Miksi Kanta.fi:ssä lääkärin kirjauksessa nostettu esiin mt-ongelmat, vaikka menin sairaalaan somaattisista vaivoista johtuen?

Lisään vielä, että psyykelääkkeet voivat myös vaikuttaa somatiikan hoitoon siten, että lääkitysten on sovittava yhteen. Eli jos on vaikka sydämeen vaikuttavia psyykelääkkeitä, pitää tämä ottaa huomioon sydänasioiden hoidossa. Merkintä psykiatrisista diagnooseista yle-lehdellä saa sen yle-lääkärin tarkistamaan lääkitykset ennen kuin määrää uusia.

T. Se lääkäri jolta kyseltiin

Menin kolonoskopiaan ja ihmettelin ensin mielessäni hoitajan käytöstä. Sisälle tullessani nyökkää ja sanoo: tuohon kyljelleen. Ei muuta. Hetken kuluttua paikalle tulee toinen henkilö, joka tervehtimättä ja yhtään kertomatta kun on, alkaa työntää letkua peräaukkoon. Olin niin ällistynyt! Alkoi ottaa päähän ja piruuttani tiedustelin, että kuka hän muuten on, joka siellä peräpäässä häärää. Vähän hämmentyneenä sanoo olevansa lääkäri. Tässä kohtaa mainitsin, että on vähän epäkohteliasta olla huomioimatta potilasta mitenkään ihmisenä ja olla kertomatta ketä ovat ja vaikka vähän toimenpiteestä ja sen kulusta.

Varsinainen asia: käynnin jälkeen potilas kertomus alkaa mennen itse pääasian...potilas, jolla depressio jne. jne.

No, onhan se depressio ollut totta, mutta jäi maku, että se oli tuohon kärkeen tullut laitettua siksi, jos vaikka saisin päähäni muistuttaa käytöksestä, menisi se mukavasti sen potilaan depression piikkiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleislääketieteen lehdelle kirjaan potilaan sairaudet, se on ikäänkuin yhteenveto kaikista lehdistä. Siis aikaisemmat vakavat sairaudet, ja ne, jotka vaikuttavat ajankohtaisesti terveydentilaan. Nämä ovat asioita, jotka vaikuttavat diagnostiikkaan, hoitoon ja hoitolinjaan. Jos esim. Potilaan kroonista ripulia on selvitelty ja 1kk sitten tehty kolonoskopia ilman löydöksiä, on k.o. tutkimusta turha toistaa.

Psykiatrit kirjaa psyk-lehdelle, ylelääkärit ei.

Somatiikan selvitykset toki tehdään aina, mikäli tältä puolelta ei selittävää löydä, monesti esim. Vatsaoireessa päädytään siihen, että kyseessä toiminnallinen vaiva.

Jos potilaalla on oireita, jotka ovat anatomisesti epäloogisia, jatkuvia ja hyvin vaihtelevia eikä somatiikan puolelta löydy selittävää, pitää pohtia myös psyk puolen ongelmia.

T. Läägär

Jos olet lääkäri, niin osaatko sanoa, miksi minun gynekologi kopioi pitkän litanian masennustaustastani potilastietoihin kun kävin hänen luonaan alkuraskauden ultrassa? Minusta masennus ei liity raskauteen mitenkään, mutta kiinnostavaa jos joku osaa perustella sen.

Kyllä se liittyy hyvinkin paljon mm. kykyun hoitaa raskauttaan ja sitten synnytysmasennuksen riskiin se liittyy myös aika isosti.

Tämä on totta. 

Tarkoitin viestini "Tämä on totta" vastauksena viestiin, joka ei jostain syystä tullutkaan näkyviin:

"Vaikka tekisi kantelun Aluehallintovirastoon, selväksi tulee että lakeja on laadittu lähinnä virheiden peittelyyn.

Käytännössä mitä vain voi tapahtua, ja voidaan vedota esim resurssipulaan tai ettei tieto kulje isossa yksikössä.

Epikriisejä kirjoittaessa pääsee oikein pimeimmät puolet valloilleen: tietysti kirjaajalla on valta kirjoittaa mitä tahansa. Ja naiset voi kirjoittaa naispotilaista rumasti, kuin tämä olisi heijaste heidän syvimmistä peloista tai toiveistaan.

Kannattaa ihan psyykata itsensä ennen tk-käyntiä ettei hölötä mitään ylimääräistä (pl. mt käynnit)"

Sikäli skitsofrenia lienee aiheellista mainita vaika potilas tulisi pelkä haavan vuoksi sairaalaan; monet psyykenlääkkeet vaikuttaessaan keskushermostoon voivat vaikka lisätä kaatumisriskiä. Tässäkin voisi vaikka olla helteillä kuivahtanut ihminen-> munuaiset pelaa vähän kehnommin -> lääkeaineet alkaa normaalilla annostuksella kertyä veressä ja ylittää riskirajoja josta sitten tulee jopa myrkytysoireita jotka aiheutti sen kaatumisen. Sen sijaan että hoidetaan vain se haava, olisi hyvä hoitaa syy ettei ihmistä vaikka kotiuteta vakavamman asian kanssa kun ajatellaan että homma hoidettu.

Yleensä selkeintä luetella kaikki jollain tapaa isommat/pitkäaikaisemmat vaivat, vaikkeivät ihan suoraan liittyisi asiaan. Jos joutuu aloittamaan uuden lääkkeen niin yhteisvaikutuksia arvioidessa pitäisi olla lista aiemmista käytössä olleista; silläkin on merkitystä käyttääkö se potilas vaikka joka päivä beetasalpaajaa sydänvaivoihin vai satunnaisesti paniikkihäiriön oireisiin. Jos siellä lukee vain se lääke (monet psyykenlääkkeet on myös esim.kroonisen kivun hoidossa kipukynnyslääkkeenä) eikä sitä mihin vaivaan se on tarkoitettu niin voi tulla väärinkäsityksiä.

Itse lääkärinä (itse asiassa kirurgian yksi suppea erikoisala) laitan aina esitietoihin perussairaudet ja statukseen kuvaan tarvittaessa henkisen tilan (yleensä "asiallinen" minun potilaillani, esim muistisairailka vanhuksilla tärkeä). Ja jos on masennusta, kaksisuuntaista, skitsofreniaa, psykooseja ym anamneesissa, jotenkin niistäkin tulee sinne merkintä minun politekstin esitietoihin. Ei siksi, että ne vaikuttaisivat suoraan siihen, miten suhtaudun, tutkin ja hoidan, vaan siksi, että ne ovat potilaan sairaushistoriaa, jolla voi olla merkitystä (lääkkeet esim ja myös oirekuva).

Triage kirjasi että olen "kaksisuuntainen", vaikka en sanallakaan niin sanonut. Kerroin että oloni aaltoilee, mutta että se kuuluu sairauteeni (epävakaa). Nyt en saa tuota "kaksisuuntaista" pois tiedoistani, vaikka se on testattu minulta vuosia aiemmin, ja todettu ettei sitä ole. :/

t. eri

Ammattitaitoinen lääkäri kyllä tunnistaa huomionhakuisen mielisairaan, mutta merkintä kuitenkin helpottaa seuraavan lääkärin tekemää diagnoosia.

AP olet itse ottanut mt- vaivasi puheeksi vastaanotolla. Lisäksi mm ahdistus oireilee myös somaattisesti myös vatsavaivoina. En tiedä, että onko sinulla jotain lääkitystä noihin mt- ongelmiin, mutta myös useat niistä saattavat aiheuttaa erilaisia oireita vatsan alueella. Joten siksi varmaan nuo mt- ongelmat kirjattu tuohon.

Olit myös päivystyksessä. Siellä hoidetaan aluuttivaivat. Lääkäri arvioi, että ei ole nyt tarvetta enempään hoitoon ja varmaan neuvoi ottamaan yhteyttä omaan lääkäriin.

Voisit kystä asiaa Eduskunnan oikeusasiamieheltä.

Pytdä kaikki itseäai koskevat dokumentit ja lokitiedot nähtäväksesi.

Ohi, mutta tarve päästä hoitamaan: soitin mielenterveysseuran kriisipuhelimeen. Ensin nainen tivasi työtilannettani ja kun viimein parkaisin "eläkkeellä", hän kysyi onko minulla sisältöä elämässä, kerroin monenlaisista kesätoiminnasta joka on ok, mutta soitin puhuakseni ongelmista.

Kun vähän ehdin kertoa, hän kiekaisi heihei ja katkaisi puhelun.

Puhelun edetessä naisen ääni muuttui aina vastaukseni jälkeen, oli ensin mairea, sitten mörkömäinen, sitten vihankimeä, sitten kuin lehmän häntä ja lopuksi kiekaisu.

Mietin että kuka on epävakain ja se on se tarve hoitaa joillakin vahva.

Vierailija kirjoitti:

Lisään vielä, että psyykelääkkeet voivat myös vaikuttaa somatiikan hoitoon siten, että lääkitysten on sovittava yhteen. Eli jos on vaikka sydämeen vaikuttavia psyykelääkkeitä, pitää tämä ottaa huomioon sydänasioiden hoidossa. Merkintä psykiatrisista diagnooseista yle-lehdellä saa sen yle-lääkärin tarkistamaan lääkitykset ennen kuin määrää uusia.

T. Se lääkäri jolta kyseltiin

mutta eihän potilas välttämättä syö lääkkeitä vaikka siitä resepti olisikin. siksi lääkärin pitäisi osata kommunikoida potilaan kanssa, eikä tehdä paperien perusteella oletuksia. miten voi olla vaikeaa kysyä, että mitä lääkitystä potilas käyttää?

Vierailija kirjoitti:

Itse lääkärinä (itse asiassa kirurgian yksi suppea erikoisala) laitan aina esitietoihin perussairaudet ja statukseen kuvaan tarvittaessa henkisen tilan (yleensä "asiallinen" minun potilaillani, esim muistisairailka vanhuksilla tärkeä). Ja jos on masennusta, kaksisuuntaista, skitsofreniaa, psykooseja ym anamneesissa, jotenkin niistäkin tulee sinne merkintä minun politekstin esitietoihin. Ei siksi, että ne vaikuttaisivat suoraan siihen, miten suhtaudun, tutkin ja hoidan, vaan siksi, että ne ovat potilaan sairaushistoriaa, jolla voi olla merkitystä (lääkkeet esim ja myös oirekuva).

Miten parantuneet psyyken ongelmat vaikuttavat nykyhetken leikkaukseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleislääketieteen lehdelle kirjaan potilaan sairaudet, se on ikäänkuin yhteenveto kaikista lehdistä. Siis aikaisemmat vakavat sairaudet, ja ne, jotka vaikuttavat ajankohtaisesti terveydentilaan. Nämä ovat asioita, jotka vaikuttavat diagnostiikkaan, hoitoon ja hoitolinjaan. Jos esim. Potilaan kroonista ripulia on selvitelty ja 1kk sitten tehty kolonoskopia ilman löydöksiä, on k.o. tutkimusta turha toistaa.

Psykiatrit kirjaa psyk-lehdelle, ylelääkärit ei.

Somatiikan selvitykset toki tehdään aina, mikäli tältä puolelta ei selittävää löydä, monesti esim. Vatsaoireessa päädytään siihen, että kyseessä toiminnallinen vaiva.

Jos potilaalla on oireita, jotka ovat anatomisesti epäloogisia, jatkuvia ja hyvin vaihtelevia eikä somatiikan puolelta löydy selittävää, pitää pohtia myös psyk puolen ongelmia.

T. Läägär

Jos olet lääkäri, niin osaatko sanoa, miksi minun gynekologi kopioi pitkän litanian masennustaustastani potilastietoihin kun kävin hänen luonaan alkuraskauden ultrassa? Minusta masennus ei liity raskauteen mitenkään, mutta kiinnostavaa jos joku osaa perustella sen.

Tähän näköjään jo vastattiin, mutta vastaan silti. Raskaus on semmoinen hormonimyrsky, että ilman aikaisempaakin mt-problematiikkaa saattaa mielenterveys järkkyä, jos sille on alttiutta. Esimerkiksi aikaisemmim sairastettu psykoosi tai masennusjakso ovat riskitekijöitä k.o. tilojen uusimiseen raskausaikana. Kun tekstit on kopioitu näkyviin, osaavat neuvolassa ottaa myös mt-asioiden seurannan huomioon.

Eli jos on kerran masentunut niin ei saisi parantua vaan pitää kantaa sitä leimaa loppuelämä? Miksi ei sallita normaalia elämää masentuneelle? Ymmärräthän myös, että vaikeiden psyyken ongelmien jälkeen arjen ongelmat eivät ole mitään. Vaikeista psyyken ongelmisa toipunut voi olla siis monin kerroin psyykkisesti kestävämpi kuin henkilö, jolla ei ongelmia ole ollut.

Vierailija kirjoitti:

Menin kolonoskopiaan ja ihmettelin ensin mielessäni hoitajan käytöstä. Sisälle tullessani nyökkää ja sanoo: tuohon kyljelleen. Ei muuta. Hetken kuluttua paikalle tulee toinen henkilö, joka tervehtimättä ja yhtään kertomatta kun on, alkaa työntää letkua peräaukkoon. Olin niin ällistynyt! Alkoi ottaa päähän ja piruuttani tiedustelin, että kuka hän muuten on, joka siellä peräpäässä häärää. Vähän hämmentyneenä sanoo olevansa lääkäri. Tässä kohtaa mainitsin, että on vähän epäkohteliasta olla huomioimatta potilasta mitenkään ihmisenä ja olla kertomatta ketä ovat ja vaikka vähän toimenpiteestä ja sen kulusta.

Varsinainen asia: käynnin jälkeen potilas kertomus alkaa mennen itse pääasian...potilas, jolla depressio jne. jne.

No, onhan se depressio ollut totta, mutta jäi maku, että se oli tuohon kärkeen tullut laitettua siksi, jos vaikka saisin päähäni muistuttaa käytöksestä, menisi se mukavasti sen potilaan depression piikkiin.

Soitapa tuosta käytöksestä ylilääkärille. Ei ole normaalia alkaa työntämään jotakin potilaan peräsuoleen ilman, että tervehditään ja kerrotaan toimenpiteen kulku. Potilaalla on myös aina oikeus lopettaa tutkimus kesken.

Psyyke voi aiheuttaa ihan konkreettista ja aidolta vaikuttavaa kipua, aivot käsittelevät henkistä oireilua muuttamalla sen fyysiseksi, joten siksi etenkin epämääräisissä vatsa- ja rintasäryissä ahdistus/masennus voi olla ihan todennäköinen aiheuttaja. Joidenkin psyykkisten sairauksien (kuten fobioiden) diagnoosissa fyysiset oireet (esim. sydämentykytys tai lisääntynyt virtsaamistarve) ovat itse asiassa yksi kriteeri.

Kyse ei siis ole siitä, että potilaan oletetaan valehtelevan, haluavan huomiota tai olevan tahallaan hankala. Toki päivystystasoisessa kivussa aiheuttaja on todennäköisesti jokin akuutimpi vaiva, ja tietenkin myös epämääräisempien oireiden syy on tarvittaessa tutkittava.

Aloitusviestin kirjaus ei vaikuta asialliselta, mutta halusin joidenkin muiden kommenttien perusteella painottaa tätäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleislääketieteen lehdelle kirjaan potilaan sairaudet, se on ikäänkuin yhteenveto kaikista lehdistä. Siis aikaisemmat vakavat sairaudet, ja ne, jotka vaikuttavat ajankohtaisesti terveydentilaan. Nämä ovat asioita, jotka vaikuttavat diagnostiikkaan, hoitoon ja hoitolinjaan. Jos esim. Potilaan kroonista ripulia on selvitelty ja 1kk sitten tehty kolonoskopia ilman löydöksiä, on k.o. tutkimusta turha toistaa.

Psykiatrit kirjaa psyk-lehdelle, ylelääkärit ei.

Somatiikan selvitykset toki tehdään aina, mikäli tältä puolelta ei selittävää löydä, monesti esim. Vatsaoireessa päädytään siihen, että kyseessä toiminnallinen vaiva.

Jos potilaalla on oireita, jotka ovat anatomisesti epäloogisia, jatkuvia ja hyvin vaihtelevia eikä somatiikan puolelta löydy selittävää, pitää pohtia myös psyk puolen ongelmia.

T. Läägär

Jos olet lääkäri, niin osaatko sanoa, miksi minun gynekologi kopioi pitkän litanian masennustaustastani potilastietoihin kun kävin hänen luonaan alkuraskauden ultrassa? Minusta masennus ei liity raskauteen mitenkään, mutta kiinnostavaa jos joku osaa perustella sen.

Kyllä se liittyy hyvinkin paljon mm. kykyun hoitaa raskauttaan ja sitten synnytysmasennuksen riskiin se liittyy myös aika isosti.

Miten masennus, josta on jo toivuttu, vaikuuttaa kykyyn hoitaa raskautta? Eikö masennuksesta saa toipua?

Vierailija kirjoitti:

Psyyke voi aiheuttaa ihan konkreettista ja aidolta vaikuttavaa kipua, aivot käsittelevät henkistä oireilua muuttamalla sen fyysiseksi, joten siksi etenkin epämääräisissä vatsa- ja rintasäryissä ahdistus/masennus voi olla ihan todennäköinen aiheuttaja. Joidenkin psyykkisten sairauksien (kuten fobioiden) diagnoosissa fyysiset oireet (esim. sydämentykytys tai lisääntynyt virtsaamistarve) ovat itse asiassa yksi kriteeri.

Kyse ei siis ole siitä, että potilaan oletetaan valehtelevan, haluavan huomiota tai olevan tahallaan hankala. Toki päivystystasoisessa kivussa aiheuttaja on todennäköisesti jokin akuutimpi vaiva, ja tietenkin myös epämääräisempien oireiden syy on tarvittaessa tutkittava.

Aloitusviestin kirjaus ei vaikuta asialliselta, mutta halusin joidenkin muiden kommenttien perusteella painottaa tätäkin.

niinpä niin, nuo "epämääräiset kivut" vaan voivat olla jotakin mitä ei vaan haluta tutkia. esim endometrioosin voi todeta varmasti vain leikkauksella. lukuisat naiset kärsivät. ja sitten vielä jos mt-taustaa niin "masennuksesta johtuu, että pyörtyy kuukautisten aikana kipushokkiin". gynekologisia kipuja muutenkin alihoidetaan.

Vierailija kirjoitti:

Menin kolonoskopiaan ja ihmettelin ensin mielessäni hoitajan käytöstä. Sisälle tullessani nyökkää ja sanoo: tuohon kyljelleen. Ei muuta. Hetken kuluttua paikalle tulee toinen henkilö, joka tervehtimättä ja yhtään kertomatta kun on, alkaa työntää letkua peräaukkoon. Olin niin ällistynyt! Alkoi ottaa päähän ja piruuttani tiedustelin, että kuka hän muuten on, joka siellä peräpäässä häärää. Vähän hämmentyneenä sanoo olevansa lääkäri. Tässä kohtaa mainitsin, että on vähän epäkohteliasta olla huomioimatta potilasta mitenkään ihmisenä ja olla kertomatta ketä ovat ja vaikka vähän toimenpiteestä ja sen kulusta.

Varsinainen asia: käynnin jälkeen potilas kertomus alkaa mennen itse pääasian...potilas, jolla depressio jne. jne.

No, onhan se depressio ollut totta, mutta jäi maku, että se oli tuohon kärkeen tullut laitettua siksi, jos vaikka saisin päähäni muistuttaa käytöksestä, menisi se mukavasti sen potilaan depression piikkiin.

mt-potilaita on helppo alistaa ja heitä voi kohdella huonosti, koska eivät uskalla viedä asioita eteenpäin. jos vievät, niin aina voi vedota ns sairauteen.... ja jos mt-potilas vaatii ihmisarvoista kohtelua, sekin on oire...