Muistatko, kun 2000-luvun alussa Suomi oli maailman kilpailukykyisin maa, PISA-tulokset olivat maailman huippua ja koulutusaste korkealla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tuloerot syntyvät aina talouskasvussa ja ovat pienimillään lamassa. Kun demarit ja vasemmistoliitto olivat Lipposen hallituksessa, tuloerot kasvoivat dramaattisesti."

 

Tuloeron muutos ei kerro vielä sinällään mikä kasvaa ja miten paljon. Tuloerot voivat kasvaa sekä silloin kun köyhät ja keskiluokka köyhtyvät ja vain rikkaat rikastuvat kuin silloin kun kaikki rikastuvat mutta rikkaat vain vielä hieman enemmän kuin muut.

Talouskasvun aikana tuloerojen kasvu voi siis olla tervettä ja kaikille hyvää tuottavaa jos se jakautuu riittävän hyvin kaikille vaikka rikkaat saavatkin eniten.

Lipposen hallituksen aikana tuloerojen kasvu ei ollut haitallista koska kaikki kuitenkin kokivat elintasonsa parantuvan.

Vaurastuminen  ja talouskasvu luovat enemmän työpaikkoja ja verotuloja, mikä voi parantaa myös heikoimmassa asemassa olevien tulotasoa ja palveluita.

Rikkaiden ja menestyvien korkeamman tulotaso kannustaa investointeihin, innovaatioihin ja yrittäjyyteen, jotka puolestaan ruokkivat koko talouden kasvua. Nyt ketään ei pitäisi palkita hyvästä suorituksesta, kun jollekin tulee parempi mieli. Suurin osa ei ymmärrä miksi on kannattavampaa keventää hyvä osaisten verotusta kuin antaa köyhille enemmän rahaa. 

Eihän tämä kokoomuksen vuosikymmeniä harjoittama politiikka ole tuottanut tuloksia. Talous on kuralla ja toivoa paremmasta ei näy. 

Raha ei ole valunut alaspäin pyörittämään yhteiskuntaa. Palkansaajien matalat palkat, verotus, korkeat kulutusverot (alv+muut), asumismenot ja Orpon hallitus on vielä lisäämässä raskaasti suomalaisten terveysmenoja. Talous ei kohene kokoomuksen opeilla vaan painuu pohjaan. 

5 syytä jonka vuoksi Suomen Pisa-tulokset laskevat 

Perinteinen opettajajohtoinen opetus on vähentynyt ja opettajan rooli on muuttunut enemmän ohjaajaksi.

Pitkään jatkuneet säästöt ja leikkaukset ovat vähentäneet tukitoimia ja kasvattaneet luokkakokoja.

Oppitunteja on vähennetty samaan aikaan, kun opetussuunnitelmien sisältöjä on laajennettu.

Vapaa-ajan lukeminen on vähentynyt, ja heikko lukutaito heijastuu suoraan kykyyn ymmärtää muidenkin aineiden tehtäviä.

Älypuhelimet ja sosiaalinen media häiritsevät keskittymistä sekä koulussa että vapaa-ajalla.

Sitoutuminen koulutyöhön ja pitkäjänteinen harjoittelu ovat heikentyneet osalla nuorista.