Perustelkaa, miksi 3,5-5v. pitäisi ottaa pois päiväkodista, kun vauva syntyy?

kotiäidin lapsi. ;D ap

Täytyy olla jokseenkin pussi päässä kasvaneet lapset, jos kerhoon meno ja eskariin meno aiheuttaa henkisiä häiriöitä... jotenkin tuntuu, että ne ovat vaikeita ennen muuta äideille eikä niinkään lapsille. Lapset solmii kaverisuhteita nopeasti. Meidänkin kuopus joutui ekaluokalla eri luokalle kuin kaikki päiväkotikaverinsa, mutta jo ekan koulupäivän jälkeen oli sitä mieltä, että luokka on kiva, ja kavereita löytyi heti. Voi muuten olla ihan niinkin, että jos äiti stressaa noista hoitopaikkakuvioista, lapsikin rupeaa ajattelemaan että niissä täytyy olla jotain pahasti pielessä, ja alkaa tehdä niistä ison asian.

Joo, olisi epäreilua lapselle raahata ensin vieraaseen kerhoon. Ja sitten muutaman kuukauden päästä taas sama juttu, kun eskari alkaa. Kenen etua sellaisessa ajatellaan?? Vastatkaa nyt ihmeessä tähän, please!

Ihmiset vaan on niiiiin sokeita niiden omien valintojensa kanssa ja on kova kiire tuomitsemaan toisia.. Ihan älytöntä tälläinen tappelu. : (

Lapset olivat vauvalomat kotona. Ei meillä ollut mitään ihmeempiä ongelmia. Vauva solahti muiden rytmiin nopeasti, ulkona ehti käydä puolentoista tunnin lenkeillä ihan hyvin imetysten välillä, liikkuvissa vaunuissa uni maittoi. Isommilla lapsilla ei ollut mitään hinkua hoitoon, vaikka siellä työaikana hyvin viihtyivätkin ja sinne mielellään menivätkin. He tapasivat naapurin lapsia iltaisin ja leikkipuistossa toisia muksuja päivisin, kävivät kerran viikossa muskarissa, välillä oli äitiyslomalaisia kavereita joita tavattiin. Lapsista oli kiva nukkua aamulla kunnon unet ja keskinäiset leikit sujuivat hyvin. Yhdessä mm. luettiin paljon.

Eikä hoitopaikkojen saamisessa sitten myöhemmin ollut ongelmia, vaikka kuopuksen vauvaloman aikana vieläpä muutettiin Vantaalta Espooseen.

;) Oikeita kokemuksiakin kaivataan, ei vain mielipiteitä ihmisiltä, jotka eivät ole samassa tilanteessa.... ap

viedä lasta hoitoon, kun voisi vaan olla kotona. Mielestäni se on vaivaa näkevämpi vaihtoehto kuitenkin. Ei siinä mistään helpolla pääsemisestä ole kysymys, kun helpolla tuonikäisten kanssa pääsee jo ihan muutenkin. Ruuan kun antaa, niin keskenään leikkivät. Mutta kai heidän tosiaan olisi muutakin hyvä nähdä ja kokea ja just se, että eskari alkaisi heti. ap

Ujoja lapsia ei ole olemassa? Eikä niitä, joilla uuteen tilanteeseen sopeutuminen kestää sellanen parisen kuukautta? : D

onko hyväksi olla vain kotona. ap

tuota provokatiivisesti, se oli lähinnä vitsi itseäni kohtaan, kun joku tuossa argumentoi jotain pussipäisyydestä... ;) ap

Esikoinen oli 3.5 vuotta kun vauva tuli, ja päiväkodissa jatkoi 3 päivänä viikossa.

Minusta se oli hyvä ratkaisu lapselle ja minulle:

- lapseni ei ole arka, mutta varovainen. Ei varmasti olisi halunnut mennä vieraaseen ja uuteen kerhoon, tutussa ympäristössä oli hyvä jatkaa harjoittelua ikätoverien kanssa.

- Saimme pitää päiväkotipaikan, ja sisarus pääsi myöhemmin heposti samaan päiväkotiin. Muuten olisimme ehkä joutuneet toiselle puolelle kaupunkia, mikä olisi ollut todella hankalaa (meillä ei ole autoa).

- Esikoisen oli helppo siirtyä taas käymään päivittäin päiväkodissa, kun tutussa talossa jatkettiin vauvaloman jälkeen. Pikkusisaren sai talon pintenryhmään.

- tuttuja lapsia ei lähellä ollut. 3.5v ei ehkä olisi kaivannut ikätoverien seuraa, jos äiti olisi ollut koko ajan käytettävissä. Mutta äidilläkin oli välillä omia hommia, ne oli hyvä tehdä isomman ollessa päiväkodissa. Ja toisaalta, ikätoverien kanssa saisi jo tuon ikäinen harjoittella yhdessäoloa.

- lapsi meni aamupalalle ja haettiin pois joskus ennen ja joskus jälkeen välipalan. EI siis mitään täyspäiviäistä muille hoitoon lykkämistä.

mä kun ilmoitin esikoisen pk:n johtajalle et pikku kakkonen on tulossa, niin hänpä sanoi mulle ettei ANNA mun ottaa esikoista pois pk:sta!! Koskien kylläkin hienoja kasvatussuunnitelmia koska esikoisella on viivästynyt puheen- ja motorinenkehitys. JA kyllä käy puheterapeutti pk:lla ja minä kuskaan esikoista toimintaterapiaan, sitä enne kävi fysioterapiassa.

Esikoinen on pk:ssa kolme päivää viikossa ja alle 7 tuntia.

ottaakaan.



Itselläni taapero ja vauva ja taapero kotona, vaikka ehti olla tarhassa hetken aikaa välissä. Mutta riippuu niin tilanteesta. Jos taapero olisi ollut vanhempi sanotaan yli kolme vuotta (oli alle 2 v) niin olisin voinut jättääkin osa-aikaisesti. Esim. kolme päivää viikossa 5-6 tuntia... Pienemmänkin voi puolestani viedä hoitoon jos tilanne vaatii.



Minua ei ainakaan nämä täällä kirjoittavat provot saa hikeentymään. Jokainen voi katsoa omaan peiliin ja miettiä mitä siellä on korjattavaa!

Herra varjele, että verorahoja käytettäisiin naisten elämän helpottamiseen! Äidin tehtävä on kärsiä ja olla marttyyri, muu äitiys on kiellettyä Suomessa. Voi elämä.

Arvomaailma sanelee rahojen käytön.

Jos sun lasten hoitopaikat maksavat sanotaan vaikka 600 eur/kpl ja lisäksi nostat vielä kotihoidon tukia tmv., niin mietipä sitä, kuinka paljon mitään muuta yhteistä voi sinun verorahoillasi kustantaa? Niiden kun pitäisi riittää aika paljoon muuhunkin kuin lasten virikehoitamiseen, opetustoimesta kunnallistekniikkaan, sairaanhoitoon ja muuhun sosiaalipuoleen, esimerkiksi.

Olisi hyvä ymmärtää, ettei raha tule pankin seinästä kuntatalouteenkaan. Suurin osa Suomen kunnista elää kädestä suuhun. Virikehoito on yhtä lailla yhteisestä potista turhaan pois kuin vaikka joku hiihtoputki.

niin kuin ap:läkin, ns aamupäivähoito on ok. Monissa päiväkodeissa on ihan erikseen ns puolipäiväryhmä, joka on tarkoitettu nimenomaan tällaisille lapsille. Kunnat voisivat siis järjestää erikseen tällaisia ryhmiä. Iltapäivisin vaikka koululaisten iltapäiväkerho voisi olla samassa paikassa kun päiväkotilaiset ovat menneet kotiin. Näin hoitajille tulisi kokonainen työpäivä, eikä olisi päiväkotiryhmää jossa näitä puolipäiväisiä olisi.



Vanhemmat voivat aina kerätä adressin kunnan päättäjille. Ehdotuksia varmasti monissa kunnissa toivotaan ihan perheiltä itseltään.



Ja puollan siis 3,5 - 5 v MUUTAMAN päivän hoitopäiviä:



- Lapsi saa pitää sosiaaliset taitonsa suht samojen kavereiden kanssa

- Lapsi saa ryhmässä oppimisen taitoja, jota jo esikoulussa ehdottomasti "vaaditaan". Ryhmässä oppiminen vie useita vuosia, se on hyvinkin tärkeä prosessi ihmisen kehityksessä.

- Lapsi voi osallistua ohjattuihin tuokioihin, jotka nekin ovat tärkeitä tuon ikäiselle lapselle.

- Päivähoidon on todettu kehittävän kielellistä kehitystä ja esim. ongelmat niissä voidaan havaita usein tuossa iässä. Siksi ikätoverien seura on tärkeää.

- Lapsi ei kärsi millään tavalla osa-aikahoidosta. Se rikastuttaa hänen elämäänsä ja antaa tarpeeksi ärsykkeitä, joihin lapsen on totuttava tulevaisuudessa, kun ollaan koulussa ja pitää keskittyä hälinästä huolimatta.

- Lapsi voi edelleen olla äidin kanssa kotona ja kehittää sisarussuhdettaan aivan mainiosti



JA mitä pidän tosi tärkeenä: Vauvan odotus, synnytys ja lapsivuodeaika on äidin keholle tosi iso rasite. Siitä palautumiseen menee aikaa. Äidin on saatava levätä, mikä ehkä onnistuu niinä päivinä kun esikoinen on hoidossa ja äiti voi levätä vauvan kanssa. Myös jokainen vauva on erilainen ja äidillä voi mennä aikaa vauvan temperamenttiin totutellessa, imetysrytmiin totutellessa ja yleensäkin siihen että voi hoitaa itseään.



Kaiken kaikkiaan asiat pitää nähdä kokonaisuuksina. Virikehoidosta puhuttaessa unohdetaan monesti se asia, että lapselle parasta virikettä myös hoidossa on leikkiminen oman ikäistensä kanssa. Tavallinen arki rutiineineen on se tärkein. Ohjatut toiminnot ovat lyhyitä, mutta niiden merkitys tuon ikäisen elämässä on tärkeitä. Ne lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta, oman vuoron odottamista, sosiaalisia taitoja, taitoa kuunnella ja keskittyä, ottaa osaa ryhmän toimintaan, vahvistaa itsetuntoa ja minäkäsitystä.

kaksi vuotta kolmanteen.

Teillä on aika pienet ikäerot kuitenkin vai?

Lapset olivat vauvalomat kotona. Ei meillä ollut mitään ihmeempiä ongelmia. Vauva solahti muiden rytmiin nopeasti, ulkona ehti käydä puolentoista tunnin lenkeillä ihan hyvin imetysten välillä, liikkuvissa vaunuissa uni maittoi. Isommilla lapsilla ei ollut mitään hinkua hoitoon, vaikka siellä työaikana hyvin viihtyivätkin ja sinne mielellään menivätkin. He tapasivat naapurin lapsia iltaisin ja leikkipuistossa toisia muksuja päivisin, kävivät kerran viikossa muskarissa, välillä oli äitiyslomalaisia kavereita joita tavattiin. Lapsista oli kiva nukkua aamulla kunnon unet ja keskinäiset leikit sujuivat hyvin. Yhdessä mm. luettiin paljon.

Eikä hoitopaikkojen saamisessa sitten myöhemmin ollut ongelmia, vaikka kuopuksen vauvaloman aikana vieläpä muutettiin Vantaalta Espooseen.

;) Oikeita kokemuksiakin kaivataan, ei vain mielipiteitä ihmisiltä, jotka eivät ole samassa tilanteessa.... ap

Yksi hyvä syy ottaa lapsi pois hoidosta vauvaloman aikana on päivähoitajien asenteet: jos olet vauvan kanssa kotona, teidän perhe on lapsesi hoitajien silmissä alinta kastia. JA takuulla vaikuttaa myös siihen millaista hoitoa lapsesi saa. Usko pois.

ihan lastentarhanopeja, jotka suosittelevat jatkamaan osa-aikaisesti? Miksi sitten näin? Päiväkodissa on näitä äitejä, mutta en todellakaan ole huomannut että hoitajat suhtautuisivat heihin eri tavalla. Ei täällä isossa maailmassa ole aikaa hoitajilla moisia miettiä. ap

kaksi vuotta kolmanteen.

Yksi hyvä syy ottaa lapsi pois hoidosta vauvaloman aikana on päivähoitajien asenteet: jos olet vauvan kanssa kotona, teidän perhe on lapsesi hoitajien silmissä alinta kastia. JA takuulla vaikuttaa myös siihen millaista hoitoa lapsesi saa. Usko pois.

Jopa päiväkodin tädit tajuavat miksi iso lapsi tarvitsee seuraa ja virikkeitä.

Lisäksi suositellaan, että ennen eskaria lapsi olisi päiväkodissa, ettei eskari aika kulu sitten päiväkotielämään totutteluun.

Tämän olen kysynyt ihan erityislastentarhanopettajalta.

Meillä 5v menee syksyllä päiväkotiin, vauva syntyy kesällä. Täällä on vain jotain seurakunnankerhoja, jotka kestävät parituntia kaksi kertaa viikossa, eikä siellä ulkoilla.

Naapurissa tai lähistöllä ei asua samanikäisiä lapsia, ainut samanikäinen kaveri on serkku, jolla taas on omat hoitokuviot.

Miksi ihmeessä pitäisin lapsen kotona? Narisemassa kun on tylsää? riehumassa kun en keksi hänelle tekemistä? tuijottamassa tv:ta sillä aikaa kun syötän vauvaa? Ulkoilukaan ei ole kivaa yksin, eikä pienellä paikkakunnalla leikkipuistossa ole välttämättä samaanaikaan yhtään lasta. Ei joka paikassa ole kerhoja tai virikkeitä isommille lapsille. Ei täällä ainankaan. Mielelläni veisin kerhoon, jos sellainen olisi.

Päiväkodissa saa ulkoilla ja leikkia samanikäisten kanssa, siellä myös piirretään ja lauletaan ja askarrellaan ja harjoitellaan jo kirjaimia jne. Seuraavana vuonna on helppo jatkaa eskariin.

Lapsi on hoidossa max 5h/pvä, 3 tai 4 päivänä viikossa.

Jos kotona ei ole ketään aikuista, sitten lapsi tarvitsee hoitopaikan, ei muuten.

Ainoa syy viedä lapsi hoitoon, jos itse on kotona, on tietenkin se, että haluaa päästä itse helpommalla. Miksi tätä sitten perustellaan kaikenmaailman lapsi-tarvitsee-virikkeitä-hömpällä?

Normaali, tavallinen aikuinen pystyy hienosti hoitamaan ja viihdyttämään ja tarjoamaan 3-5-vuotiaalle ne virikkeet, joita hän tarvitsee aikuiseksi kasvaakseen. Kaverisuhteet ovat tietenkin myös tärkeitä, mutta niitähän on se sisarus kotona, naapurit, sukulaiset, puistotuttavat...

Kotona oleva lapsi saa nukkua joka aamu niin kauan kuin nukuttaa. Ja viettää aikansa siellä, missä hän viihtyy ja mikä hänelle paras paikka on: kotona.

Lapsen voi viedä vaikka muskariin, perhekerhoon, pyhäkouluun, uimakouluun - kyllä näitä virikkeitä riittää ilman, että täytyy säännöllisesti joka päivä lähteä isoon lapsiryhmään.

Mä en tajua teitä, jotka voisitte viettää kivaa aikaa kotona vauvan ja esikoisen kanssa ja viette silti esikoisen hoitoon pois jaloista. En käsitä, en.

Ei se vauva koko maailmaa muuta, siinä se kulkee elämässä mukana.

Ainoa syy viedä lapsi hoitoon, jos itse on kotona, on tietenkin se, että haluaa päästä itse helpommalla. Miksi tätä sitten perustellaan kaikenmaailman lapsi-tarvitsee-virikkeitä-hömpällä?

Normaali, tavallinen aikuinen pystyy hienosti hoitamaan ja viihdyttämään ja tarjoamaan 3-5-vuotiaalle ne virikkeet, joita hän tarvitsee aikuiseksi kasvaakseen. Kaverisuhteet ovat tietenkin myös tärkeitä, mutta niitähän on se sisarus kotona, naapurit, sukulaiset, puistotuttavat...

Kotona oleva lapsi saa nukkua joka aamu niin kauan kuin nukuttaa. Ja viettää aikansa siellä, missä hän viihtyy ja mikä hänelle paras paikka on: kotona.

Lapsen voi viedä vaikka muskariin, perhekerhoon, pyhäkouluun, uimakouluun - kyllä näitä virikkeitä riittää ilman, että täytyy säännöllisesti joka päivä lähteä isoon lapsiryhmään.

Mä en tajua teitä, jotka voisitte viettää kivaa aikaa kotona vauvan ja esikoisen kanssa ja viette silti esikoisen hoitoon pois jaloista. En käsitä, en.

Ei se vauva koko maailmaa muuta, siinä se kulkee elämässä mukana.