Perheen, työn ja itsestä huolehtimisen (liikuntaharrastus) yhteensovittaminen ei tunnu onnistuvan ja koko ajan stressaa!

Sunnuntaina kalenteri auki ja sinne koko viikon menot. Sitten vaan teet niinku siellä lukee. Miehen kanssa yhdessä tietty sumplitte.

Vierailija kirjoitti:

Ota laskutoimituksissa huomioon että sun puoliso on ihan yhtäoikeutettu olemaan saman tuntimäärän pois kotoa.Jos sanoo ettei halua, mieti miksi.Oletko syyllistänyt työntämällä omaa migreeniäsi liikaa esiin

Minusta kyllä tulee enemmin huomioida se että parisuhteessakin ihmiset on yksilöitä. Voidakseen hyvin toinen tarvitsee esim. liikuntaa enemmän kuin toinen. Toista saattaa kiinnostaa enemmän olla kotona toisen tarvitessa sitä että pääsee esim. salille. Ei siitä kannata syyllistyä eikä syyllistää.

Toki jos aika on kortilla kannattaa yhdessä tarkasti miettiä miten sen kortilla olevan ajan jakaa siten että kumpikin voi olla yhtätyytyväinen.

Vierailija kirjoitti:

Jos en saa harrastaa liikuntaa, kärsin niin pahoista niska- ym. jumeista ja sen myötä migreeneistä, etten ainakaan pysty kunnolla suoriutumaan perhe- ja työvelvoitteista. Eli liikunnasta luopuminen ei ole vaihtoehto. Ap

No, sitten sä etsit ratkaisun.

Esim. Lenkkarit odottamassa, että ehti kun tilanne, niin menet.

Tai järjestät niin, että pääset..aamulla, illalla? Kaveri? Hoitovastuu kaverilla vähän aikaa ja sit sulla?

Kuntosalikortti. Salille, kun lapset nukkumassa j ja mies kotona.

Onpas tämä ketju tosiaan mammutiksi paisunut 😳

Olen saanut ajatuksia selkiytettyä sen verran, että muutin viikko-ohjelmaa vieläkin simppelimmäksi ja nyt siihen kuuluu aina vain kaksi salia viikossa tiettyinä päivinä ja kehonhuoltoa mielellään joka ilta edes 15min. Aerobinen tulkoon nyt vain arkiliikuntana lasten kanssa ja muuten tilanteen mukaan. Kuntopyörää epäsäännöllisesti jos sopiva sauma tulee. Jos millään en joskus pääse salille, koitan kestää ja treenata sitten kotona jos edes se olisi mahdollista. Ja jos olen kipeä, en treenaa vaan juon viiniä (vastaa jonkin tutkimuksen mukaan salitreeniä) 😝 Ap

Vierailija kirjoitti:

Onpas tämä ketju tosiaan mammutiksi paisunut 😳

Olen saanut ajatuksia selkiytettyä sen verran, että muutin viikko-ohjelmaa vieläkin simppelimmäksi ja nyt siihen kuuluu aina vain kaksi salia viikossa tiettyinä päivinä ja kehonhuoltoa mielellään joka ilta edes 15min. Aerobinen tulkoon nyt vain arkiliikuntana lasten kanssa ja muuten tilanteen mukaan. Kuntopyörää epäsäännöllisesti jos sopiva sauma tulee. Jos millään en joskus pääse salille, koitan kestää ja treenata sitten kotona jos edes se olisi mahdollista. Ja jos olen kipeä, en treenaa vaan juon viiniä (vastaa jonkin tutkimuksen mukaan salitreeniä) 😝 Ap

Jos haluaa myös pysyä timmissä kunnossa kannattaa ehkä siihen viinin litkimiseen yhdistää treenin vaikka seksin harrastamisen muodossa.

"5. Voit ottaa tuplatreenin

Kotona voit treenata multitaskaten: nauti viinistä JA seksistä. Viinihän sopivassa määrin nautittuna lisää alttiutta harrastaa seksiä – ja seksi taas on tunnetusti hyvää aerobista treeniä, kuluttaa kaloreita, treenaa lantionpohjanlihaksia, vähentää stressiä ja sairastumistä plus voittaa hauskuudessaan kahvakuulan kanssa painimisen."

samalla vältät myös tauteja

"7. Vältät myös flunssan

Kuntosalien ovenkahvat, laitteet, vesihanat – täynnä bakteereja ja viruksia.  (Sama juttu muuten työpaikan ovenkahvojen kanssa.) Ne onkin helppo vaihtaa punaviinin antioksidantteihin. Ja antioksidantit, ne suojaavat sinua flunssalta." http://www.menaiset.fi/artikkeli/hyva_olo/ravinto/nain_saat_salitreenin_hyodyt_juomalla_punaviinia

Jos minä saisin yksin asiasta päättää, seksiä olisi joka päivä. Mutta kun ilmeisesti miehenkin toiveet tulee ottaa huomioon, ihan joka päivä ei onnista. Toki sitten sooloillen... Ap

Vierailija kirjoitti:

Jos minä saisin yksin asiasta päättää, seksiä olisi joka päivä. Mutta kun ilmeisesti miehenkin toiveet tulee ottaa huomioon, ihan joka päivä ei onnista. Toki sitten sooloillen... Ap

Sanot vain miehelle että nyt treenataan tai lähdet salille (tai mahdollisesti treenaamaan muualle).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos minä saisin yksin asiasta päättää, seksiä olisi joka päivä. Mutta kun ilmeisesti miehenkin toiveet tulee ottaa huomioon, ihan joka päivä ei onnista. Toki sitten sooloillen... Ap

Sanot vain miehelle että nyt treenataan tai lähdet salille (tai mahdollisesti treenaamaan muualle).

Painostaminen ja uhkailuhan se parhaiten toisen seksihaluja lisää...Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos minä saisin yksin asiasta päättää, seksiä olisi joka päivä. Mutta kun ilmeisesti miehenkin toiveet tulee ottaa huomioon, ihan joka päivä ei onnista. Toki sitten sooloillen... Ap

Sanot vain miehelle että nyt treenataan tai lähdet salille (tai mahdollisesti treenaamaan muualle).

Jos viini treeni-iltoja on riittävästi voi olla että muualle treeneihin menemistä ei edes tarvi mainostaa, koska mies on jo ehtinyt itsekin lähteä parisuhteesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos minä saisin yksin asiasta päättää, seksiä olisi joka päivä. Mutta kun ilmeisesti miehenkin toiveet tulee ottaa huomioon, ihan joka päivä ei onnista. Toki sitten sooloillen... Ap

Sanot vain miehelle että nyt treenataan tai lähdet salille (tai mahdollisesti treenaamaan muualle).

Painostaminen ja uhkailuhan se parhaiten toisen seksihaluja lisää...Ap

Tuskin sitä punaviinitreenin jälkeen muistaa....

KARSI.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos en saa harrastaa liikuntaa, kärsin niin pahoista niska- ym. jumeista ja sen myötä migreeneistä, etten ainakaan pysty kunnolla suoriutumaan perhe- ja työvelvoitteista. Eli liikunnasta luopuminen ei ole vaihtoehto. Ap

Eikö ole mahdollista, että teet kotijumppaa? Sovitte, että sulla on oma rauha vaikka puoli tuntia.

Oikeastihan suurin osa siitä liikuntaharrastukseen menevästä ajasta on muuta kuin liikuntaa. Se aika menee siirtymiin, pukemiseen ja riisumiseen. Sen varsinaisen liikunnan voi aivan hyvin suorittaa kotonakin. Jos harvalla nyt onkaan sitä kahta tuntia illasta aikaa omalle harrastukselle, niin sen puoli tuntia voi varmasti irroittaa vaikka joka päivälle.

Voin ja pääsisin kyllä salillekin pari kertaa viikossa (mies katsoo lapsia), jos en olisi koko ajan kipeä! Mua vain ahdistaa yrittää keskittyä kotona treenaamiseen. Kai siitä on pakko yrittää päästä yli ja koittaa tehdä vaikka jotain kahvakuulaa jo tänään kun nuorempi lapsi nukkuu päiväunia. Ongelma on siis tästä ajanpuutteesta tuleva ahdistus ja se, etten siksi saa organisoitua näitä asioita jämptisti niin, että kaikki hoituisi. Ap

Kahvakuula ei auta kipeisiin hartioihin.

Itse asiassa jos mies myös haluaisi seksiä joka päivä, mulla ei olisi läheskään niin paljon ulkonäköpaineita. Mutta koska ei halua, niitä on ja tämä on tilanne, että senkin takia treenien väliin jääminen ahdistaa. Ap

Vierailija kirjoitti:

Itse asiassa jos mies myös haluaisi seksiä joka päivä, mulla ei olisi läheskään niin paljon ulkonäköpaineita. Mutta koska ei halua, niitä on ja tämä on tilanne, että senkin takia treenien väliin jääminen ahdistaa. Ap

Viinitreeni todennäköisest auttaisi ulkonäköpaineisiin paremmin kuin salitreeni... ja jos kerran viini parantaa myös halukkuutta ei muutakuin suosittelet miehellekin treeniä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse asiassa jos mies myös haluaisi seksiä joka päivä, mulla ei olisi läheskään niin paljon ulkonäköpaineita. Mutta koska ei halua, niitä on ja tämä on tilanne, että senkin takia treenien väliin jääminen ahdistaa. Ap

Viinitreeni todennäköisest auttaisi ulkonäköpaineisiin paremmin kuin salitreeni... ja jos kerran viini parantaa myös halukkuutta ei muutakuin suosittelet miehellekin treeniä.

Mies ei tykkää viinistä! Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse asiassa jos mies myös haluaisi seksiä joka päivä, mulla ei olisi läheskään niin paljon ulkonäköpaineita. Mutta koska ei halua, niitä on ja tämä on tilanne, että senkin takia treenien väliin jääminen ahdistaa. Ap

Viinitreeni todennäköisest auttaisi ulkonäköpaineisiin paremmin kuin salitreeni... ja jos kerran viini parantaa myös halukkuutta ei muutakuin suosittelet miehellekin treeniä.

Mies ei tykkää viinistä! Ap

Parin-kolmen viinitreeni kierroksen jälkeen se varmaakin lisää vaan sisua tehdä vielä ainakin yksi kierros.

Kahden pienen lapsen äitinä i feel you! En väitä, että itse treenaisin niin usein ja paljon kun olisi tarpeen, mutta mulla olisi ehkä kuitenkin pari vinkkiä... 

1. Hyötyliikunta ja käsi/jalkapainot. Siivotessa yms, laitan käsiin ja jalkoihin painot. Ulkona ollessani käytän aina rappusia hissien yms sijaan ja pyrin muutoinkin kävelemään tosi reippaasti. Yritän myös leikkiä liikunnallisia leikkejä lasten kanssa (nostelen heitä, juostaan karkuun, tanssitaan).

2. Kerran viikossa salille. Tiedän, ettei tästä ehkä ole varsinaisesti mitään hyötyä, mutta olen melkoisen tunnollisesti raivannut joka keskiviikko itselleni yhden tunnin salilla käymiseen (salille on kävellen matkaa alle 5min, eli siirtymisiin ei kulu aikaa ja vaihdan liikuntavaatteet päälle jo kotona). Salilla siis vain nostelen painoja. Koen, että tästä rutiinista on myöhemmin hyötyä kun aikaa löytyy esim kahdelle salikäynnille viikossa.

3. Kotijumppa. Tämä vaatii aika paljon itsekuria, mutta itse otan joka kuukaudelle netistä jonkun "haasteen", jossa on joka päivälle laitettu mikä määrä esim kyykkäyksiä tai vatsalihaksia on tehtävä. Nämä eivät viel paljoa aikaa ja koen että ehkä niistä on jopa jotain hyötyä?

Tiedän, että kunnon aerobista liikuntaa ei juurikaan ole. Kävisin mielelläni juoksemassa tai kävelyillä, mutta aika on niin rajallista. Kestävyyskuntoni on varmasti aivan pohjalukemissa, mutta koen itseni kuitenkin tarpeeksi energiseksi tällä liikuntamäärällä. Tärkeää on varmasti myös olla lihoamatta! Itse olen taipuvainen mässäilyyn stressin keskellä, mutta tiedostan tämän nykyään hyvin ja olen onnistunut pitämään painon hyvissä lukemissa. 

Viikossa on 168 tuntia, nukkumiseen siitä kuluu n. 56 tuntia, töihin n. 40 tuntia, työmatkoihin yms. 5 tuntia, kotitöihin ehkä 14 tuntia. Jäljelle jää 53 tuntia, jos siitä käyttäisi liikuntaan vaikkapa 4 tuntia, perheelle ym. jää vielä 49 tuntia.

Vierailija kirjoitti:

Kahden pienen lapsen äitinä i feel you! En väitä, että itse treenaisin niin usein ja paljon kun olisi tarpeen, mutta mulla olisi ehkä kuitenkin pari vinkkiä... 

1. Hyötyliikunta ja käsi/jalkapainot. Siivotessa yms, laitan käsiin ja jalkoihin painot. Ulkona ollessani käytän aina rappusia hissien yms sijaan ja pyrin muutoinkin kävelemään tosi reippaasti. Yritän myös leikkiä liikunnallisia leikkejä lasten kanssa (nostelen heitä, juostaan karkuun, tanssitaan).

2. Kerran viikossa salille. Tiedän, ettei tästä ehkä ole varsinaisesti mitään hyötyä, mutta olen melkoisen tunnollisesti raivannut joka keskiviikko itselleni yhden tunnin salilla käymiseen (salille on kävellen matkaa alle 5min, eli siirtymisiin ei kulu aikaa ja vaihdan liikuntavaatteet päälle jo kotona). Salilla siis vain nostelen painoja. Koen, että tästä rutiinista on myöhemmin hyötyä kun aikaa löytyy esim kahdelle salikäynnille viikossa.

3. Kotijumppa. Tämä vaatii aika paljon itsekuria, mutta itse otan joka kuukaudelle netistä jonkun "haasteen", jossa on joka päivälle laitettu mikä määrä esim kyykkäyksiä tai vatsalihaksia on tehtävä. Nämä eivät viel paljoa aikaa ja koen että ehkä niistä on jopa jotain hyötyä?

Tiedän, että kunnon aerobista liikuntaa ei juurikaan ole. Kävisin mielelläni juoksemassa tai kävelyillä, mutta aika on niin rajallista. Kestävyyskuntoni on varmasti aivan pohjalukemissa, mutta koen itseni kuitenkin tarpeeksi energiseksi tällä liikuntamäärällä. Tärkeää on varmasti myös olla lihoamatta! Itse olen taipuvainen mässäilyyn stressin keskellä, mutta tiedostan tämän nykyään hyvin ja olen onnistunut pitämään painon hyvissä lukemissa. 

Kyllä siitä yhdestäkin salikerrasta viikossa on se hyöty, että voimatasot pysyvät edes lähes ennallaan, kehitystä ei kyllä tule. Minä en jaksa psyykkisesti sitä, että joka hetki pyrkisin arjessa yhdistämään liikunnan ja ärsyttävät kotityöt eli tekemään niistä entistä ärsyttävämpiä..ja suorastaan vihaan kaikkia netin "haasteita", jossa keskitytään vain johonkin yhteen liikkeeseen jota tehdään tyyliin 100 päivässä 😫

Mulla ei ole itsekuria eikä mielenkiintoa sellaisiin, ne eivät lisää kokonaisvaltaista hyvinvointia ja kehittymistä mitenkään.

Mun tulee liikuttua arjessa automaattisesti siksikin, että ei ole autoa, jo jokainen kauppareissu on liikuntasuoritus. Mutta ei sekään riitä kehittämään kestävyyskuntoa, joka on niin ikään ihan paska. Silti käytän ennemmin kaiken mahdollisen ajan lihaskuntoon ja kehonhuoltoon kuin kestävyystreeniin, koska lihaskunto näkyy päälle ja siten parantaa minäkuvaani (tilanteessa jossa mies ei halua joka tai edes joka toinen päivä seksiä, no ehkä panostaisin silti lähinnä vain lihaskuntoon, vaikka haluaisikin...koska koen sen mielekkäämpänä liikuntamuotona.

Varmasti en liho, en kestäisi itseäni lihavana ollenkaan.

Ap

Huh huh. Ihminen menee jumiin, jos ei pääse harjoittelemaan isoilla painoilla nimenomaan pois kotoa ja sitten on väistämättä migreeni? Mikä siellä kuntosalin atmosfäärissä tekee niistä painoista paremmat kuin kotona? Oikeasti olet nyt jumittunut tuohon hokemaan "minulla on oikeus", etkä edes yritä etsiä vaihtoehtoisia ratkaisuja, jotka voisivat tehdä sinunkin elämästäsi kivempaa. Voisitko harrastaa liikuntaa lasten nukahdettua tai voisiko mies laittaa lapset joskus nukkumaan niin vaikka jo vähän ennen sitä? Muistan yhden äidin, joka oli minusta "aina" lasten kanssa eikä harrastanut liikuntaa. Vasta vuosia myöhemmin kuulin, että hän lähti joka ilta lenkille lasten nukahdettua yhdeksältä, mies oli silloin kotona. Tuskin se mieskään siitä niin hirveästi kärsi, kun ei nainen nyt puolilleöin juossut sentään. Ja sinun tapauksessasi ne salitreenit pari kertaa viikossa ovat siis ihan mahdolliset, kun vain olet terve. Se sairastelu taas on asia, joka aika usein vain kuuluu lapsiperhe-elämään ja voit uskoa, että moni muukin vanhempi luopuu sen takia monesta asiasta. Pikkaisen voisit miettiä sitäkin, että kyllähän ne lapsetkin kärsivät sairastelusta, eivät ne piruuttaan sairasta rääkätäkseen äitiään, joka ei voi toteuttaa oikeuksiaan. Ne tavoitteet tietyn kokoisista lihaksista voinet siirtää elämässä siihen aikaan, kun sairastelukierre teillä loppuu. Ei sillä lihasten koolla nyt varmaan ole lopulta paljon tekemistä terveyden ja hyvinvoinnin ja migreenin kanssa toisin kuin sellaisella kohtuullisella liikunnalla (vaikka hyötysellaisellakin). Oikeasti koeta ajatella vuosia eteenpäin, kun lapset muuttavat pois kotoa. Haluatko, että lapsesi muistavat sinut äitinä, joka hoki "minulla on oikeus" ja mittaili pakaralihaksiaan vai haluatko heidän muistavan sinut jostain muusta?