Naisen ja miehen odotukset toisiaan kohtaan eivät kohtaa lainkaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on kovat tulot ja remppaustaito, enkä valinnut miestä lainkaan, vaan hankin lapset yksin. Miestä ei tarvita enää mihinkään.

Tosi tervettä tämä nykymeininki.

Miestä tarvitaan pumppaamaan täytettä ylä- ja alapäähän, vai nainenko ne tissit ja pakarat muotoilee ja miksi, naista vartenko. Eikö nainen naiselle kelpaa ilman kumipalloja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ällistyttävää, miten ap:n kirjoituksessa näkyy tuo harha, että miehet ja naiset ovat TÄYSIN erilaisia.

Jos naiset eivät haluaisi koulutusta, työtä kodin ulkopuolella, vapautta erota väkivaltaisesta tai muuten p*skasta miehestä jne., niin tasaveroiset ihmisoikeudet eivät johtaisi näihin asioihin.

Eli ap ilmeisesti kannattaa vanhaa hyvää tyyliä, jossa naisten ei annettu kouluttautua tai tehdä töitä, joten he "valitsivat oikein" ja ottivat urakseen perheen pyörittämisen, kun se oli ainoa vaihtoehto.

Jos tuo naisen perinteinen rooli olisi hauska, turvallinen ja palkitseva, miehet olisivat yrittäneet omia sen itselleen ajat sitten.

Lisäksi ap:lta unohtui mainita, että näitä stereotyyppimiehiä kiinnostaa naisissa ensisijaisesti ulkonäkö, ja sitten se kaunis nainen yritetään vielä sulloa sisäkön rooliin. Onneksi oma mieheni ymmärtää, että olen ihminen siinä missä hänkin.

Ap tässä. En sano, että miehet ja naiset ovat TÄYSIN erilaisia, mutta silti valtavan erilaisia. Niin erilaisia, että on aivan turhaa ja valheellista edes väittää että olemme kaikki vain ihmisiä. Tottakai työllä on sen verran merkitystä että tekee jotain työtä. Mutta koulutuksella ei ole merkitystä. Tämän pointti on tuoda esiin, että miehelle ei ole lainkaan siinä määrin merkitystä mitä nainen tekee työkseen tai opiskelee, kuin mitä naiselle on miehen suhteen. Sen sijaan nainen kuvittelee, että humanistisen alan yliopistokoulutus tai työskentely jossain ihmisoikeusyhdistyksessä on korkea arvo hänelle. Mutta miehen silmissä se ei ole, se ei tuo mitään lisää kenellekään ja on kaikin puolin täysin turhaa, jopa haitallista työtä.

En myöskään ymmärrä, miksi tuot tässä esiin väkivallan tai paskan miehen? Miten tuo liittyy tuohon avaukseen, jossa toin esiin että mies ja nainen odottavat toisilta täysin eri asioita. Ja Ap kyllä kannattaa vanhempaa tyyliä, mutta ei siihen liity mitenkään se ettei nainen saisi kouluttautua tai tehdä töitä. Tästä asiasta on niin vaikea keskustella kun vääristelet tarkoituksella asioita. Mutta yhteiskuntaa ei hyödytä millään lailla se, että nainen kouluttautuu humanistisille tai kulttuurillisille aloille, kun tarvetta on aivan toisenlaisissa töissä.

Kuule ap. Kirjoitat tuossa, että ” olemme niin erilaisia, että on turhaa ja valheellista sanoa, että olemme kaikki vain ihmisiä”

Tämä ajattelutapa jossa miehet ja naiset ovat kuin kaksi eri lajia on varsin yleinen, ja mielestäni osittain vahingollinen. Väitän esimerkiksi, että töihin ja opiskelemaan hakeudutaan varsin samoista syistä: että saisi toimeentulon, että tekeminen olisi itselle mielekästä, kun siihen kuitenkin menee 1/3 koko elämästä, ja että kokisi omalla panoksella olevan merkitystä. En usko, että kovinkaan monella lähtökohta on ” hakeudun tälle alalle jotta teen vaikutuksen vastakkaiseen sukupuoleen” .

Tarpeet myös ihmissuhteissa ovat monilta osin varsin yhteneväisiä: läheisyys, seksi, arvostus, turva.

Jos sitten itse haluat, että kumppanisi hoitaa suuremman osan esimerkiksi lastenhoidosta ja siivouksesta ja panostaa vähemmän työelämään, voisit ehkä miettiä ( tai voisitte yhdessä keskustella siitä) mitä hän siitä saa.

Saako hän todella kiitosta, arvostusta ja perheensä läheisyyttä, vai onko toiveenasi vain se, että pääset itse vähemmällä? Ja että vaimosi on helpommin kontrolloitavissa ollessaan taloudellisesti riippuvaisessa asemassa ja sekä perheen että yhteiskunnan näkökulmasta sinun ”alapuolellasi”?

Se, että pidät naista eri lajina kuin itseäsi ja ajattelet että ”on valheellista pitää meitä molempia vain ihmisinä” voi olla jonkilainen tekosyy selittää itselleen, että ”naisen luontainen tarve” on palvella.

Niin monelle konservatiivi-, miesaktivisti ym henkilölle suosittelisin, että edes joskus kokeilisivat pitää naisia kanssaihmisinään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on kovat tulot ja remppaustaito, enkä valinnut miestä lainkaan, vaan hankin lapset yksin. Miestä ei tarvita enää mihinkään.

Tosi tervettä tämä nykymeininki.

Miestä tarvitaan pumppaamaan täytettä ylä- ja alapäähän, vai nainenko ne tissit ja pakarat muotoilee ja miksi, naista vartenko. Eikö nainen naiselle kelpaa ilman kumipalloja. 

Täällä aikuiset puhuvat elämästä ja siihen liittyvistä valinnoista. Kumipalloihin liittyvää keskustelua löydät varmasti seksi-alueelta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

VMP

Nuo luettelemasi miehen haluamiset eivät ole naisille hyväksi. Naisille itselleen hyväksi on hankkia kunnon koulutus ja ammatti sekä harrastaa asioita, jotka hänelle ovat hyväksi ja ystävien seura. Hyvällä tuurilla puolisoksi löytyy tasa-arvoinen mies, jonka kanssa eläminen on kummallekin yhdessä helpompaa mitä yksin.

Niin, teille toitotetaan että se uraputki on hyväksi, mutta tilastot näyttävät että naiset ovat masentuneempia kuin koskaan, se on pahentunut sitä myötä kun tämä ns. "vapaus" on lisääntynyt heillä.

Pitäisikö uskoa omaa päätä mieluummin kuin tätä feministipropagandaa?

Sinkkunaiset on onnellisimpia ja terveimpiä tilastojen mukaan, sairaimpia ja onnettomimpia ovat sinkkumiehet. Onko sattumaa, ei ole. Tunnen monyåta nelikymppisiä naista, itseni mukaanlukirn, jotka ovat eronneet, ja uutta eivät ota. Eronneet miehet taas epätoivoisesti etsivät uutta kumppania, lihovat ja ovat onnettomia.

Kyllä parisuhde on naisille enemmän rasite. Lapset ovat ok, mutta eivät niin suuri onni ja autuus, kuin väitetään.

Tehkää miehet enemmän niitä kotitöitä, ja kuunnelkaa vaimojanne- enne sitä nalkustusta- sitten on jo myöhäistä. Se tie vie sinne avo- tai avioeroon.

Erottiin myös, minun halustani. Ja uuttaa riippaa en ota vastustuksekseni. Enemmän haittaa, kuin hyötyä on miehestä. Parisuhde on huuhaata, mies hyötyy, nainen häviää. Jopa yksinhuoltajana on helpompaa, kun on yksi vähemmän paapottavana ja passattavana.

Miksi niin monet miehet toden totta ovat niitä mieslapsia? Samaa kuulen muiltakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Romahdus? Ihan niin kuin itsenäiselle naiselle tulisi kohtalon määräämänä romahdus... ja mieskö on joku kilpi, joka suojaa naista ikäviltä sattumuksilta kuten sairaudet, onnettomuudet, ja kaikki muu ennakoimaton paha? Romahduksia sattuu vain itsenäisille naisille, ei koskaan parisuhteessa eläville?

Ja miksi ihmeessä nainen haluaisi miehen, jos "muut miehet" on niin vaarallisia, että heiltä pitää suojella? Mitä jos nainen sattuukin valitsemaan sellaisen miesp*skan, jolta tarvitsee suojelua? Eikö itsenäisyys ole nimenomaan se turvallisin vaihtoehto, jos maailma on sellainen, että nainen tarvitsee suojelua miehiltä...

Yhteiskunta pyörii, koska se koostuu yksilöistä, jotka pyörittävät sitä. Yksilöillä on sukupuoli, kyllä, mutta se sukupuoli ei enää nykypäivänä kauheasti sanele sitä, millä tavalla yksilö osallistuu yhteiskunnan pyörittämiseen. Tärkeintä on, että ottaa osaa siihen yhteiskunnan pyörittämiseen.

Tämä koko kirjoitus on niin uskomatonta sontaa, että on vaikea lähteä avamaan sitä mistään kohtaa kun kaikki pitäisi selittää rautalangasta alusta alkaen. Mutta yritetään.

Vaikka kuinka haluaisit eroon sukupuoliajattelusta, mitä en kyllä ymmärrä miksi kukaan haluaisi eroon, silti sukupuoli määrää ja ohjaa valtavasti arkea. Juurikin työelämässä ja yhteiskunnan pyörittämisessä. Kyllä, on totta että nainenkin osaa ajaa rekkaa ja voi toimia rakennuksilla, mutta nuo ovat poikkeuksia. Poikkeukset taas eivät määritä sitä miten maailma pyörii.

En ymmärrä lainkaan, miksi niputat miehet samaan kastiin, aivan kun kaikki miehet olisivat pahoja. Hyviä miehiä nimenomaan tarvitaan, ja hyvä nainen tuo lisäarvoa hyvälle miehelle, huono nainen taas ei tuo mitään.

Mitä tarkoitat itsenäisyydellä? Miten kuvittelet, että voit hetken vertaakaan toimia missään ilman että tarvitse yhteiskunnan apua? Vai elätkö jossain luonnossa täysin off-the-grid? Siinä vaiheessa kun nainen pystyy johtamaan ja ylläpitämään yhteiskuntaa, voit sanoa ettet tarvitse miestä. Mutta tuollaista aikaa ei tule tapahtumaan seuraavaan 500 vuoteen.

Suurin osa naisista kuitenkin haluaa miehen ja yhteisen elämän. Lapsien kohdalla en osaa sanoa, mutta olettaisin että suurin osa haluaa myös lapsia. Minkälaisia arvoja ja malleja tällaiset "itsenäiset" ja voimaantuneet naiset opettavat lapsillensa? Sellaisia, että he ovat riippuvaisia yhteiskunnasta, eivät osaa ottaa johtajuutta, löytävät aina vikoja muista paitsi itsestään ja elävät elämäänsä onnettomina koska heille on opetettu että riittää kun olet sellainen kun olet. Meni kärjistämiseksi mutta tuo alkuperäinen teksti on niin pihalla todellisuudesta että vain länsimainen vapautunut nainen voi kirjoittaa mitään yhtä hullua.

Pari kommenttia.

"Siinä vaiheessa kun nainen pystyy johtamaan ja ylläpitämään yhteiskuntaa, voit sanoa ettet tarvitse miestä. Mutta tuollaista aikaa ei tule tapahtumaan seuraavaan 500 vuoteen."

Juuri tuon takia naisten on tärkeää kouluttautua, hakeutua myös niille aloille, joita on perinteisesti pidetty maskuliinisina, edetä urallaan, vaatia yhtä paljon mahdollisuuksia kuin mitä miehille annetaan.

Sitä paitsi nykyinen hallitus on erittäin hyvä osoitus siitä, että naiset pystyvät johtamaan yhteiskuntaa vähintään yhtä hyvin kuin miehet.

"Sellaisia, että he ovat riippuvaisia yhteiskunnasta, eivät osaa ottaa johtajuutta, löytävät aina vikoja muista paitsi itsestään ja elävät elämäänsä onnettomina"

Anteeksi vain, mutta tuohan on erittäin sopiva teksti kuvaamaan palstan Oman elämänsä objekteja eli miehiä, joiden mielestä he ovat syrjäytyneitä ja työttömiä, koska eivät ole saaneet naista.

Suurin osa naisista varmasti haluaa tulevaisuudessakin puolison, ja suurin osa varmaan nimenomaan miespuolisen puolison. Ja lapsia, vaikka syntyvyys tällä hetkellä onkin pudonnut merkittävästi. Mutta varmasti nimenomaan puolison, joka hyväksyy heidät sellaisina kuin he ovat ja tukee heitä omissa pyrkimyksissään ml. työuran.

Vierailija kirjoitti:

Minä koen olevani naisena kovin erilainen kuin äitini sukupolven naiset. Luulen että "naiset" tai naiseus ovat oikeasti muuttuneet. Kokevatko miehet olevansa kovin erilaisia kuin isiensä sukupolvi? Olisi mielenkiintoista tietää.

Olen aivan erilainen kuin isäni sukupolven miehet.

Esimerkiksi isäni.

Hän oli maanviljelijä ja pienyrittäjä, joka teki pitkää päivää - ja äitini hoiti kotia, meitä lapsia ja vielä isäni vanhoja vanhempia. Isäni sai tulla ja mennä kuten tykkäsi, äidilläni ei ollut edes ajokorttia. Isäni teki kaikki talousasioita koskevat päätökset yksin, kysymättä äidiltäni mitään. Isäni ei juuri koskaan osallistunut kotitöihin  - tosin ei hänellä ollut aikaakaan. Kasvoin käytännössä ilman isääni, koska hän oli lähtenyt töihin jo ennen kuin heräsin, ja kun hän tuli kotiin, olin jo iltapesulla. Viikonloppuisin hän teki myös töitä tai harrasti. Isäni ei kouluttautunut kansakoulua pidemmälle. Hän ei arvostanut lainkaan mm. harrastuksiani, eikä muutenkaan sellaisia asioita, joita itse arvostan (poislukien ylempi korkeakoulututkinto, jonka itselleni hankin).

Itse koen olevani hyvä, läsnäoleva isä, joka tekee oman osansa kotitöistä. Tietenkin käyn myös ansiotöissä. En välitä "naisten ja miesten töistä"; itse asiassa mieluummin tiskaan ja pyykkään, ja vaimoni huoltaa autoja tai tekee kotona pieniä huoltokorjauksia. En ole mikään käsistäni kätevä remppareiska. 

Arvostan isässäni lähinnä periksiantamattomuutta, rohkeutta ja aivan käsittämätöntä ahkeruutta, mutta muutoin en ole enkä halua olla hänen kaltaisensa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

VMP

Nuo luettelemasi miehen haluamiset eivät ole naisille hyväksi. Naisille itselleen hyväksi on hankkia kunnon koulutus ja ammatti sekä harrastaa asioita, jotka hänelle ovat hyväksi ja ystävien seura. Hyvällä tuurilla puolisoksi löytyy tasa-arvoinen mies, jonka kanssa eläminen on kummallekin yhdessä helpompaa mitä yksin.

Niin, teille toitotetaan että se uraputki on hyväksi, mutta tilastot näyttävät että naiset ovat masentuneempia kuin koskaan, se on pahentunut sitä myötä kun tämä ns. "vapaus" on lisääntynyt heillä.

Pitäisikö uskoa omaa päätä mieluummin kuin tätä feministipropagandaa?

Sinkkunaiset on onnellisimpia ja terveimpiä tilastojen mukaan, sairaimpia ja onnettomimpia ovat sinkkumiehet. Onko sattumaa, ei ole. Tunnen monyåta nelikymppisiä naista, itseni mukaanlukirn, jotka ovat eronneet, ja uutta eivät ota. Eronneet miehet taas epätoivoisesti etsivät uutta kumppania, lihovat ja ovat onnettomia.

Kyllä parisuhde on naisille enemmän rasite. Lapset ovat ok, mutta eivät niin suuri onni ja autuus, kuin väitetään.

Tehkää miehet enemmän niitä kotitöitä, ja kuunnelkaa vaimojanne- enne sitä nalkustusta- sitten on jo myöhäistä. Se tie vie sinne avo- tai avioeroon.

Erottiin myös, minun halustani. Ja uuttaa riippaa en ota vastustuksekseni. Enemmän haittaa, kuin hyötyä on miehestä. Parisuhde on huuhaata, mies hyötyy, nainen häviää. Jopa yksinhuoltajana on helpompaa, kun on yksi vähemmän paapottavana ja passattavana.

Miksi niin monet miehet toden totta ovat niitä mieslapsia? Samaa kuulen muiltakin.

Tuo kertoo vain omasta miesmaustasi. Yksinhuoltaja olen ollut itsekin, mutta en eksääni silti riippana pitänyt. Aivan liian nuorina menimme yhteen ja siksi siinä vaiheessa, kun tehtiin elämän isoja valintoja, huomasimmekin kasvaneemme erilleen.

En silti pidä miehiä riippoina tai vastuksina. Yksi äärettömän hyvä mies on parhaillaan tuolla toisessa huoneessa omissa hommissaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämää on ihan turha elää siten, että pyrkii miellyttämään geneeristä "naista" tai "miestä" ja hänen odotuksiaan. Paarempi on tehdä ja olla sitä mitä haluaa ja toivoa, että sopiva vastinpari osuu niillä spekseillä kohdalle, jos sellaista haluaa. Jos ei osu, niin onpa ainakin elänyt mielekkään elämän.  

Tämä on kauheaa apatiaa ja denialismia. Eihän tuolla tavalla maailmaa olisi edes olemassa jos ihmiset eivät pyri kasvamaan ja kehittymään ja luottavat onneen. Eikö elämä olisi mielekkäämpää, jos eläiset sen hyvän ja komean miehen kanssa ja kasvattaisit lapsia hänen kanssa? Uskoisin, että 90% naisista pitäisi tuollaista elämää paljon parempana kuin olla onnettomana ja tyytymättömänä itseensä.

Ei, ihan rehellisesti elämäni on ollut paljon parempaa sen jälkeen, kun erosin omasta hyvästä ja komeasta miehestäni ja olen elänyt lasten kanssa omannäköistä elämää. Mä en jaksa tehdä kompromisseja saati yrittää miellyttää yhtään ketään. Mun jälkeen mies ottikin sitten aasiavaimon, joka kuuden vuoden jälkeenkään ei osaa puhua sanaakaan suomea, ei käy töissä saati missään muuallakaan ja on olemassa vain miestä varten. Hyvä jos tykkää, mulle ei iskenyt. Ja siis ei mies tuollaista multa vaatinutkaan, ei siinä.

Mutta tietysti nyt on sitten ollut kurjempaa, kun ei ole voinut enää esittää rahamiestä kun korona vei työt, eikä pikkuvaimokaan näytä enää niin tyytyväiseltä, kun ei saa enää hänkään esittää varakasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämää on ihan turha elää siten, että pyrkii miellyttämään geneeristä "naista" tai "miestä" ja hänen odotuksiaan. Paarempi on tehdä ja olla sitä mitä haluaa ja toivoa, että sopiva vastinpari osuu niillä spekseillä kohdalle, jos sellaista haluaa. Jos ei osu, niin onpa ainakin elänyt mielekkään elämän.  

Tämä on kauheaa apatiaa ja denialismia. Eihän tuolla tavalla maailmaa olisi edes olemassa jos ihmiset eivät pyri kasvamaan ja kehittymään ja luottavat onneen. Eikö elämä olisi mielekkäämpää, jos eläiset sen hyvän ja komean miehen kanssa ja kasvattaisit lapsia hänen kanssa? Uskoisin, että 90% naisista pitäisi tuollaista elämää paljon parempana kuin olla onnettomana ja tyytymättömänä itseensä.

Ei, ihan rehellisesti elämäni on ollut paljon parempaa sen jälkeen, kun erosin omasta hyvästä ja komeasta miehestäni ja olen elänyt lasten kanssa omannäköistä elämää. Mä en jaksa tehdä kompromisseja saati yrittää miellyttää yhtään ketään. Mun jälkeen mies ottikin sitten aasiavaimon, joka kuuden vuoden jälkeenkään ei osaa puhua sanaakaan suomea, ei käy töissä saati missään muuallakaan ja on olemassa vain miestä varten. Hyvä jos tykkää, mulle ei iskenyt. Ja siis ei mies tuollaista multa vaatinutkaan, ei siinä.

Mutta tietysti nyt on sitten ollut kurjempaa, kun ei ole voinut enää esittää rahamiestä kun korona vei työt, eikä pikkuvaimokaan näytä enää niin tyytyväiseltä, kun ei saa enää hänkään esittää varakasta.

Jos oma ex-puolisoni olisi minun jälkeeni ottanut kielitaidottoman kotiorjan, häpeäisin kyllä miesmakuani niin paljon, etten kehtaisi asiaa kenellekään edes kertoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä koen olevani naisena kovin erilainen kuin äitini sukupolven naiset. Luulen että "naiset" tai naiseus ovat oikeasti muuttuneet. Kokevatko miehet olevansa kovin erilaisia kuin isiensä sukupolvi? Olisi mielenkiintoista tietää.

Olen aivan erilainen kuin isäni sukupolven miehet.

Esimerkiksi isäni.

Hän oli maanviljelijä ja pienyrittäjä, joka teki pitkää päivää - ja äitini hoiti kotia, meitä lapsia ja vielä isäni vanhoja vanhempia. Isäni sai tulla ja mennä kuten tykkäsi, äidilläni ei ollut edes ajokorttia. Isäni teki kaikki talousasioita koskevat päätökset yksin, kysymättä äidiltäni mitään. Isäni ei juuri koskaan osallistunut kotitöihin  - tosin ei hänellä ollut aikaakaan. Kasvoin käytännössä ilman isääni, koska hän oli lähtenyt töihin jo ennen kuin heräsin, ja kun hän tuli kotiin, olin jo iltapesulla. Viikonloppuisin hän teki myös töitä tai harrasti. Isäni ei kouluttautunut kansakoulua pidemmälle. Hän ei arvostanut lainkaan mm. harrastuksiani, eikä muutenkaan sellaisia asioita, joita itse arvostan (poislukien ylempi korkeakoulututkinto, jonka itselleni hankin).

Itse koen olevani hyvä, läsnäoleva isä, joka tekee oman osansa kotitöistä. Tietenkin käyn myös ansiotöissä. En välitä "naisten ja miesten töistä"; itse asiassa mieluummin tiskaan ja pyykkään, ja vaimoni huoltaa autoja tai tekee kotona pieniä huoltokorjauksia. En ole mikään käsistäni kätevä remppareiska. 

Arvostan isässäni lähinnä periksiantamattomuutta, rohkeutta ja aivan käsittämätöntä ahkeruutta, mutta muutoin en ole enkä halua olla hänen kaltaisensa.

Tuo oli varmaan aika yleisesti miehen elämää. Muistuttaa hyvin paljon omaa isääni ja muita miespuolisia sukulaisiani. On ihanaa, miten miehet osaavat, saavat ja haluavat nykyään nauttia erityisesti isyydestä aivan eri tavalla kuin ennen oli monesti tapana. 

Vierailija kirjoitti:

Kuule ap. Kirjoitat tuossa, että ” olemme niin erilaisia, että on turhaa ja valheellista sanoa, että olemme kaikki vain ihmisiä”

Tämä ajattelutapa jossa miehet ja naiset ovat kuin kaksi eri lajia on varsin yleinen, ja mielestäni osittain vahingollinen. Väitän esimerkiksi, että töihin ja opiskelemaan hakeudutaan varsin samoista syistä: että saisi toimeentulon, että tekeminen olisi itselle mielekästä, kun siihen kuitenkin menee 1/3 koko elämästä, ja että kokisi omalla panoksella olevan merkitystä. En usko, että kovinkaan monella lähtökohta on ” hakeudun tälle alalle jotta teen vaikutuksen vastakkaiseen sukupuoleen” .

Tarpeet myös ihmissuhteissa ovat monilta osin varsin yhteneväisiä: läheisyys, seksi, arvostus, turva.

Jos sitten itse haluat, että kumppanisi hoitaa suuremman osan esimerkiksi lastenhoidosta ja siivouksesta ja panostaa vähemmän työelämään, voisit ehkä miettiä ( tai voisitte yhdessä keskustella siitä) mitä hän siitä saa.

Saako hän todella kiitosta, arvostusta ja perheensä läheisyyttä, vai onko toiveenasi vain se, että pääset itse vähemmällä? Ja että vaimosi on helpommin kontrolloitavissa ollessaan taloudellisesti riippuvaisessa asemassa ja sekä perheen että yhteiskunnan näkökulmasta sinun ”alapuolellasi”?

Se, että pidät naista eri lajina kuin itseäsi ja ajattelet että ”on valheellista pitää meitä molempia vain ihmisinä” voi olla jonkilainen tekosyy selittää itselleen, että ”naisen luontainen tarve” on palvella.

Niin monelle konservatiivi-, miesaktivisti ym henkilölle suosittelisin, että edes joskus kokeilisivat pitää naisia kanssaihmisinään.

Se, että mies ja nainen ovat erilaisia ja heillä on erilaiset kiinnostukset ja tapa toimia, ei ole haitallista vaan tervettä ja orgaanista. Se on haitallista, että yhteiskunta (eliitti ja ne jotka sanelevat tapoja ja tottumuksia) yrittää muokata naisista ja miehistä jotain sellaista mitä he eivät luonnostaan ole, se on haitallista.

En ole missään vaiheessa väittänyt, että kenenkään pitäisi hakea alalle jossa tekee vaikutuksen vastakkaiseen sukupuoleen. Vaan hakeutua alalle, jolle on luontaista osaamista ja motivaatiota. Mutta vielä tärkeämpää, alalle josta on hyötyä koko yhteiskunnalle. Ymmärrätkö millaisia nämä alat ovat? Useassa maassa ja kulttuurissa naiset ovat vielä ylpeitä siitä että tekevät tärkeää työtä, he saavat merkitystä elämään kun ovat kodin ja keittiön kuningattaria, ja tottakai. Koti on helvetin tärkeä paikka, vaikka senkin merkitys pyritään hajoittamaan. Miehen roolin suhteen on tärkeää, että mies on ensisijaisesti joka johtaa perhettä kohti oikeita päätöksiä, suojelee ja puolustaa omaa reviiriään sisäisiltä ja ulkoisilta uhkakuvilta. Ja näitäkin meillä on Suomessa joka päivä. Saati sitten kunhan Ruotsin malli tulee tänne.

Joka ikinen nainen joka tänne palstalle kirjoittaa, ei tunnu pystyvän näkemään elämää minään muuna kuin "mitä minä siitä saan". Mitä teidän äidinne ja isoäidinne on saanut kaikesta siitä minkä suhteen he ovat uhrautuneet (ei uhriutuneet) että juuri teillä AV-mammoilla olisi näin helppo elämä. Ei ihme jos miehet eivät jaksa kuunnella kuin kaikki mitä suusta tulee liittyy helppouteen, vapauteen ja nauttimiseen. Edes mies ei ole yhtä pinnallinen ja helppouden perään.

Ja taas täällä naiset tuovat tuon taloudellisen riippuvuuden. Ei helvetti skarpatkaa nyt vähän. Viimeisen 40 vuoden aikana nainen ei ole ollut taloudellisesti riippuvainen mistään. Hän on voinut tehdä mitä tahansa työtä ja yhteiskunta on loput mahdollistanut, vaikka yksinhuoltajana.

Naisella on lähtökohtaisesti korkeampi arvo kuin miehellä. Se on selvä, mutta nainen on se joka antaa sen arvon pois, haluaa vapautua siitä kun seuraa näitä voimaantumisaktivisteja, seksuaaliterapeutteja sun muita humpuukkimaalareita.

Keskustelua on turha jatkaa, meillä on niin totaalisen eri käsitys siitä millainen on vastuullinen ja kestävä yhteiskunta ja mikä on hyväksi miehelle ja naiselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuule ap. Kirjoitat tuossa, että ” olemme niin erilaisia, että on turhaa ja valheellista sanoa, että olemme kaikki vain ihmisiä”

Tämä ajattelutapa jossa miehet ja naiset ovat kuin kaksi eri lajia on varsin yleinen, ja mielestäni osittain vahingollinen. Väitän esimerkiksi, että töihin ja opiskelemaan hakeudutaan varsin samoista syistä: että saisi toimeentulon, että tekeminen olisi itselle mielekästä, kun siihen kuitenkin menee 1/3 koko elämästä, ja että kokisi omalla panoksella olevan merkitystä. En usko, että kovinkaan monella lähtökohta on ” hakeudun tälle alalle jotta teen vaikutuksen vastakkaiseen sukupuoleen” .

Tarpeet myös ihmissuhteissa ovat monilta osin varsin yhteneväisiä: läheisyys, seksi, arvostus, turva.

Jos sitten itse haluat, että kumppanisi hoitaa suuremman osan esimerkiksi lastenhoidosta ja siivouksesta ja panostaa vähemmän työelämään, voisit ehkä miettiä ( tai voisitte yhdessä keskustella siitä) mitä hän siitä saa.

Saako hän todella kiitosta, arvostusta ja perheensä läheisyyttä, vai onko toiveenasi vain se, että pääset itse vähemmällä? Ja että vaimosi on helpommin kontrolloitavissa ollessaan taloudellisesti riippuvaisessa asemassa ja sekä perheen että yhteiskunnan näkökulmasta sinun ”alapuolellasi”?

Se, että pidät naista eri lajina kuin itseäsi ja ajattelet että ”on valheellista pitää meitä molempia vain ihmisinä” voi olla jonkilainen tekosyy selittää itselleen, että ”naisen luontainen tarve” on palvella.

Niin monelle konservatiivi-, miesaktivisti ym henkilölle suosittelisin, että edes joskus kokeilisivat pitää naisia kanssaihmisinään.

Se, että mies ja nainen ovat erilaisia ja heillä on erilaiset kiinnostukset ja tapa toimia, ei ole haitallista vaan tervettä ja orgaanista. Se on haitallista, että yhteiskunta (eliitti ja ne jotka sanelevat tapoja ja tottumuksia) yrittää muokata naisista ja miehistä jotain sellaista mitä he eivät luonnostaan ole, se on haitallista.

En ole missään vaiheessa väittänyt, että kenenkään pitäisi hakea alalle jossa tekee vaikutuksen vastakkaiseen sukupuoleen. Vaan hakeutua alalle, jolle on luontaista osaamista ja motivaatiota. Mutta vielä tärkeämpää, alalle josta on hyötyä koko yhteiskunnalle. Ymmärrätkö millaisia nämä alat ovat? Useassa maassa ja kulttuurissa naiset ovat vielä ylpeitä siitä että tekevät tärkeää työtä, he saavat merkitystä elämään kun ovat kodin ja keittiön kuningattaria, ja tottakai. Koti on helvetin tärkeä paikka, vaikka senkin merkitys pyritään hajoittamaan. Miehen roolin suhteen on tärkeää, että mies on ensisijaisesti joka johtaa perhettä kohti oikeita päätöksiä, suojelee ja puolustaa omaa reviiriään sisäisiltä ja ulkoisilta uhkakuvilta. Ja näitäkin meillä on Suomessa joka päivä. Saati sitten kunhan Ruotsin malli tulee tänne.

Joka ikinen nainen joka tänne palstalle kirjoittaa, ei tunnu pystyvän näkemään elämää minään muuna kuin "mitä minä siitä saan". Mitä teidän äidinne ja isoäidinne on saanut kaikesta siitä minkä suhteen he ovat uhrautuneet (ei uhriutuneet) että juuri teillä AV-mammoilla olisi näin helppo elämä. Ei ihme jos miehet eivät jaksa kuunnella kuin kaikki mitä suusta tulee liittyy helppouteen, vapauteen ja nauttimiseen. Edes mies ei ole yhtä pinnallinen ja helppouden perään.

Ja taas täällä naiset tuovat tuon taloudellisen riippuvuuden. Ei helvetti skarpatkaa nyt vähän. Viimeisen 40 vuoden aikana nainen ei ole ollut taloudellisesti riippuvainen mistään. Hän on voinut tehdä mitä tahansa työtä ja yhteiskunta on loput mahdollistanut, vaikka yksinhuoltajana.

Naisella on lähtökohtaisesti korkeampi arvo kuin miehellä. Se on selvä, mutta nainen on se joka antaa sen arvon pois, haluaa vapautua siitä kun seuraa näitä voimaantumisaktivisteja, seksuaaliterapeutteja sun muita humpuukkimaalareita.
Keskustelua on turha jatkaa, meillä on niin totaalisen eri käsitys siitä millainen on vastuullinen ja kestävä yhteiskunta ja mikä on hyväksi miehelle ja naiselle.

Olen täysin samaa mieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuule ap. Kirjoitat tuossa, että ” olemme niin erilaisia, että on turhaa ja valheellista sanoa, että olemme kaikki vain ihmisiä”

Tämä ajattelutapa jossa miehet ja naiset ovat kuin kaksi eri lajia on varsin yleinen, ja mielestäni osittain vahingollinen. Väitän esimerkiksi, että töihin ja opiskelemaan hakeudutaan varsin samoista syistä: että saisi toimeentulon, että tekeminen olisi itselle mielekästä, kun siihen kuitenkin menee 1/3 koko elämästä, ja että kokisi omalla panoksella olevan merkitystä. En usko, että kovinkaan monella lähtökohta on ” hakeudun tälle alalle jotta teen vaikutuksen vastakkaiseen sukupuoleen” .

Tarpeet myös ihmissuhteissa ovat monilta osin varsin yhteneväisiä: läheisyys, seksi, arvostus, turva.

Jos sitten itse haluat, että kumppanisi hoitaa suuremman osan esimerkiksi lastenhoidosta ja siivouksesta ja panostaa vähemmän työelämään, voisit ehkä miettiä ( tai voisitte yhdessä keskustella siitä) mitä hän siitä saa.

Saako hän todella kiitosta, arvostusta ja perheensä läheisyyttä, vai onko toiveenasi vain se, että pääset itse vähemmällä? Ja että vaimosi on helpommin kontrolloitavissa ollessaan taloudellisesti riippuvaisessa asemassa ja sekä perheen että yhteiskunnan näkökulmasta sinun ”alapuolellasi”?

Se, että pidät naista eri lajina kuin itseäsi ja ajattelet että ”on valheellista pitää meitä molempia vain ihmisinä” voi olla jonkilainen tekosyy selittää itselleen, että ”naisen luontainen tarve” on palvella.

Niin monelle konservatiivi-, miesaktivisti ym henkilölle suosittelisin, että edes joskus kokeilisivat pitää naisia kanssaihmisinään.

Se, että mies ja nainen ovat erilaisia ja heillä on erilaiset kiinnostukset ja tapa toimia, ei ole haitallista vaan tervettä ja orgaanista. Se on haitallista, että yhteiskunta (eliitti ja ne jotka sanelevat tapoja ja tottumuksia) yrittää muokata naisista ja miehistä jotain sellaista mitä he eivät luonnostaan ole, se on haitallista.

En ole missään vaiheessa väittänyt, että kenenkään pitäisi hakea alalle jossa tekee vaikutuksen vastakkaiseen sukupuoleen. Vaan hakeutua alalle, jolle on luontaista osaamista ja motivaatiota. Mutta vielä tärkeämpää, alalle josta on hyötyä koko yhteiskunnalle. Ymmärrätkö millaisia nämä alat ovat? Useassa maassa ja kulttuurissa naiset ovat vielä ylpeitä siitä että tekevät tärkeää työtä, he saavat merkitystä elämään kun ovat kodin ja keittiön kuningattaria, ja tottakai. Koti on helvetin tärkeä paikka, vaikka senkin merkitys pyritään hajoittamaan. Miehen roolin suhteen on tärkeää, että mies on ensisijaisesti joka johtaa perhettä kohti oikeita päätöksiä, suojelee ja puolustaa omaa reviiriään sisäisiltä ja ulkoisilta uhkakuvilta. Ja näitäkin meillä on Suomessa joka päivä. Saati sitten kunhan Ruotsin malli tulee tänne.

Joka ikinen nainen joka tänne palstalle kirjoittaa, ei tunnu pystyvän näkemään elämää minään muuna kuin "mitä minä siitä saan". Mitä teidän äidinne ja isoäidinne on saanut kaikesta siitä minkä suhteen he ovat uhrautuneet (ei uhriutuneet) että juuri teillä AV-mammoilla olisi näin helppo elämä. Ei ihme jos miehet eivät jaksa kuunnella kuin kaikki mitä suusta tulee liittyy helppouteen, vapauteen ja nauttimiseen. Edes mies ei ole yhtä pinnallinen ja helppouden perään.

Ja taas täällä naiset tuovat tuon taloudellisen riippuvuuden. Ei helvetti skarpatkaa nyt vähän. Viimeisen 40 vuoden aikana nainen ei ole ollut taloudellisesti riippuvainen mistään. Hän on voinut tehdä mitä tahansa työtä ja yhteiskunta on loput mahdollistanut, vaikka yksinhuoltajana.

Naisella on lähtökohtaisesti korkeampi arvo kuin miehellä. Se on selvä, mutta nainen on se joka antaa sen arvon pois, haluaa vapautua siitä kun seuraa näitä voimaantumisaktivisteja, seksuaaliterapeutteja sun muita humpuukkimaalareita.

Keskustelua on turha jatkaa, meillä on niin totaalisen eri käsitys siitä millainen on vastuullinen ja kestävä yhteiskunta ja mikä on hyväksi miehelle ja naiselle.

Sinulla on oikeus näkemyksiisi. Mutta totuus kuitenkin on, että sinun edustamasi konservatiivisuus on ajatustapa, joka tulee katoamaan pitkälti historian alkuhämärään. Naiset näkevät asemansa ja halunsa maailmassa aivan toisin kuin sinä, ja sitä kehityssuuntaan ei tule mikään muuttamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

VMP

Nuo luettelemasi miehen haluamiset eivät ole naisille hyväksi. Naisille itselleen hyväksi on hankkia kunnon koulutus ja ammatti sekä harrastaa asioita, jotka hänelle ovat hyväksi ja ystävien seura. Hyvällä tuurilla puolisoksi löytyy tasa-arvoinen mies, jonka kanssa eläminen on kummallekin yhdessä helpompaa mitä yksin.

Niin, teille toitotetaan että se uraputki on hyväksi, mutta tilastot näyttävät että naiset ovat masentuneempia kuin koskaan, se on pahentunut sitä myötä kun tämä ns. "vapaus" on lisääntynyt heillä.

Pitäisikö uskoa omaa päätä mieluummin kuin tätä feministipropagandaa?

Sinkkunaiset on onnellisimpia ja terveimpiä tilastojen mukaan, sairaimpia ja onnettomimpia ovat sinkkumiehet. Onko sattumaa, ei ole. Tunnen monyåta nelikymppisiä naista, itseni mukaanlukirn, jotka ovat eronneet, ja uutta eivät ota. Eronneet miehet taas epätoivoisesti etsivät uutta kumppania, lihovat ja ovat onnettomia.

Kyllä parisuhde on naisille enemmän rasite. Lapset ovat ok, mutta eivät niin suuri onni ja autuus, kuin väitetään.

Tehkää miehet enemmän niitä kotitöitä, ja kuunnelkaa vaimojanne- enne sitä nalkustusta- sitten on jo myöhäistä. Se tie vie sinne avo- tai avioeroon.

Erottiin myös, minun halustani. Ja uuttaa riippaa en ota vastustuksekseni. Enemmän haittaa, kuin hyötyä on miehestä. Parisuhde on huuhaata, mies hyötyy, nainen häviää. Jopa yksinhuoltajana on helpompaa, kun on yksi vähemmän paapottavana ja passattavana.

Miksi niin monet miehet toden totta ovat niitä mieslapsia? Samaa kuulen muiltakin.

 Onko suomalainen mies jotenkin poikkeus. Monissa maissa yksi mies hoitelee täysillä jopa viisi vaimoa, eivätkä ruikuta. Mies istuu korsi suussa akasiapuun alla ja nainen hoitaa hommat.

 Miksi täällä naiset ovat kamalan katkeria, eikö teillä ole ollut isää jota olisitte rakastaneet, isoisää jota kaipaatte ja soisitte sen poikalapsillenne, tytöistä puhumattakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuule ap. Kirjoitat tuossa, että ” olemme niin erilaisia, että on turhaa ja valheellista sanoa, että olemme kaikki vain ihmisiä”

Tämä ajattelutapa jossa miehet ja naiset ovat kuin kaksi eri lajia on varsin yleinen, ja mielestäni osittain vahingollinen. Väitän esimerkiksi, että töihin ja opiskelemaan hakeudutaan varsin samoista syistä: että saisi toimeentulon, että tekeminen olisi itselle mielekästä, kun siihen kuitenkin menee 1/3 koko elämästä, ja että kokisi omalla panoksella olevan merkitystä. En usko, että kovinkaan monella lähtökohta on ” hakeudun tälle alalle jotta teen vaikutuksen vastakkaiseen sukupuoleen” .

Tarpeet myös ihmissuhteissa ovat monilta osin varsin yhteneväisiä: läheisyys, seksi, arvostus, turva.

Jos sitten itse haluat, että kumppanisi hoitaa suuremman osan esimerkiksi lastenhoidosta ja siivouksesta ja panostaa vähemmän työelämään, voisit ehkä miettiä ( tai voisitte yhdessä keskustella siitä) mitä hän siitä saa.

Saako hän todella kiitosta, arvostusta ja perheensä läheisyyttä, vai onko toiveenasi vain se, että pääset itse vähemmällä? Ja että vaimosi on helpommin kontrolloitavissa ollessaan taloudellisesti riippuvaisessa asemassa ja sekä perheen että yhteiskunnan näkökulmasta sinun ”alapuolellasi”?

Se, että pidät naista eri lajina kuin itseäsi ja ajattelet että ”on valheellista pitää meitä molempia vain ihmisinä” voi olla jonkilainen tekosyy selittää itselleen, että ”naisen luontainen tarve” on palvella.

Niin monelle konservatiivi-, miesaktivisti ym henkilölle suosittelisin, että edes joskus kokeilisivat pitää naisia kanssaihmisinään.

Se, että mies ja nainen ovat erilaisia ja heillä on erilaiset kiinnostukset ja tapa toimia, ei ole haitallista vaan tervettä ja orgaanista. Se on haitallista, että yhteiskunta (eliitti ja ne jotka sanelevat tapoja ja tottumuksia) yrittää muokata naisista ja miehistä jotain sellaista mitä he eivät luonnostaan ole, se on haitallista.

En ole missään vaiheessa väittänyt, että kenenkään pitäisi hakea alalle jossa tekee vaikutuksen vastakkaiseen sukupuoleen. Vaan hakeutua alalle, jolle on luontaista osaamista ja motivaatiota. Mutta vielä tärkeämpää, alalle josta on hyötyä koko yhteiskunnalle. Ymmärrätkö millaisia nämä alat ovat? Useassa maassa ja kulttuurissa naiset ovat vielä ylpeitä siitä että tekevät tärkeää työtä, he saavat merkitystä elämään kun ovat kodin ja keittiön kuningattaria, ja tottakai. Koti on helvetin tärkeä paikka, vaikka senkin merkitys pyritään hajoittamaan. Miehen roolin suhteen on tärkeää, että mies on ensisijaisesti joka johtaa perhettä kohti oikeita päätöksiä, suojelee ja puolustaa omaa reviiriään sisäisiltä ja ulkoisilta uhkakuvilta. Ja näitäkin meillä on Suomessa joka päivä. Saati sitten kunhan Ruotsin malli tulee tänne.

Joka ikinen nainen joka tänne palstalle kirjoittaa, ei tunnu pystyvän näkemään elämää minään muuna kuin "mitä minä siitä saan". Mitä teidän äidinne ja isoäidinne on saanut kaikesta siitä minkä suhteen he ovat uhrautuneet (ei uhriutuneet) että juuri teillä AV-mammoilla olisi näin helppo elämä. Ei ihme jos miehet eivät jaksa kuunnella kuin kaikki mitä suusta tulee liittyy helppouteen, vapauteen ja nauttimiseen. Edes mies ei ole yhtä pinnallinen ja helppouden perään.

Ja taas täällä naiset tuovat tuon taloudellisen riippuvuuden. Ei helvetti skarpatkaa nyt vähän. Viimeisen 40 vuoden aikana nainen ei ole ollut taloudellisesti riippuvainen mistään. Hän on voinut tehdä mitä tahansa työtä ja yhteiskunta on loput mahdollistanut, vaikka yksinhuoltajana.

Naisella on lähtökohtaisesti korkeampi arvo kuin miehellä. Se on selvä, mutta nainen on se joka antaa sen arvon pois, haluaa vapautua siitä kun seuraa näitä voimaantumisaktivisteja, seksuaaliterapeutteja sun muita humpuukkimaalareita.

Keskustelua on turha jatkaa, meillä on niin totaalisen eri käsitys siitä millainen on vastuullinen ja kestävä yhteiskunta ja mikä on hyväksi miehelle ja naiselle.

Jos kerran pidät kodinhoitoa naiselle jotenkin kauhean luonnollisena niin miten selität sen että mitä enemmän naiset ovat saaneet mahdollisuuksia omaan elämään myös kodin ulkopuolella, sen enemmän he ovat työelämään suuntautuneet? Onko se vain yhteiskunnan vika vai olisiko kuitenkin mahdollista että se keittiössä häärääminen ei olekaan mikään koko naissukupuolta yhdistävä biologinen tarve?

Toivon todella että tähän ketjuun kirjoittaneet eivät koskaan ryhdy parisuhteeseen. Kaikille parisuhde ei todellakaan sovi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuule ap. Kirjoitat tuossa, että ” olemme niin erilaisia, että on turhaa ja valheellista sanoa, että olemme kaikki vain ihmisiä”

Tämä ajattelutapa jossa miehet ja naiset ovat kuin kaksi eri lajia on varsin yleinen, ja mielestäni osittain vahingollinen. Väitän esimerkiksi, että töihin ja opiskelemaan hakeudutaan varsin samoista syistä: että saisi toimeentulon, että tekeminen olisi itselle mielekästä, kun siihen kuitenkin menee 1/3 koko elämästä, ja että kokisi omalla panoksella olevan merkitystä. En usko, että kovinkaan monella lähtökohta on ” hakeudun tälle alalle jotta teen vaikutuksen vastakkaiseen sukupuoleen” .

Tarpeet myös ihmissuhteissa ovat monilta osin varsin yhteneväisiä: läheisyys, seksi, arvostus, turva.

Jos sitten itse haluat, että kumppanisi hoitaa suuremman osan esimerkiksi lastenhoidosta ja siivouksesta ja panostaa vähemmän työelämään, voisit ehkä miettiä ( tai voisitte yhdessä keskustella siitä) mitä hän siitä saa.

Saako hän todella kiitosta, arvostusta ja perheensä läheisyyttä, vai onko toiveenasi vain se, että pääset itse vähemmällä? Ja että vaimosi on helpommin kontrolloitavissa ollessaan taloudellisesti riippuvaisessa asemassa ja sekä perheen että yhteiskunnan näkökulmasta sinun ”alapuolellasi”?

Se, että pidät naista eri lajina kuin itseäsi ja ajattelet että ”on valheellista pitää meitä molempia vain ihmisinä” voi olla jonkilainen tekosyy selittää itselleen, että ”naisen luontainen tarve” on palvella.

Niin monelle konservatiivi-, miesaktivisti ym henkilölle suosittelisin, että edes joskus kokeilisivat pitää naisia kanssaihmisinään.

Se, että mies ja nainen ovat erilaisia ja heillä on erilaiset kiinnostukset ja tapa toimia, ei ole haitallista vaan tervettä ja orgaanista. Se on haitallista, että yhteiskunta (eliitti ja ne jotka sanelevat tapoja ja tottumuksia) yrittää muokata naisista ja miehistä jotain sellaista mitä he eivät luonnostaan ole, se on haitallista.

En ole missään vaiheessa väittänyt, että kenenkään pitäisi hakea alalle jossa tekee vaikutuksen vastakkaiseen sukupuoleen. Vaan hakeutua alalle, jolle on luontaista osaamista ja motivaatiota. Mutta vielä tärkeämpää, alalle josta on hyötyä koko yhteiskunnalle. Ymmärrätkö millaisia nämä alat ovat? Useassa maassa ja kulttuurissa naiset ovat vielä ylpeitä siitä että tekevät tärkeää työtä, he saavat merkitystä elämään kun ovat kodin ja keittiön kuningattaria, ja tottakai. Koti on helvetin tärkeä paikka, vaikka senkin merkitys pyritään hajoittamaan. Miehen roolin suhteen on tärkeää, että mies on ensisijaisesti joka johtaa perhettä kohti oikeita päätöksiä, suojelee ja puolustaa omaa reviiriään sisäisiltä ja ulkoisilta uhkakuvilta. Ja näitäkin meillä on Suomessa joka päivä. Saati sitten kunhan Ruotsin malli tulee tänne.

Joka ikinen nainen joka tänne palstalle kirjoittaa, ei tunnu pystyvän näkemään elämää minään muuna kuin "mitä minä siitä saan". Mitä teidän äidinne ja isoäidinne on saanut kaikesta siitä minkä suhteen he ovat uhrautuneet (ei uhriutuneet) että juuri teillä AV-mammoilla olisi näin helppo elämä. Ei ihme jos miehet eivät jaksa kuunnella kuin kaikki mitä suusta tulee liittyy helppouteen, vapauteen ja nauttimiseen. Edes mies ei ole yhtä pinnallinen ja helppouden perään.

Ja taas täällä naiset tuovat tuon taloudellisen riippuvuuden. Ei helvetti skarpatkaa nyt vähän. Viimeisen 40 vuoden aikana nainen ei ole ollut taloudellisesti riippuvainen mistään. Hän on voinut tehdä mitä tahansa työtä ja yhteiskunta on loput mahdollistanut, vaikka yksinhuoltajana.

Naisella on lähtökohtaisesti korkeampi arvo kuin miehellä. Se on selvä, mutta nainen on se joka antaa sen arvon pois, haluaa vapautua siitä kun seuraa näitä voimaantumisaktivisteja, seksuaaliterapeutteja sun muita humpuukkimaalareita.

Keskustelua on turha jatkaa, meillä on niin totaalisen eri käsitys siitä millainen on vastuullinen ja kestävä yhteiskunta ja mikä on hyväksi miehelle ja naiselle.

Olen elänyt pääkaupunkiseudulla kohta 50 vuotta enkä ole vielä kertaakaan joutunut suojelemaan näin miehenä perhettäni miltään "uhkakuvilta". Jos se olisi elämäntehtäväni niin se olisi kyllä aika tylsää hommaa.

Vierailija kirjoitti:

Sinulla on oikeus näkemyksiisi. Mutta totuus kuitenkin on, että sinun edustamasi konservatiivisuus on ajatustapa, joka tulee katoamaan pitkälti historian alkuhämärään. Naiset näkevät asemansa ja halunsa maailmassa aivan toisin kuin sinä, ja sitä kehityssuuntaan ei tule mikään muuttamaan.

Ota tuo ensimmäinen lause pois. On aivan turhaa jankata oikeuksista, aivan kuten elämässä ei olisi mitään muuta. Mutta kyllä, olet 100% oikeassa tuossa kertomassasi. Minun edustamani ajattelutapa on jo kadonnut, mutta siinä vaiheessa kun naiset saavat sen mitä haluavat ja ovat ns. vapautuneet täysin kaikesta perinteisestä, siinä vaiheessa yhteiskunnassa on täysi anarkia ja naiset ovat toisenlaisten miesten huorina ja orjina. Tämä tapahtunee meidän elinaikana, joten ehdit näkemään ja kokemaan kun lapsesi (jos sinulla niitä on) kärsivät tästä mitä "kehitykseksi" kutsutaan.

Ei myöskään kannata unohtaa, että minun näkemykseni ja ajattelutapani on se, joka rakensi tämän maan niin huippuunsa että te naiset voitte valittaa kaikesta. Ongelma tässä on tosin ollut se, että miehetkin ovat laiskistuneet ja menettäneet entistä enemmän merkityksensä miehinä.

Ilmeisesti yksi mieskeskustelija haluaa, että naiset ovat kotona ja hoitavat sekä kodin että lapset yksin ihan kokonaan. Aivan varmasti tuollaisia naisia on paljon Suomessakin. Mistä löytyy miehiä, jotka haluavat ja kykenevät elättämään lapset aikuisiksi ja vaimon tämän elämän loppuun asti? Tuo vaatii mieheltä isoja tuloja ja sitoutumista. Miehet ovat täällä lähinnä nimitelleet naisia, joilla on pienemmät tulot mitä miehellä.

Vierailija kirjoitti:

Jos kerran pidät kodinhoitoa naiselle jotenkin kauhean luonnollisena niin miten selität sen että mitä enemmän naiset ovat saaneet mahdollisuuksia omaan elämään myös kodin ulkopuolella, sen enemmän he ovat työelämään suuntautuneet? Onko se vain yhteiskunnan vika vai olisiko kuitenkin mahdollista että se keittiössä häärääminen ei olekaan mikään koko naissukupuolta yhdistävä biologinen tarve?

En minä ole kirjoittanut, että kodinhoito on naiselle kauhean luonnolinen asia. Totean, että se on asia johon nainen on evoluution aikana keskittynyt enemmän kuin mies. Kyllä tietääkseni naiselle on vielä tärkeämpää kodin sisustus, värit, Arabian lautaset, verhot yms. Tottakai jokainen ihminen haluaa päästä helpolla koska kuvittelee että se vie onneen ja on hyväksi yhteiskunnalle. Tuo näkemys ei ole terve. Lapsillekin olisi tärkeämpää että äiti on läsnä kun he ovat pieniä ja isä siinä vaiheessa kun ovat vähän kasvaneet ja tulee opettaa miten johdetaan ja otetaan vastuu elämästä.