Lue keskustelun säännöt.
Jahas, taidettiin sit aiheuttaa (ainakin av:n mukaan) lapsillemme traumoja...
18.04.2010 |
Lueskelin tuossa noita ketjuja, joissa kiistellään saako/voiko n. 1v jättää yökylään ja miten pitkäksi aikaa.
Me oltiin reilu 2kk sitten viikon pituisella häämatkalla, meidän lapset oli tuolloin 1v 1kk, 2,5v ja 4,5v. Lapset olivat minun vanhemmillani hoidossa.
Ei minulle ois tullut mieleenkään, että tuosta vois olla haittaa, koska molemmat isovanhemmat ovat lapsille tuttuja, koska ollaan tekemisissä paljon keskenämme. Minä olen itsekin ollut pienenä hoidossa kun vanhempani lomailivat ja ekan kerran olin ollut 11kk ikäisenä isovanhemmillani 5päivää. Myös myöhemmin noin kerran tai kaks vuodessa ja yleensä viikon verran. Minulle ainakaan noista ole mitään traumoja jäänyt. Me kyllä lomailimme perheenäkin, mutta vanhempani halusivat käydä kaksin lomalla kerran tai kaks vuodessa ja siitä asti kun muistan niin minusta oli kiva päästä aina tuollon mummolaan.
Kommentit (149)
voi jättää isälle vaikka 24/7 mikäli isä on ollut se lähihoitaja alusta asti...lapsi toki kiintyy molempiin vanhempiinsa, mutta jos puhutaan ihan vauvoista niin heille on tärkeää turvallisuudentunteen kehittymisen kannalta että he saavat kiintyä eli elää symbioosissa toisen vanhemman kanssa...lukekaapa näitä lapsen psykologisen kehityksen vaiheita, niistä on paljon tutkimustietoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en jättäisi noin pitkäksi ajaksi, mutta toisaalta eipä ole mahdollisuuttakaan. Ja tulisi kyllä MIELEEN pohtia asiaa.
pystyy kuitenkin ihan normaalisti elämään niin mikä tää kauhea hössötys sitten on?
Traumoja ym.?? Kyllä muakin ahdistaa, jos mies on pitkällä työmatkalla, mutta että ihan hoidosta lapselle traumoja.. hahahaha! On totakin tutkimaan täytyny palkata joku suojatyötä tarvitseva vanha piika. Nyt kyllä veditte pohjat!
siitä, että vanhemmat ovat olleet poissa liikaa vauva-aikana. Idioottimainen ajatus! Omat vanhempani olivat kyllä fyysisesti läsnä, mutta eipä sitten muuten. Parisuhteensa oli aivan retuperällä, mutta meidän lasten takia pysyivät yhdessä.
Olisin todella toivonut, että olisivat hoitaneet parisuhdettaan vaikka jättämällä meidät mummolaan tai jonnekin. Olisin varmasti säästynyt näiltä traumoilta.
Mutta kuten joku muukin jo täällä totesi niin nykyään lapset saa muka kaikesta traumoja eikä mitään voi tehdä ja parisuhde täytyy unohtaa sen jälkeen kun perheeseen syntyy lapsi.
40% suomalaisista lapsista on kiinnittynyt turvattomasti vanhempiinsa, joten epäluottamuksen tunne vanhempaa kohtaan on aika tavanomaista eikä ole yhteydessä vain selvästi päihde- tai mielenterveysongelmista tai perheväkivallasta littyviin perheisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
viemättä lasta mummolaan tai minnekään yöksi.
jotka eivät luota vanhempiinsa niin johtuisi siitä, että ovat olleet pienenä yökylässä.
132
viemättä lasta mummolaan tai minnekään yöksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli lapset (onnettomuuden takia, lasten iät tuollon 7kk, 3v ja 4v) minusta ja isästään erossa 3viikkoa ja senkin jälkeen seuraavan 3kk näkivät muutaman kerran viikossa.
Lapset olivat minun vanhemmillani meidän sairaalassa olon ajan ja kukaan heistä ei ole traumatisoitunut. Ovat nyt jo kaikki yli 20v ja stressiä ym. kokeneet elämässään suhteellisen paljon eikä ole mitään oireita traumatisoitumisesta.
132 ja 134
134, joo mutta se on erittäin turha tapa testata.
Meillä oli lapset (onnettomuuden takia, lasten iät tuollon 7kk, 3v ja 4v) minusta ja isästään erossa 3viikkoa ja senkin jälkeen seuraavan 3kk näkivät muutaman kerran viikossa. Lapset olivat minun vanhemmillani meidän sairaalassa olon ajan ja kukaan heistä ei ole traumatisoitunut. Ovat nyt jo kaikki yli 20v ja stressiä ym. kokeneet elämässään suhteellisen paljon eikä ole mitään oireita traumatisoitumisesta. 132 ja 134
134, joo mutta se on erittäin turha tapa testata.
asiaa pysty käsittelemään, ei se mitä tapahtuu. Jos sinä ja miehesi olette olleet onnettomuudessa, lapset ovat toivottavasti voineet käsitellä pelkonsa ja pahan olonsa, koska kaikki ovat olettaneet että heillä on paha olo ja surulle ja itkulle ja takertumiselle jne. on ollut tilaa. Mutta entäs tämä tilanne kun äiskä ja iskä lähtee parisuhdettaan hoitamaan ja sanoiksi pukematon oletusarvo on se, että reipasti ja iloisesti mummolassa odottava ja kiukkuaan ilmaisematon lapsi on hyvä ja kunnon lapsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuin äidin prinsessaleikit. Sinäkin kai tajuat sen?
kun ap:llä niin mummolaan ja lähtivät miehensä kanssa muistaakseni viikon lomalle. Lapset olivat kummitädin luona ja tämä kummitäti oli näille lapsille entuudestaan tuttu. Nuorimmalla oli äidin vaate, jossa oli tuttu haju jne.
Ainakin nämä ystäväni lapset oireilivat vanhempien palattua (ystäväni myös tiesi, että se on mahdollista eikä ole vain lapsen kiukuttelua). Näistäkin lapsista on kasvanut ihan täyspäisiä aikuisia.
Nykyään minusta oikeasti hysterisoidaan kaikesta ihan liikaa.
Meillä oli lapset (onnettomuuden takia, lasten iät tuollon 7kk, 3v ja 4v) minusta ja isästään erossa 3viikkoa ja senkin jälkeen seuraavan 3kk näkivät muutaman kerran viikossa. Lapset olivat minun vanhemmillani meidän sairaalassa olon ajan ja kukaan heistä ei ole traumatisoitunut. Ovat nyt jo kaikki yli 20v ja stressiä ym. kokeneet elämässään suhteellisen paljon eikä ole mitään oireita traumatisoitumisesta. 132 ja 134
134, joo mutta se on erittäin turha tapa testata.
asiaa pysty käsittelemään, ei se mitä tapahtuu. Jos sinä ja miehesi olette olleet onnettomuudessa, lapset ovat toivottavasti voineet käsitellä pelkonsa ja pahan olonsa, koska kaikki ovat olettaneet että heillä on paha olo ja surulle ja itkulle ja takertumiselle jne. on ollut tilaa. Mutta entäs tämä tilanne kun äiskä ja iskä lähtee parisuhdettaan hoitamaan ja sanoiksi pukematon oletusarvo on se, että reipasti ja iloisesti mummolassa odottava ja kiukkuaan ilmaisematon lapsi on hyvä ja kunnon lapsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin nämä ystäväni lapset oireilivat vanhempien palattua (ystäväni myös tiesi, että se on mahdollista eikä ole vain lapsen kiukuttelua). Näistäkin lapsista on kasvanut ihan täyspäisiä aikuisia.
ilmaista tunteensa? Tajuatko että vaikka sulla ja noilla sai, kaikilla ei saa. Tai ei osata, vaikka saisikin. Kuinka moni täällä tällaisissa ketjuissa hehkuttaa että voi kun lapsi osoitti ihanasti kiukkua ja loukkaantumistaan kun tultiin kahden viikon Roodokksen lomalta? Kyllä se menee niin päin että lomalla oltiin eikä Jessika-Jenitasta huomannut mitään! Niin reipas tyttö oli eikä kertaakaan edes kysynyt rakkaassa mummolassaan että missä äiti ja isä on. Että loistavasti meni!!!!11111
kuin äidin prinsessaleikit. Sinäkin kai tajuat sen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on molemmat lapset olleet ekan kerran yökylässä mummolla ja papalla n. vuoden ikäisinä ja toinen oli het 2 päivää. Yökyläilevät pari kolme kertaa vuodessa, enkä usko, että tästä haittaa on. Lapsilla on isovanhempiin hyvät ja läheiset välit, mutta myös äitisuhde on hyvä. Kunpikin lapsi on reipas ja omatoiminen, terve ja tyytyväinen. Nyt he ovat 4- ja 7- vuotiaita.
En ymmärrä, miksi kaikesta pitää nostaa kauhea meteli. Joo, jos nyt joka toinen viikonloppu rahtaa lapset yökylään, niin se nyt varmaan jo alkaa perusturvallisuuteenkin vaikuttaa (varsinkin jos kotona ei ole asiat kunnossa), mutta tässä aloituksessa ei nyt mistään sellaisesta ollut kysymys.
Toinen tapaus on pakkotapaus, toinen ei ole.
Meillä on molemmat lapset olleet ekan kerran yökylässä mummolla ja papalla n. vuoden ikäisinä ja toinen oli het 2 päivää.
siihen että samanikäinen on viikon? Pystytkö näkemään mitään eroa?
Kunpikin lapsi on reipas ja omatoiminen,
että nämä kaksi omainaisuutta ilmoitetaan ekana. Tässäkin on kyse noin pienistä vielä. Jotenkin se on niin surullista. Reipas omatoiminen ei riippuvainen tarvitseva... Tätä se on Suomessa ja sitähän nuo psykologitkin kritisoivat.
se suomalainen suoritusyhteiskunta lähtee, jossa joka viides vetää nappeja suorituspaineisiinsa. Mietin miten itse haluaisin kuvata nelivuotiastani? Utelias, luottavainen, elämänhaluinen, rakastava? Ihan liian nynny suomalaiseene makuun?
ketään ahdista se, että se 1-vuotias voi mahdollisesti ikävöidä aika rajusti siellä hoidossa ollessaan, kun vanhemmat ovat kuhertelemassa viikon honeymoonillaan? Vaikka mummu vakuutta, että meillä meni kaikki loistavasti, niin ei se mummu voi tietää miten pahalta lapsesta oikeasti tuntuu.
Minusta jo tuo ikävöinti on syy olla jättämättä noin pientä viikoksi hoitoon.
niin täydellisiä vanhempia ei ole olemassakaan etteikö lapselle joitain haavoja (traumoja) elämänsä aikansa myös vanhempien taholta syntyisi. Tämä nyt ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö voisi elää normaalia elämää aikuisena.