Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Perheen, työn ja itsestä huolehtimisen (liikuntaharrastus) yhteensovittaminen ei tunnu onnistuvan ja koko ajan stressaa!

Vierailija
21.02.2016 |

Ja suorastaan ahdistaa, mistään en suoriudu hyvin ja koko ajan on levoton, tyytymätön ja hermostunut olo. Mikä
Neuvoksi?

Kommentit (328)

Vierailija
141/328 |
21.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Elämä ei ole samanlaista kuin lapsettomana, se on fakta. Mutta se ei jatku ikuisesti, kaikkea ei voi saada samaan aikaan. Liikkuminen on tärkeää, sitä voi silti tehdä hyötyliikuntana (työmatkat) silloin kuin ei esim. Pääse salille..

Vierailija
142/328 |
21.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vaikka en oikein tykkää ap:n tyylistä kirjoittaa ja vastata kritiikkiin, niin täytyy kyllä sanoa, että ihmiset ovat aivan helvetin vieraantuneita kropan normaaleista tarpeista ja liikunnan positiivisista vaikutuksista terveyteen, jos parin kävelylenkkiä ja muutaman venytyksen työpäivän lomassa pitäisi riittää pitämään kunnossa istumatyöläisen tuki- ja liikuntaelimistön, päästä puhumattakaan. Ilmankos suomalaisissa on todella paljon porukkaa, joiden lihaskunto on huono tai surkea, ihan tutkitusti. Vanhukset kompuroivat ja kaatuilevat, koska kroppaa tasapainossa pitävää lihasmassaa ei ole, läskiä enintään. Äidit eivät meinaa palautua raskauksista ollenkaan ja arkisten vähäistäkään voimaa vaativien askareiden hoitaminen tuntuu raskaalta. Hartiat ovat jumissa, selät prakaavat, päätä särkee ja pierettää. Tuki- ja liikuntaelimistön vaivat ovat yksi suurimmista sairauslomien syistä, vaikka olisivat monesti ehkäistävissä sillä, että kroppa olisi siinä kunnossa, ettei työnteko johtaisi vammoihin. Liikunta ehkäisee ja hoitaa tutkitusti myös uusinta kansansairauttamme, masennusta, ja lievittää kipu- ja ahdistustiloja. Lapsetkin liikkuvat hälyttävän vähän - ihan hyvä, jos ap saisi esimerkillään opetettua liikunnallista elämäntapaa lapsilleenkin. 

Voitte yrittää sulkea silmänne ihan rauhassa, mutta kyllä terveyden ylläpitoon tarvitaan aivan minimissään pari tuntia hikiliikuntaa ja pari tuntia rauhallisempaa kestävyysliikuntaa viikossa. Jos kaikki matkat liikutaan autolla ja työssä lähinnä istuskellaan, niin tuohon vielä pari tuntia lisää. Lihashuoltoa unohtamatta. Pari kertaa viikossa pitäisi tehdä lihaskuntoa (joko kehonpainolla hyvällä tekniikalla ja vaatimustasoa nostaen tai sitten lisäpainoin esim salilla, jumppatuntien painojen heiluttaminen ei monesti riitä) meistä AIVAN JOKAISEN, koska hyvä lihaskunto on se, jolla selät ja niskat pysyvät vetreinä ja jolla vanhakin jaksaa porskuttaa. Kovalla aerobisella treenillä taas ehkäistään sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia, joihin suomalaiset yleisimmin kuolevat. Tällaiset liikuntamäärät eivät ole todellisuuspakoa, vaan nimenomaan todellisuuden kohtaamista. Ihminen on luotu liikkumaan monipuolisesti, kiipeilemään, kantamaan taakkoja, juoksemaan, kykkimään ja touhuamaan, ei istumaan päätteen ääressä 40h/vko + vapaa-ajan tietokoneen ja tv:n töllötys. 

Kyllä, riittävän liikunnansaannin turvaaminen ruuhkavuosina on vaikeaa. Siksihän suomalaisista suurin osa liikkuu aivan liian vähän ja liian yksipuolisesti - sitä ei uskota, että kevyt kävely ja pyöräily eivät riitä. Puutarhatyöt, joiden lomassa liikutellaan vähän painavampaa multasäkkiä viidesti kesän aikana ja viiden litran kastelukannua silloin tällöin, eivät riitä. Se, että työpäivän aikana on jaloillaan ja tekee jotain monotonista liikettä, ei riitä - silloin juuri mm. keskivartalon lihasten kunto on erityisen tärkeää, jottei tule rasitusvammoja. 

Aloittajan tavoitteet eivät mielestäni ole itsekkäitä, vaan on lapsille ja puolisollekin eduksi, että perheen äiti voi hyvin ja on sitä kautta jaksavampi. Toisaalta perhe on hankittu, joten liikuntaa on opeteltava harrastamaan perheen ehdoilla. Ainakin pienempien lasten kanssa matalasykkeistä liikuntaa on helppo harrastaa - lähtee vain ulos ja luontoon lasten kanssa. Siinä lomassa voi vaikka vähän venytellä ja pyöritellä hartioita vetreämmiksi, kun lapset pysähtyvät ihmettelemään jotain polunposkesta löytämäänsä. Hyvää intervallitreeniä saa pulkkamäessä - kiskoo lapsen pulkassa mäkeä ylös täysillä ja hölköttelee sitten mäen alas samalla kun lapsi laskee sen pulkalla. Lapsen voi myös haastaa juoksukilpailuun mäen laelle, jotta hänkin saa liikuntaa. Hiihto ja luistelu ovat myös hyviä kevyitä lajeja, joita voi harrastaa lasten kanssa, ja samalla tulee yhdessäoloa ja lapsillekin raitista ilmaa ja liikuntaa. Mikäli mahdollista, työmatkoihin kannattaa panostaa ja välttää autoilua. Jo se, että liikkuu julkisilla, tuottaa edes jonkin verran askeleita. Pyöräily vaikka juna-asemalle tai sitten ihan työpaikalle saakka on hyvä ajatus - itse hommasin nopean cyclocross-pyörän, ja nyt saan työmatkoista tehtyä ihan kunnon treenikertoja. Jos lapsi on vaunuikäinen, voi lähteä vaunulenkille, josta osa tai koko lenkki juosten (juoksuvaunut helpottaa). Kesällä lasten kanssa voi käydä pyöräilemässä. Uinti uimahallissa ja luonnonvesissä on hyvää selkä- ja hartiatreeniä. Jos onnistuu, kauppakassit voi tuoda kävellen kotiin. Mahdollisimman paljon liikuntaa arjen normaalien toimintojen yhteydessä. 

Kuntosalitreeni on kuitenkin hyvä pitää mukana - se ei oikealla tekniikalla tehtynä ja kehoa kuunnellen todellakaan pahenna migreeniä, kuten joku väitti, vaan ehkäisee sitä. Usein migreenissä on myös tension neck -komponenttia mukana, jolloin lihasharjoittelu ja -huolto on paras hoitokeino. Välillä tilanne kuitenkin on sellainen, ettei salille pääse. Sille ei mitään voi. Kannattaa hommata kotiin pari eripainoista kahvakuulaa - toinen 20 tai 24kg. Lisäksi käsipainot, joiden painoa saa säädeltyä levyjä vaihtelemalla. Pari erilaista vastuskuminauhaa. Näillä saa jo hyvin treenattua käsivarret, olkapäät, yläselän ja hienosäädettyä rintatreeniä. Ihan hyvät askelkyykkyharjoituksetkin irtoaa. Lantionnostoja voi tehdä myös, ja vaikeuttaa pitämällä jalkoja foam rollerin päällä. Mukaan vielä hyvät kehonpainoliikkeet - dipit, leuanvedot jos mahdollista, yhden jalan kyykyt ja punnerrukset sekä erilaiset lankkuvariaatiot - niin koko kehon raskas treeni on tehtävissä. Kun ottaa vielä cirquitina, niin hiki lentää varmasti! Eikä treenin tarvitse kestää kuin 30-45min. Kehonhuolto on hyvin myös tehtävissä kotona, foam roller ja perus pilatesliikkeet sekä dynaamiset venytykset, niin kroppa pysyy venyvänä. Vastuskuminauhat ovat myös erinomainen väline kevyemmän niskajumeja helpottavan niska- ja hartiaharjoittelun tekoon. Sellainen kannattaa olla töissäkin mukana, niin alkavan jumin saa avattua vaikka kesken päivän. 

Liikuntahetket kannattaa laittaa vaikka keittiön seinälle treenikalenteriin, ja lasten kanssa sovitaan, että äitiä ei treenihetkien aikana häiritä. Helpointa tietty on, jos treeni tehdään joko aamulla ennen lasten heräämistä tai illalla lasten nukkumaanmenoajan jälkeen. Ei pidä olla liian ankara itselleen - kyllä sen salitreenin voi joskus korvata lumisodalla lasten kanssa. Toisaalta ymmärrän hyvin, ettei lipsuminenkaan kiinnosta, itsellenikin selkävikaisena sali- tai muu kunnon lihastreeni on täysi elinehto, en pärjää muuten. 

Tunti kevyttä liikuntaa päivässä riittää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
143/328 |
21.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka en oikein tykkää ap:n tyylistä kirjoittaa ja vastata kritiikkiin, niin täytyy kyllä sanoa, että ihmiset ovat aivan helvetin vieraantuneita kropan normaaleista tarpeista ja liikunnan positiivisista vaikutuksista terveyteen, jos parin kävelylenkkiä ja muutaman venytyksen työpäivän lomassa pitäisi riittää pitämään kunnossa istumatyöläisen tuki- ja liikuntaelimistön, päästä puhumattakaan. Ilmankos suomalaisissa on todella paljon porukkaa, joiden lihaskunto on huono tai surkea, ihan tutkitusti. Vanhukset kompuroivat ja kaatuilevat, koska kroppaa tasapainossa pitävää lihasmassaa ei ole, läskiä enintään. Äidit eivät meinaa palautua raskauksista ollenkaan ja arkisten vähäistäkään voimaa vaativien askareiden hoitaminen tuntuu raskaalta. Hartiat ovat jumissa, selät prakaavat, päätä särkee ja pierettää. Tuki- ja liikuntaelimistön vaivat ovat yksi suurimmista sairauslomien syistä, vaikka olisivat monesti ehkäistävissä sillä, että kroppa olisi siinä kunnossa, ettei työnteko johtaisi vammoihin. Liikunta ehkäisee ja hoitaa tutkitusti myös uusinta kansansairauttamme, masennusta, ja lievittää kipu- ja ahdistustiloja. Lapsetkin liikkuvat hälyttävän vähän - ihan hyvä, jos ap saisi esimerkillään opetettua liikunnallista elämäntapaa lapsilleenkin. 

Voitte yrittää sulkea silmänne ihan rauhassa, mutta kyllä terveyden ylläpitoon tarvitaan aivan minimissään pari tuntia hikiliikuntaa ja pari tuntia rauhallisempaa kestävyysliikuntaa viikossa. Jos kaikki matkat liikutaan autolla ja työssä lähinnä istuskellaan, niin tuohon vielä pari tuntia lisää. Lihashuoltoa unohtamatta. Pari kertaa viikossa pitäisi tehdä lihaskuntoa (joko kehonpainolla hyvällä tekniikalla ja vaatimustasoa nostaen tai sitten lisäpainoin esim salilla, jumppatuntien painojen heiluttaminen ei monesti riitä) meistä AIVAN JOKAISEN, koska hyvä lihaskunto on se, jolla selät ja niskat pysyvät vetreinä ja jolla vanhakin jaksaa porskuttaa. Kovalla aerobisella treenillä taas ehkäistään sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia, joihin suomalaiset yleisimmin kuolevat. Tällaiset liikuntamäärät eivät ole todellisuuspakoa, vaan nimenomaan todellisuuden kohtaamista. Ihminen on luotu liikkumaan monipuolisesti, kiipeilemään, kantamaan taakkoja, juoksemaan, kykkimään ja touhuamaan, ei istumaan päätteen ääressä 40h/vko + vapaa-ajan tietokoneen ja tv:n töllötys. 

Kyllä, riittävän liikunnansaannin turvaaminen ruuhkavuosina on vaikeaa. Siksihän suomalaisista suurin osa liikkuu aivan liian vähän ja liian yksipuolisesti - sitä ei uskota, että kevyt kävely ja pyöräily eivät riitä. Puutarhatyöt, joiden lomassa liikutellaan vähän painavampaa multasäkkiä viidesti kesän aikana ja viiden litran kastelukannua silloin tällöin, eivät riitä. Se, että työpäivän aikana on jaloillaan ja tekee jotain monotonista liikettä, ei riitä - silloin juuri mm. keskivartalon lihasten kunto on erityisen tärkeää, jottei tule rasitusvammoja. 

Aloittajan tavoitteet eivät mielestäni ole itsekkäitä, vaan on lapsille ja puolisollekin eduksi, että perheen äiti voi hyvin ja on sitä kautta jaksavampi. Toisaalta perhe on hankittu, joten liikuntaa on opeteltava harrastamaan perheen ehdoilla. Ainakin pienempien lasten kanssa matalasykkeistä liikuntaa on helppo harrastaa - lähtee vain ulos ja luontoon lasten kanssa. Siinä lomassa voi vaikka vähän venytellä ja pyöritellä hartioita vetreämmiksi, kun lapset pysähtyvät ihmettelemään jotain polunposkesta löytämäänsä. Hyvää intervallitreeniä saa pulkkamäessä - kiskoo lapsen pulkassa mäkeä ylös täysillä ja hölköttelee sitten mäen alas samalla kun lapsi laskee sen pulkalla. Lapsen voi myös haastaa juoksukilpailuun mäen laelle, jotta hänkin saa liikuntaa. Hiihto ja luistelu ovat myös hyviä kevyitä lajeja, joita voi harrastaa lasten kanssa, ja samalla tulee yhdessäoloa ja lapsillekin raitista ilmaa ja liikuntaa. Mikäli mahdollista, työmatkoihin kannattaa panostaa ja välttää autoilua. Jo se, että liikkuu julkisilla, tuottaa edes jonkin verran askeleita. Pyöräily vaikka juna-asemalle tai sitten ihan työpaikalle saakka on hyvä ajatus - itse hommasin nopean cyclocross-pyörän, ja nyt saan työmatkoista tehtyä ihan kunnon treenikertoja. Jos lapsi on vaunuikäinen, voi lähteä vaunulenkille, josta osa tai koko lenkki juosten (juoksuvaunut helpottaa). Kesällä lasten kanssa voi käydä pyöräilemässä. Uinti uimahallissa ja luonnonvesissä on hyvää selkä- ja hartiatreeniä. Jos onnistuu, kauppakassit voi tuoda kävellen kotiin. Mahdollisimman paljon liikuntaa arjen normaalien toimintojen yhteydessä. 

Kuntosalitreeni on kuitenkin hyvä pitää mukana - se ei oikealla tekniikalla tehtynä ja kehoa kuunnellen todellakaan pahenna migreeniä, kuten joku väitti, vaan ehkäisee sitä. Usein migreenissä on myös tension neck -komponenttia mukana, jolloin lihasharjoittelu ja -huolto on paras hoitokeino. Välillä tilanne kuitenkin on sellainen, ettei salille pääse. Sille ei mitään voi. Kannattaa hommata kotiin pari eripainoista kahvakuulaa - toinen 20 tai 24kg. Lisäksi käsipainot, joiden painoa saa säädeltyä levyjä vaihtelemalla. Pari erilaista vastuskuminauhaa. Näillä saa jo hyvin treenattua käsivarret, olkapäät, yläselän ja hienosäädettyä rintatreeniä. Ihan hyvät askelkyykkyharjoituksetkin irtoaa. Lantionnostoja voi tehdä myös, ja vaikeuttaa pitämällä jalkoja foam rollerin päällä. Mukaan vielä hyvät kehonpainoliikkeet - dipit, leuanvedot jos mahdollista, yhden jalan kyykyt ja punnerrukset sekä erilaiset lankkuvariaatiot - niin koko kehon raskas treeni on tehtävissä. Kun ottaa vielä cirquitina, niin hiki lentää varmasti! Eikä treenin tarvitse kestää kuin 30-45min. Kehonhuolto on hyvin myös tehtävissä kotona, foam roller ja perus pilatesliikkeet sekä dynaamiset venytykset, niin kroppa pysyy venyvänä. Vastuskuminauhat ovat myös erinomainen väline kevyemmän niskajumeja helpottavan niska- ja hartiaharjoittelun tekoon. Sellainen kannattaa olla töissäkin mukana, niin alkavan jumin saa avattua vaikka kesken päivän. 

Liikuntahetket kannattaa laittaa vaikka keittiön seinälle treenikalenteriin, ja lasten kanssa sovitaan, että äitiä ei treenihetkien aikana häiritä. Helpointa tietty on, jos treeni tehdään joko aamulla ennen lasten heräämistä tai illalla lasten nukkumaanmenoajan jälkeen. Ei pidä olla liian ankara itselleen - kyllä sen salitreenin voi joskus korvata lumisodalla lasten kanssa. Toisaalta ymmärrän hyvin, ettei lipsuminenkaan kiinnosta, itsellenikin selkävikaisena sali- tai muu kunnon lihastreeni on täysi elinehto, en pärjää muuten. 

Tunti kevyttä liikuntaa päivässä riittää.

Buahaha, riittää mihin? Hengissä pysymiseen? Ap

Vierailija
144/328 |
21.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vaikka en oikein tykkää ap:n tyylistä kirjoittaa ja vastata kritiikkiin, niin täytyy kyllä sanoa, että ihmiset ovat aivan helvetin vieraantuneita kropan normaaleista tarpeista ja liikunnan positiivisista vaikutuksista terveyteen, jos parin kävelylenkkiä ja muutaman venytyksen työpäivän lomassa pitäisi riittää pitämään kunnossa istumatyöläisen tuki- ja liikuntaelimistön, päästä puhumattakaan. Ilmankos suomalaisissa on todella paljon porukkaa, joiden lihaskunto on huono tai surkea, ihan tutkitusti. Vanhukset kompuroivat ja kaatuilevat, koska kroppaa tasapainossa pitävää lihasmassaa ei ole, läskiä enintään. Äidit eivät meinaa palautua raskauksista ollenkaan ja arkisten vähäistäkään voimaa vaativien askareiden hoitaminen tuntuu raskaalta. Hartiat ovat jumissa, selät prakaavat, päätä särkee ja pierettää. Tuki- ja liikuntaelimistön vaivat ovat yksi suurimmista sairauslomien syistä, vaikka olisivat monesti ehkäistävissä sillä, että kroppa olisi siinä kunnossa, ettei työnteko johtaisi vammoihin. Liikunta ehkäisee ja hoitaa tutkitusti myös uusinta kansansairauttamme, masennusta, ja lievittää kipu- ja ahdistustiloja. Lapsetkin liikkuvat hälyttävän vähän - ihan hyvä, jos ap saisi esimerkillään opetettua liikunnallista elämäntapaa lapsilleenkin. 

Voitte yrittää sulkea silmänne ihan rauhassa, mutta kyllä terveyden ylläpitoon tarvitaan aivan minimissään pari tuntia hikiliikuntaa ja pari tuntia rauhallisempaa kestävyysliikuntaa viikossa. Jos kaikki matkat liikutaan autolla ja työssä lähinnä istuskellaan, niin tuohon vielä pari tuntia lisää. Lihashuoltoa unohtamatta. Pari kertaa viikossa pitäisi tehdä lihaskuntoa (joko kehonpainolla hyvällä tekniikalla ja vaatimustasoa nostaen tai sitten lisäpainoin esim salilla, jumppatuntien painojen heiluttaminen ei monesti riitä) meistä AIVAN JOKAISEN, koska hyvä lihaskunto on se, jolla selät ja niskat pysyvät vetreinä ja jolla vanhakin jaksaa porskuttaa. Kovalla aerobisella treenillä taas ehkäistään sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia, joihin suomalaiset yleisimmin kuolevat. Tällaiset liikuntamäärät eivät ole todellisuuspakoa, vaan nimenomaan todellisuuden kohtaamista. Ihminen on luotu liikkumaan monipuolisesti, kiipeilemään, kantamaan taakkoja, juoksemaan, kykkimään ja touhuamaan, ei istumaan päätteen ääressä 40h/vko + vapaa-ajan tietokoneen ja tv:n töllötys. 

Kyllä, riittävän liikunnansaannin turvaaminen ruuhkavuosina on vaikeaa. Siksihän suomalaisista suurin osa liikkuu aivan liian vähän ja liian yksipuolisesti - sitä ei uskota, että kevyt kävely ja pyöräily eivät riitä. Puutarhatyöt, joiden lomassa liikutellaan vähän painavampaa multasäkkiä viidesti kesän aikana ja viiden litran kastelukannua silloin tällöin, eivät riitä. Se, että työpäivän aikana on jaloillaan ja tekee jotain monotonista liikettä, ei riitä - silloin juuri mm. keskivartalon lihasten kunto on erityisen tärkeää, jottei tule rasitusvammoja. 

Aloittajan tavoitteet eivät mielestäni ole itsekkäitä, vaan on lapsille ja puolisollekin eduksi, että perheen äiti voi hyvin ja on sitä kautta jaksavampi. Toisaalta perhe on hankittu, joten liikuntaa on opeteltava harrastamaan perheen ehdoilla. Ainakin pienempien lasten kanssa matalasykkeistä liikuntaa on helppo harrastaa - lähtee vain ulos ja luontoon lasten kanssa. Siinä lomassa voi vaikka vähän venytellä ja pyöritellä hartioita vetreämmiksi, kun lapset pysähtyvät ihmettelemään jotain polunposkesta löytämäänsä. Hyvää intervallitreeniä saa pulkkamäessä - kiskoo lapsen pulkassa mäkeä ylös täysillä ja hölköttelee sitten mäen alas samalla kun lapsi laskee sen pulkalla. Lapsen voi myös haastaa juoksukilpailuun mäen laelle, jotta hänkin saa liikuntaa. Hiihto ja luistelu ovat myös hyviä kevyitä lajeja, joita voi harrastaa lasten kanssa, ja samalla tulee yhdessäoloa ja lapsillekin raitista ilmaa ja liikuntaa. Mikäli mahdollista, työmatkoihin kannattaa panostaa ja välttää autoilua. Jo se, että liikkuu julkisilla, tuottaa edes jonkin verran askeleita. Pyöräily vaikka juna-asemalle tai sitten ihan työpaikalle saakka on hyvä ajatus - itse hommasin nopean cyclocross-pyörän, ja nyt saan työmatkoista tehtyä ihan kunnon treenikertoja. Jos lapsi on vaunuikäinen, voi lähteä vaunulenkille, josta osa tai koko lenkki juosten (juoksuvaunut helpottaa). Kesällä lasten kanssa voi käydä pyöräilemässä. Uinti uimahallissa ja luonnonvesissä on hyvää selkä- ja hartiatreeniä. Jos onnistuu, kauppakassit voi tuoda kävellen kotiin. Mahdollisimman paljon liikuntaa arjen normaalien toimintojen yhteydessä. 

Kuntosalitreeni on kuitenkin hyvä pitää mukana - se ei oikealla tekniikalla tehtynä ja kehoa kuunnellen todellakaan pahenna migreeniä, kuten joku väitti, vaan ehkäisee sitä. Usein migreenissä on myös tension neck -komponenttia mukana, jolloin lihasharjoittelu ja -huolto on paras hoitokeino. Välillä tilanne kuitenkin on sellainen, ettei salille pääse. Sille ei mitään voi. Kannattaa hommata kotiin pari eripainoista kahvakuulaa - toinen 20 tai 24kg. Lisäksi käsipainot, joiden painoa saa säädeltyä levyjä vaihtelemalla. Pari erilaista vastuskuminauhaa. Näillä saa jo hyvin treenattua käsivarret, olkapäät, yläselän ja hienosäädettyä rintatreeniä. Ihan hyvät askelkyykkyharjoituksetkin irtoaa. Lantionnostoja voi tehdä myös, ja vaikeuttaa pitämällä jalkoja foam rollerin päällä. Mukaan vielä hyvät kehonpainoliikkeet - dipit, leuanvedot jos mahdollista, yhden jalan kyykyt ja punnerrukset sekä erilaiset lankkuvariaatiot - niin koko kehon raskas treeni on tehtävissä. Kun ottaa vielä cirquitina, niin hiki lentää varmasti! Eikä treenin tarvitse kestää kuin 30-45min. Kehonhuolto on hyvin myös tehtävissä kotona, foam roller ja perus pilatesliikkeet sekä dynaamiset venytykset, niin kroppa pysyy venyvänä. Vastuskuminauhat ovat myös erinomainen väline kevyemmän niskajumeja helpottavan niska- ja hartiaharjoittelun tekoon. Sellainen kannattaa olla töissäkin mukana, niin alkavan jumin saa avattua vaikka kesken päivän. 

Liikuntahetket kannattaa laittaa vaikka keittiön seinälle treenikalenteriin, ja lasten kanssa sovitaan, että äitiä ei treenihetkien aikana häiritä. Helpointa tietty on, jos treeni tehdään joko aamulla ennen lasten heräämistä tai illalla lasten nukkumaanmenoajan jälkeen. Ei pidä olla liian ankara itselleen - kyllä sen salitreenin voi joskus korvata lumisodalla lasten kanssa. Toisaalta ymmärrän hyvin, ettei lipsuminenkaan kiinnosta, itsellenikin selkävikaisena sali- tai muu kunnon lihastreeni on täysi elinehto, en pärjää muuten. 

Tämän päivän kaatuilevat vanhukset ovat syntyneet20-, 30- ja 40-luvuilla. Silloin ei pahemmin intervallijuoksuja harjoitettu lasten kanssa pulkkamäissä, kun piti perheelle tuoda leipää pöytään peltoja hevosen kanssa kyntäen tai erittäin raskaissa tehdastöissä. Samat sukupolvet ovat juuri niitä sydän- ja verisuonitauteihin tuupertuvia. Ei heillä ollut aikaa leikkiä urheiluharrastusten kanssa.

Itse ihmettelen, kuinka liikuntaa harrastavat valittavat eniten kaikenmaailman lihasjumeja ym. Itse en harrasta muuta kuin arkiliikuntaa polttopuiden kaatamisen, lumitöiden yms. merkeissä ja ylipainoakin on, mutta ei minua migreenit eikä niskajumit vaivaa.

Taidatte vain olla kermaperseitä kaikki.

Vierailija
145/328 |
21.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hirveä oksennus, 137. Aika moni haluaisi liikkua enemmän, mutta realiteetit estävät. Osaa taas ei kiinnosta ja osa onnistuu liikkumaan riittävästi. Ja ihminen ei ole stabiilisti samassa ryhmässä läpi koko elämänsä.

Ja mitä siihen jonkun ehdottamaan 2h treeeni molempina vkonloppupvinä tulee niin jos lapset ovat arkivkon hoidossa niin eikö niiden lasten kanssa olisi tärkeä olla viikonloppuna eikä kadota omiin harrastuksiin? Mikä on lapsen funktio tuollaisessa perheessä? Huonekalu tai koriste-esine kunnes kasvaa kodinkoneeksi?

Vierailija
146/328 |
21.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka en oikein tykkää ap:n tyylistä kirjoittaa ja vastata kritiikkiin, niin täytyy kyllä sanoa, että ihmiset ovat aivan helvetin vieraantuneita kropan normaaleista tarpeista ja liikunnan positiivisista vaikutuksista terveyteen, jos parin kävelylenkkiä ja muutaman venytyksen työpäivän lomassa pitäisi riittää pitämään kunnossa istumatyöläisen tuki- ja liikuntaelimistön, päästä puhumattakaan. Ilmankos suomalaisissa on todella paljon porukkaa, joiden lihaskunto on huono tai surkea, ihan tutkitusti. Vanhukset kompuroivat ja kaatuilevat, koska kroppaa tasapainossa pitävää lihasmassaa ei ole, läskiä enintään. Äidit eivät meinaa palautua raskauksista ollenkaan ja arkisten vähäistäkään voimaa vaativien askareiden hoitaminen tuntuu raskaalta. Hartiat ovat jumissa, selät prakaavat, päätä särkee ja pierettää. Tuki- ja liikuntaelimistön vaivat ovat yksi suurimmista sairauslomien syistä, vaikka olisivat monesti ehkäistävissä sillä, että kroppa olisi siinä kunnossa, ettei työnteko johtaisi vammoihin. Liikunta ehkäisee ja hoitaa tutkitusti myös uusinta kansansairauttamme, masennusta, ja lievittää kipu- ja ahdistustiloja. Lapsetkin liikkuvat hälyttävän vähän - ihan hyvä, jos ap saisi esimerkillään opetettua liikunnallista elämäntapaa lapsilleenkin. 

Voitte yrittää sulkea silmänne ihan rauhassa, mutta kyllä terveyden ylläpitoon tarvitaan aivan minimissään pari tuntia hikiliikuntaa ja pari tuntia rauhallisempaa kestävyysliikuntaa viikossa. Jos kaikki matkat liikutaan autolla ja työssä lähinnä istuskellaan, niin tuohon vielä pari tuntia lisää. Lihashuoltoa unohtamatta. Pari kertaa viikossa pitäisi tehdä lihaskuntoa (joko kehonpainolla hyvällä tekniikalla ja vaatimustasoa nostaen tai sitten lisäpainoin esim salilla, jumppatuntien painojen heiluttaminen ei monesti riitä) meistä AIVAN JOKAISEN, koska hyvä lihaskunto on se, jolla selät ja niskat pysyvät vetreinä ja jolla vanhakin jaksaa porskuttaa. Kovalla aerobisella treenillä taas ehkäistään sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia, joihin suomalaiset yleisimmin kuolevat. Tällaiset liikuntamäärät eivät ole todellisuuspakoa, vaan nimenomaan todellisuuden kohtaamista. Ihminen on luotu liikkumaan monipuolisesti, kiipeilemään, kantamaan taakkoja, juoksemaan, kykkimään ja touhuamaan, ei istumaan päätteen ääressä 40h/vko + vapaa-ajan tietokoneen ja tv:n töllötys. 

Kyllä, riittävän liikunnansaannin turvaaminen ruuhkavuosina on vaikeaa. Siksihän suomalaisista suurin osa liikkuu aivan liian vähän ja liian yksipuolisesti - sitä ei uskota, että kevyt kävely ja pyöräily eivät riitä. Puutarhatyöt, joiden lomassa liikutellaan vähän painavampaa multasäkkiä viidesti kesän aikana ja viiden litran kastelukannua silloin tällöin, eivät riitä. Se, että työpäivän aikana on jaloillaan ja tekee jotain monotonista liikettä, ei riitä - silloin juuri mm. keskivartalon lihasten kunto on erityisen tärkeää, jottei tule rasitusvammoja. 

Aloittajan tavoitteet eivät mielestäni ole itsekkäitä, vaan on lapsille ja puolisollekin eduksi, että perheen äiti voi hyvin ja on sitä kautta jaksavampi. Toisaalta perhe on hankittu, joten liikuntaa on opeteltava harrastamaan perheen ehdoilla. Ainakin pienempien lasten kanssa matalasykkeistä liikuntaa on helppo harrastaa - lähtee vain ulos ja luontoon lasten kanssa. Siinä lomassa voi vaikka vähän venytellä ja pyöritellä hartioita vetreämmiksi, kun lapset pysähtyvät ihmettelemään jotain polunposkesta löytämäänsä. Hyvää intervallitreeniä saa pulkkamäessä - kiskoo lapsen pulkassa mäkeä ylös täysillä ja hölköttelee sitten mäen alas samalla kun lapsi laskee sen pulkalla. Lapsen voi myös haastaa juoksukilpailuun mäen laelle, jotta hänkin saa liikuntaa. Hiihto ja luistelu ovat myös hyviä kevyitä lajeja, joita voi harrastaa lasten kanssa, ja samalla tulee yhdessäoloa ja lapsillekin raitista ilmaa ja liikuntaa. Mikäli mahdollista, työmatkoihin kannattaa panostaa ja välttää autoilua. Jo se, että liikkuu julkisilla, tuottaa edes jonkin verran askeleita. Pyöräily vaikka juna-asemalle tai sitten ihan työpaikalle saakka on hyvä ajatus - itse hommasin nopean cyclocross-pyörän, ja nyt saan työmatkoista tehtyä ihan kunnon treenikertoja. Jos lapsi on vaunuikäinen, voi lähteä vaunulenkille, josta osa tai koko lenkki juosten (juoksuvaunut helpottaa). Kesällä lasten kanssa voi käydä pyöräilemässä. Uinti uimahallissa ja luonnonvesissä on hyvää selkä- ja hartiatreeniä. Jos onnistuu, kauppakassit voi tuoda kävellen kotiin. Mahdollisimman paljon liikuntaa arjen normaalien toimintojen yhteydessä. 

Kuntosalitreeni on kuitenkin hyvä pitää mukana - se ei oikealla tekniikalla tehtynä ja kehoa kuunnellen todellakaan pahenna migreeniä, kuten joku väitti, vaan ehkäisee sitä. Usein migreenissä on myös tension neck -komponenttia mukana, jolloin lihasharjoittelu ja -huolto on paras hoitokeino. Välillä tilanne kuitenkin on sellainen, ettei salille pääse. Sille ei mitään voi. Kannattaa hommata kotiin pari eripainoista kahvakuulaa - toinen 20 tai 24kg. Lisäksi käsipainot, joiden painoa saa säädeltyä levyjä vaihtelemalla. Pari erilaista vastuskuminauhaa. Näillä saa jo hyvin treenattua käsivarret, olkapäät, yläselän ja hienosäädettyä rintatreeniä. Ihan hyvät askelkyykkyharjoituksetkin irtoaa. Lantionnostoja voi tehdä myös, ja vaikeuttaa pitämällä jalkoja foam rollerin päällä. Mukaan vielä hyvät kehonpainoliikkeet - dipit, leuanvedot jos mahdollista, yhden jalan kyykyt ja punnerrukset sekä erilaiset lankkuvariaatiot - niin koko kehon raskas treeni on tehtävissä. Kun ottaa vielä cirquitina, niin hiki lentää varmasti! Eikä treenin tarvitse kestää kuin 30-45min. Kehonhuolto on hyvin myös tehtävissä kotona, foam roller ja perus pilatesliikkeet sekä dynaamiset venytykset, niin kroppa pysyy venyvänä. Vastuskuminauhat ovat myös erinomainen väline kevyemmän niskajumeja helpottavan niska- ja hartiaharjoittelun tekoon. Sellainen kannattaa olla töissäkin mukana, niin alkavan jumin saa avattua vaikka kesken päivän. 

Liikuntahetket kannattaa laittaa vaikka keittiön seinälle treenikalenteriin, ja lasten kanssa sovitaan, että äitiä ei treenihetkien aikana häiritä. Helpointa tietty on, jos treeni tehdään joko aamulla ennen lasten heräämistä tai illalla lasten nukkumaanmenoajan jälkeen. Ei pidä olla liian ankara itselleen - kyllä sen salitreenin voi joskus korvata lumisodalla lasten kanssa. Toisaalta ymmärrän hyvin, ettei lipsuminenkaan kiinnosta, itsellenikin selkävikaisena sali- tai muu kunnon lihastreeni on täysi elinehto, en pärjää muuten. 

Tunti kevyttä liikuntaa päivässä riittää.

Buahaha, riittää mihin? Hengissä pysymiseen? Ap

Itse en ole armeija-aikaa lukuunottamatta harrastanut koskaan liikuntaa. Hengissä ollaan eikä silti tarvitse koskaan valittaa kaikenmaailman jumeja, kolotuksia tai migreenejä.

Ja elämääni olen tosi tyytyväinen. Liikunnan edut eivät ainakaan kamalan voimakkaasti ole materialisoituneet AP:n elämään. Sen verran vaikeaa tuntuu elo olevan. Hukkaan heitettyä aikaa näyttäisi olevan vaikutusten perusteella.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
147/328 |
21.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Uskomatonta paskaa kyllä moni vastaus. 137 - asiaa! Mutta minäpä tein tässä juuri 45min kotitreenin ja heti on parempi mieli. Sitten suunnittelen sen realistisen kunto-ohjelman kevääksi. Ap

Vierailija
148/328 |
21.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Hirveä oksennus, 137. Aika moni haluaisi liikkua enemmän, mutta realiteetit estävät. Osaa taas ei kiinnosta ja osa onnistuu liikkumaan riittävästi. Ja ihminen ei ole stabiilisti samassa ryhmässä läpi koko elämänsä.

Ja mitä siihen jonkun ehdottamaan 2h treeeni molempina vkonloppupvinä tulee niin jos lapset ovat arkivkon hoidossa niin eikö niiden lasten kanssa olisi tärkeä olla viikonloppuna eikä kadota omiin harrastuksiin? Mikä on lapsen funktio tuollaisessa perheessä? Huonekalu tai koriste-esine kunnes kasvaa kodinkoneeksi?

No onpas kauhea katoaminen jos menee tunniksi, pariksi omiin menoihinsa :) Jos lapset ovat vielä pieniä, se voi osua jopa päikkärien aikaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
149/328 |
21.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suositushan on vähintään 2,5 tuntia reipasta kestävyysliikuntaa viikossa (esim 5x30 min) joten sen pitäisi olla minimi ihan kaikilla. Ne joilla työergonomia on huono, voivat tarvita vieläkin enemmän liikuntaa.

Vierailija
150/328 |
21.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Paskanlatinki, puoli tuntia kevyttä liikuntaa päivässä ei riitä yhtään mihinkään. Ihan oikeasti, valoja päälle nyt. Että liikkumaan tarkoitettu keho voisi hyvin sillä, että ähvöttää perseellään hereilläoloajasta vaikka noin 15,5h ja sitten puoli tuntia laahustaa tasaisella kävelytiellä? Ymmärrän, että monella nousee defenssit pystyyn, koska onhan se ikävää, ettei onnistu liikkumaan edes todella maltillista minimisuositusmäärää. Totuus kuitenkin on, että aivan järkyttävän suuri osa länsimaisen nykyihmisen vaivoista ja sairauksista johtuu liiasta istumisesta ja liian vähäisestä kunnon liikunnasta. Sitä ei jonkun yksittäisen nettipalstamääkijän kokemusasiantuntijuus muuta yhtiskäs mihinkään. 

Tässä on tutkittuun tietoon perustuva suositus liikunnan määräytymisestä ja jakautumisesta eri liikuntatyyppien mukaan. Ja tämä on siis aivan absoluuttinen minimi. Eli reipasta tai hikiliikuntaa 75min-2h30min ja lisäksi lihaskuntoa pari kertaa viikossa. Liikunnan pitäisi jakautua useammalle päivälle viikossa: http://www.ukkinstituutti.fi/liikuntapiirakka

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
151/328 |
21.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli siis mikä ap:n ongelma nyt olikaan? Kun kerran on kuulemma riittävästi aikaa sekä perheelle että treenille. Organisoinnin puute? Lue siihen joku self help -opas. Tee muistilappuja ja listoja. Ja yritä päästä tuosta aggressiivisuudesta.

Mitä ne sun treenitavoitteet muuten on?

Joo, organisoinnin puute ja yleinen sekava olo päässä tässä tilanteessa JA eniten pettymys jatkuvaan sairasteluun. Täytyy tehdä joku realistinen suunnitelma noista treeneistä ym. Tavoitteet ovat nyt ihan vain päästä sinne salille pari kertaa viikossa ja ne pari aerobista ja kehonhuoltoon päälle. Tulokset tulevat varmasti kun vain saisin nuo treenit aikaiseksi. Ap

Niin sulle on ongelma kun on asioita joihin et voi vaikuttaa (sairastelu) ja sun on pakko niihin taipua? Vaikutat melko kontrollinhakuiselta. Kehottaisin ajattelemaan elämäntilannettasi yhtenä jaksona joka nyt on ja vaikka vuoden päästä ei. Lapset sairastelee paljon pienenä, varsinkin jos ovat juuri aloittaneet hoidon. Omalla stressillä huononnat vastustuskykyäsi. Relaa ja muista nukkua riittävästi. Olet saanut jo hyviä vinkkejä treenaamisen hoitamiseen, ei niihin lisättävää. Ei kenelläkään ole sen kummempaa taikasauvaa sinulle. Kaikkea hyvää!

Vierailija
152/328 |
21.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos en saa harrastaa liikuntaa, kärsin niin pahoista niska- ym. jumeista ja sen myötä migreeneistä, etten ainakaan pysty kunnolla suoriutumaan perhe- ja työvelvoitteista. Eli liikunnasta luopuminen ei ole vaihtoehto. Ap

Eikö ole mahdollista, että teet kotijumppaa? Sovitte, että sulla on oma rauha vaikka puoli tuntia.

Oikeastihan suurin osa siitä liikuntaharrastukseen menevästä ajasta on muuta kuin liikuntaa. Se aika menee siirtymiin, pukemiseen ja riisumiseen. Sen varsinaisen liikunnan voi aivan hyvin suorittaa kotonakin. Jos harvalla nyt onkaan sitä kahta tuntia illasta aikaa omalle harrastukselle, niin sen puoli tuntia voi varmasti irroittaa vaikka joka päivälle.

KOMPPAAN! Näin minä teen 3-4krt/vko. 1-2h omaa aikaa, käytän painoja jne ja välillä aerobista. Tulos ei eroa salista tai ryhmäliikunnasta. Mies tukee kun hoitaa lapset sillä välin. Toki sama toisinpäin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
153/328 |
21.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka en oikein tykkää ap:n tyylistä kirjoittaa ja vastata kritiikkiin, niin täytyy kyllä sanoa, että ihmiset ovat aivan helvetin vieraantuneita kropan normaaleista tarpeista ja liikunnan positiivisista vaikutuksista terveyteen, jos parin kävelylenkkiä ja muutaman venytyksen työpäivän lomassa pitäisi riittää pitämään kunnossa istumatyöläisen tuki- ja liikuntaelimistön, päästä puhumattakaan. Ilmankos suomalaisissa on todella paljon porukkaa, joiden lihaskunto on huono tai surkea, ihan tutkitusti. Vanhukset kompuroivat ja kaatuilevat, koska kroppaa tasapainossa pitävää lihasmassaa ei ole, läskiä enintään. Äidit eivät meinaa palautua raskauksista ollenkaan ja arkisten vähäistäkään voimaa vaativien askareiden hoitaminen tuntuu raskaalta. Hartiat ovat jumissa, selät prakaavat, päätä särkee ja pierettää. Tuki- ja liikuntaelimistön vaivat ovat yksi suurimmista sairauslomien syistä, vaikka olisivat monesti ehkäistävissä sillä, että kroppa olisi siinä kunnossa, ettei työnteko johtaisi vammoihin. Liikunta ehkäisee ja hoitaa tutkitusti myös uusinta kansansairauttamme, masennusta, ja lievittää kipu- ja ahdistustiloja. Lapsetkin liikkuvat hälyttävän vähän - ihan hyvä, jos ap saisi esimerkillään opetettua liikunnallista elämäntapaa lapsilleenkin. 

Voitte yrittää sulkea silmänne ihan rauhassa, mutta kyllä terveyden ylläpitoon tarvitaan aivan minimissään pari tuntia hikiliikuntaa ja pari tuntia rauhallisempaa kestävyysliikuntaa viikossa. Jos kaikki matkat liikutaan autolla ja työssä lähinnä istuskellaan, niin tuohon vielä pari tuntia lisää. Lihashuoltoa unohtamatta. Pari kertaa viikossa pitäisi tehdä lihaskuntoa (joko kehonpainolla hyvällä tekniikalla ja vaatimustasoa nostaen tai sitten lisäpainoin esim salilla, jumppatuntien painojen heiluttaminen ei monesti riitä) meistä AIVAN JOKAISEN, koska hyvä lihaskunto on se, jolla selät ja niskat pysyvät vetreinä ja jolla vanhakin jaksaa porskuttaa. Kovalla aerobisella treenillä taas ehkäistään sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia, joihin suomalaiset yleisimmin kuolevat. Tällaiset liikuntamäärät eivät ole todellisuuspakoa, vaan nimenomaan todellisuuden kohtaamista. Ihminen on luotu liikkumaan monipuolisesti, kiipeilemään, kantamaan taakkoja, juoksemaan, kykkimään ja touhuamaan, ei istumaan päätteen ääressä 40h/vko + vapaa-ajan tietokoneen ja tv:n töllötys. 

Kyllä, riittävän liikunnansaannin turvaaminen ruuhkavuosina on vaikeaa. Siksihän suomalaisista suurin osa liikkuu aivan liian vähän ja liian yksipuolisesti - sitä ei uskota, että kevyt kävely ja pyöräily eivät riitä. Puutarhatyöt, joiden lomassa liikutellaan vähän painavampaa multasäkkiä viidesti kesän aikana ja viiden litran kastelukannua silloin tällöin, eivät riitä. Se, että työpäivän aikana on jaloillaan ja tekee jotain monotonista liikettä, ei riitä - silloin juuri mm. keskivartalon lihasten kunto on erityisen tärkeää, jottei tule rasitusvammoja. 

Aloittajan tavoitteet eivät mielestäni ole itsekkäitä, vaan on lapsille ja puolisollekin eduksi, että perheen äiti voi hyvin ja on sitä kautta jaksavampi. Toisaalta perhe on hankittu, joten liikuntaa on opeteltava harrastamaan perheen ehdoilla. Ainakin pienempien lasten kanssa matalasykkeistä liikuntaa on helppo harrastaa - lähtee vain ulos ja luontoon lasten kanssa. Siinä lomassa voi vaikka vähän venytellä ja pyöritellä hartioita vetreämmiksi, kun lapset pysähtyvät ihmettelemään jotain polunposkesta löytämäänsä. Hyvää intervallitreeniä saa pulkkamäessä - kiskoo lapsen pulkassa mäkeä ylös täysillä ja hölköttelee sitten mäen alas samalla kun lapsi laskee sen pulkalla. Lapsen voi myös haastaa juoksukilpailuun mäen laelle, jotta hänkin saa liikuntaa. Hiihto ja luistelu ovat myös hyviä kevyitä lajeja, joita voi harrastaa lasten kanssa, ja samalla tulee yhdessäoloa ja lapsillekin raitista ilmaa ja liikuntaa. Mikäli mahdollista, työmatkoihin kannattaa panostaa ja välttää autoilua. Jo se, että liikkuu julkisilla, tuottaa edes jonkin verran askeleita. Pyöräily vaikka juna-asemalle tai sitten ihan työpaikalle saakka on hyvä ajatus - itse hommasin nopean cyclocross-pyörän, ja nyt saan työmatkoista tehtyä ihan kunnon treenikertoja. Jos lapsi on vaunuikäinen, voi lähteä vaunulenkille, josta osa tai koko lenkki juosten (juoksuvaunut helpottaa). Kesällä lasten kanssa voi käydä pyöräilemässä. Uinti uimahallissa ja luonnonvesissä on hyvää selkä- ja hartiatreeniä. Jos onnistuu, kauppakassit voi tuoda kävellen kotiin. Mahdollisimman paljon liikuntaa arjen normaalien toimintojen yhteydessä. 

Kuntosalitreeni on kuitenkin hyvä pitää mukana - se ei oikealla tekniikalla tehtynä ja kehoa kuunnellen todellakaan pahenna migreeniä, kuten joku väitti, vaan ehkäisee sitä. Usein migreenissä on myös tension neck -komponenttia mukana, jolloin lihasharjoittelu ja -huolto on paras hoitokeino. Välillä tilanne kuitenkin on sellainen, ettei salille pääse. Sille ei mitään voi. Kannattaa hommata kotiin pari eripainoista kahvakuulaa - toinen 20 tai 24kg. Lisäksi käsipainot, joiden painoa saa säädeltyä levyjä vaihtelemalla. Pari erilaista vastuskuminauhaa. Näillä saa jo hyvin treenattua käsivarret, olkapäät, yläselän ja hienosäädettyä rintatreeniä. Ihan hyvät askelkyykkyharjoituksetkin irtoaa. Lantionnostoja voi tehdä myös, ja vaikeuttaa pitämällä jalkoja foam rollerin päällä. Mukaan vielä hyvät kehonpainoliikkeet - dipit, leuanvedot jos mahdollista, yhden jalan kyykyt ja punnerrukset sekä erilaiset lankkuvariaatiot - niin koko kehon raskas treeni on tehtävissä. Kun ottaa vielä cirquitina, niin hiki lentää varmasti! Eikä treenin tarvitse kestää kuin 30-45min. Kehonhuolto on hyvin myös tehtävissä kotona, foam roller ja perus pilatesliikkeet sekä dynaamiset venytykset, niin kroppa pysyy venyvänä. Vastuskuminauhat ovat myös erinomainen väline kevyemmän niskajumeja helpottavan niska- ja hartiaharjoittelun tekoon. Sellainen kannattaa olla töissäkin mukana, niin alkavan jumin saa avattua vaikka kesken päivän. 

Liikuntahetket kannattaa laittaa vaikka keittiön seinälle treenikalenteriin, ja lasten kanssa sovitaan, että äitiä ei treenihetkien aikana häiritä. Helpointa tietty on, jos treeni tehdään joko aamulla ennen lasten heräämistä tai illalla lasten nukkumaanmenoajan jälkeen. Ei pidä olla liian ankara itselleen - kyllä sen salitreenin voi joskus korvata lumisodalla lasten kanssa. Toisaalta ymmärrän hyvin, ettei lipsuminenkaan kiinnosta, itsellenikin selkävikaisena sali- tai muu kunnon lihastreeni on täysi elinehto, en pärjää muuten. 

Tämän päivän kaatuilevat vanhukset ovat syntyneet20-, 30- ja 40-luvuilla. Silloin ei pahemmin intervallijuoksuja harjoitettu lasten kanssa pulkkamäissä, kun piti perheelle tuoda leipää pöytään peltoja hevosen kanssa kyntäen tai erittäin raskaissa tehdastöissä. Samat sukupolvet ovat juuri niitä sydän- ja verisuonitauteihin tuupertuvia. Ei heillä ollut aikaa leikkiä urheiluharrastusten kanssa.

Itse ihmettelen, kuinka liikuntaa harrastavat valittavat eniten kaikenmaailman lihasjumeja ym. Itse en harrasta muuta kuin arkiliikuntaa polttopuiden kaatamisen, lumitöiden yms. merkeissä ja ylipainoakin on, mutta ei minua migreenit eikä niskajumit vaivaa.

Taidatte vain olla kermaperseitä kaikki.

Edellinen kirjoittaja on oikeilla jäljillä. Vielä 40- ja 50- luvuillakin lähestulkoon kaikki ihmiset kävelivät huikeita matkoja ja tekivät raskaita töitä eikä se näkynyt mitenkään terveyttä ja pitkää ikää tuovana tekijänä. Ei ole myöskään vieläkään osoitettu, että fyysisessä työssä olevilla olisi etua päivittäisestä fyysisestä rasituksesta, pikemminkin päin vastoin. Nykyisin on valtavat teollisuuden- ja ammattialat joiden toimeentulo perustuu siihen että neuvotaan kuinka pitää syödä ja liikkua ja tarjotaan krääsää ja palveluja asiaan liittyen. Ei ihme että järjen ääni ja faktat vaimennetaan. No, jonkun verran tulee uutta perustutkimusta asiasta ja sen valossa liikunta on - yllätys yllätys - lyhentänyt hiirien elinikää.

Vierailija
154/328 |
21.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hirveä oksennus, 137. Aika moni haluaisi liikkua enemmän, mutta realiteetit estävät. Osaa taas ei kiinnosta ja osa onnistuu liikkumaan riittävästi. Ja ihminen ei ole stabiilisti samassa ryhmässä läpi koko elämänsä.

Ja mitä siihen jonkun ehdottamaan 2h treeeni molempina vkonloppupvinä tulee niin jos lapset ovat arkivkon hoidossa niin eikö niiden lasten kanssa olisi tärkeä olla viikonloppuna eikä kadota omiin harrastuksiin? Mikä on lapsen funktio tuollaisessa perheessä? Huonekalu tai koriste-esine kunnes kasvaa kodinkoneeksi?

No onpas kauhea katoaminen jos menee tunniksi, pariksi omiin menoihinsa :) Jos lapset ovat vielä pieniä, se voi osua jopa päikkärien aikaan.

No kaikki eivät esimerkiksi asu kaupungissa salien ym. läheisyydessä. Jos itse haluaisin salille, menisi matkoihin minimissään 45 min suuntaansa. Lähin uimahalli on puolen tunnin matkan päässä. Kun tulet neljältä kotiin ja syöt perheen kanssa, niin eipä siinä sitten paljoa enää aikaa jäänytkään, jos lähdet salille. Alakoululainen valmistautuu kotiin palatessa nukkumaan, olipas mukava ilta yhdessä koko perheen kanssa... Talvella pitäisi vielä vähän lämmittää takkoja iltaisin, jos ei halua konkurssia sähkölaskun muodossa. Loppuu tunnit illasta kesken.

Kaikkien elämä ei ole samanlaista kuin näiden kaupunkilaisten salikävijöiden. Kaikkia ei liikunta kiinnosta, sanoo suositukset mitä hyvänsä.

Jos perheen perustaa, niin olisi kai ihan mukavaa viettää sen kanssa aikaakin?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
155/328 |
21.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos en saa harrastaa liikuntaa, kärsin niin pahoista niska- ym. jumeista ja sen myötä migreeneistä, etten ainakaan pysty kunnolla suoriutumaan perhe- ja työvelvoitteista. Eli liikunnasta luopuminen ei ole vaihtoehto. Ap

Eikö ole mahdollista, että teet kotijumppaa? Sovitte, että sulla on oma rauha vaikka puoli tuntia.

Oikeastihan suurin osa siitä liikuntaharrastukseen menevästä ajasta on muuta kuin liikuntaa. Se aika menee siirtymiin, pukemiseen ja riisumiseen. Sen varsinaisen liikunnan voi aivan hyvin suorittaa kotonakin. Jos harvalla nyt onkaan sitä kahta tuntia illasta aikaa omalle harrastukselle, niin sen puoli tuntia voi varmasti irroittaa vaikka joka päivälle.

KOMPPAAN! Näin minä teen 3-4krt/vko. 1-2h omaa aikaa, käytän painoja jne ja välillä aerobista. Tulos ei eroa salista tai ryhmäliikunnasta. Mies tukee kun hoitaa lapset sillä välin. Toki sama toisinpäin.

Haluan omaa aikaa poissa kotoa. Ja kuten joku sanoi, vetävät liikkeet jäävät kotitreenissä pois kun emme omista tankoa ja levypainoja. Leuanvetotanko onneksi on. Ap

Vierailija
156/328 |
21.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Urpot vastaukset jatkuvat edelleen. Huomaan oloissani, kun raskas treeni jää pois. En halua sitä jumista ja väsynyttä oloa. Ap

Vierailija
157/328 |
21.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka en oikein tykkää ap:n tyylistä kirjoittaa ja vastata kritiikkiin, niin täytyy kyllä sanoa, että ihmiset ovat aivan helvetin vieraantuneita kropan normaaleista tarpeista ja liikunnan positiivisista vaikutuksista terveyteen, jos parin kävelylenkkiä ja muutaman venytyksen työpäivän lomassa pitäisi riittää pitämään kunnossa istumatyöläisen tuki- ja liikuntaelimistön, päästä puhumattakaan. Ilmankos suomalaisissa on todella paljon porukkaa, joiden lihaskunto on huono tai surkea, ihan tutkitusti. Vanhukset kompuroivat ja kaatuilevat, koska kroppaa tasapainossa pitävää lihasmassaa ei ole, läskiä enintään. Äidit eivät meinaa palautua raskauksista ollenkaan ja arkisten vähäistäkään voimaa vaativien askareiden hoitaminen tuntuu raskaalta. Hartiat ovat jumissa, selät prakaavat, päätä särkee ja pierettää. Tuki- ja liikuntaelimistön vaivat ovat yksi suurimmista sairauslomien syistä, vaikka olisivat monesti ehkäistävissä sillä, että kroppa olisi siinä kunnossa, ettei työnteko johtaisi vammoihin. Liikunta ehkäisee ja hoitaa tutkitusti myös uusinta kansansairauttamme, masennusta, ja lievittää kipu- ja ahdistustiloja. Lapsetkin liikkuvat hälyttävän vähän - ihan hyvä, jos ap saisi esimerkillään opetettua liikunnallista elämäntapaa lapsilleenkin. 

Voitte yrittää sulkea silmänne ihan rauhassa, mutta kyllä terveyden ylläpitoon tarvitaan aivan minimissään pari tuntia hikiliikuntaa ja pari tuntia rauhallisempaa kestävyysliikuntaa viikossa. Jos kaikki matkat liikutaan autolla ja työssä lähinnä istuskellaan, niin tuohon vielä pari tuntia lisää. Lihashuoltoa unohtamatta. Pari kertaa viikossa pitäisi tehdä lihaskuntoa (joko kehonpainolla hyvällä tekniikalla ja vaatimustasoa nostaen tai sitten lisäpainoin esim salilla, jumppatuntien painojen heiluttaminen ei monesti riitä) meistä AIVAN JOKAISEN, koska hyvä lihaskunto on se, jolla selät ja niskat pysyvät vetreinä ja jolla vanhakin jaksaa porskuttaa. Kovalla aerobisella treenillä taas ehkäistään sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia, joihin suomalaiset yleisimmin kuolevat. Tällaiset liikuntamäärät eivät ole todellisuuspakoa, vaan nimenomaan todellisuuden kohtaamista. Ihminen on luotu liikkumaan monipuolisesti, kiipeilemään, kantamaan taakkoja, juoksemaan, kykkimään ja touhuamaan, ei istumaan päätteen ääressä 40h/vko + vapaa-ajan tietokoneen ja tv:n töllötys. 

Kyllä, riittävän liikunnansaannin turvaaminen ruuhkavuosina on vaikeaa. Siksihän suomalaisista suurin osa liikkuu aivan liian vähän ja liian yksipuolisesti - sitä ei uskota, että kevyt kävely ja pyöräily eivät riitä. Puutarhatyöt, joiden lomassa liikutellaan vähän painavampaa multasäkkiä viidesti kesän aikana ja viiden litran kastelukannua silloin tällöin, eivät riitä. Se, että työpäivän aikana on jaloillaan ja tekee jotain monotonista liikettä, ei riitä - silloin juuri mm. keskivartalon lihasten kunto on erityisen tärkeää, jottei tule rasitusvammoja. 

Aloittajan tavoitteet eivät mielestäni ole itsekkäitä, vaan on lapsille ja puolisollekin eduksi, että perheen äiti voi hyvin ja on sitä kautta jaksavampi. Toisaalta perhe on hankittu, joten liikuntaa on opeteltava harrastamaan perheen ehdoilla. Ainakin pienempien lasten kanssa matalasykkeistä liikuntaa on helppo harrastaa - lähtee vain ulos ja luontoon lasten kanssa. Siinä lomassa voi vaikka vähän venytellä ja pyöritellä hartioita vetreämmiksi, kun lapset pysähtyvät ihmettelemään jotain polunposkesta löytämäänsä. Hyvää intervallitreeniä saa pulkkamäessä - kiskoo lapsen pulkassa mäkeä ylös täysillä ja hölköttelee sitten mäen alas samalla kun lapsi laskee sen pulkalla. Lapsen voi myös haastaa juoksukilpailuun mäen laelle, jotta hänkin saa liikuntaa. Hiihto ja luistelu ovat myös hyviä kevyitä lajeja, joita voi harrastaa lasten kanssa, ja samalla tulee yhdessäoloa ja lapsillekin raitista ilmaa ja liikuntaa. Mikäli mahdollista, työmatkoihin kannattaa panostaa ja välttää autoilua. Jo se, että liikkuu julkisilla, tuottaa edes jonkin verran askeleita. Pyöräily vaikka juna-asemalle tai sitten ihan työpaikalle saakka on hyvä ajatus - itse hommasin nopean cyclocross-pyörän, ja nyt saan työmatkoista tehtyä ihan kunnon treenikertoja. Jos lapsi on vaunuikäinen, voi lähteä vaunulenkille, josta osa tai koko lenkki juosten (juoksuvaunut helpottaa). Kesällä lasten kanssa voi käydä pyöräilemässä. Uinti uimahallissa ja luonnonvesissä on hyvää selkä- ja hartiatreeniä. Jos onnistuu, kauppakassit voi tuoda kävellen kotiin. Mahdollisimman paljon liikuntaa arjen normaalien toimintojen yhteydessä. 

Kuntosalitreeni on kuitenkin hyvä pitää mukana - se ei oikealla tekniikalla tehtynä ja kehoa kuunnellen todellakaan pahenna migreeniä, kuten joku väitti, vaan ehkäisee sitä. Usein migreenissä on myös tension neck -komponenttia mukana, jolloin lihasharjoittelu ja -huolto on paras hoitokeino. Välillä tilanne kuitenkin on sellainen, ettei salille pääse. Sille ei mitään voi. Kannattaa hommata kotiin pari eripainoista kahvakuulaa - toinen 20 tai 24kg. Lisäksi käsipainot, joiden painoa saa säädeltyä levyjä vaihtelemalla. Pari erilaista vastuskuminauhaa. Näillä saa jo hyvin treenattua käsivarret, olkapäät, yläselän ja hienosäädettyä rintatreeniä. Ihan hyvät askelkyykkyharjoituksetkin irtoaa. Lantionnostoja voi tehdä myös, ja vaikeuttaa pitämällä jalkoja foam rollerin päällä. Mukaan vielä hyvät kehonpainoliikkeet - dipit, leuanvedot jos mahdollista, yhden jalan kyykyt ja punnerrukset sekä erilaiset lankkuvariaatiot - niin koko kehon raskas treeni on tehtävissä. Kun ottaa vielä cirquitina, niin hiki lentää varmasti! Eikä treenin tarvitse kestää kuin 30-45min. Kehonhuolto on hyvin myös tehtävissä kotona, foam roller ja perus pilatesliikkeet sekä dynaamiset venytykset, niin kroppa pysyy venyvänä. Vastuskuminauhat ovat myös erinomainen väline kevyemmän niskajumeja helpottavan niska- ja hartiaharjoittelun tekoon. Sellainen kannattaa olla töissäkin mukana, niin alkavan jumin saa avattua vaikka kesken päivän. 

Liikuntahetket kannattaa laittaa vaikka keittiön seinälle treenikalenteriin, ja lasten kanssa sovitaan, että äitiä ei treenihetkien aikana häiritä. Helpointa tietty on, jos treeni tehdään joko aamulla ennen lasten heräämistä tai illalla lasten nukkumaanmenoajan jälkeen. Ei pidä olla liian ankara itselleen - kyllä sen salitreenin voi joskus korvata lumisodalla lasten kanssa. Toisaalta ymmärrän hyvin, ettei lipsuminenkaan kiinnosta, itsellenikin selkävikaisena sali- tai muu kunnon lihastreeni on täysi elinehto, en pärjää muuten. 

Tämän päivän kaatuilevat vanhukset ovat syntyneet20-, 30- ja 40-luvuilla. Silloin ei pahemmin intervallijuoksuja harjoitettu lasten kanssa pulkkamäissä, kun piti perheelle tuoda leipää pöytään peltoja hevosen kanssa kyntäen tai erittäin raskaissa tehdastöissä. Samat sukupolvet ovat juuri niitä sydän- ja verisuonitauteihin tuupertuvia. Ei heillä ollut aikaa leikkiä urheiluharrastusten kanssa.

Itse ihmettelen, kuinka liikuntaa harrastavat valittavat eniten kaikenmaailman lihasjumeja ym. Itse en harrasta muuta kuin arkiliikuntaa polttopuiden kaatamisen, lumitöiden yms. merkeissä ja ylipainoakin on, mutta ei minua migreenit eikä niskajumit vaivaa.

Taidatte vain olla kermaperseitä kaikki.

Edellinen kirjoittaja on oikeilla jäljillä. Vielä 40- ja 50- luvuillakin lähestulkoon kaikki ihmiset kävelivät huikeita matkoja ja tekivät raskaita töitä eikä se näkynyt mitenkään terveyttä ja pitkää ikää tuovana tekijänä. Ei ole myöskään vieläkään osoitettu, että fyysisessä työssä olevilla olisi etua päivittäisestä fyysisestä rasituksesta, pikemminkin päin vastoin. Nykyisin on valtavat teollisuuden- ja ammattialat joiden toimeentulo perustuu siihen että neuvotaan kuinka pitää syödä ja liikkua ja tarjotaan krääsää ja palveluja asiaan liittyen. Ei ihme että järjen ääni ja faktat vaimennetaan. No, jonkun verran tulee uutta perustutkimusta asiasta ja sen valossa liikunta on - yllätys yllätys - lyhentänyt hiirien elinikää.

Juurikin näin. Suuret ikäluokat ja heidän vanhempansa rikkoivat kroppansa raskailla fyysisillä töillä. Liikunta ja fyysisyys töiden muodossa eivät todellakaan tuoneet terveyttä lisää, vaan kipuja ja kolotuksia neljästäkympistä eteenpäin, jolloin keho oli piiskattu loppuun.

Ne on nämä kynäniskat, jotka avaruusaluksia muistuttavissa liikuntavälineissään puhisevat muodikkaissa treeniasuissaan ovat kuitenkin pahimpia valittajia, kuinka "paikat on ihan jumissa". Kumma juttu, luulisi, että moisella panostuksella ei olisi ikinä mitään vaivoja. Lisäravinteita, juomia ja lihashuoltoja harrastetaan, niin kuvittelisi, että kroppa ja mieli olisi loistavassa kunnossa. Siltä se ei kuitenkaan kuulosta.

Liikunta- ja ravitsemusfasistit ovat ihan oma ryhmänsä, joka yrittää painostaa kaikkia samanlaiseen pöljyyteen. 

Vierailija
158/328 |
21.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos en saa harrastaa liikuntaa, kärsin niin pahoista niska- ym. jumeista ja sen myötä migreeneistä, etten ainakaan pysty kunnolla suoriutumaan perhe- ja työvelvoitteista. Eli liikunnasta luopuminen ei ole vaihtoehto. Ap

Eikö ole mahdollista, että teet kotijumppaa? Sovitte, että sulla on oma rauha vaikka puoli tuntia.

Oikeastihan suurin osa siitä liikuntaharrastukseen menevästä ajasta on muuta kuin liikuntaa. Se aika menee siirtymiin, pukemiseen ja riisumiseen. Sen varsinaisen liikunnan voi aivan hyvin suorittaa kotonakin. Jos harvalla nyt onkaan sitä kahta tuntia illasta aikaa omalle harrastukselle, niin sen puoli tuntia voi varmasti irroittaa vaikka joka päivälle.

KOMPPAAN! Näin minä teen 3-4krt/vko. 1-2h omaa aikaa, käytän painoja jne ja välillä aerobista. Tulos ei eroa salista tai ryhmäliikunnasta. Mies tukee kun hoitaa lapset sillä välin. Toki sama toisinpäin.

Haluan omaa aikaa poissa kotoa. Ja kuten joku sanoi, vetävät liikkeet jäävät kotitreenissä pois kun emme omista tankoa ja levypainoja. Leuanvetotanko onneksi on. Ap

Miksi olet perustanut perheen, kun haluat noin aktiivisesti ja epätoivon vimmalla pois perheesi seurasta? Omaa aikaa? Entäs lasten oikeus ja halu viettää aikaa vanhempiensa kanssa?

Vierailija
159/328 |
21.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuntuu ap.n ongelmat olevan lähinnä miehen ja lasten syytä. Mies ei anna tarpeeksi aikaa pois kotoa ja jos antaisikin, niin lasten takia ap sairastaa eikä voi treenata. Edelleen olen sitä mieltä, että ne vastustuskykyä heikentävät asiat pitäisi korjata ensimmäisenä. Ap ei tosin ole siihen kommentoinut mitään, tuskin kommentoikaan kun vika on muissa.

Vierailija
160/328 |
21.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos en saa harrastaa liikuntaa, kärsin niin pahoista niska- ym. jumeista ja sen myötä migreeneistä, etten ainakaan pysty kunnolla suoriutumaan perhe- ja työvelvoitteista. Eli liikunnasta luopuminen ei ole vaihtoehto. Ap

Eikö ole mahdollista, että teet kotijumppaa? Sovitte, että sulla on oma rauha vaikka puoli tuntia.

Oikeastihan suurin osa siitä liikuntaharrastukseen menevästä ajasta on muuta kuin liikuntaa. Se aika menee siirtymiin, pukemiseen ja riisumiseen. Sen varsinaisen liikunnan voi aivan hyvin suorittaa kotonakin. Jos harvalla nyt onkaan sitä kahta tuntia illasta aikaa omalle harrastukselle, niin sen puoli tuntia voi varmasti irroittaa vaikka joka päivälle.

KOMPPAAN! Näin minä teen 3-4krt/vko. 1-2h omaa aikaa, käytän painoja jne ja välillä aerobista. Tulos ei eroa salista tai ryhmäliikunnasta. Mies tukee kun hoitaa lapset sillä välin. Toki sama toisinpäin.

Haluan omaa aikaa poissa kotoa. Ja kuten joku sanoi, vetävät liikkeet jäävät kotitreenissä pois kun emme omista tankoa ja levypainoja. Leuanvetotanko onneksi on. Ap

Miksi olet perustanut perheen, kun haluat noin aktiivisesti ja epätoivon vimmalla pois perheesi seurasta? Omaa aikaa? Entäs lasten oikeus ja halu viettää aikaa vanhempiensa kanssa?

Ihan oikeasti olet sitä mieltä, ettei äidillä ole oikeutta viettää muutamaa tuntia viikossa poissa kotoa jolloin isä on lasten kanssa? Ap