Saisinko tarkempia kuvauksia siitä, mikä lastensuojelun työntekijöiden tyylissä mättää?
Kovin epämääräisiä haukkuja lähinnä vain jaellaan sellaisella paatoksella, että alkaa epäilyttää, että jokin todella mättää myös näillä ihmisillä, jotka ovat mielestään joutuneet aiheettoman lastensuojeluilmoituksen kohteeksi.
Uskon kyllä, että sosiaalityöntekijöissäkin voi olla vikaa - ja etenkin kaupungin antamissa resursseissa työlle..
T: sosiaalityön opiskelija, joka on menossa lastensuojeluun harjoitteluun..
Kommentit (121)
Nyt en oikeasti enää jaksa tätä päätöntä vänkäystä. On täysin hedelmätöntä väitellä, kun vastapuolella ei ole ainuttakaan pätevää argumenttia lisätä ja huumorin tasokin alkaa huveta...
(ihan itse ne lähetyssaarnaajat sinne Afrikkaan itsensä laivasivat by the way..)
ap
Ne jääköön jokaisen lukijan itse mietittäväksi. Luulen, että sosiaalityötä tekevät (ehkä) ymmärtävät mitä tarkoitan...
Kiva vihjata ja sitten jättää kertomatta.
ja jäädä jankkaamaan asiasta, joka sua on kirpaissut. Lastensuojelu on käsittääkseni lähes aina hyvin arka ja helpostu roihahtava aihe. Vanhemmuus on todella kipeää ja siinä epäonnistuminen ei varmasti salli mitään vitsin vääntöä. olen itse akateemisesti koulutettu ja teen töitä vaikeiden perheiden kanssa. Ymmärrän hyvin niitä ihmisiä, jotka täällä ovat loukkaantuneet kommenteistasi. Esim vitsi maistereiden siivoamisesta ja kiittämättömyydestä paasaaminen saavat varmasti karvat nousemaan ihmisillä, joita on elämä kohdellut kaltoin ja jotka kokevat etteivät ole tulleet kuulluiksi. Asenteesi kieltämättä vaikuttaa hieman ylenkatsovalta ja bessewisser-tyyppiseltä.
Tajuan sen, että tässä yhteiskunnassa ei kaikki ole hyvin ja sen jäsenillä on monesti hyvin kiittämätön ja vaativa suhtautuminen jne. Mutta on väärin lähteä ravistelemaan provosoivasi niitä perheitä joilla oikeasti on asiat huonosti, ja jotka tarvitsevat mahdollisesti hyvinkin monenlaista tukea, niin kodinhoidossa kuin henkisessä ja fyysisessä hyvinvoinnissa.
Tajuan senkin, että sosiaalityntekijät tarvitsevat omaa purkautumiskanavaa. Mutta oletko todella sitä mieltä, että tämä voisi olla se kanava. Että sinä voit nimettömänä tulla sinne kentälle, jossa ovat varmasti myös niitä, jotka ovat lastesuojelun asiakkaita. Sinä et saisi mennä samalle tasolla niiden kanssa, joilla on oikeasti vaikea elämäntilanne, nimenomaan ammattisi takia. Tulet varmasti saamaan niskaasi hyvin paljon p***skaa, mutta et sä voi sitä samaa lastia kaataa asiakkaidesi päälle, vaan kippaa se sitten jonnekin muualle, jossa se osataan ottaa vastaan.
Toivon sinulle avarakatseisuuttaa ja ymmärrystä! Pahoivointi ja ongelmat saavat monella tavalla hämärtymään. Ylenkatsominen ja letkeä vitsailu asiasta saa häpeän ja vihan kuohahtamaan. Koita niellä oma nöyryytyksesi ja yritä ymmärtää asiaa toiselta kannalta. Ammattisi puolesti se on sinun tehtäväsikin.
Ihan minkälainen tahansa olisit, sossun tapaukset vääntäisivät siitä jotain ikävää. Siksi ne sossun asiakkaita ovatkin. Tästä saat nyt esimakua siitä mikä on asenne ja kyky eritellä asioita. Suosittelen kasvattamaan paksun nahan ja hyvän huumorintajun, koska kuten näkyy, vastassa on ne joille on pienimmällä lusikalla annettu.
Ei ole pahaa sanottavaa juurikaan, saimme apua mm. kotipalvelulta ja perhetyöntekijä kävi välillä myös. Ainoa mikä vähän ihmetytti, oli mukavien työntekijöiden muuttuminen aggressiivisiksi kun ehdotin että puolentoista asiakkuusvuoden jälkeen voisimme harkita onko lastensuojelu enää tarpeellinen elämässämme (lapsi oli saanut hoitopaikan ja minun masennukseni oli hoidossa myös, kävin säännöllisesti psykiatrian polilla). Alkoivat suorastaan rähjäämään ja huutamaan että olemmeko unohtaneet kaikki alkuvaikeutemme jne. No, pidimme sitten neuvottelun jossa nämä vihoittelevat työntekijät ja mm. oma lääkärini vaihtoivat mielipiteitä. Asiakkuus lopetettiin ja hyvin olemme pärjänneet nyt.
kun joku opiskelija tulee mustamaalaamaan koko sosiaalityön ammattikunnan. Ei kaikki sossut ole onneksi tuollaisia "mielipiteissään taipumattomia" kuin ap.
t. sossuntäti
Sosiaalityön tärkeyttä on turha kiistää, vaikka jotkut täällä tuntuvat niin tekevänkin. Aihe on varmasti monille hyvin herkkä, ja on ymmärrettävää että asian ympärille syntyy paljon myös huhupuheita. Turhiakin lastensuojeluilmoituksia varmasti tehdään jonkin verran, mutta lasten kannalta ehdottomasti parempi niin päin, kuin että jokin ilmoitus jäisi tekemättä. Lähinnä perheet joissa on ongelmia (väliaikaisia, tai pidempiaikaisia) tarvitsevat varmasti aitoa tukea tilanteeseensa "haukkumisen ja kyttäämisen sijaan", mutta minkälainen apu sitten kenellekin on oikeaa?
Myös minusta olisi mielenkiintoista kuulla ympäripyöreän haukkumisen sijaan, missä sosiaalityöntekijät tekevät konkreettisesti väärin. Miten muuten lasten (ja vanhempien) hyvinvoinnista voidaan varmistua, kuin tarkkailemalla tilannetta? Siivoaminen ei kuulu sosiaalityöhön. Enemmänkin sen selvittäminen mikä kyseisessä perheessä aiheuttaa sen, että esimerkiksi siivoaminen tuntuu liian raskaalta.
Äitini on työskennellyt sosiaalityöntekijänä useita vuosia. Itse olen täysin eri alalla. Sivusta seuranneena voin kuitenkin sanoa, että työ on hyvin rankkaa, myös henkisesti. Oma äitini on varmasti alalla kutsumuksesta, eli aidosta halusta auttaa ongelmallisia perheitä ja etenkin lapsia. Miksi muuten tehdä raskasta työtä pienellä palkalla? Muiden kiusaksiko?
Tuskin sinusta ap tuleekaan sellaista sosiaalitanttaa jollaiseksi sinua täällä jotkut haukkuvat. Mielestäni siinä että halusit täällä kuulla ihmisten mielipiteitä ja kokemuksia, ja kerroit omistasi, ei ole mitään pahaa. Hyvää jatkoa ja jaksamista vaikeiden asioiden parissa!
aloituksensa ja hmm.. se oli tyly ja antoi puusilmäisen vaikutelman. Olisi pitänyt muotoilla asia toisin saadakseen asiallisempia vastauksia. Oikeastaan ymmärrän reaktiot nyt paremmin, enkä koe tulleeni nöyryytetyksi.
Jos tässä ketjussa (aluksi) ilmaisemallani tyylillä tekisin sosiaalityötä, se olisi aika kamalaa.
Minun tulee kyllä kiinnittää tyyliseikkoihin huomiota, kun itsestäni löytyy vahva taipumus provosoida ja provosoitua. AV:lla keskustelu ei ainakaan sitä vähennä..
ap
kun joku opiskelija tulee mustamaalaamaan koko sosiaalityön ammattikunnan. Ei kaikki sossut ole onneksi tuollaisia "mielipiteissään taipumattomia" kuin ap.
t. sossuntäti
Anteeksi, mutta minkä ap:n sanomisen koit mustamaalaamiseksi? Missä ap on mielipiteissään taipumaton? Mielestäni kun kritisoidaan, sen voi tehdä myös asiallisesti perustelemalla.
t. mh
"Uskon kykeneväni asettumaan riittävästi asiakkaan asemaan (heti, kun saan itseäni koskevat väärinkäsitykset oikaistuksi!)"
Kirjoituksistasi saa sen kuvan, että ensisijaista olet sinä itse- mitä sinusta ajatellaan, millainen sinä olet, kuinka sinulle on luontevaa käyttää sivistyssanoja, kun sinulla on kaksi korkeakoulututkintoa ym. Minäkään en muuten aikaisemmin ole kirjoittanut mitään tähän ketjuun. Mikä mielestäsi on sosiaalityöntekijän rooli? Jos psykologit ja muut terveydenhuoltoihmiset hoitavat vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmia, ja perhetyöntekijät (jos niitä olisi) auttavat kotitöissä, niin mitä sosiaalityöntekijöille jää? Lasten huostaanotto?
oletko oikeasti lukenut kaikki viestini?
Aloitukseni meni tyyliltään metsään, mutta sittemmin: millä perusteella suutut mielipiteistäni? Oletko esim. jotenkin eri mieltä siitä, mitä kitjoitin asiakkaiden kohtaamnisesta ja itsereflektiosta?
ap, joka puolustelee aloituksensa tyyliä valtavalla ärtymyksellä siihen, miten sossuja vain haukutaan "joka" taholta, vaikka ketkä muut oikeasti mitenkään ajavat huono-osaisten asioita?
kun joku opiskelija tulee mustamaalaamaan koko sosiaalityön ammattikunnan. Ei kaikki sossut ole onneksi tuollaisia "mielipiteissään taipumattomia" kuin ap. t. sossuntäti
Anteeksi, mutta minkä ap:n sanomisen koit mustamaalaamiseksi? Missä ap on mielipiteissään taipumaton? Mielestäni kun kritisoidaan, sen voi tehdä myös asiallisesti perustelemalla. t. mh
vahvistuu se mielipide, joka joillakin asiakkailla sosiaalityöntekijöitä saattaa olla. Mikä sitten taas puolestaan vaikeuttaa muiden työntekijöiden työskentelyä.
Ei ole pahaa sanottavaa juurikaan, saimme apua mm. kotipalvelulta ja perhetyöntekijä kävi välillä myös. Ainoa mikä vähän ihmetytti, oli mukavien työntekijöiden muuttuminen aggressiivisiksi kun ehdotin että puolentoista asiakkuusvuoden jälkeen voisimme harkita onko lastensuojelu enää tarpeellinen elämässämme (lapsi oli saanut hoitopaikan ja minun masennukseni oli hoidossa myös, kävin säännöllisesti psykiatrian polilla). Alkoivat suorastaan rähjäämään ja huutamaan että olemmeko unohtaneet kaikki alkuvaikeutemme jne. No, pidimme sitten neuvottelun jossa nämä vihoittelevat työntekijät ja mm. oma lääkärini vaihtoivat mielipiteitä. Asiakkuus lopetettiin ja hyvin olemme pärjänneet nyt.
Kiitän asiallisesta vastauksesta. Luulen, että juuri tämän kaltaisia kokemuksia ap kaipailikin.
t. mh
Hän oli vain varmaan jo parikymmentä vuotta vanhempi mutta tismalleen samanlainen.
Hirveän herkkä koulutuksestaan ja itsestään.
Ja pihalla kuin lumiukko kun piti tehdä havaintoja ja oikeasti tajuta asioita. Paukutti oppikirjakaavan kyllä tunnollisesti.
Ja valistushalu oli suunnaton! Huomautti meille niin takkuisesta koirasta kuin lapsiperheeseen sopimattomasta sohvastakin.
Ja samalla tavoin kuin ap, saattoi kysellä, että miksi ihmeessä hänestä ei pidetä, vaikka hän niin yrittää.
kun joku opiskelija tulee mustamaalaamaan koko sosiaalityön ammattikunnan. Ei kaikki sossut ole onneksi tuollaisia "mielipiteissään taipumattomia" kuin ap. t. sossuntäti
Anteeksi, mutta minkä ap:n sanomisen koit mustamaalaamiseksi? Missä ap on mielipiteissään taipumaton? Mielestäni kun kritisoidaan, sen voi tehdä myös asiallisesti perustelemalla. t. mh
vahvistuu se mielipide, joka joillakin asiakkailla sosiaalityöntekijöitä saattaa olla. Mikä sitten taas puolestaan vaikeuttaa muiden työntekijöiden työskentelyä.
Kiitos selvennyksestä! Näin voi tietysti olla. Toisaalta asenteet tuntuvat olevan melko voimakkaita ennestäänkin, ikävä kyllä.
t. mh
"Uskon kykeneväni asettumaan riittävästi asiakkaan asemaan (heti, kun saan itseäni koskevat väärinkäsitykset oikaistuksi!)"
Tuo oli täysin vitsiksi tarkoitettu. Tietysti työntekijän ON osattava asettua asiakkaan asemaan ilman mitään ehtoja.
Sosiaalityön rooli on kompleksinen ja alan opiskelijan tulisi pyrkiä selkeyttämään käsityksensä asiasta ennen työhön pääsyä. Sosiaalityön tulisi myös tehdä roolinsa näkyvämmäksi julkisuudessa, jotta "kansan" ja päättäjien mielipiteisiin voitaisiin vaikuttaa tiedon kautta.
Sosiaalityöntekijän tulisi nähdä ihmisen tai perheen kokonaistilanne ja osaltaan mahdollistaa/järjestää tarkoituksenmukaisen avun ja palvelujen saanti. Työhön sisältyy toki myös terapeuttisia elementtejä, ei kuitenkaan samoin kuten psykologin työhön, vaan enemmän arjessa selviytymisen konkreettisista lähtökohdista.
ap
en ikinä kommentoisi kuvaamasi kaltaisia asioita perheessä.
Harmittaa, etten tajunnut aloittaa ketjua joviaalimpaan sävyyn.
ap
tämän huomaamiseen ei tarvita lainauksia tekstistäsi, vaan juuri sitä havainnointikykyä ja ihmistuntemusta. Mielleyhtymät, joita kirjoituksesi kautta saa, eivät ole kovin miellyttäviä.