Hävettää! Sanoin puistossa eräälle äidille VAHINGOSSA olevani tk-lääkäri. :(
Juttelimme kaikenlaista ja tämä äiti kysyi, mitä teen työkseni. Jotenkin yllätyin kysymyksestä, ja suustani lipsahti "olen terveyskeskuslääkäri".
En tajua mistä tuo tuli! Enkä tietenkään voinut korjata virhettä enää, se vasta olisi ollut noloa. :(
Kommentit (1235)
Avaan oven ja huutelen seuraavaa asiakasta omalla nimelläni. Koputan oman työhuoneeni ovea sisään mennessä ja joskus myös mennessäni sieltä ulos. Nolointa on, jos asiakas istuu silloin huoneessa.
nimen sijasta miespuolisen esimieheni nimen. Soittaja olikin tavoitellut pomoani ja kysyi ihmeissään, että "mistä sinä arvasit".
Muutaman kerran olen töissä koputtanut oman huoneen oveen lähtiessäni huoneesta pois.
Lapsen unohdin kerran kauppaan.
Mutta tuo oman nimen huutelija on kyllä yliveto :)
Melkein joka päivä kuulee tämän "vitsin" joltain 50-60v mieheltä kassalla ollessa.
Ja vaikka kysyisin onko teille S-ETUkorttia?, (enkä S-korttia) niin silti asiakas "vitsailee" ettei tullut escortilla, vaan Volvolla/mersulla/volkkarilla...
Aaargh!
En ole varma, että onko tapahtunut oikeasti vai onko urbaanilegenda, mutta kuulemma tuttavalle on käynyt seuraavasti:
S-marketin kassalla:
Myyjä: Onko teillä sitä vihreetä es-korttia
Asiakas: Ei kun me tultiin tolla punasella Ladalla (Ford Escort)
eräs isä esitteli itsensä "hei, olen Pekan äiti" :))Ja kaverini unohti esikoisensa nimen...
Mun äitini esitteli itsensä veljeni tyttöystävän perheelle niin että sanoi tämän isälle olevansa tyttöystävän äiti :D
Tämän isä sanoi vaan " AI jaa, enpä tiennytkään, mutta hauska tutustua" :D
Olin opiskellessani käymässä sos. toimistossa hakemassa toimeentulotukea kun en saanut kesätyöpaikkaa. Siinä sitten kuuluu asiaan että ensikertalaiset käy juttelemassa sen sos.työntekijän kanssa ja siellä sitä sitten istuttiin. No tämä sitten kysyi että mitenkäs kun opiskelut päättyy vuoden loppuun mennessä että onko suunnitelmat jo valmiina. Minä sitten nopeasti vastasin että pitää varmaan mennä myymään itseänsä... Samaan aikaan olin ajatellut autoni myymistä ja töiden hakemista. Piti siis sanoa että pitää sitten mennä etsimään töitä. Siitähän se sitten lähti ja loppuajan yritin epätoivoisesti selittää että en nyt ihan sitä tarkoittanut.
Suomi on hyvin tunnettu tästä tapauksesta.
Se on niin helppoa valehdella ja esittää jotakin mitä ei ole.
Sairasta se on ja rikollista toimintaa.
Että olen äitiyslomalla työstäni, siis lääkärintyöstä. Tosiasiassa olen jo palannut töihin, en vaan oikeasti muistanut sitä sairaan lapsen kanssa valvottuani. Enkä toisaalta halunnut ottaa ammatillisesti kantaa lapseni asioihin.
Kerran lapsena sanoin sairastavani diabetestä erään harrastuskaverini isälle. Olen miettinyt kohta 30v miksi sanoin niin.
Ei muistanut millään sanaa matkapuhelin! Puhelimessa sanoi asiakkaalle, että yhdistänkö makuupussiin! : ))
Tätä on naurettu, jos jonkin monta kertaa...
Tää on ihan paras!
feel for you! Multa kysyttiin sairaalassa syntymäaikaa, katoin ihan tyhmistyneenä ja tokasin, että mistä helvetistä mä sen voin tietää???! :D hahah ei se pitkään kattonu joo...mä vain jotenkin käsitin, että oli kysynyt et "moneltako oot syntynyt"...hävetti...huah :P
sitten se pyys kela korttia ja tajusin mokani, aloin sitten selittään niin se vaan "jos nyt katotaan siitä kortista kuitenkin" :)
en oikeasti muista kuinka olisin näin nauranut... vedet silmissä. Ihanaa lukea ja todeta jutuista, etten ole ainoa jolla pääsee joskus sammakoita suusta tai sitten muisti katoaa johonkin...
urbaani legenda.
Kaupan myyjä oli suosittelemassa asiakkaalle juustoa juustotiskillä. Tunnetusti juusto oli voimakastuoksuinen ja sitä voi syyllä kuvata, että tuoksuu varvasvälille (ainakin noin myyjien keskuudessa).
Jostain syystä tuo myyjä oli suositellut juustoa asiakkaalle ja sanonut että kannattaa maistaa, on tosi hyvän ja vahvan makuinen vaikka haiseekin jalkovälille......... ;)
Ei muistanut millään sanaa matkapuhelin! Puhelimessa sanoi asiakkaalle, että yhdistänkö makuupussiin! : ))
Tätä on naurettu, jos jonkin monta kertaa...
pari vuotta sitten tilaamassa meille nuohojaa. Nuohoojalla oli vastaaja päällä ja päätin reippaana tyttönä jättää viestin. "Se ja Se tässä hei, soittaisitko minulle numeroon 040 437...." Ja ihan totaalbläkäri, en millään pystynyt muistamaan puhelinnumeroani - joka mulla on kuitenkin ollut jo vuodesta 1998... vähän aikaa siinä olin ihan hiljaa kunnes ei auttanut kuin lopettaa puhelu.
Ei sitten soitellut takaisin kun mulla on vielä se numeron näytönesto.
sanoi kerran mulle, että " Onko sulla muita vielä siellä alapäässä?...Ei kun peräpäässä...ei kun..." hän alkoi jankkaamaan selvittäessään sanojaan tarkoittaessaan yhteisiä asiakkaitamme :D :D Menin punaiseksi ja mieskin hävisi paikalta hyvin äkkiä, sain hyvät naurut
sanoi kerran mulle, että " Onko sulla muita vielä siellä alapäässä?...Ei kun peräpäässä...ei kun..." hän alkoi jankkaamaan selvittäessään sanojaan tarkoittaessaan yhteisiä asiakkaitamme :D :D Menin punaiseksi ja mieskin hävisi paikalta hyvin äkkiä, sain hyvät naurut
Yritti ilmeisesti sanoa alkupäässä tai loppupäässä tai jotain :D
Kerran tutulla gynellä, jossa olen käynyt jo vuosia ja joka on hoitanut kaikki kolme raskauttani, hävetti aika paljon. Olin jossain rutiinitarkastuksessa ja juteltiin siinä ja gyne sitten kysäisi että onkos ne teidän lapset tässä? Vastasin että eivät ole, odottavat isänsä kanssa autossa tuolla ulkona. Lääkäri vaan ihan rennosti korjasi, että hän tarkoitti onkos ne lapset sitten tehty. Hävetti hirveästi.
mummon hautajaisissa,pidin puhetta mun piti sanoa
että mulla jäi hyviä muistoja mummosta,mutta sanoinkin mulla jäi huonoja muistoja :D Kyl teki mieli suvun eessä vajota maan alle..
Tuli kaupassa mua vastaan kärryn kanssa, joka oli täynnä pahvilaatikoita, vaikka jätin hänelle kärryn ostosten ja vauvan kanssa :D. Meni ihan hämilleen, kun kysyin et jätitkö pojan jonnekin oottelemaan, kun kuskailet pahvilaatikoita. Myyjät oli pari hyllyväliä sivuun purkamassa tavaraa, eivät kuitenkaan olleet vielä huomanneet et laatikkokärry oli vaihtunut vauvakärryyn.
Kolmas lapsi oli ihan pikkuinen ja väsymys oli melkoinen. Oltiin Jumbossa kaupassa ja otettiin kaksi ostoskärryä. Mies työnsi sitä mihin laitettiin ostokset ja minä sitä johon laitettiin vauva turvakaukalossaan. Jossain vaiheessa sitten pysähdyin tutkimaan jotain hyllyä ja jatkoin matkaa ilman kärryä. Keräsin jotain ostoksia käsiini ja vein ne iloisena miehen työntämään kärryyn. Kun mies kysyi missä vauva on ei mulla ollut harmainta aavistusta mihin hyllyväliin olin kärryn unohtanut. Ihan paniikissa etsin ja onneksi löysin vauvan nukkumasta autuaan tietämättömänä. Kyllä hävetti.
Pomon vaimo innostui kertomaan porukassa nukkumistottumuksistaan: "Yöaikaan tykkää nukkua yksin, mutta päivällä kömmin mielelläni Mikon kainaloon."
"Niin minäkin", minä vastasin - ja kaikki repesivät!
esittäydyttiin kättelemällä ja kertomalla koko nimi, oli paljon ihmisiä. Kun eräs mies oli esittäytynyt nimellään, vastasin vahingossa "Kiitos", kun olisi pitänyt sanoa oma nimi.
Mies oli hyvännäköinen, taisin siitä hämmentyä :D