Millaisen kaamean "yliluonnollisen" kokemuksen olet kokenut?

Luulin ymmärtäväni Halosen / Tuomiojan puheita! Onneksi heräsin painajaisesta.

Näin ahdistavaa unta että feeniks lintu muuttui tuhkaksi takaovellemme. Koirani kuoli seuraavana aamuna.

Mieheni kertoi että hän oli ollut nuorena veljensä kanssa ajamassa kotiin illalla myöhään kun keskellä heidän kotitietään (asuvat suurkaupungissa) oli istumassa iso musta koira. He säikähtivät tietysti ja pysähtyivät etteivät ajaisi tämän koiran päälle. Kun koira nosti katseensa heihin päin he huomasivat että sillä oli punaiset silmät. He säikähtivät ja lähtivät ajamaan peruuttamalla pois. Yhtäkkiä koira oli vain kadonnut.

Ja joku oikeasti muka uskoo näitä juttuja? Syökää vähemmän sieniä. Henkiä, jumalia, kummituksia ja mörköjä ei ole eikä tule.

Minun mummoni harrasti spiritismiä ja äitikin kertoi olleensa siinä mukana ja lasin liikkuneen ja antaneen vastauksia.

Mökillä lapsena istuin olohuoneessa ja katselin tvtä, suora näköyhteys ovelle. Ovenkahva meni hitaasti alas ja takaisin ylös ja siitä kuului myös ääni. Ovi oli lukossa ja menin avaamaan sen, ketään ei ollut terassilla. Lunta oli juuri satanut eikä lumessa ollut mitään jälkiä. Tämä pelotti minua kauan.

Lapsena meillä oli myös räyhähenki/poltergeist ilmiötä, mm. kaikki perheessä heräsivät yhtenä yönä vaatekaapistani kuuluneeseen kolinaan, vielä kun paniikissa yöllä laitoin valot päälle niin lamppu räjähti valaisimessa.. näitä räyhähenkikokemuksia minulla on paljon. Tavarat putoilivat hyllyiltä. Ja enneunikokemuksia minulla on myös. Aistin sekä ihmisten että paikkojen energioita.

Pelottavaa lukea näitä illalla. :(

Tämä ei ole kyllä millään lailla kaamea, ja tästä on aikaa pian 20 vuotta, mutta muistan kuin eilisen päivän.

Sain suojelusenkeliltä käskyn kun olin vaaratilanteessa. En olisi mitenkään ymmärtänyt varoa ilman tuota ääntä, se oli telepaattinen varoitus jonka kuulin aivan selvästi käskevän minua. Olen edelleen äärettömän kiitollinen asiasta.

Kaikenlaista kokemusta on mutta ei yhtään kaameaa. Telepatiaa, ennenäkyjä. Ei mitään kovin selkeää tai kontrolloitua vaan aika sattumanvaraisia tuntuvat olevan. Niitä näkee enemmän jos jaksaa keskittyä kunnolla aiheeseen pidemmän aikaa.

Koirani oli ystävien mökillä hoidossa, ja olin menossa hakemaan häntä pois hoidosta. Yhdessä mökkitien mutkassa tuli painostava tunne, että mitäs jos koirani olisi karannut mökiltä ja aloin katsella metsikköön etsien koiraa. Koirani ei ollut onneksi karannut ja päästyäni perille lähdin vähän ajan päästä ulkoiluttamaan koiraani hiekkatien varteen. Tuossa samassa mutkassa vastaan ajoi auto, joka pysähtyi. Autossa oli nainen, jolta oli kadonnut täysin saman rotuinen ja samaa väriä oleva koira ja kyseli olenko nähnyt hänen koiraansa. Kyseessä ei ole mitenkään yleinen koirarotu Suomessa.

Todella hyytävä sattuma eikä kukaan uskonut kun mökillä kerroin!

Itselleni on käynyt usein niin, että etsiessäni jotain esinettä en löydä sitä mistään mutta vähän ajan päästä löydänkin sen paikasta, josta minun olisi se pitänyt huomata.

Teininä ennen kouluun lähtemistä halusin laittaa hiuksiini erään suurikokoisen mustan hiusklipsin. Olin varma, että olin jättänyt sen edellisenä iltana vessaan valkoiselle posliinitasolle, mutta nyt seuraavana päivänä en löytänyt sitä mistään. Pengoin koko vessan ja oman huoneeni, mutta klipsiä ei löytynyt mistään. Palataessani koulusta löysin klipsin keskeltä posliinitasoa. Kukaan muu ei käyttänyt tuota vessaa kuin minä, enkä ole vieläkään keksinyt selitystä tälle, sillä olen aivan 100% varma että klipsi ei ollut siinä aikaisemmin.

Samanlaisia tapauksia on ollut muitakin, esimerkiksi kerran etsin yhtä tärkeää paperia kissojen ja koirien kanssa sitä kuitenkaan löytämättä. Lähdin käymään kaupassa, ja palatessani paperi makasi pedatun sänkyni päällä, josta sen myös olisin varmasti huomannut jos se siinä olisi aikaisemmin ollut.

Olen aivan vakuuttunut siitä, että vanhassa talossamme asuu kotitonttu joka lainailee tavaroita ja palauttaa ne myöhemmin. 

Vierailija kirjoitti:

Itselleni on käynyt usein niin, että etsiessäni jotain esinettä en löydä sitä mistään mutta vähän ajan päästä löydänkin sen paikasta, josta minun olisi se pitänyt huomata.

Teininä ennen kouluun lähtemistä halusin laittaa hiuksiini erään suurikokoisen mustan hiusklipsin. Olin varma, että olin jättänyt sen edellisenä iltana vessaan valkoiselle posliinitasolle, mutta nyt seuraavana päivänä en löytänyt sitä mistään. Pengoin koko vessan ja oman huoneeni, mutta klipsiä ei löytynyt mistään. Palataessani koulusta löysin klipsin keskeltä posliinitasoa. Kukaan muu ei käyttänyt tuota vessaa kuin minä, enkä ole vieläkään keksinyt selitystä tälle, sillä olen aivan 100% varma että klipsi ei ollut siinä aikaisemmin.

Samanlaisia tapauksia on ollut muitakin, esimerkiksi kerran etsin yhtä tärkeää paperia kissojen ja koirien kanssa sitä kuitenkaan löytämättä. Lähdin käymään kaupassa, ja palatessani paperi makasi pedatun sänkyni päällä, josta sen myös olisin varmasti huomannut jos se siinä olisi aikaisemmin ollut.

Olen aivan vakuuttunut siitä, että vanhassa talossamme asuu kotitonttu joka lainailee tavaroita ja palauttaa ne myöhemmin. 

Meilläkin varmaan asuu kotitonttu! Vastaavia tapauksia on ollut monta, jopa sellaisia, että olen purkanut voileipätarvikkeet pöydälle, mutta en löydä juustohöylää mistään. Hain miehen avuksi ja yhdessä etsittiin, ei löydy. Lopulta käyn vessassa ja mies palaa askareisiinsa olohuoneeseen. Kun tulen takaisin, höylä napottaa siististi juuston päällä. Eikä kumpikaan ole sitä siihen laittanut.

Olin erään tunnetun autiotalon pihalla kävelyllä poikaystävän kanssa. Aloin saada oudon tunteen. Katselin ympärilleni, yhtäkkiä muistin että paikkakunnalla on sodittu, katsoin uudelleen ja tajusin että tuon talon paikkaa on varmasti käytetty tähystykseen koska se on korkealla ja sieltä näkyy kauas. Aloin ahdistua yhä enemmän, näin silmissäni miten siellä on kauhulla seurattu lähenevää vihollista. Aloin jostain syystä etsiä luodinjälkiä yhdeltä seinältä. Kerroin poikaystävälle että halusin pois ja nuo kaikki ajatukset, ja kotona vähän googlailin. No, tähystyspaikka se olikin ollut, väkivaltaisesti vallattu, ja sillä seinällä jota tarkkaan tiirasin oli teloitettu kaikki löydetyt. Ja paikka on myös tunnettu kummittelustaan, olisin ehkä itsekin sen tiennyt jos emme olisi vasta äskettäin paikkakunnalle muuttaneet.

Vierailija kirjoitti:

Suurimmalla osalla täällä näyttää yliluonnollinen kokemus olleen unihalvaus. Minullakin niitä on ollut, varsinkin teininä ns. ruumiista irtautumiskokemuksina, eli näin itseni makaamassa sängyssä ym. Tuohan on vain aivojen harha, eikä sen kummempaa.

En usko mihinkään yliluonnolliseen, mutta välillä uneni ovat osuneet oikeaan (pidän tätä sattumana). Kuitenkin Nizzan terrori-iskun aikaan näin unta tuosta tapahtumasta (menin nukkumaan klo 9 ja heräsin klo 12 Suomen aikaan). Katsoin uutisia vasta aamulla ja en ollut ajatellut tai nähnyt mitään ilotulituksiin viittaavaa edellisinä päivinä/viikkoina. Unessa siis seisoin pimeydessä keskellä ihmismassaa ja katsoin taivaalla räjähtäviä ilotulituksia. Minua pelotti kamalasti, en päässyt ihmisten keskeltä pakoon ja vasemmalta oli tulossa jotakin tappavaa, en nähnyt mitä se oli. N. klo 12 (katsoin kelloa) heräsin tästä hyvin ahdistuneena, mutta jatkoin sitten nukkumista aamuun asti. Aamulla vasta luin uutiset ja Nizzan tapaus oli myös ajallisesti sattunut samaan aikaan kuin uneni.

Uskon siis, että tämä on vain hullua sattumaa, mutta aika erikoista silti.

Tuli tästä mieleen, että heräsin myös itse Nizzan tapahtumien aikaan aamuyöllä todella ahdistuneena ja sekavana painajaisesta, avasin uutiset ja näin mitä oli tapahtunut. Uskon myös tämän olleen sattumaa, mutta aika karmivaa silti.

Joku saattaa tunnistaa, ja olen kyllä kertonutkin tämän jossain aiemmassa ketjussa, mutta menkööt:

Maaliskuussa 2015 näin unta, että olin lentokoneessa matkalla Düsseldorfiin. Lento ei koskaan saapunut perille, vaan laskeutui alppikylään. Siellä yritin etsiä jatkomahdollisuutta määränpäähäni, mutten löytänyt.

Kaksi päivää uneni jälkeen luin aamulla Düsseldorfiin matkalla olleesta lentokoneesta, joka rysähti alpeille. Kyllä silloin nousi karvat pystyyn, ja jopa skeptinen mieheni (jolle aina kerron uneni heti herättyäni) sanoi: "tuo onnettomuus on kyllä aivan kuin unestasi. Minulla ei ole mitään yhteyksiä Düsseldorfiin tai en ollut sitä ajatellut tai siitä kuullut/lukenut ennen untani, mikä selittäisi miksi tuollaista unta näin.

Lisäksi olen nähnyt muutamia enneuniksi tulkittavia läheisten kuolemista.

Eräs henkilö teki aikoinaan elämästäni helvettiä. Vuosia myöhemmin kuulin yhteiseltä tuttavaltani, että tämä henkilö oli saanut potkut työpaikastaan juopottelun takia. Samana iltana istuin keittiössäni ja muistelin tätä henkilöä ja kaikkea sitä tuskaa, mitä hän oli minulle tuottanut. Ajattelin, että nyt minulla on tilaisuus maksella kalavelkoja; kerron eteenpäin yhteisille tuttavillemme, että hänen on saanut potkut juopottelun takia. Olin ahdistunut. Yhtäkkiä lensi avonaisesta astiakaapista  juomalasi tiskipöydälle ja särkyi. En ollut kosketusetäisyydellä astiakaapista, ja lasi oli tukevasti kaapin hyllyllä, ei keikkunut reunalla. Sanoin ääneen: "Hyvä on, unohdan XX:n enkä  kerro kenellekään hänen asioistaan" ja siivosin lasinsirut pois. Olen ajatellut, että ehkä aiheutin poltergeist-ilmiön. Ilmiö ei koskaan toistunut.

Tuli mieleen vielä jotain, liittyen aikaisemmassa viestissäni mainitsemiini enneuniin: minulla on nimittäin joskus hereillä ollessanikin todella voimakkaita ennakkoaavistuksia.

Kerran esimerkiksi olin avautumassa äidilleni erääseen ihmissuhteeseen liittyvistä ongelmista. Yhtäkkiä sain todella vahvan tunteen siitä, että äiti aikoo kysyä seuraavaksi, millainen on suhteeni tähän henkilöön, ts. seurustelemmeko, vai olemmeko vain ystäviä. Yllätys yllätys, äiti kysyikin heti seuraavaksi, mikä on suhteemme laatu.

Toinenkin erityisen hyvin mieleen jäänyt tapaus liittyy äitiini. Olimme autossa, radio oli auki ja sieltä kuului musiikkia, jota kumpikaan ei tunnistanut. Yhtäkkiä mieleeni tuli aivan spontaanisti erään säveltäjän nimi, ja muutamaa sekuntia myöhemmin äitini aprikoi ääneen, mahtaisiko kyseessä olla kyseisen säveltäjän musiikki. Erikoisen tästä tekee se, ettei musiikissa mielestäni ollut juurikaan tämän säveltäjän maneereja, on siis hassua että molemmat ajattelimme samaa henkilöä melkein samalla hetkellä. 

Molemmat tapaukset sekä monet muut selittänee kuitenkin se, että olen yleensäkin aika hyvä ennakoimaan tulevia tapahtumia, eritoten jos niihin liittyy keskeisesti inhimillisiä muuttujia, kuten toisten ihmisten motivaatioita ja tunteita. Ne vain ovat jotenkin "ilmassa", josta osaan aina välillä poimia ne. Tämä on tosin sikäli kummallinen piirre, etten ole oikeastaan melkein lainkaan sosiaalinen ihminen, vaan enemmänkin yksinäinen susi – ihmetyttää siis, mistä olen tällaisen "kyvyn" hankkinut, koska kontaktini muihin ihmisiin on suhteellisen vähäistä. 

En usko (enkä halua uskoa) yliluonnolliseen, ja nämä tapaukset ovat kyllä laitettavissa sattuman piikkiin, mutta enemmän tai vähemmän karmivilta ovat tuntuneet silti.

Kun olin 10-vuotias, mummoni oli ollut jo jonkin aikaa sairaalassa, ja todennäköistä oli, ettei kotiin enää palaa. Eräänä yönä näin unta, että jutustelin mummon kanssa leppoisasti niitä näitä, ja lopuksi mummo hymyili minulle ja sanoi hyvästit. Aamulla selvisi, että mummo oli kuollut juuri tuona yönä.

Kerran 18-vuotiaana olin yksin kotona vanhempien ollessa lomalla. Esitin että minusta oli tosi cool olla koko viikko yksin, vaikka todellisuudessa en meinannut saada nukuttua öisin, kun pelotti niin paljon. Pelkään pimeää ja yksin olemista (edelleenkin, vaikka ikää on päälle 30). Yhtenä iltana olin keittiössä tekemässä läksyjä, kello oli jo paljon ja oli pimeä talvi-ilta, yritin valvoa mahdollisimman myöhään kunnes olisin niin väsynyt että nukahtaisin peloista huolimatta. Ja aivan yhtäkkiä olohuoneen televisio meni itsekseen päälle! Vieläpä jollekin kanavalle tyyliin 48, mistä tuli tietenkin vain harmaata kohinaa. Jokin tekninen häikkä varmaankin, tosin ihmettelen edelleen miten kanavakin oli vaihtunut (yleensä telkkari aukesi sille kanavalle mitä oli viimeksi katsottu). Jestas että silloin pelotti. En tainnut paria silmäystä enempää nukkua.

Kerran bussissa tuli vahva tunne siitä, että viereiselläni tyhjällä penkillä istuu kuollut ystäväni. Ystävän kuolemasta oli jo aikaa, joten hän ei jatkuvasti pyörinyt ajatuksissani. En tiedä mistä tuo tunne tuli.

Lisäksi minulla on ollut teinistä asti unihalvauksia. Ovat toki tieteellisesti selitettävissä (ja sitä selitystä enemmän uskonkin, kuin jotain demonitarinoita), mutta ensimmäisen kerran kun unihalvauksen koin, niin kyllä kauhistutti. En yhtään ymmärtänyt mitä minulle oli tapahtunut, oli selvää ettei se ollut tavallinen painajainen. Vähän aikaa meni ennen kuin uskalsin äidillenikään kertoa, aloitin hänellekin kertomaan sanomalla että "tämä kuulostaa nyt siltä kuin olisin tullut hulluksi, mutta..." Onneksi äitini heti tiesi mistä oli kyse, kun kerroin että tuntui kuin olisin herännyt unesta, mutta en pystynut liikkumaan tai huutamaan, ja kerroin hallusinaatioista. Äidilläni oli ollut nuorena unihalvauksia, joten tunnisti asian heti. Oli suuri helpotus saada nimi tuolle kokemukselle.

Onhan näitä tapahtumia elämän varrella tapahtunut paljon.

Sähköllä toimiva porttikongin portti aukesi edessäni automaattisesti kun olin kerran kävelemässä ulos (ketään muita ihmisiä ei lähistöllä ollut). Tätä en pystynyt selittämään millään, koska avaaminen pitää tehdä painamalla seinässä olevaa nappia. 

Kerran olin tulossa juuri kotiin ja samalla hetkellä aloitti takin taskussani ollut puhelin soittamaan biisiä, josta pidän paljon mutta jota en ollut kuunnellut vuosiin. En ymmärrä miten puhelin aloitti taskussa itse soittamaan biisiä ja miten biisi oli voinut valikoitua kun en ollut kuunnellut sitä biisiä vuosiin. 

Suihkun suutin putosi pidikkeestään lattialle kerran selittämättömällä tavalla tullessani suihkusta. En ollut koskenut vesijohtoon/suuttimeen mennessäni suihkuun ja se oli taatusti hyvin kiinni pidikkeessään.

Laitoin jääkaappiin lasisen sillipurkin keskihyllylle ja kauaksi ovesta. Kun suljin kaapin oven, kuulin ison kolahduksen jääkaapistani. Ihmettelin, että mikä siellä oli pudonnut ja kun avasin oven, löytyi sillipurkki maitohyllyltä ja vielä niin, että korkki oli kierähtänyt auki niin, että se oli nostettavissa pois ilman vääntämistä. Olin taatusti kiertänyt sen voimalla kiinni. Yritin rekonstruktoida tätä tapahtumaa, mutten kerta kaikkiaan saanut toistettua sitä vaikka miten yritin.

Mieleeni tuli eräs bändi kun katselin televisiota, lähes välittömästi ruutuun pamahti kyseisen bändin mainos jossa biisi soi.

Muutin uuteen kerrostaloasuntoon jossa tapasin mielenkiintoisen henkilön rappukäytävässä. Katsoin hänen ovestaan, että mikä sukunimi tällä henkilöllä oli koska minusta hän oli kiinnostava henkilö. Sukunimi oli erittäin harvinainen Suomessa. Seuraavana aamuna menin terveyskeskukseen. Odotellessani vuoroani mietin tätä naapuria ja sitä miten mukava olisi tuntea hänet paremmin ja juuri vuoroani ennen siellä kuulutettiin samaisella sukunimellä henkilö vastaanotolle. Henkilö ei ollut sama, mutta harvinainen sukunimi oli sama ja se tuli siellä samalla hetkellä kun olin ajattelemassa tätä henkilöä.

Epätavallisen usein katson kelloa kun taulussa on lukemat 11:11.

Olen nähnyt enneunia kuolemista. En haluaisi, mutta onneksi tätä ei kuitenkaan tapahdu sinällään usein.

Ei niissä missään mitään kaameaa minusta ole, vaikka kaikenlaista on tullut koettua kun harrastan toisten ulottuvuuksien tutkimista meditaatiossa. On tullut otettua yhteyttä edesmenneisiin, tutkittua ajan ja rinnakkaistodellisuuksien luonnetta tms. Joskus on jonkin aikaa voinut joku ihmisaivoille haastava kokemus ahdistaa, esim. edessäni olevan henkilön aistiminen yhtä aikaa monena eri hahmona hänen jälleensyntymishistoriassaan tai konkreettinen rinnakkaistodellisuuksien loputtomien syntymisten tajuaminen hetkessä - on asioita joita mieli ei pysty käsittämään ja jos se yrittää, tulee ahdistus ja tunne että sekoaa.