Elämäni suurin virhe oli antaa diagnosoida lapseni.

Kahden sivun ketju...voi elämä.

Hojks on koulupäivän aikana, jolloin luokalle on korvaavaa ohjelmaa sijaisen kanssa. Tottakai lapset huomaavat. ap

HOJKSit käydään opettajan ja vanhempien, mahdollisesti erityisopettajan kera, lapselta kysellään erikseen kantoja. Näin siksi, että lapsen taitojen syvempi ruotiminen pyritään aina tekemään ilman, että hänen itsensä sitä tarvitsee kuunnella. Hojkseja ei pääsääntöisesti tehdä koulupäivän aikana jo siksikin, että kahden opettajan irroittaminen jopa oppitunnin ajaksi ei onnistu.

Lapsen kanssa täytyy jopa yhdessä häneltä kysellen täyttää lomake sitä varten. Älä nyt viitsi puhua asioista joista et selvästi mitään tiedä! Lapselta esim. kysellään siellä hojks-palaverissa, että miltä on tuntunut, mikä aine sujuu hyvin, missä on parannettavaa, mitä voisit tehdä toisin jne. ap

Lasta en itseään ota KOSKAAN Hojksiin mukaan, koska se on turhaa heikkouksien ruodintaa lapsen korville.

Häneltä kysellään kannat ja täytetään HOJKSiin erikseen.

Jos lapsi on läsnä, vanhemmat harvoin puhuvat suoraan ongelmista, eikä ihme.

Jos teidän koulussanne toimitaan niin, että lapsi otetaan palaverin mukaan, puhu ihmeessä opettajan kanssa ja ehdota käytännön muuttamista. Toimii paljon paremmin.

lapsen läsnäoloa on vaadittu aina.

ap

Eikä tuo tietämäni mukaan yleensäkään ole käytäntönä.

Ylipäätänsä ihmettelen, koko tätä ap:n kuvailemaa tilannetta: palavereja pidetään ja tukisuunnitelmia tehdään, mutta sitten nuo suunnitelmat eivät konkretisoidu milläänlailla. (Ap:han on sanonut jo moneen kertaan, että hänen lapsensa ei ole saanut mitään tukea koulutyöskentelyyn.) Jokin ap:n tarinassa nyt mättää...

t. taas se sama erityislapsen äiti

minunkin lapsipuolellani oli lievä autistisen kehityshäiriön diagnoosi sisältäen aspergerpiirteitä, julkisella puolella tehty. Synnynnäinen häiriö yllättäen parantui, kun pääsi pois mielisairaan äitinsä luota. Valtaosa diagnooseista lienee oikeita ja käytännössä hyödyllisiä, mutta suttakin tulee välillä.

jolla on yhdellä tavalla.



AP:n lapsen koulu kuulostaa huonolta koululta.

Kahden sivun ketju...voi elämä.

Täällä saa käsittääkseni puhua mitä vain. Ja aihe sopii kyllä erittäin hyvin lapsiaiheisen lehden keskustelupalstalle.

59, mikä sinun diagnoosisi on? Tyhmyys?

Mutta koska sinä ilmeisesti olet viisas, niin kerropa, mikä KONKREETTINEN asia nyt sitten erottaa ap:n lapsen muista luokan lapsista siten, että häntä on alettu kiusata.

Pelkkä diagnoosi ei kiusamista aiheuta. Se, että selvästi erottuu toisista valitettavasti saattaa aiheuttaa. Ap:n mukaan hänen lapsensa ei kuitenkaan erotu muista mitenkään. Joten kerro sinä viisaana nyt viimein, mikä tuon kiusaamisen on laukaissut? Nuo pari kertaa vuodessa psykologisessa mielessä epäonnistuneella tavalla (=lapsi mukana) järjestetyt HOJKS:itko? Enpä usko.

Lasten ei anneta kehittyä omaa tahtia. Toki, myönnän, on lapsia, jotka tarvii erityistä tukea ja "leima otsaan" on pakollinen jatkon kannalta. Väitän, että useimmat erityisoppilaat on kuitenkin ihan normaaleja lapsia ja se erityisopetuspäätös on haitallinen.

59, mikä sinun diagnoosisi on? Tyhmyys?

Mutta koska sinä ilmeisesti olet viisas, niin kerropa, mikä KONKREETTINEN asia nyt sitten erottaa ap:n lapsen muista luokan lapsista siten, että häntä on alettu kiusata.

Pelkkä diagnoosi ei kiusamista aiheuta. Se, että selvästi erottuu toisista valitettavasti saattaa aiheuttaa. Ap:n mukaan hänen lapsensa ei kuitenkaan erotu muista mitenkään. Joten kerro sinä viisaana nyt viimein, mikä tuon kiusaamisen on laukaissut? Nuo pari kertaa vuodessa psykologisessa mielessä epäonnistuneella tavalla (=lapsi mukana) järjestetyt HOJKS:itko? Enpä usko.

Että kiusaamista ei ole ellei kiusatussa ole jotain vikaa? Pää pois sieltä perseestä nyt!

ja koulupsykologin arvion mukaan olevan sen tasoisia kielellisiä vaikeuksia, että tulee tarvitsemaan erityistä tukea (mm. tukiopetusta) niin paljon, että erityisopetuspäätös on tarpeen. Avustajaa ei ole koskaan ollut mahdollista saada... eipä sillä, että lapsi olisi tarvinnutkaan.

Todellisuus vain oli se, että lapsi pärjäsikin hyvin koulussa, osasi itse kompensoida sen heikon kielellisen osaamisen ja oppi esim. lukemaan ihan normaalisti ekaluokan aikana.

Mutta se erityisopetuspäätös on ja pysyy... ensi vuonna ensimmäinen mahdollisuus sen purkamiseen.

ap

Puhut koko ajan tuosta erityisopetuspäätöksestä, mutta silti sanot, ettei lapsesi ole saanut koulussa mitään tukitoimia.

Joten kerropa nyt, miten toimet, joita ei ole tehty, ovat mielestäsi leimanneet lastasi?

Vännetään rautalangasta: millä konkreettisella tavalla lapsesi erottuu muista luokkatovereistaan, jos hän Ei Saa Mitään Tukitoimia?

Joka lasten kielelle käännettynä tarkoittaa "outo ja huono". Ei siihen muuta tarvita. On mahdollista, että lapsi on itsekin kertonut jollekin luokkakaverille, että hänellä on adhd tms.

ap

Minunkin lapseni on erityislapsi (vaikea-asteinen verbaali dyspraksia lukee diagnoosissa), mutta hänen ystäviensä ja luokkakaveriensa kielelle käännettynä tuo ei tosiaankaan tarkoita, että hän olisi "outo ja huono". Taitavat lapset siellä teillä päin tarvita kipeästi asennekasvatusta? Tai ehkä tarkemminkin heidän vanhempansa, sillä kotoahan tuollaiset asenteet joiden mukaan erilainen = outo ja huono kumpuavat.

että "pelkkä diagnoosi ei aiheuta kiusaamista".



Minusta koko koulu kiusaa lasta, koska jo nuo palaverit on lapsen kiusaamista.

Ja pelkällä minun pyynnölläni sain lapsille lähetteet kunnalliseen puheterapiaan. 42

Ja mistä sait?

Oikeasti pitkäkestoista puheterapiaa ei Helsingissä saa ilman diagnoosia julkiselta puolelta. Kela ei korvaa edes kaikkia diagnoosin saaneiden terapioita, vaan ne tulevat sieltä herkästi bumerangina takaisin.

Miten käytännössä diagnoosi puretaan?

..pidäkään paikkaansa! En käsitä tämmöistä hössöttämistä ollenkaan; diagnoosit saa kyllä purettua, jos lapsi ei täytä kriteerejä enää. Mutta kaikki ongelmat eivät näy vanhemmillekaan...meidän lapsella ne näkyvät ryhmätilanteissa, joissa hänellä ei ole koko ajan aikuista tukemassa. Jossen olisi itse nähnyt lapsen ongelmia toiminnanohjauksessa jne., en uskoisi sanaakaan mitä ryhmän opettaja minulle on kertonut lapsestani.

ap

Panen sen tähän uudelleen:

"Erityisopetuspäätöksen purkamiseen ei välttämättä tarvita asiantuntijalausuntoa vaan se tehdään yhteistyössä koulun ja huoltajien kanssa. Koulu liittää hakemukseen opettajan/erityisopettajan kirjalliset perustelut siirrolle yleisopetukseen. Erityisopetussiirron purkamista haetaan lomakkeella, jossa on huoltajien allekirjoitukset.

Yksittäisten oppiaineiden yksilöllistämistä koskevat erityisopetuspäätökset tekee koulun rehtori. Päätöksen perustana on asiantuntijalausunto sekä huoltajien suostumus. Päätös on tehtävä jokaisesta oppiaineesta erikseen. Päätöksestä pitää lähettää tieto kouluvirastoon. Useamman kuin kolmen oppiaineen yksilöllistäminen vaatii opetuspäällikön luvan.

Erityisopetukseen siirretylle oppilaalle tehdään HOJKS yhteistyössä huoltajien kanssa. HOJKSin laatii luokanopettaja/aineenopettaja yhteistyössä erityisopettajan kanssa. HOJKS laaditaan vuosittain ja päätöksen siitä tekee kyseisen koulun rehtori. HOJKSin etusivusta lähetetään kopio kouluvirastoon."

Miten käytännössä diagnoosi puretaan?

..pidäkään paikkaansa! En käsitä tämmöistä hössöttämistä ollenkaan; diagnoosit saa kyllä purettua, jos lapsi ei täytä kriteerejä enää. Mutta kaikki ongelmat eivät näy vanhemmillekaan...meidän lapsella ne näkyvät ryhmätilanteissa, joissa hänellä ei ole koko ajan aikuista tukemassa. Jossen olisi itse nähnyt lapsen ongelmia toiminnanohjauksessa jne., en uskoisi sanaakaan mitä ryhmän opettaja minulle on kertonut lapsestani.

ap

Panen sen tähän uudelleen:

"Erityisopetuspäätöksen purkamiseen ei välttämättä tarvita asiantuntijalausuntoa vaan se tehdään yhteistyössä koulun ja huoltajien kanssa. Koulu liittää hakemukseen opettajan/erityisopettajan kirjalliset perustelut siirrolle yleisopetukseen. Erityisopetussiirron purkamista haetaan lomakkeella, jossa on huoltajien allekirjoitukset.

Yksittäisten oppiaineiden yksilöllistämistä koskevat erityisopetuspäätökset tekee koulun rehtori. Päätöksen perustana on asiantuntijalausunto sekä huoltajien suostumus. Päätös on tehtävä jokaisesta oppiaineesta erikseen. Päätöksestä pitää lähettää tieto kouluvirastoon. Useamman kuin kolmen oppiaineen yksilöllistäminen vaatii opetuspäällikön luvan.

Erityisopetukseen siirretylle oppilaalle tehdään HOJKS yhteistyössä huoltajien kanssa. HOJKSin laatii luokanopettaja/aineenopettaja yhteistyössä erityisopettajan kanssa. HOJKS laaditaan vuosittain ja päätöksen siitä tekee kyseisen koulun rehtori. HOJKSin etusivusta lähetetään kopio kouluvirastoon."

Kysyin kuinka sen diagnoosin saa purettua. Tai kumottua. Tai mitä vain.

ap

Neuvolasta sain.



Ja kunnallisesta puheterapiasta sain.



t. 42

59, mikä sinun diagnoosisi on? Tyhmyys?

Mutta koska sinä ilmeisesti olet viisas, niin kerropa, mikä KONKREETTINEN asia nyt sitten erottaa ap:n lapsen muista luokan lapsista siten, että häntä on alettu kiusata.

Pelkkä diagnoosi ei kiusamista aiheuta. Se, että selvästi erottuu toisista valitettavasti saattaa aiheuttaa. Ap:n mukaan hänen lapsensa ei kuitenkaan erotu muista mitenkään. Joten kerro sinä viisaana nyt viimein, mikä tuon kiusaamisen on laukaissut? Nuo pari kertaa vuodessa psykologisessa mielessä epäonnistuneella tavalla (=lapsi mukana) järjestetyt HOJKS:itko? Enpä usko.

Että kiusaamista ei ole ellei kiusatussa ole jotain vikaa? Pää pois sieltä perseestä nyt!

Ei, en ole sitä mieltä että kiusaaminen on kiusatun vika. Kiusaaminen on aina väärin. Mutta tämä ei poista sitä seikkaa, että jokinhan sen kiusaamisen laukaisee. Opettajana ja erityislapsen äitinä minun on vaikea uskoa, että pelkkä diagnoosin olemassaolo ja HOJKS-palaverit sen tekisivät.

Ehkäpä ap:n lapsen käytös luokassa ja koulussa poikkeaakin enemmän ns. tavalisen lapsen käytöksestä kuin hän tietääkään..? Ja ei, sanotaan tämä nyt vielä uudestaa varmuuden vuoksi, siinäkään tapauksessa hänen kiusatuksi joutumisensa ei olisi yhtään sen hyväksyttävämpää.

mutta koska lapseni sai diagnoosin myötä kuntoutusta ja terapiaa, en pidä diagnoosin tekemistä virheenä. Sen sijaan erityisopetuspäätökseen suostuminen oli hirveä virhe. Sitä käytettiin koulussa käytännössä lasta vastaan: sen sijasta, että se olisi tuonut oikeuden tukee, sitä käytettiin todistamaan, ettei tästä nikopetteristä mitään tule kuitenkaan joten turha vaiva mitään tukeakaan järjestää. Tuen sijasta sitä käytettiin siirtämään lapseni syrjään normaaliopetuksesta ja vaikka hänellä oli kaikkien testien mukaan ihan normaalit edellytykset oppia kaikki asiat ja numerotkin olivat ihan hyviä ennen tuota päätöstä, esim kielet pakkomukautettiin sen takia, että opettajat eivät halunneet tulla toimeen lapseni kanssa, ja erityisopetuspäätös mahdollisti sen, etei heidän tarvinnutkaan. Mukauttaminen oli toki laitonta - sitä ei saisi tehdä jos oppilas pystyy saamaan normaalin vitosen, ja meidän lapsen nu erot olivat sentään seiskoja, mutta minkäs teet kun opettaja kieltäytyy ottamasta lasta tunnille? Lapsen käytösongelmatkin olivat tässä vaiheessa kuntoutuksen jälkeen mitättömiä, lähinnä opettajat valittivat siitä, että hän "puhui epäselvästi" ja "näytti vihaiselta" ja "häiritsi vääntelemällä pyyhekumia käsissään". Muut siellä luokassa saivat rauhassa pulista, pölistä kävellä ees taas ja huudella haukkumasoja meidän pojalle...

Kannattaisikohan pitää lapsesi puolta?

Kyllä mä pidin sen puolta. Alkuvaiheessa tosiaan vaadin tuon samassa luokassa pidon (se ei ollut integrointia, koska lapsi opiskelee muut aineet normaaliluokassa, kielet vain haluttiin siirtää muualle), mutta siitä tuli niin tuskallista lapselle, ettei sitä vain voinut jatkaa. Et taida tietää, miten helvetiksi opettaja voi lapsen elämän tehdä, jos ei halua pitää tätä luokassaan. Hän voi esimerkiksi panna lapsen lukemaan luokan eteen ääneen ja sitten irviä tämän suoritusta puolkiääneen takarivissä ja vielä kannustaa luokkakavereitakin samaan? Jos ääni on vähän käheä, lapselle voi huutaa että "lue paremmin!" Lapsen työkirjoihin voi piirtää punaisella tektiilitussilla monen sivun läpi meneviä "väärin"-merkkejä (muille kyllä käytettiin ihan tavallista punakynää) ja lapsen repun voi takavarikoida ja unohtaa sitten palauttaa tunnin lopussa. Kun lapsi alkoi saada paniikkikohtauksia, minä ajattelin, että parempi sittenkin antaa siirtyä sinne erityisopettajalle. Tämän ei tosin pitänyt johtaa mukauttamiseen, mutta ennen pitkäähän siinä niin kävi, kun erityisopettaja ei vaan pystynyt opettamaan kaikkea.

Vaadi heti lapsesi integrointia kielissä normaaliluokille. Se on sen erityisluokan opettajankin intressissä, että oppilasmäärä luokallaan vähenee ja tarve eri oppisisältöjen opettamiseen poistuu.

Ja jos lapsesi oikeasti pärjäisi normaaliopetuksessakin, se ei ole sille normaaliluokan opettajallekaan mikään ongelma, että enkun tunnille tulee yksi oppilas lisää.

Kyllä se vain on. Lapseni kun näyttää erilaiselta ja opettajien mielestä pelottavalta (hän on aika ilmeetön) ja hän ottaa kaiken kuulemansa aika kirjaimelliessti, joten hänelle puhuessa pitää ensin miettiä, mitä oikeasti tarkoittaa, ja sanoa sitten niin, eikä vain vähän sinne päin. TÄmä on opettajan mielestä iso ja pelottava ongelma, jonka kanss ahänen ei tarvitse tulla toimeen.

Vai onko kenties ehkä niin, että lapsesi taidot eivät olekaan IHAN niin hyvät kuin haluat itse äitinä ajatella...

no eihän ne tietysti enää olekaan ihan samalla tasolla, ne taidot. Alunperin olivat, ne testattiin kyllä ihan psykologien kanssa, mutta kun lapselle parinkin vuoden ajan jätetään opettamatta se, mitä muulle ikäluokalle opetetaan niiin tottakai hän ennen pitkää jää jälkeen! Hän on tosin pystynyt yksityisopettajan kanssa kuromaan sen verran kiinni, että mukautuksesta on voitu luopua: hän on nyt ysillä ollessaan noin kuutosen oppilas tavallisilla numeroilla, mutta edelleen siellä erityisopettajan opetuksessa.

Oma nelosluokkalainen erityisoppilaani käy normaaliluokissa matematiikan ja englannin tunneilla ja vetelee kokeista kiitettäviä. Ei tuota minkäänlaista ongelmaa. Eikä hänen opetustaan ole mukautettu missään aineessa, ja hänen pienluokallaan sentään on KOLME eri luokka-astetta ja osalla lapsista mukautettu opetus. Kummasti jaksaa opettaja opettaa lapsia, joista melkein jokaisella on eri opetusohjelma...

Korkeintaan opetusta on mukautettu ylöspäin lapseni kohdalla. Esim. ekalla hän teki luetun ymmärryksen tehtäviä ja pitkiä aineita, koska luki ja kirjoitti taitavasti jo silloin, kun muut vasta opettelivat lukemaan.

Eli voi pienryhmästä olla tuollaistakin etua.

se on hyvä jos teillä on kaikki hyvin. Se ei kuitenkaan tarkoita, että erityisluokat kaikkialla olisivat samanlaisia onneloita. Suurella osalla niistä on itse asiassa niin, että hyvätkin "normaalin opetussuunnitelman mukaiset numerot" tarkoittavat vähäisempää osaamista kuin tavislapsilla huonommat numerot. Koska tätä ei missään paperilla myönnetä, tämän huomaa vain jos osaa itse verrata opetussuunnitelman sisältöljä siihen, mitä lapset koulussa tekevät - tai vasta kun lapsen pitäisi siirtyä tavalliseen opetukseen esim lukiossa.

59, mikä sinun diagnoosisi on? Tyhmyys?

Mutta koska sinä ilmeisesti olet viisas, niin kerropa, mikä KONKREETTINEN asia nyt sitten erottaa ap:n lapsen muista luokan lapsista siten, että häntä on alettu kiusata. Pelkkä diagnoosi ei kiusamista aiheuta. Se, että selvästi erottuu toisista valitettavasti saattaa aiheuttaa. Ap:n mukaan hänen lapsensa ei kuitenkaan erotu muista mitenkään. Joten kerro sinä viisaana nyt viimein, mikä tuon kiusaamisen on laukaissut? Nuo pari kertaa vuodessa psykologisessa mielessä epäonnistuneella tavalla (=lapsi mukana) järjestetyt HOJKS:itko? Enpä usko.

vaikka tehtäisiin kouluaikana ja ko. lapsen itsensä läsnä ollessa ei kyllä aiheuta kiusaamista.

Eikö se nyt mene jakeluun, että joka luokalla ON nykyään keskimäärin 2-3 jollain tavalla erityistä lasta. Osalla erityisopetuspäätös, osa käy muuten vaan erityisopella tukiopetuksessa tms.

Joten vaikka jollain luokalla olisikin vain yksi erityisoppilas, koulussa muuten on heitä kumminkin monta muutakin.

Lapsen erilaisuus sinällään - ei ymmärrä opettajan ohjeita, koheltaa tunnilla, jää porukasta retkillä jne. aiheuttaa sitä kyllä.

Joka tapauksessa tärkeää on panna opettajan toimesta kiusaaminelle piste. Siinä on TÄYSIN sivuseikka diagnoosi, lapsia kiusataan selvästi sillä luokalla muistakin syistä, koska ylipäätään kiusataan.

Ja pelkällä minun pyynnölläni sain lapsille lähetteet kunnalliseen puheterapiaan. 42

Ja mistä sait?

Oikeasti pitkäkestoista puheterapiaa ei Helsingissä saa ilman diagnoosia julkiselta puolelta. Kela ei korvaa edes kaikkia diagnoosin saaneiden terapioita, vaan ne tulevat sieltä herkästi bumerangina takaisin.

nimimerkillä "Noita KELA:n hakemuksia useampana vuonna kirjoittanut"

omalääkäriltä tai koululääkäriltä vain lähete lastenpsykiatrian poliklinikalle lähimpään keskus- tai yliopistosairaalaan ja uudet tutkimukset. Jos niissä todetaan, että lapsella ei olekaan aikaisemmin haitanneita oireita, diagnoosi puretaan.



Tämä on helpompaa kuin erityisopetuspäätöksen purkaminen koulussa, koska diagnoosin purkaminen ei vaadi keneltäkään sairaalassa lisätyötä. Päinvastoin, se vapauttaa resursseja. Sairaalassa joutuvat tekemään työnsä joka tapauksessa, kun taas koulussa se voidaan työntää jonkun muun niskoille, jos kaikki hankalat tapaukset ovat "erityisiä".

Se ei kuitenkaan tarkoita, että erityisluokat kaikkialla olisivat samanlaisia onneloita. Suurella osalla niistä on itse asiassa niin, että hyvätkin "normaalin opetussuunnitelman mukaiset numerot" tarkoittavat vähäisempää osaamista kuin tavislapsilla huonommat numerot. Koska tätä ei missään paperilla myönnetä, tämän huomaa vain jos osaa itse verrata opetussuunnitelman sisältöljä siihen, mitä lapset koulussa tekevät - tai vasta kun lapsen pitäisi siirtyä tavalliseen opetukseen esim lukiossa.

Itsehän sinä tässä yleistät. Kuten tässä ketjussa näet, monella on erinomaisia kokemuksia erityisluokista, itse asiassa PAREMPIA kuin integroinnista normaaliluokille. Ja silti sinusta koko erityisopetus on perseestä.