Pystyisittekö jättämään vauvan 2 kk isänsä hoitoon aamusta iltaan?
Itseäni ajatus kauhistuttaa jo nyt, pitäisi kuukauden päästä näin tehdä koska kaverin polttarit kestävät aamusta iltaan/yöhön. Pitää varmaan mennä vain osaksi päivästä, tylsää.. Vauva oli nyt 1kk ikäisenä isänsä kanssa 4h kun olin asioilla ja huusi kuin syötävä, rauhoittui vasta kun tulin kotiin.
Onko teillä kokemusta noin pienen "hoitoon" jättämisestä? Olenko vain nyt ylihysteerinen?
Kommentit (52)
Jos imetät, voit olla pois vain imetysvälin (jos pullo ei kelpaa). Maailmaan mahtuu ääntä, miten vauva oppiikaan olemaan isänsä kanssa, jos et koskaan jätä heitä kaksin?
On tämä nyt nihkeää. Vauva on äidin hoidettava, niin on se isänkin hoidettava. Juma, jos isä jättäisi hoitamatta. Johan se olisi heitteillejättö. Vääntäkää nyt tota isälle hoitoonjättämistä vielä pari tuntia. Pilkun n#E%&:taa.
Nuorempaa en olisi voinut jättää, vain tissimaito tissistä kelpasi.
Jos imetät, voit olla pois vain imetysvälin (jos pullo ei kelpaa). Maailmaan mahtuu ääntä, miten vauva oppiikaan olemaan isänsä kanssa, jos et koskaan jätä heitä kaksin?
On tämä nyt nihkeää. Vauva on äidin hoidettava, niin on se isänkin hoidettava. Juma, jos isä jättäisi hoitamatta. Johan se olisi heitteillejättö. Vääntäkää nyt tota isälle hoitoonjättämistä vielä pari tuntia. Pilkun n#E%&:taa.
Isä ei ole lapsen hoitaja, hän on lapsen isä. Miksi ihmeessä vauvaa ei siis voisi jättää hänelle hoitoon (jos syöminen onnistuu)?
Jos imetät, voit olla pois vain imetysvälin (jos pullo ei kelpaa). Maailmaan mahtuu ääntä, miten vauva oppiikaan olemaan isänsä kanssa, jos et koskaan jätä heitä kaksin?
Isä osaa olla vauvan kanssa ja kyllä HOITAA häntä. Sitähän minäkin teen. Mutta kyse on vauvasta. Ja kaksikuukautista vauvaa ei kouluteta olemaan syömättä tissiä. Eikä se tajua, miksi äiti on niin kauan yhtäkkiä poissa. Itse en ole vielä käynyt ilman vauvaa missään ja kotona isä hoitaa vauvaa siinä missä minäkin (imetystä lukuunottamatta). En todellakaan kyttää heidän välisiä hetkiään. Voisin mennä yksin lenkille ja sen ajan varmasti kestäisi odottaa tissiä, mutta en lähtisi jonnekin bilettämään. En siitä voisi nauttia vielä vauvan ollessa näin pieni.
Jos imetät, voit olla pois vain imetysvälin (jos pullo ei kelpaa). Maailmaan mahtuu ääntä, miten vauva oppiikaan olemaan isänsä kanssa, jos et koskaan jätä heitä kaksin?
On tämä nyt nihkeää. Vauva on äidin hoidettava, niin on se isänkin hoidettava. Juma, jos isä jättäisi hoitamatta. Johan se olisi heitteillejättö. Vääntäkää nyt tota isälle hoitoonjättämistä vielä pari tuntia. Pilkun n#E%&&#:taa.
Isä ei ole lapsen hoitaja, hän on lapsen isä. Miksi ihmeessä vauvaa ei siis voisi jättää hänelle hoitoon (jos syöminen onnistuu)?
Ei ole hoitaja, on isä, miksei voi jättää hoitoon ja samalla ei ole kuitenkaan kyse hoitoon jättämisestä. Koittakaa nyt päättää jo onko se hoitoon jättämistä vai ei ja eikö nyt tosiaan ole isä vauvan hoitaja siinä missä äitikin. On tämä nyt tarkkaa tämä sanojen asettelu ja ei sitten kuitenkaan ole!
Minun lapsen isä ainakin hoitaa lasta, jos olen poissa. Ei jätä hoitamattakaan, vaikka onkin tosiaan ihan lapsen isäkin siinä samalla.
Suosittelisin tuttipulloon totuttelemista ihan synnäriltä asti. Myöhemmin voi olla vähän vaikeampaa totuttaa tuttipulloon.
Rintaruokintaa ei tarvitse lopettaa vaan maitoa voi pumpata rinnoista pakkaseen isälle. Kyllä isälle!
Miehenne voi myös hoitaa vauvaa, kun haluatte ottaa vaikka päiväunet (varmasti väsyttää) tai lähteä polttareille tuulettamaan pääkoppaa ja ajatuksia sieltä neljän seinän sisältä. Tekee muuten hyvää...
Elkää päästäkö miehiänne helpolla. On rintapumppu ja pakastin. Pakastakaa sitä maitoanne. Voi korvikettakin juottaa, ei se vauva siitä kuole.
Jos te urpot ette osaa käyttää pumppua niin annan pienen vinkin. Kun imetätte vauvaanne niin toisesta rinnasta saa hyvin maidon valumaan pumpulla. Eli pumppaatte samaan aikaan tai miehenne avustaa siinä.
Elkää olko niin pallinaamoja tämän asian kanssa. Menkää sinne polttareille ja antakaa isälle myös vastuuta vauvan hoidosta. Ette voi olla niin fossiileja.
T: 11cm mies
meillä tuli melkein vaimon kanssa ero, kun taistelin oikeudesta hoitaa vauvaa. Vaimoni näet oli ominut koko vauvan itselleen ja minä sain toimia kuskina ja muina aikoina sohvaperunana. Toki töissä kävin.
Kun otin puheeksi että minäkin tahdon hoitaa vauvaa kotona, vauvan ollessa vielä vauva niin jokos siitä riemu repesi. Sain kuulla kunniani. Kiitos 11cm miehelle, joka innoitti minut tähän loistavalla keskusteluketjullaan.
Riitelimme raivokkaasti. Esitin toiveeni asiallisen tahdikkaasti. Pyysin myös anoppia avuksi takomaan järkeä vaimoni hormonihuuruiseen kalloon.
Riidellessä kävi ilmi se tosiseikka ettei vaimoni ollut antanut minun vaihtaa kertaakaan vaippaa, kylvettää, pukea, syöttää.
Minut oli syrjäytetty totaalisesti lapseni elämästä. Lapseni ensimmäisistä kuukausista. Poikani oli 7kk, kun sain ensikertaa vaihtaa hänelle vaipan, kylvettää ja syöttää. Niin pitkään ajatella...
Minun piti taistella oikeuksista vanhemmuuteen. Sain 3kk. Hän palasi töihinsä ja minä pääsin vihdoinkin tutustumaan poikaani. Vielä tämän kuun loppuun asti.
Tämä on hienoa aikaa, enkä vaihtaisi tätä mihinkään. Kiitos sinulle 11cm mies ajatuksesta jonka siirrit eteenpäin meille miehille. Kiitos.
Sen polttarin ajaksi voi antaa lapsen huoletta isän hoitoon. Ihan naurattaa tämä teidän typeryytenne... huh
meillä tuli melkein vaimon kanssa ero, kun taistelin oikeudesta hoitaa vauvaa. Vaimoni näet oli ominut koko vauvan itselleen ja minä sain toimia kuskina ja muina aikoina sohvaperunana. Toki töissä kävin.
Kun otin puheeksi että minäkin tahdon hoitaa vauvaa kotona, vauvan ollessa vielä vauva niin jokos siitä riemu repesi. Sain kuulla kunniani. Kiitos 11cm miehelle, joka innoitti minut tähän loistavalla keskusteluketjullaan.
Riitelimme raivokkaasti. Esitin toiveeni asiallisen tahdikkaasti. Pyysin myös anoppia avuksi takomaan järkeä vaimoni hormonihuuruiseen kalloon.
Riidellessä kävi ilmi se tosiseikka ettei vaimoni ollut antanut minun vaihtaa kertaakaan vaippaa, kylvettää, pukea, syöttää.
Minut oli syrjäytetty totaalisesti lapseni elämästä. Lapseni ensimmäisistä kuukausista. Poikani oli 7kk, kun sain ensikertaa vaihtaa hänelle vaipan, kylvettää ja syöttää. Niin pitkään ajatella...Minun piti taistella oikeuksista vanhemmuuteen. Sain 3kk. Hän palasi töihinsä ja minä pääsin vihdoinkin tutustumaan poikaani. Vielä tämän kuun loppuun asti.
Tämä on hienoa aikaa, enkä vaihtaisi tätä mihinkään. Kiitos sinulle 11cm mies ajatuksesta jonka siirrit eteenpäin meille miehille. Kiitos.Sen polttarin ajaksi voi antaa lapsen huoletta isän hoitoon. Ihan naurattaa tämä teidän typeryytenne... huh
eivätkä piipittäviä hinttareita.
Pitäisitte sen turpanne kiinni ja ryystäisitte olutta tv:n äärellä, niin kaikki olisi hyvin.
Lähetä miehesi sinne polttereihin. Laita miehesi vaikka strippaamaan.
jos se ei isän mielestä ole ongelma. Häntäkin on kuunneltava. Jos isä on epävarma itsestään niin kannustusta ja harjoittelua sitkeästi ennen menoja. Kyllä jokainen (kai) lasta osaa hoitaa, varsinkin kun on motivaatiota ja tutustuu asiaan
Itselle tuli tilanne vastaan kun vauva oli vasta 3vkoa.. Ei siinä kauheasti kyselty kuka mihinkin jätetään ja milloin, minulla ei ollut tuntikausiin mahdollisuutta hoitaa vauvaa sairaalassa. Kaikki pysyttiin silti hengis ja ollaan terveinä ilman suurempia traumoja :D Että on ne vauvat kestäneet paljon pahempaakin..
oli 2 viikkoa vanha, kun kävin yksin ravintolassa syömässä ja juomassa muutaman drinkin, oli pois kotoa n. 7h.
ja ihan hyvin meni. ei jäänyt kenellekään traumoja.
( tosta on aikaa kohta 4v, joten traumat olis varmaan jo jollain tavalla näkyneet :)
itse jätin vauvan (silloin n.2kk) isän kanssa kotiin, isä syötti pullosta maitoa ja hyvin sujui kaikki! Meillä alusta alkaen isä osallistunut vauvan hoitoon ihan yhtä paljon kuin minäkin. Mene vaan hyvää tekee äidillekin päästä tuulettuun!
Silti vauvan jättäminen hänelle heidän olessaan esim. 1 kk on hoitoon jättämistä koska vauvat täysimetettyjä. Ihan turha tulla höpöttää että on isä ja pitää saada osallistua yms. Osallistuu kyllä, mutta luonnotonta kaikkien kannalta jättää vauva pitkiksi ajoiksi ja kaikille hankalaa. Miksi äiti ei olisi sitä pientä hetkeä vauvaa varten kun Luoja sen niin on järjestänyt?
Mutta ymmärrän kyllä jos on ollut tukalaa olla ryyppäämättä koko raskausaika niin kaikki tekosyyt kelpaa, että pääsee vetämään lärvit.
JO NYT ON JOS VAUVAA EI VOI JÄTTÄÄ ISÄNSÄ HOIDETTAVAKSI!!! ei voi olla totta! todella,todella itsekästä minusta!
te ette enää olekaan korvaamattomia? Koko keskustelu pyörii siinä, miten äiti ja vauva ovat tärkeitä, vauvan pitää saada äidin tissiä ja äiti ei ikinä voisi jättää vauvaansa. Entä sitten isä? Isä pakotetaan jättämään vauvansa jo heti ensi hetkistä alkaen. Varmasti se ei ole isillekään helppoa. On jotenkin karmivaa, että sitten kun olisi oikeasti jokin meno, niin sitä vauvaa ei suostuta jättämään edes yhden kerran vauva-aikana, kun tuntuu niin pahalta. Varmsti ihan samalta kuin siltä isästä mennä töihin päivästä toiseen.
Imetys ei kaadu siihen, että vauva syö yhtenä päivänä pari kertaa pullosta. Kokeiltu on. Pulloruokkimista kannattaa muutenkin pitää yllä jo ihan sen takia, että joskus voi käydä jotain eikä sitä vauvaa tarvitse sitten huudattaa sen tuttipullon kanssa pari vuorokautta, ennen kuin tajuaa siitä syödä. Kerta viikossakin riittää. Aina ei voi tietää, mikä nurkan takana odottaa. Meillä esikoinen joutui sairaalaan, ja kuopus jäi anopin hoitoon. Onneksi pullosta syöminen sujui, kun oltiin sitä ihan varmuuden vuoksi harjoiteltu.
Jos nyt se tuttipullo kuitenkin on niin hyi-hyi ja kamala, niin eikö ihan harjoittelun vuoksi voisi silti käväistä siellä polttareissa edes sen 4 tuntia. Minä varmaan pyytäisin miestä tuomaan lapsen syömään ja jatkaisin vielä toiset neljä tuntia ja tulisin kotiin sitten, kun saunomiset on ohi. Jättäisin siis aamun ja myöhäisen illan väliin. Ja mies voisi kokeilla sitä tuttipulloakin tai vaikka lääkeruiskulla antaa sitä maitoa vauvalle. Varmasti miehelle tärkeä kokemus, jos onnistuu ruokkia vauvan.
KOettakaapa äidit vähän miettiä niitä puolisojannekin. Ei se vauvan hoito ole vain teidän yksinoikeus eikä imetystä tarvitse lopettaa tai keskeyttää, vaikka toisenlaisia ratkaisuja tekeekin.
oma esikoinen oli 1.5kk ikäisenä iltapäivästä seuraavaan päivään,eli melkein vuorokauden mummolassa kun olime kavereiden häissä. Ja ihan "ryypättiinkin", hui...
Imetin mutta vauva osasi juoda myös pullosta (ei mielellään mutta nälkäänsä joi), pumppasin siis etukäteen että omaa maitoa joi. Eikä imetys tuosta häiriintynyt ollenkaan, kerran alkuyöstä ja sitten aamulla pumppasin enimmät maidot ettei ollut niin tukala olla.
Lapsi nyt 15v eikä merkkiäkään äiti-lapsi suhteen häiriintymisestä tai traumoista.
Relatkaa nyt hyvänen aika, ja antakaa niille isille mahdollisuus!!! Jos ette annan isän osallistua ja ottaa vastuuta silloin kun vauva on pieni niin turha sitten myöhemminkään vinkua ettei isä osallistu!
Ainoa ongelma oli imettäminen, kun pumppaaminen ei onnistunut. Pakko oli käydä tyhjennyksellä kotona. Niin ja alkoholia ei tarvinut nauttia...
Jos imetät, voit olla pois vain imetysvälin (jos pullo ei kelpaa). Maailmaan mahtuu ääntä, miten vauva oppiikaan olemaan isänsä kanssa, jos et koskaan jätä heitä kaksin?