenenkään kädessä, eikä siihen osunut mikään.  Pelästyimme kaikki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Unihalvaus (luulin jonkun yliluonnollisen olennon käyneen kimppuuni).

Sama juttu. Olin sairaalassa, koipeni oli leikattu toissa päivänä ja olin kipulääkkeistä aika pöhnässä. Ensin heräsin tavallisesta painajaisesta, ja kun avasin silmäni seisoi sänkyni päädyssä kookas musta hahmo josta huokui absoluuttinen pahuus. Se ilmoitti minulle sanaakaan sanomatta että on tullut hakemaan minut. Oli muuten melko ikävä tunnelma siinä vaiheessa.

No, sitten havahduin, tasasin hengitystäni tovin ja ihmettelin että miten sekaisin pää voi mennä. Myöhemmin sitten luin lehtijutun jossa kerrottiin unihalvauksesta ja tajusin kokeneeni sellaisen. Oli elämäni pelottavin kokemus, se jalkani katkaissut onnettomuuskin jäi sille toiseksi.

Nuo on itseasiassa todellisia tapahtumia ja tarkoituksena on kiusata ja pelotella meitä. Sanomalla Jeesus, niin tuo loppuu heti. Usein ne yrittävät estää sinua sanomasta jeesuksen nimeä, mutta kun lopulta saat sen sanottua tilanne on ohi heti.

Tuon sairaalassa olleen tapauksessa varmaan ei ollut kyse paholaisen tekosista vaan ihan siitä, että vahvat kipulääkkeet aiheuttivat hallusinaatioita.

Mää oon kahdesti nähnyt samaa unta toisen vierellä nukkuneet ihmisen kanssa, molemmilla kerroilla eri ihmiset.

Kerran näin kauppareissulla yhden erikoisen näköisen vanhan miehen seisovan jossain hyllyn toisessa päässä, seisoi vaan ja tuijotti mua ja nyökkäsi, ja samana hetkenä muistin tosi elävästi nähneeni unessa sen tismalleen saman miehen kattelevan mua. Jatkoin ostoksia mietteliäänä ja lähdin kotiin.

Aika lame mutta jänniä silti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joitakin vuosia sitten näin unen että veljeni oli joutunut vankilaan. Heräsin siihen keskellä yötä ja oli tosi kova ahdistus. Elämä oli ihan mallillaan silloin(kin). Herätin miehenikin ja sanoin että jotain kamalaa on tapahtunut. Mies vain käänsi kylkeä ja sanoi että se oli pahaa unta. Itse en saanut enää unta, ihmeellinen ahdistava olo oli. Aamulla veljeni soitti että hänen avovaimonsa oli kuollut yöllä, hukkunut uimareissulla.

Ja tämä on totta. ei kai niin karmivaa, mutta mulle se oli kamalaa tajuta että unessa mulle näytettiin näin. Onneksi en ole enää, ainakaan toistaiseksi , nähnyt vastaavia unia.

"Joitakin vuosia sitten näin unen että veljeni oli joutunut vankilaan."

"Aamulla veljeni soitti että hänen avovaimonsa oli kuollut yöllä, hukkunut uimareissulla."

En näe noilla kyllä mitään yhteyttä.

Oletko koskaan muutoin sanonut (esim.  unesta herättyäsi), että pelkäät jotain kamalaa sattuneen, muttei sitten ollutkaan sattunut?

Ehkä muistat jälkikäteen tuon tapahtuman, koska se kävi "järkeen" ja vahvistat mielessäsi sen liittymistä tapahtuneeseen, kun taas muut ahdistukset unohtuvat, koska niiden jälkeen ei olekaan tapahtunut mitään ikävää.

Pitikö mennä pilaamaan ketjua näsäviisailla kommenteilla? Tämä ketjuhan on viihdettä. Jos kaipaat logiikkaa, tällaista ketjua on turha lukea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselleni on käynyt usein niin, että etsiessäni jotain esinettä en löydä sitä mistään mutta vähän ajan päästä löydänkin sen paikasta, josta minun olisi se pitänyt huomata.

Teininä ennen kouluun lähtemistä halusin laittaa hiuksiini erään suurikokoisen mustan hiusklipsin. Olin varma, että olin jättänyt sen edellisenä iltana vessaan valkoiselle posliinitasolle, mutta nyt seuraavana päivänä en löytänyt sitä mistään. Pengoin koko vessan ja oman huoneeni, mutta klipsiä ei löytynyt mistään. Palataessani koulusta löysin klipsin keskeltä posliinitasoa. Kukaan muu ei käyttänyt tuota vessaa kuin minä, enkä ole vieläkään keksinyt selitystä tälle, sillä olen aivan 100% varma että klipsi ei ollut siinä aikaisemmin.

Samanlaisia tapauksia on ollut muitakin, esimerkiksi kerran etsin yhtä tärkeää paperia kissojen ja koirien kanssa sitä kuitenkaan löytämättä. Lähdin käymään kaupassa, ja palatessani paperi makasi pedatun sänkyni päällä, josta sen myös olisin varmasti huomannut jos se siinä olisi aikaisemmin ollut.

Olen aivan vakuuttunut siitä, että vanhassa talossamme asuu kotitonttu joka lainailee tavaroita ja palauttaa ne myöhemmin. 

Meilläkin varmaan asuu kotitonttu! Vastaavia tapauksia on ollut monta, jopa sellaisia, että olen purkanut voileipätarvikkeet pöydälle, mutta en löydä juustohöylää mistään. Hain miehen avuksi ja yhdessä etsittiin, ei löydy. Lopulta käyn vessassa ja mies palaa askareisiinsa olohuoneeseen. Kun tulen takaisin, höylä napottaa siististi juuston päällä. Eikä kumpikaan ole sitä siihen laittanut.

Tuollaista tapahtuu sekä kotona että töissä...

Muutama juttu:

Olen eronnut lasteni isästä. Eron jälkeen sain häneltä joululahjaksi Pentikin tuikkukipon. 

Istuin kerran uudessa kodissani ystäväni kanssa keittiönpöydän ääressä ja tuossa tuikkukipossa paloi tuikku. Puhuimme antaumuksella pahaa exästäni, ja yhtäkkiä tuo tuikkukippo hajosi siinä edessämme pöydällä. No, ehkä lasissa oli jännitystä, mutta tuntui oudolta.

Lapseni ollessa vielä vauva, hän nukkui pinnasängyssä vieressäni. Heräsin siihen, kun näin naisen, joka seisoi pinnasängyn vieressä ja katsoi vauvaani. Tuntui, että hän oli huolehtiva ja hyväntahtoinen, ei pelottava. Kun heräsin, hän katsahti minuun ja katosi. Tämä oli vahva kokemus. Kerroin sitten tästä äidilleni, ja äidin mielestä hahmo oli lapseni suojelusenkeli, joka näyttäytyi minullekin, ikäänkuin halusi minun tietävän, että lapsestani huolehditaan ja hän on turvassa. Meillä oli perheessä hyvin vaikeaa ja riitaisaa tuolloin. 

Myös tämä samainenlapseni kertoi ekaluokalla, kun kulki aikalailla vaarallista reittiä kouluun ja pelkäsi rekkoja, että enkeli oli ilmestynyt ja sanonut "ei pidä pelätä". No, tämä saattoi olla lapsen mielikuvitusta, mutta minuakin lohdutti, että ehkä samainen enkeli näyttäytyi myös lapselle.  Kun "enkeli" näyttäytyi silloin yöllä minulle, hänellä oli päällään sammaleenvihreä haalarityyppinen asu, lapselle näyttäytessä hän oli sonnustautunut perinteiseen enkeliasuun. 

Ex-mieheni sairastui ja menetti joksikin aikaa liikuntakyvyn. Joitakin kuukausia ennen tätä istuin nojatuolissa katsellen telkkaria, ja minun aivoihini tuli voimakas ajatus, vähän niinkuin näky ilman näkemistä, että mieheni istui pyörätuolissa. Sitten kun aivohalvaus tuli, olin jotenkin siihen valmistautunut, jotenkin tiesin etukäteen, että näin tulee tapahtumaan. 

Toinen tyttäreni oli joitakin vuosia sitten vaihto-oppilaana, ja hänellä oli ajoittain hyvin vaikeaa siellä. Silloin telepatia välillämme vahvistui. Silloin, kun tytöllä oli siellä vaikeuksia, minuun iski todellinen ahdistus, fyysinen ja psyykkinen, ja tiesin, että nyt ei ole asiat hyvin. Ja niinhän sieltä sitten tuli uutisia, että on ongelmia, ja tyttäreni oli surullinen ja ahdistunut.  Tuo jäi "päälle", nykyisinkin tunnen ja tiedän, kun hänellä on ahdistusta tai ongelmia. Se tulee voimakkaana ahdistuksena, ja minulle on täysin itsestäänselvää, että tunne johtuu tyttären ongelmista. 

Tuohon telepatia-asiaan erityisesti uskon, koska äidin ja lapsen suhde on vahva.  Toiseen tyttäreeni ei ole ihan noin voimakas telepatia. Ajattelen, että sitä ei niin tarvita, koska tämä tytär ei ole ollut kaukana luotani koskaan pitkiä aikoja. Toinen tytär on viettänyt kaksi vuotta ulkomailla, ja telepatian on täytynyt kehittyä. Lapsi on ollut jotenkin läsnä, vaikka välillä oli tuhansia kilometreja. 

Äitini ajoi nuorena naisena kyläpaikasta kotiin myöhään illalla kyydissään kolme alle kouluikäistä lasta. Mukaanluettuna minä vauvana turvakaukalossa. Hän pysähtyi tankkaamaan ison tien varrella olevalle kylmäasemalle. Takana jonotti vuoroaan nuori mies. Äiti kiinnitti jo taustapeilistä huomiota nuoren herran erikoiseen autoon. Se oli kuulemma todella vanha auto ja jännän kullan värinen. Tankatessaan mies nousi pois autostaan ja kertoi äidilleni, että takarengas tulisi puhkeamaan matkalla ja se olisi hyvä vaihtaa. Kännykättömänä aikana äiti tietenkin hätääntyi ja kysyi mitäs nyt tehdään kun kyydissä on pieniä lapsiakin. Mies ohjasi äidin ajamaan sivumpaan ja hän lupasi vaihtaa renkaan. Auton takaluukussa oli vararengas. Mies vielä ystävällisesti kertoi mitä nopeutta kannattaa ajaa kun rengas oli pienempi verrattuna muihin renkaisiin. Äidin tarkastellessa miestä heidän vaihtaessa muutamat lauseet äitini kiinnitti huomiota miehen uskomattoman turkoosin värisiin silmiin. No päästyään jatkamaan matkaansa äiti oli kääntynyt katsomaan joka suuntaan, mutta miestä ja hänen autoaan ei näkynyt missään. Hän olisi vain halunnut vielä heilauttaa kättä kiitoksien lisäksi.

Enkelikö? kirjoitti:

Äitini ajoi nuorena naisena kyläpaikasta kotiin myöhään illalla kyydissään kolme alle kouluikäistä lasta. Mukaanluettuna minä vauvana turvakaukalossa. Hän pysähtyi tankkaamaan ison tien varrella olevalle kylmäasemalle. Takana jonotti vuoroaan nuori mies. Äiti kiinnitti jo taustapeilistä huomiota nuoren herran erikoiseen autoon. Se oli kuulemma todella vanha auto ja jännän kullan värinen. Tankatessaan mies nousi pois autostaan ja kertoi äidilleni, että takarengas tulisi puhkeamaan matkalla ja se olisi hyvä vaihtaa. Kännykättömänä aikana äiti tietenkin hätääntyi ja kysyi mitäs nyt tehdään kun kyydissä on pieniä lapsiakin. Mies ohjasi äidin ajamaan sivumpaan ja hän lupasi vaihtaa renkaan. Auton takaluukussa oli vararengas. Mies vielä ystävällisesti kertoi mitä nopeutta kannattaa ajaa kun rengas oli pienempi verrattuna muihin renkaisiin. Äidin tarkastellessa miestä heidän vaihtaessa muutamat lauseet äitini kiinnitti huomiota miehen uskomattoman turkoosin värisiin silmiin. No päästyään jatkamaan matkaansa äiti oli kääntynyt katsomaan joka suuntaan, mutta miestä ja hänen autoaan ei näkynyt missään. Hän olisi vain halunnut vielä heilauttaa kättä kiitoksien lisäksi.

*Äidin tankatessa mies nousi pois autostaan*

Ap

Olin mökillä ja heräsin yöllä ahdistuneena. Istuin sängyn reunalla levottomana. Yhtäkkiä havaitsin sivusilmällä kirkkaan valon. Käänsin katseeni valon suuntaan ja havaitsin, että mummoni valokuva loisti. Pelonsekaisin tuntein yritin jatkaa unia. Aamulla minulle kerrottiin rakkaan mummon kuolleen yöllä.

Olen myös aiemmin saanut tietää etukäteen läheisen poismenosta.

Ei ole kamalan mukava "taito".

Muitakin erikoisia kokemuksia on, mutta en kehtaa kertoa hullunleiman takia.

Vierailija kirjoitti:

Katolisen kirkon papit tekevät manauksia en tiedä mitä muuta sanoa spiritismiä kokeilleelle.

Miksi spiritismiä kokeilleiden pitäisi tietää yhtään mitään katolisten pappien manauksista?

Ja juu kyllä olen ollut lapsena mukana kokeilemassa spirismiä isonsiskoni ja hänen kaverinsa kanssa ja kyllähän se lasi siirtyi kirjaimelta toiselle. Tosin olen satavarma edelleenkin, että sisko ja naapurinlikka siirteli sitä mielensä mukaan, kun jotain hölmöjä ihastuksistaan kyselivät.

Naurettavaa touhua kaikenkaikkiaan, mutta en kyllä keksi, että mihin siinä pelleilyssä jotain manauksia tarvitaan.

Ihiskunta kokonaisuudessaan on aliluonnollinen ilmiö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselleni on käynyt usein niin, että etsiessäni jotain esinettä en löydä sitä mistään mutta vähän ajan päästä löydänkin sen paikasta, josta minun olisi se pitänyt huomata.

Teininä ennen kouluun lähtemistä halusin laittaa hiuksiini erään suurikokoisen mustan hiusklipsin. Olin varma, että olin jättänyt sen edellisenä iltana vessaan valkoiselle posliinitasolle, mutta nyt seuraavana päivänä en löytänyt sitä mistään. Pengoin koko vessan ja oman huoneeni, mutta klipsiä ei löytynyt mistään. Palataessani koulusta löysin klipsin keskeltä posliinitasoa. Kukaan muu ei käyttänyt tuota vessaa kuin minä, enkä ole vieläkään keksinyt selitystä tälle, sillä olen aivan 100% varma että klipsi ei ollut siinä aikaisemmin.

Samanlaisia tapauksia on ollut muitakin, esimerkiksi kerran etsin yhtä tärkeää paperia kissojen ja koirien kanssa sitä kuitenkaan löytämättä. Lähdin käymään kaupassa, ja palatessani paperi makasi pedatun sänkyni päällä, josta sen myös olisin varmasti huomannut jos se siinä olisi aikaisemmin ollut.

Olen aivan vakuuttunut siitä, että vanhassa talossamme asuu kotitonttu joka lainailee tavaroita ja palauttaa ne myöhemmin. 

Meilläkin varmaan asuu kotitonttu! Vastaavia tapauksia on ollut monta, jopa sellaisia, että olen purkanut voileipätarvikkeet pöydälle, mutta en löydä juustohöylää mistään. Hain miehen avuksi ja yhdessä etsittiin, ei löydy. Lopulta käyn vessassa ja mies palaa askareisiinsa olohuoneeseen. Kun tulen takaisin, höylä napottaa siististi juuston päällä. Eikä kumpikaan ole sitä siihen laittanut.

Meillä ei tavarat onneksi ole olleet vielä kateissa. Mutta avatut viinapullot tuppaa tyhjenemään vähän niin kuin itsestään, että kaitpa se jonkunlainen tonttu täälläkin asustaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselleni on käynyt usein niin, että etsiessäni jotain esinettä en löydä sitä mistään mutta vähän ajan päästä löydänkin sen paikasta, josta minun olisi se pitänyt huomata.

Teininä ennen kouluun lähtemistä halusin laittaa hiuksiini erään suurikokoisen mustan hiusklipsin. Olin varma, että olin jättänyt sen edellisenä iltana vessaan valkoiselle posliinitasolle, mutta nyt seuraavana päivänä en löytänyt sitä mistään. Pengoin koko vessan ja oman huoneeni, mutta klipsiä ei löytynyt mistään. Palataessani koulusta löysin klipsin keskeltä posliinitasoa. Kukaan muu ei käyttänyt tuota vessaa kuin minä, enkä ole vieläkään keksinyt selitystä tälle, sillä olen aivan 100% varma että klipsi ei ollut siinä aikaisemmin.

Samanlaisia tapauksia on ollut muitakin, esimerkiksi kerran etsin yhtä tärkeää paperia kissojen ja koirien kanssa sitä kuitenkaan löytämättä. Lähdin käymään kaupassa, ja palatessani paperi makasi pedatun sänkyni päällä, josta sen myös olisin varmasti huomannut jos se siinä olisi aikaisemmin ollut.

Olen aivan vakuuttunut siitä, että vanhassa talossamme asuu kotitonttu joka lainailee tavaroita ja palauttaa ne myöhemmin. 

Meilläkin varmaan asuu kotitonttu! Vastaavia tapauksia on ollut monta, jopa sellaisia, että olen purkanut voileipätarvikkeet pöydälle, mutta en löydä juustohöylää mistään. Hain miehen avuksi ja yhdessä etsittiin, ei löydy. Lopulta käyn vessassa ja mies palaa askareisiinsa olohuoneeseen. Kun tulen takaisin, höylä napottaa siististi juuston päällä. Eikä kumpikaan ole sitä siihen laittanut.

Näitä kyllä tapahtuu uskomattoman usein ja aina se etsitty löytyy sellaisesta paikasta, että siitä on mielestään katsonut useita kertoja. Juuri eilen etsin villasukkiani, kun olin lähdössä marjaan. Tiesin, ettei ne missään kummoisessa paikassa olleet, kun niitä edellisenä päivänä oli samaan tarkoitukseen käyttänyt. Mylläsin koko talon läpi, käyden jokaikisen huoneen ja kaapin moneen kertaan läpi. En niitä kuitenkaan löytänyt ja koska olivat ainoat villasukkani ja kumpparit lonksuvat jaloissa ilman niitä, niin jouduin vetämään pari tavallista sukkaa päällekkäin. Kun tulin marjasta, niin sukat lojuivat vessassa aivan näkyvällä paikalla ja olin vessan tarkastanut moneen kertaan ja pöyhinyt, myös pyykkikorin useampaan kertaan.

Toinen hiljattain sattunut tapaus oli myös ihan klassinen, eli muutama päivä sitten etsin leipäveitseä, joka on ainut kunnolla terävä leipäveitseni, jolla tomaattien viipalointi onnistuu helposti. Taas etsin koko kämpän lävitse, sitä löytämättä, joten jouduin nirhaamaan tomaatin viipaleiksi tylsällä veitsellä.

Kun sitten olin leipäni syönyt, niin huomasin, että siinähän se veitsi lojuu tiskipöydällä aivan keskeisellä paikalla. Nää on aina yhtä hämmentäviä tilanteita, kun olet aivan satavarma, että et ole voinut mitenkään olla huomaamatta kyseistä hukassa olevaa tavaraa siinä paikassa mistä se loppujen lopuksi löytyy.

Vierailija kirjoitti:

Asuin 2000-luvun alussa Helsingissä vanhan kerrostalon yksiössä, jonka yhdessä nurkassa oli tietokonepöytäni (siihen aikaan siis laitteet olivat niitä suurikokoisia masiinoja). Minulla oli siinä tietokoneeseen liitetty skanneri, ja kerran keskellä yötä heräsin siihen, että skanneri on päällä ja suristen skannailee tyhjää itsekseen. Tietokone ei ollut päällä eikä skanneri muutenkaan normaalisti toiminut yksin, vaan se piti avata photoshopin kautta koneelta käsin. Olin ihan varma, ettei se ollut jäänyt aiemmalla käyttökerralla päälle tms, toki jokin tekninen häikkä saattoi iskeä, mutta lähinnä ihmettelin mikä impulssi sen oli saanut päälle keskellä yötä. En ole mikään IT-guru, joten ehkä tämä ei ollut mitään, mutta oudolta se silti silloin tuntui.

Tuli mieleen, että voisiko esim. hetkellinen sähkökatkos aiheuttaa tuon.

Meillä lähtee dvd-laite aina itsekseen päälle sähkökatkoksen takia, kätevä kun siitä aina näkee jos yöllä on ollut katkoksia :D