Lapsuutesi herkkuja, jotka nykyään ällöttävät?

Kokkelipiimä sokerilla ja rusinoilla

Vierailija kirjoitti:

Minä laitoin mummon leipomien pullapitkoviipaleiden päälle voita ja olipa (muka) hyvää. Samaten dippasin voilla voideltua näkkäriä kahviin ja söin hyvällä halulla sekä pehmenneen näkkärin että join sen voisulaa tihkuvan kahvin.

Sitten vähän samaa, mitä joku jo sanoi: Coca-colan sekaan yksi pallo mansikkajäätelöä ja näin valmistui ColaDream. Mahtaisikohan enää maistua?

 Minä uitan vieläkin voilla voideltua näkkäriä teessä ja syön sen pehmenneen näkkärin ja juon sen voidellun teen, oikein hyvää edelleen. Tuli ihan lapsuus mieleen, kun viime talvena nautiskelin teetä ja näkkäriä.

Jaffassa uitetut sipsit. Lapsuudessa sipsit ja limppari eivät olleet mitään jokapäiväistä syötävää, eikä edes joka viikkoista, ehkä kerran kuukaudessa niitä oli. Joskus tungin lasilliseen Jaffaa sipsejä (perus-Taffeleita) ja annoin niiden hieman pehmetä, ja sitten söin ne sipsit ja join sen suolaisen Jaffan. Tuskin menisi enää alas.

Mansikkajäätelö

Raaka kananmuna 😖 Ryystin aina jämät kun äiti oli voidellu pullat. Yäk!

Vierailija kirjoitti:

Kaverin kanssa käytiin joskus kotoa hakemassa evääksi suurinta herkkua: voideltua ruisleipää, jonka päällä sokeripaloja?!??? Saman kaverin kanssa lusikoimme suuhumme jääteejauhetta....

Naapurin lapset saivat margariinilla siveltyjä hapanlimppusiivuja, joiden päälle siroteltiin hienoa sokeria... Olin tosi usein kärkkymässä tätä herkkua.

Kotona sitten märisin siitä, ettei meillä koskaan ole margariinia.

Ajoilta ennen kun oli Flooraa.

Saarioisten kerroskiisselit

Kaakaojauhe pelkältään

Näkkäri ja päälle ketsuppia.

Vierailija kirjoitti:

Talkkuna. Keitetyt perunat ketsupilla. Kaurahiutaleet maidolla ja (runsaalla) sokerilla.

Hevospuuroa. :)

Tein usein jotain sörssöjä mikrossa, sulatin voita ja lisäsin kaakaojauhetta, kaurahiutaleita ja sokeria. Sitten katsoin tyytyväisenä television iltapäiväohjelmia sen sössön kanssa. En ole enää kokeillut, mutta silloin oli olevinaan tosi hyvää.

Paahtoleipä voideltuna ja siihen siroteltu sokeria päälle.

Ne ihan mikroon tarkoitetut ranskalaiset, johon sulatin oltermannia päälle ja sekotin ketsuppia vielä. Oli ihan lempparia monta vuotta.

Lisäksi söin hillosipuleita ja oliiveja pelkiltään, joskus jonkun purkillisen kerrallaan.

Miksi minulle ei tule yhtään ainoata lapsuuden herkkua mieleen mistä en nyt tykkäisi? No, kaupan maksalaatikosta en ole koskaan kovin tykännyt, mutta saatan kai sitä nälkäisenä syödä. Ehkä se johtuu siitä, että olen aina syönyt tavallisia ruokia ja tavallisia herkkuja, joihin ei koskaan kyllästy.

Vierailija kirjoitti:

Miksi minulle ei tule yhtään ainoata lapsuuden herkkua mieleen mistä en nyt tykkäisi? No, kaupan maksalaatikosta en ole koskaan kovin tykännyt, mutta saatan kai sitä nälkäisenä syödä. Ehkä se johtuu siitä, että olen aina syönyt tavallisia ruokia ja tavallisia herkkuja, joihin ei koskaan kyllästy.

Heiiii, tuli yksi mieleeni. Limsa. Sitä join lapsena, mutta aikuisena en enää pitänyt siitä. Joskus otan siemauksen, kun mieheni jio sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Talkkuna. Keitetyt perunat ketsupilla. Kaurahiutaleet maidolla ja (runsaalla) sokerilla.

Hevospuuroa. :)

Eipäs kun jätkänvelliä! Tämä taitaa olla niitä herkkuja joille on vähän joka pitäjässä oma nimensä :)

Raaka spagetti ja raaka makaroni. Toinen suosikki juustosiivuja lautaselle ja mikroon, kunnes muuttui koppuraiseksi. Sitten vielä suolaa päälle, kuin olis sipsiä syönyt.

Kaurahiutaleita, sokeria ja voita paistettuna pannulla. Siis vähän kuin mysliä.

Tomusokeria suoraan lusikalla paketista.

Mansikoita ja kahvikermaa.

Eläinten ruumiinosat

Onkos täällä muut harrastaneet lapsena syömätaikinoita? Äiti ei antanut käyttää sähkövatkainta joten niistä tuli aikamoista liisteriä. Se oli ihan luksusta kun äidin kanssa yhdessä tehtiin ihan oikeaoppista, vaahdotettua kakkutaikinaa sellaisenaan syötäväksi. Se maistuu (paaaaljon pienempänä annoksena) vieläkin mutta ne liisteritaikinat ei kyllä menisi alas.

Hattara. Viiliin lisättiin kaakaojauhoa. Kalapuikot.

Sekoitin juustoviipaleita jäätelön sekaan ja sitä vetelin onnessani. Joskus lisäsin sekaan vielä kurkkua.

Rakastin pienenä oliiveja todella paljon ja niitä saatoin syödä purkillisen kerralla. Nyt ei enää mene alas minkäänlaiset oliivit eikä oliiviöljy pelkältään esim. salaatin päällä.