Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?
Kommentit (11849)
Vierailija kirjoitti:
olin kesällä parvekkeella aamulla kukkia kastelemassa kun seinänaapuri, yksin asuva mies, kurkotteli humalassa puolelleni ja kysyi voinko tulla käymään siellä. olin vain muutaman kerran pihalla puhunut kanssaan eli oli melko tuntematon. kysyin miksi pitäisi sinne tulla niin sanoi että kun tyttärensä muutti pari kuukautta sitten pois, joka oli häneltä aina selkäkarvat ajellut, että jos minä tulisin ne ajamaan häneltä. en mennyt.
Itse olen joskus pyytänyt exää ajamaan selkäkarvat. Tosin oltiin väleissä ja autoin myös häntä esim lamppujen asentamisessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joillakin tuntuu puuttuvan pelisilmä millaisia palveluksia voi pyytää kuinkakin läheisiltä ihmisiltä. Samoin vastavuoroisuus ja kohtuus tuntuu olevan joillekin hankalia käsitteitä.
Osa tuntuu olevan hyvin itsekkäitä syystä tai toisesta. Ihmiset joilla on puutteellinen elämänhallinta, kuormittavat usein myös läheisiään ja ympäristöään.
Vierailija kirjoitti:
Ottaisin sukulaisen lapsen meille epäviralliseksi ottolapseksi, koska siinähän se menisi joukon jatkona. En suostunut kyseiseen pyyntöön.
Minusta tässä ei ole mitään härskiä. Luottamuksen ja kunnioituksen osoitus, jos pyytää huolehtimaan omasta lapsestaan. Itse olen tosi sairas ja miettinyt välillä olisiko oman lapseni parempi olla sijoitettuna johonkin, jossa joku jaksaisi hänen kanssaan jotain tehdä, olisi normaalimpaa elämää eikä vain kärsimykseni katsomista. Olen siis yksinhuoltaja. Minulla ei ole ketään keltä voisin tuollaista pyytää, mutta ajatuksena jo kauhea, jos uskaltaisinkin joltain sitä kysyä, että sitä pidettäisiin härskinä pyyntönä tai ehdotuksena. Ei kai kukaan tosissaan luovu ajastaan lapsensa kanssa ilman, että siihen on todella hyvä syy (okei, juopot/narkit asia erikseen). Hauskoja vastauksia täällä, mutta tämä ei naurattanut kyllä pätkääkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottaisin sukulaisen lapsen meille epäviralliseksi ottolapseksi, koska siinähän se menisi joukon jatkona. En suostunut kyseiseen pyyntöön.
Minusta tässä ei ole mitään härskiä. Luottamuksen ja kunnioituksen osoitus, jos pyytää huolehtimaan omasta lapsestaan. Itse olen tosi sairas ja miettinyt välillä olisiko oman lapseni parempi olla sijoitettuna johonkin, jossa joku jaksaisi hänen kanssaan jotain tehdä, olisi normaalimpaa elämää eikä vain kärsimykseni katsomista. Olen siis yksinhuoltaja. Minulla ei ole ketään keltä voisin tuollaista pyytää, mutta ajatuksena jo kauhea, jos uskaltaisinkin joltain sitä kysyä, että sitä pidettäisiin härskinä pyyntönä tai ehdotuksena. Ei kai kukaan tosissaan luovu ajastaan lapsensa kanssa ilman, että siihen on todella hyvä syy (okei, juopot/narkit asia erikseen). Hauskoja vastauksia täällä, mutta tämä ei naurattanut kyllä pätkääkään.
Oikeaoppisesti tuossa tilanteessa tehdään lasu, eikä yritetä laittaa lasta sukulaisten hoidettavaksi.
Lopettakaa jankkaaminen ja kertokaa uusia tarinoita!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräs sukulainen tietää hyvin, että minä en ole ollut lasten kanssa tekemisissä juuri lainkaan ja että muutenkaan en vain osaa hoitaa heitä tms. Silti minun olisi ihan yllättäen lupautua usean kuukauden ajaksi lastenhoitajaksi neljälle alle kouluikäisille lapselle joka arkipäiväksi usean tunnin ajaksi ja viikonloppuisin jopa koko viikonlopun ajaksi. Lasten vanhemmat tietävät hyvin, että en osaa lapsia hoitaa mutta raivostuivat kun kieltäydyin hoitamasta heidän lapsiaan, joista yksi on vaikeahoitoinen erityislapsi ja yksi pieni vauva. Kuuleman mukaan olen itsekäs narsisti lun minä lapsista mitään tietämätön henkilö en noin vain osoittautunut täydelliseksi lasten hoitajaksi ja leikittäjäksi ilmaiseksi milloin tahansa.
Mun sisko on samanlainen. Olen itse ylä-asteikäisestä saakka sanonut etten aio koskaan hankkia lapsia.
En vain ole lapsi-ihminen. En erityisemmin nauti ajan viettämisestä lasten kanssa tai siitä vastuusta mikä heidän hoitamisestaan aiheutuu.
Tämä hiertää siskoani kovasti. Aluksi joku kymmenkunta vuotta sain kuulla kuinka mieleni muuttuu kun "kypsyn" ja "aikuistun" ja kun sisko alkoi sikiämään niin alkoi lasten tuputtaminen minulle jotta voisin viettää heidän kanssaan aikaa ja "nauttia heistä". Ongelmana on vain se etten juurikaan nauti lasten seurasta. Heitä tuputetaan mukaan kaikille reissuillemme ja aina loma-aikoina kylään jne. Näissä lapsissa ei ole mitään vikaa, kivoja pikku-ihmisiä, mutta itse koen lasten seuran todella raskaana. Mä olen sitten mieluummin se lahja-automaatti ja korvaan sillä sitä etten ole into-pinkeänä ottamassa heitä jatkuvasti kylään. En vain jaksa sitä meteliä ja sekasortoa mikä siitä seuraa.
Tämä innottomuuteni siskon lapsien suhteen on jatkuvasti riidan aiheena ja ymmärrän että siskoani loukkaa se etten pidä siskonlapsiani maailman ihmeellisimpinä olentoina ja halua viettää kaikkea mahdollista aikaa heidän kanssaan, mutta yritän kyllä jaksamisieni mukaan feikki-intoilla heistä.
Ah. Kuin minun kälyni. Meillä kahden aikuisen ja yhden 16-vuotiaan kodissa on on todella arka sisustus. Meillä kukaan ei myöskään pidä pikku-lapsista. Kuitenkin käly on jatkuvasti tunkemassa kahta lastansa jotka hänellä on veljeni kanssa ja kahta entisen miehensä lasta meille sotkemaan. Itse en ole myöskään lapsi-ihminen vaikka se oma on rakas enkä missään nimessä halua hoitaa muiden lapsia.
Läheinen joutui sairaalaan vakavassa masennuksessa. Pari tuntia sen jälkeen siskonsa ilmoitti silmät kiiluen että veljensä säästöt voisi hänelle siirtää, "että hän huolehtii niistä vähän aikaa".
Vähän aikaisemmin yritti manipuloida veljensä ottamaan lainaa siskolleen, jotta saisi haluamansa asunnon, "otat van sen lainan niin mä maksan sen".
Ei luojan kiitos onnistunut kummassakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräs sukulainen tietää hyvin, että minä en ole ollut lasten kanssa tekemisissä juuri lainkaan ja että muutenkaan en vain osaa hoitaa heitä tms. Silti minun olisi ihan yllättäen lupautua usean kuukauden ajaksi lastenhoitajaksi neljälle alle kouluikäisille lapselle joka arkipäiväksi usean tunnin ajaksi ja viikonloppuisin jopa koko viikonlopun ajaksi. Lasten vanhemmat tietävät hyvin, että en osaa lapsia hoitaa mutta raivostuivat kun kieltäydyin hoitamasta heidän lapsiaan, joista yksi on vaikeahoitoinen erityislapsi ja yksi pieni vauva. Kuuleman mukaan olen itsekäs narsisti lun minä lapsista mitään tietämätön henkilö en noin vain osoittautunut täydelliseksi lasten hoitajaksi ja leikittäjäksi ilmaiseksi milloin tahansa.
Mun sisko on samanlainen. Olen itse ylä-asteikäisestä saakka sanonut etten aio koskaan hankkia lapsia.
En vain ole lapsi-ihminen. En erityisemmin nauti ajan viettämisestä lasten kanssa tai siitä vastuusta mikä heidän hoitamisestaan aiheutuu.
Tämä hiertää siskoani kovasti. Aluksi joku kymmenkunta vuotta sain kuulla kuinka mieleni muuttuu kun "kypsyn" ja "aikuistun" ja kun sisko alkoi sikiämään niin alkoi lasten tuputtaminen minulle jotta voisin viettää heidän kanssaan aikaa ja "nauttia heistä". Ongelmana on vain se etten juurikaan nauti lasten seurasta. Heitä tuputetaan mukaan kaikille reissuillemme ja aina loma-aikoina kylään jne. Näissä lapsissa ei ole mitään vikaa, kivoja pikku-ihmisiä, mutta itse koen lasten seuran todella raskaana. Mä olen sitten mieluummin se lahja-automaatti ja korvaan sillä sitä etten ole into-pinkeänä ottamassa heitä jatkuvasti kylään. En vain jaksa sitä meteliä ja sekasortoa mikä siitä seuraa.
Tämä innottomuuteni siskon lapsien suhteen on jatkuvasti riidan aiheena ja ymmärrän että siskoani loukkaa se etten pidä siskonlapsiani maailman ihmeellisimpinä olentoina ja halua viettää kaikkea mahdollista aikaa heidän kanssaan, mutta yritän kyllä jaksamisieni mukaan feikki-intoilla heistä.
Ah. Kuin minun kälyni. Meillä kahden aikuisen ja yhden 16-vuotiaan kodissa on on todella arka sisustus. Meillä kukaan ei myöskään pidä pikku-lapsista. Kuitenkin käly on jatkuvasti tunkemassa kahta lastansa jotka hänellä on veljeni kanssa ja kahta entisen miehensä lasta meille sotkemaan. Itse en ole myöskään lapsi-ihminen vaikka se oma on rakas enkä missään nimessä halua hoitaa muiden lapsia.
Tai minun ex-kälyni. Erosivat veljen kanssa viime vuonna, huoltajuudesta taistelivat liki verissäpäin, lopputuloksena viikko-viikko-systeemi, ja "äitiviikoilla" alkaa soida puhelin niin meillä, vanhemmillani kuin kahdella muulla sisaruksella. Kun on näitä menoja, ja kolme kouluikäistä jonnekin pitäisi saada, mielellään useammaksi tunniksi, ja useampana päivänä, yleensä puolesta päivästä iltaan saakka. Eikä auttanut jankutus, että olen virka-aikaan töissä, eikä muutenkaan kauheasti kiinnosta. Isälleen ei halua lapsia viedä, koska "epäreilua." Kyllä, käyttää sanaa epäreilua, kun lapset saisivat viettää aikaa isänsä kanssa.
Me olemme lapseton pariskunta, aktiivisia koiraharrastajia eivätkä koiratkaan pidä sen enempää pienistä lapsista kuin minäkään. En ole koskaan ollut kiinnostunut lapsista, varsinkaan pienistä sellaisista, enkä yksinkertaisesti suostu sorvaamaan omia aikataulujani sellaisesta syystä, että äidin nyt vaan pitää päästä kahville/laitattamaan kynnet/jotain ei-akuuttia-hengenhätää. En nykyään edes vastaa puhelimeen, lopetin siihen kun kieltäytymisen jälkeen alkoi syyllistäminen ja veljen haukkuminen. Hieman epävakaa tapaus kaikin puolin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräs sukulainen tietää hyvin, että minä en ole ollut lasten kanssa tekemisissä juuri lainkaan ja että muutenkaan en vain osaa hoitaa heitä tms. Silti minun olisi ihan yllättäen lupautua usean kuukauden ajaksi lastenhoitajaksi neljälle alle kouluikäisille lapselle joka arkipäiväksi usean tunnin ajaksi ja viikonloppuisin jopa koko viikonlopun ajaksi. Lasten vanhemmat tietävät hyvin, että en osaa lapsia hoitaa mutta raivostuivat kun kieltäydyin hoitamasta heidän lapsiaan, joista yksi on vaikeahoitoinen erityislapsi ja yksi pieni vauva. Kuuleman mukaan olen itsekäs narsisti lun minä lapsista mitään tietämätön henkilö en noin vain osoittautunut täydelliseksi lasten hoitajaksi ja leikittäjäksi ilmaiseksi milloin tahansa.
Mun sisko on samanlainen. Olen itse ylä-asteikäisestä saakka sanonut etten aio koskaan hankkia lapsia.
En vain ole lapsi-ihminen. En erityisemmin nauti ajan viettämisestä lasten kanssa tai siitä vastuusta mikä heidän hoitamisestaan aiheutuu.
Tämä hiertää siskoani kovasti. Aluksi joku kymmenkunta vuotta sain kuulla kuinka mieleni muuttuu kun "kypsyn" ja "aikuistun" ja kun sisko alkoi sikiämään niin alkoi lasten tuputtaminen minulle jotta voisin viettää heidän kanssaan aikaa ja "nauttia heistä". Ongelmana on vain se etten juurikaan nauti lasten seurasta. Heitä tuputetaan mukaan kaikille reissuillemme ja aina loma-aikoina kylään jne. Näissä lapsissa ei ole mitään vikaa, kivoja pikku-ihmisiä, mutta itse koen lasten seuran todella raskaana. Mä olen sitten mieluummin se lahja-automaatti ja korvaan sillä sitä etten ole into-pinkeänä ottamassa heitä jatkuvasti kylään. En vain jaksa sitä meteliä ja sekasortoa mikä siitä seuraa.
Tämä innottomuuteni siskon lapsien suhteen on jatkuvasti riidan aiheena ja ymmärrän että siskoani loukkaa se etten pidä siskonlapsiani maailman ihmeellisimpinä olentoina ja halua viettää kaikkea mahdollista aikaa heidän kanssaan, mutta yritän kyllä jaksamisieni mukaan feikki-intoilla heistä.
Ah. Kuin minun kälyni. Meillä kahden aikuisen ja yhden 16-vuotiaan kodissa on on todella arka sisustus. Meillä kukaan ei myöskään pidä pikku-lapsista. Kuitenkin käly on jatkuvasti tunkemassa kahta lastansa jotka hänellä on veljeni kanssa ja kahta entisen miehensä lasta meille sotkemaan. Itse en ole myöskään lapsi-ihminen vaikka se oma on rakas enkä missään nimessä halua hoitaa muiden lapsia.
Tai minun ex-kälyni. Erosivat veljen kanssa viime vuonna, huoltajuudesta taistelivat liki verissäpäin, lopputuloksena viikko-viikko-systeemi, ja "äitiviikoilla" alkaa soida puhelin niin meillä, vanhemmillani kuin kahdella muulla sisaruksella. Kun on näitä menoja, ja kolme kouluikäistä jonnekin pitäisi saada, mielellään useammaksi tunniksi, ja useampana päivänä, yleensä puolesta päivästä iltaan saakka. Eikä auttanut jankutus, että olen virka-aikaan töissä, eikä muutenkaan kauheasti kiinnosta. Isälleen ei halua lapsia viedä, koska "epäreilua." Kyllä, käyttää sanaa epäreilua, kun lapset saisivat viettää aikaa isänsä kanssa.
Me olemme lapseton pariskunta, aktiivisia koiraharrastajia eivätkä koiratkaan pidä sen enempää pienistä lapsista kuin minäkään. En ole koskaan ollut kiinnostunut lapsista, varsinkaan pienistä sellaisista, enkä yksinkertaisesti suostu sorvaamaan omia aikataulujani sellaisesta syystä, että äidin nyt vaan pitää päästä kahville/laitattamaan kynnet/jotain ei-akuuttia-hengenhätää. En nykyään edes vastaa puhelimeen, lopetin siihen kun kieltäytymisen jälkeen alkoi syyllistäminen ja veljen haukkuminen. Hieman epävakaa tapaus kaikin puolin.
Jahas, alle kouluikäistä piti sanomani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen yh äiti ja teen pitkiä työpäiviä, joten olen usein väsynyt, ja viikonloput vietän yleensä lepäen.
Viime talvena eräs tuttu halusi tulla kahville, ja tämä oli ok, ei oltu nähty yli puoleen vuoteen, joten ihan kiva.
Hän sitten tuli perjantai iltana, ja kysyikin pian löytyisiko kahvien lisäksi vaikkapa valkoviiniä. Löytyihän minulta, ja ajatelin että mitäpä siinä, voidaan ihan hyvin avata pullon. Toin pullon pöytään, mutta sortti ei rouvalle kelvannut, hän kun ei koskaan juo rieslingiä. Hämmennyin pikkasen, mutta menin katsomaan mitä muuta kaapista löytyy. Olin juuri käynyt matkalla, joten minulla oli kaikkiaan 3 pulloa vähän paremman laatuista viiniä. Yksi näistä kelpasi hänelle.Juotiin se pullollinen sitten, juteltiin ja kerroin siinä mm väsymyksestäni ja tosi kovasta tahdista töissä, ja siitä että aion nyt viikonloppuna ihan vain levätä.
Sitten hän kysyi että avataanko toinen pullo. No, olin pikkasen huvittunut hänen aika älyttömistä tarinoista, joten ajattelin että miksipä ei, ja hän sitten joi tämän pullon lähes kokonaan itse. Ja kysyi avataanko vielä kolmas pullo. Jolloin sanoin että nyt löytyy vain sitä pahaa rieslingiä. Tässä vaiheessa se kelpasi. Kun sekin pullo oli tyhjä ilmoitti että lähtee nyt kotiin, minä saan juoda loput. Ai ei jäänytkään pulloon mitään, oho.
Eipä tässä mitään, olin lähinnä huvittunut hänen vaatimuksistaan.
Seuraavana päivänä hän ilmestyy olohuoneeseni, oli tullut sisälle koputtamatta, mukanaan halpis-viinipullo ja olutta. Hän istahtaa sohvaan ja rupeaa juomaan olutta, ja ihmettelee sitten että miksi en avaa pulloa. No kun en aio mitään juoda. Tästä hän suuttu, kaataa oluensa veimäriin ja lähtee.
Sunnuntai-aamuna hän soittaa. Voisinko tulla siivoamaan hänen vanhempiensa taloa, kun ovat muuttamassa pois eikä hän jaksa siivota. No en voinut. Kotoakin löytyi ihan tarpeeksi siivottavaa, ja olin tosiaan uupunut.
Tästäkin suuttui, eikä ollut pitkiin aikoihin yhteydessä, kunnes olisi tarvinnut yösijan viiikoksi kesällä, silloin sopi taas kysellä minulta.
Sanokaa jos olen väärässä, mutta minusta kuulostaa, että on aika hyvä viinapää, jos nainen kiskaisee yhden illan aikana n. 2-2 ½ pulloa viiniä. Jos on siis normikokoinen viinipullo eikä kaikista laimeinta ainetta. Hänhän siis tuli illalla ja lähti saman illan aikana kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen kirjoitti:
Kaikki tuttavat, jotka kehtaa pyytää jotakin tavaraa tai työtä/palvelusta ilmaiseksi.
Siis tyyliin: " mä voin ottaa tuon sun auton ilmaiseksi, kun olet uutta hankkimassa".
Myös lentoliput, konserttiliput jne.
Joillakin on pokkaa, eikä edes peruskäytöstapoja.Appiukko kuoli ja häneltä jäi ehkä 15 vuotta vanha auto. Eräs avulias naapuri oli valmis ottamaan auton ilmaiseksi. Ihmetteli, kun perikunta ei suostunut.
Olin 5 v kotiäiti ja tosi usein tein tosi pieniä palveluksia naapurin mummolle.
Hänellä tytär kävi kaupassa kerran viikossa.
Mä hain omalla kauppareissulla maidon, leivän jne alle 5 e ostoksia.
Otin hänen lompakon, kassalla maksoin ja laitoin takas kuitin ja loppurahat.
Ja oliko tiistaisin jätti ulko-oven luo roskapussin, vein sen samalla, kun menin ulos.Lähistöllä oli itsepalvelukirppis, jonne sai kotiäidit prosenttipaikan, 50% myynnistä. Normaalisti sain tilityksessä ehkä 30-50 e.
Naapuri antoi mulle ehkä joka 2 vko muovipussillisen verran myytävää. Valtaosa oli ihan arvotonta, vanhoja kirjoja ja astioita.
Mä vein ne kirppikselle, myin 2 vkoa ja vein myymättömät Fidaan.
Mulla oli kirppispöytä yhteensä varmaan 20 krt 5 v aikana.. Saatiin mm naapurin kellari tyhjennettyä.Jossain vaiheessa tytär tuli kovistelemaan. Missä on heidän osuus. Koska asuttiin naapurissa, seuraavalla viikolla naapuri kertoi pitäneensä tyttärelle melkoisen puhuttelun.
Menin aikoinaan takaisin töihin ja naapuri pääsi vanhainkotiin. Muuton yhteydessä tarpeetonta tavaraa tuli reippaasti ja vein ne meidän kellariin, tarkoituksena viedä myyntiin myöhemmin.
Tällöin tytär sai kunnon kohtauksen. En enää muista miten tämä päättyi, mutta muistan ajatelleeni kuinka ihmiset kuvittelevat kirppisroinan arvon niin tähtitieteelliseksi.
Sinäkö et näe syytä, miksi vanhuksen tytärtä raivostutti? Sinä varastit hänen lapsuuskotinsa irtaimiston ja ajattelit myydä kirpputorilla? Kyllä olisi jo rikosilmoituksen paikka ja kunnon tuomio sinulle. VARAS!
Joka viikko hoidin hänen asioitaan mm vein roskapussin ja kävin kaupassa.
Kiitokseksi tästä hän antoi pari krt kk muovipussillisen kirppistavaraa. Näistä ei kaikkina näinä vuosina montaa kymppiä tullut. Kirppispöydällä oli valtaosa meidän kotoa.
Menin hänen kellarikomeroon, toin laatikon sisälle ja hän kävi sen läpi. Joko laittoi jonnekin sisällä tai kirppiskasaan.
Tämä urakka sai naapurin käymään kotinsa läpi.
Mm hänellä oli kellarissa erilaisia joulu- ja pääsiäiskoristeita, sekaisin sekä irtokuvia, lasten tekemiä kortteja jne.Kun kellari oli tyhjä, oli kotikin käyty läpi.
Vähän, kuin konmari olisi käynyt.
Asunto oli pieni kaksio, jollain toisella olisi tässä mennyt kk.
Asunnossa ei alunperinkään ollut mitään ns arvokasta ja ne, mitkä oli, myös jäivät sinne.
Sain sieltä vain lähes arvotonta käyttötavaraa.
Esim kun vaatteet tuli järjestykseen, myös tuli kaikki mekot käyttöön.
Käyttöarvo on eri kuin muistoarvo. Siellä on myyty naapurin tyttären lapsuuden koristeet kirpparilla. Just ne, mistä tulee lapsuus mieleen.
Ohi: Tytär olisi voinut kaivata niitä lapsuusmuistojaan jo äitinsä eläessä... eipä vaan tullut mielen viereen.
Kai se nyt siellä vanhainkodissa asuessaan edelleen elää. Kuolleet viedään hautuumaalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen yh äiti ja teen pitkiä työpäiviä, joten olen usein väsynyt, ja viikonloput vietän yleensä lepäen.
Viime talvena eräs tuttu halusi tulla kahville, ja tämä oli ok, ei oltu nähty yli puoleen vuoteen, joten ihan kiva.
Hän sitten tuli perjantai iltana, ja kysyikin pian löytyisiko kahvien lisäksi vaikkapa valkoviiniä. Löytyihän minulta, ja ajatelin että mitäpä siinä, voidaan ihan hyvin avata pullon. Toin pullon pöytään, mutta sortti ei rouvalle kelvannut, hän kun ei koskaan juo rieslingiä. Hämmennyin pikkasen, mutta menin katsomaan mitä muuta kaapista löytyy. Olin juuri käynyt matkalla, joten minulla oli kaikkiaan 3 pulloa vähän paremman laatuista viiniä. Yksi näistä kelpasi hänelle.Juotiin se pullollinen sitten, juteltiin ja kerroin siinä mm väsymyksestäni ja tosi kovasta tahdista töissä, ja siitä että aion nyt viikonloppuna ihan vain levätä.
Sitten hän kysyi että avataanko toinen pullo. No, olin pikkasen huvittunut hänen aika älyttömistä tarinoista, joten ajattelin että miksipä ei, ja hän sitten joi tämän pullon lähes kokonaan itse. Ja kysyi avataanko vielä kolmas pullo. Jolloin sanoin että nyt löytyy vain sitä pahaa rieslingiä. Tässä vaiheessa se kelpasi. Kun sekin pullo oli tyhjä ilmoitti että lähtee nyt kotiin, minä saan juoda loput. Ai ei jäänytkään pulloon mitään, oho.
Eipä tässä mitään, olin lähinnä huvittunut hänen vaatimuksistaan.
Seuraavana päivänä hän ilmestyy olohuoneeseni, oli tullut sisälle koputtamatta, mukanaan halpis-viinipullo ja olutta. Hän istahtaa sohvaan ja rupeaa juomaan olutta, ja ihmettelee sitten että miksi en avaa pulloa. No kun en aio mitään juoda. Tästä hän suuttu, kaataa oluensa veimäriin ja lähtee.
Sunnuntai-aamuna hän soittaa. Voisinko tulla siivoamaan hänen vanhempiensa taloa, kun ovat muuttamassa pois eikä hän jaksa siivota. No en voinut. Kotoakin löytyi ihan tarpeeksi siivottavaa, ja olin tosiaan uupunut.
Tästäkin suuttui, eikä ollut pitkiin aikoihin yhteydessä, kunnes olisi tarvinnut yösijan viiikoksi kesällä, silloin sopi taas kysellä minulta.
Sanokaa jos olen väärässä, mutta minusta kuulostaa, että on aika hyvä viinapää, jos nainen kiskaisee yhden illan aikana n. 2-2 ½ pulloa viiniä. Jos on siis normikokoinen viinipullo eikä kaikista laimeinta ainetta. Hänhän siis tuli illalla ja lähti saman illan aikana kotiin.
Pullo viiniä on n. 6 alkoholiannosta eli vastaa 6 pientä olutta, joten kaksi pulloa olisi 12 olutta vastaava. Jos ilta kestää esim. klo 17-02, niin kyllähän siinä tuollaisen määrän tottunut juo, toki on melko humalassakin varmasti.
Enkä minäkään miljoonaa euroa, mutta TIEDÄN sen olevan totta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei autistikuitenkaan kirjoitti:
HärskiHartikainen kirjoitti:
Kaverin kaveri (ollaan kaikki 3 samalla pienellä alalla töissä, jossa kaikki tuntee toisensa) pyysi yllättäen minua lainansa takaajaksi.
Olen työasioissa ollut hänen kanssaan pari kertaa tekemisissä ja pari kertaa kaljalla/ illan vietossa. Ja aina paikalla on ollut tämä meidän yhteinen kaveri.
Ihan uskomatonta.Mulla sama kokemus. Työkaveri jonka olen tuntenut 6kk ja josta en edes pahemmin pidä, pyysi aivan yllättäen minua takamaan auto lainansa. WTF? Mun mielestä meidän suhde on mitä teit vkl tasolla ja kahvin voin joskus tarjota, jos maksaa takaisin. Onko jotkut vaan epätoivoisia vai tulkitsenko ystävyyden tasot jotenkin väärin?
Ei se ole tyhmä joka pyytää vaan se, joka suostuu. Ei missään nimessä kannata suostua kenen tahansa lainan takaajaksi.
Mulla sama kokemus. Työkaveri pyysi takaamaan autolainaansa. En tietenkään suostunut, ja onneksi en. Auto haettiin maksamattomien lyhennysten vuoksi pois. Oli kuulema mennyt maksulaput sekaisin ja maksettu väärän kuukauden lasku.... joopa joo
Kai sanoit, että niissä lapuissahan on kaikissa sama summa ja viitenumero?
Tämä tapahtui viisi vuotta sitten, kun sain vauvan. Kaverini odotti, että hän saa olla osana vauvan elämää. Hoitaa sitä kyläillessään, tulla meille hoitamaan ja saa heille hoitoon. Loukkaantui, kun en antanutkaan vauvaa hänelle hoitoon. En antanut hoitoon, koska ei ollut mitään tarvetta. Kaikki isovanhemmat ottivat mielellään hoitoon silloin kun sitä tarvitsimme. Kukaan muu ei ole koskaan vahtinut lasta.
Kaveri koki etten luottanut häneen ja ylisuojelin vauvaa. Hän ajatteli, että minä ajattelin ettei vauva ollut turvasssa hänen kanssaan. Ei kuulemma saanut osallistua tarpeeksi vauvan hoitoon kylässä ollessaan. Minun olisi siis pitänyt pyytää häntä syöttämään, vaihtamaan vaippaa jne. Koska en näin tehnyt, olin ylisuojeleva. Vauva sai kuitenkin olla muiden sylissä ja häntä sai leikittää ym. Usein istuin vauvan kanssa lattialla ja tämäkin ele osoitti, että olen liian kiinni vauvassa ja estän siten muita seurustelemasta vauvan kanssa.
Tuli minulle ihan yllätyksenä, että joku voi suhtautua noin jonkun muun lapseen. Tuon jälkeen en ainakaan antanut lasta hänen hoiviinsa. Onneksi puhuin tuosta muidenkin kanssa, koska oloni oli aika kamala tuon jälkeen, epävarmakin. Ainakin minulla hormonit olivat pinnalla vauva-aikana ja olin todella herkkänä muutenkin. Muut osasivat heti sanoa, että kaverilla meni yli ja pahasti eikä minulla ole mitään velvollisuutta palvella hänen odotuksiaan vauvani suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanokaa jos olen väärässä, mutta minusta kuulostaa, että on aika hyvä viinapää, jos nainen kiskaisee yhden illan aikana n. 2-2 ½ pulloa viiniä. Jos on siis normikokoinen viinipullo eikä kaikista laimeinta ainetta. Hänhän siis tuli illalla ja lähti saman illan aikana kotiin.
Pullo viiniä on n. 6 alkoholiannosta eli vastaa 6 pientä olutta, joten kaksi pulloa olisi 12 olutta vastaava. Jos ilta kestää esim. klo 17-02, niin kyllähän siinä tuollaisen määrän tottunut juo, toki on melko humalassakin varmasti.
Juu, oli täällä n. klo 17-00, eli ehti kyllä juoda, ja olikin melkoisen humalassa.
Kyseessä ei myöskään ole mikään pieni hento ihminen, vaan painoa on joku 100-120 kg.
Olisipa jotain tarinaa tähän ketjuun kerrottavaksi, mutta ei. Eli up muiden kertomuksia varten.
Aika hauskat nämä lasten tyrkyttämisjutut. Mun siskolla ei mene kovinkaan hyvin. Serkukset ovat tosi läheisiä, asutaan samalla paikkakunnalla. Mun lapset olivat aika vanhoja, kun tajusivat, ettei heidän serkut asu kovin hyvässä paikassa. Siitä juteltiin ja elämä jatkui.
Olemme monta kertaa käyneet kesällä autolla Euroopassa. Asuntoautossa hyvin on 1 lapsi mennyt siinä sivulla, on enemmän ollut seuraa ja lapsikin on nähnyt vähän maailmaa. Ollaan tietenkin maksettu tytölle kaikki. Niin passit, kun kaikki, mitä matkalla on kulunut. Hän on saanut meidän äidiltä, tyttöjen mummolta käyttörahaa matkalle, kuten minunkin tytöt.
Kaikki meni hyvin pitkään mutta sitten sisko alkoi ehdottelemaan mentäisiin Amerikkaan, hän pääsisi mukaan. Joskus katseli kuvia ja sanoi ette viitsineet sitten hotelliin mennä jne.
Ruokia otettiin tosi paljon kotoa mukaan, ihan käytännön syistä. Aina oli pakastin täynnä esim makaronilaatikkoa, joka asuntoautossa mikrossa lämmitettiin ja syötiin. Tästäkin tuli valitusta.
Siinä vaiheessa, kun tyttö alkoi vaatimaan erikoisuuksia, tajusin nyt täytyy lopettaa. Me keskusteltiin keskenään ja sanoin meillä on varaa tehdä matka vain näin. Jos me mentäisiin lentäen, majoituttaisiin hotelleissa, syötäisiin ravintoloissa, matka ei olisi näin pitkä ja tämä on meidän aikuisten valitsema tapa. Tyttö sanoi hän haluaa hotelliin, tai ei lähde lainkaan.
Muutenkin se seuraavan kesän reissu ei ollut kovin onnistunut. Lapset kaipaisivat omia ystäviään ja jne. päätettiin se on viimeinen. Reissun jälkeen oli tämä tyttö tehnyt listan, jossa kertoi mitä hän haluaa, että tulee seuraavana kesänä mukaan. Meillä esikoinen pääsi ripille, asuntoauto oli jo selkeesti pieni neljälle, saati sitten 5.lle. Ja siitä sitten tuli isompi valitus, kun matkat lopetettiin ja mm sisko ei ikinä päässyt minnekään.
No joo. Kivat muistot, mutta ei enää.
Minä asun isossa kaupungissa, mutta jotain 10km keskustasta. Matka ei nyt sinänsä ole pitkä, mutta keskustassa on ruuhkia, parkkipaikkaa voi olla vaikea löytää, parkkipaikka maksaa ja sitä ei saa ihan vierestä ja jne.
Yhdellä kaverilla toisesta kaupungista oli tapana ostella Torista tavaraa ja osti niitä myös minun kaupungistani. Hän pyysi minua pari tavaraa hakemaan keskustasta myyjältä. Hänen mielestään helppo juttu mulle kun asun lähellä ja työmatkalla vain koukkaan autolla sitä kautta hakemassa myyjältä tavaran. Kaveria tietty yritetään aina auttaa kun pyydetään ja kävinkin pari tuotetta hakemassa, joka oli vielä ihan ok.
Vein niitä tavaroita sitten kaverille kotiin samalla kun tavattiin muutenkin. Pari ostosta oli vielä ok, mutta sitten alkoi ärsyttää kun tästä tuli hänelle tapa pyydellä hakemista ja tähän alkoi tulla aikatauluja, että se tavara pitäisi hakea silloin ja silloin ja tuoda hänelle kotiin mahdollisimman pian. Hän vielä osti tuotteita ja sopi hakuja minulta kysymättä, että sopiiko.
Sitten mulla tuli stoppi kun yhtä huonekalua olisi pitänyt lähteä hakemaan keskustasta ja kuljettamaan hänelle. Kun sanoin, ettei onnistu ja haet sen itse, niin se draama siitä miten hän nyt yksin sen hakee, ja miksi en voi ja varmasti mahtuu mun autoon ja mun mies vois tulla auttaa ja voin käydä hakee sen ihan mikä päivä tällä viikolla mikä mulle sopii jne. Tässä kohtaa on hyvä kertoa, että kaverilla on myös auto ja kaupunkiini matkaa noin 30km.
En mennyt. Välit viileni ja viileni sitten pikkuhiljaa vielä enemmän muistakin vastaavan kaltaisista syistä.
Alue: Aihe vapaa
Silloin, kun vuokrasin markka-aikoina, 10 markkaa ei ollut käytännössä, kuin kahvi ärrällä.
Mun isä joutui ostamaan jotain osia, jotta sai ne ovet aukenemaan. Ehkä jäätiin tappiolle ?
Nyt saan aina jouluna tonnin käteen. Tai tilille. Vuokraaja on kirjoittanut selitteeksi esim maksu Askon kirjahyllystä. Jos verottaja kiinnostuu, on hankalampi homma, vuokraaja on asunut ulkomailla. Miksi hän ostaisi huonekaluja ?
Tila on lähes tuplasti isompi, kuin naapureilla. On kulmassa. Ollaan laitettu metallilevyt sisäpuolelle ovea, ettei näy sisään ja ns katto.
Ovessa on tee se itse hälytin. Käyn kerran viikossa katsomassa oven.
Tämän kokoinen paikka maksaa perusvarastopaikassa väh 250 e / kk.