Perustelkaa, miksi 3,5-5v. pitäisi ottaa pois päiväkodista, kun vauva syntyy?

Ihan siitä syystä etten ole uusavuton ja lapseni ei tarvitse hoitopaikkaa, kun olen kotona.

Ihan siitä syystä etten ole uusavuton ja lapseni ei tarvitse hoitopaikkaa, kun olen kotona.

Ihan kaikista helpoimmalla pääsisin niin, etten kuskaisi ketään lapsistani minnekään. Siinäpähän leikkisivät keskenään, kun hoitaisin vauvaa. Ja tekemistäkin osaan keksiä, työpäivien jälkeen ulkoilemme, askartelemme, luemme kirjoja jne. Ihan tavallinen perhe kyseessä, jossa isä myös osallistuu. Kyllä minusta olisi mukavaa viettää päivät ihan niin. Olen isossa perheessä kasvanut itsekin ja oppinut siihen, että ympärillä on hässäkkää, hälinää ja jatkuvasti on tekemistä. Nautin lasteni seurasta ja minun puolestani ottaisin vaikkapa pari hoitolasta vielä omieni lisäksi, eli kysymys ei myöskään ole siitä, ettenkö jaksaisi lapsia hoitaa.

Mutta ajattelen myös lasteni parasta niin, että heillä olisi oikeus myös tavata kavereita pari krt vko ja koska kerhoon kuskaaminen olisi niin työlästä ja siellä uusien tapojen opettelu. Lisäksi nämä kaverit ovat kivoista perheistä ja tunnen heidän vanhempansa myös. Vanhempi lapseni kuitenkin jo kaipaa ikäistään leikkiseuraa ja hänellä on läheinen ystävyyssuhde parin tytön kanssa, joista kotonakin kertoilee. Ja molemmat sanovat, että päiväkodissa on kivaa. Lapseni ovat olleet osa-aikaisessa hoidossa aikaisemmin, eikä tämä vaikuttanut heidän ystävyyssuhteisiin mitenkään. Tällöin hoitoaika oli 9.30-14.30.

Ja lapset viihtyvät leikkien keskenään kotona, siinä ei ole mitään erityistä. Mielestäni jotain vikaa on, jos lapsen täytyy vastata aikuista miellyttääkseen. Meillä aikuinen päättää, mutta lapset saavat sanoa myös oman mielipiteensä. Miksi lapsi ei voisi viihtyä päivähoidossa?

Mitäs te sanotte siitä ruotsalaistutkimuksesta, jossa todettiin että varhain päivähoidon aloittaneet ovat älykkäämpiä ja menestyneet elämässään paremmin, kuin kotona olleet?

Minusta on outoa, että joillakin on niin ehdottomia mielipiteitä, että niistä eroava ei voi olla totta ja vähintään on lasta vahingoittavaa toimintaa. Lisäksi outoa, että jotkut ehdottavat jopa lapsiluvun rajoittamista eläen jossain omissa kuvitelmissaan tuntematta minua ja perhettäni. Perin outoa. Olenko missään vaiheessa haukkunut teidän tapaanne olla äiti tai arvostellut sitä pahantahtoisesti? Halusin asiallista keskustelua ja kiitän vilpittömästi kaikkia, jotka ovat tähän niin osallistuneet. Kuitenkin täällä on myös niitä valitettavasti joiden älykkyys ei ilmeisesti riitä asialliseen argumentaatioon.

-ap

Että eipä tuo ap:nkaan teksti mistään ystävällisimmästä päästä ole, vaikka niin kiillottaa kehäänsä. :)



Mutta joo, kaikki kukat kukkikoon. Jos teillä menee hyvin noin, lapset tyytyväisiä ja onnellisia, niin mikäs siinä sitten.

vähän kauemmaksi lähitarhasta. Virikehoidolla ei ole asiassa mitään merkitystä. Vain oma mukavuus, kun joutuu ajamaan puolikilometriä toiseen suuntaan kuin työpaikka on. Puhutaan edes asioista niiden oikeilla nimillä.

Mutta ajattelen myös lasteni parasta niin, että heillä olisi oikeus myös tavata kavereita pari krt vko ja koska kerhoon kuskaaminen olisi niin työlästä ja siellä uusien tapojen opettelu.

Come on, mitä mullistavia uusia tapoja voi kerhossa, muskarissa tmv. olla, ettei hoidossa ollut lapsi oppisi niitä kymmenessä sekunnissa? :D

Lisäksi nämä kaverit ovat kivoista perheistä ja tunnen heidän vanhempansa myös. Vanhempi lapseni kuitenkin jo kaipaa ikäistään leikkiseuraa ja hänellä on läheinen ystävyyssuhde parin tytön kanssa, joista kotonakin kertoilee.

Miksi näitä kivoja lapsia ja kivoja tuttuja vanhempia voi tavata muutenkin?

Mielestäni jotain vikaa on, jos lapsen täytyy vastata aikuista miellyttääkseen. Meillä aikuinen päättää, mutta lapset saavat sanoa myös oman mielipiteensä. Miksi lapsi ei voisi viihtyä päivähoidossa?

Sehän on tavoite, että lapsi viihtyy päiväkodissa. Mutta miten voit tietää, miltä lapsista sisimmässään tuntuu, jos hän tietää olevansa hoidossa samaan aikaan kun äiti on kotona vauvan kanssa? Sillä voi olla kauaskantoiset vaikutukset perheen lasten välisiin suhteisiin koko heidän elämänsä ajan.

Mitäs te sanotte siitä ruotsalaistutkimuksesta, jossa todettiin että varhain päivähoidon aloittaneet ovat älykkäämpiä ja menestyneet elämässään paremmin, kuin kotona olleet?

Aika moni lapsi ehtii olla päivähoidossa jossain vaiheessa ennen kouluikää, viimeistään eskarissa. Mutta ei tällaisten lapsen älykkyys ja menestymistaidot siitä vähene, vaikka hekin saisivat lomaa hoidosta sen aikaa, kun äiti tai isä on vauvalomalla kotona. Hoidossa on kuitenkin rasittavaa mm. hälinän vuoksi.

Kysymys on siitä, eikö lapsikin ole sitä lomaa ansainnut?

Minusta on outoa, että joillakin on niin ehdottomia mielipiteitä, että niistä eroava ei voi olla totta ja vähintään on lasta vahingoittavaa toimintaa. Lisäksi outoa, että jotkut ehdottavat jopa lapsiluvun rajoittamista eläen jossain omissa kuvitelmissaan tuntematta minua ja perhettäni. Perin outoa. Olenko missään vaiheessa haukkunut teidän tapaanne olla äiti tai arvostellut sitä pahantahtoisesti? Halusin asiallista keskustelua ja kiitän vilpittömästi kaikkia, jotka ovat tähän niin osallistuneet. Kuitenkin täällä on myös niitä valitettavasti joiden älykkyys ei ilmeisesti riitä asialliseen argumentaatioon.

-ap

Pläräsin ketjun läpi.

Ensinnäkin mielestäni jo ekan viestin otsikko kertoo ap:n perusasenteen.

Vastauksia on tullut monelta kantilta, mutta sinä ap vastaat joka kerran suunnilleen samoilla argumenteilla: miksei muka voi kun lapset viihtyvät hoidossa niin hyvin ja kavereita on ja kerhoonkin olisi pitempi matka. Joissain kohdin vastaukset lipsahtavat jopa saivarteluksi, kun äiti ei pysty keksimään kerhon ajaksi muuta ajankulua kuin ringissä kävelemisen. Hoidon maksuperusteet ap ohittaa kevyesti sillä, että on joskus maksanut jonkin verran veroja, vaikka on puhuttu kuntien isoista rahoitusongelmista, laskukaudesta ja siitä, mitä kaikkea muutakin veroilla pitäisi saada kustannettua. Entä reiluusaspekti, työllisten jääminen hoitopaikatta sen takia, kun hoitopaikat on varattu niille, jotka eivät niitä oikeasti tarvitse jopa vuosien ajaksi? Oikeus lähihoitopaikkaan? Entä miksi muiden lasten tapaaminen muualla kuin hoitopaikassa on mahdoton ajatus? Entä näkökulma siihen, että lapsi kokee negatiivisena sen, että äiti on vauvan kanssa kotona mutta panee hänet hoitoon? On paljon kysymyksiä, jotka ovat ap:ltä jääneet kommenteitta.

Mitä pahantahtoisuuteen tulee, mielestäni ketju on ollut varsin asiallinen ja asiapitoinen. "Miksi tehdä lapsia, jos ei jaksa hoitaa"-heittoja tulee muuallakin, ja mielestäni ap on kyllä maksanut potut vähintäänkin pataatteina viittaamalla vastaajien lääkitykseen, imettämättömyyteen ja älykkyyden puutteeseen.

sinä voit hyvällä omatunnolla viedä lapsesi päiväkotiin, he ovat sen verran vanhoja että ne tarvitsee leikkiseuraa, ja jos ne siellä viihtyy missä ne nyt ovat niin, mielestäni siinä ei ole mitään vikaa että ne ovat siellä. jos olisin raskaana ja tyttäreni olis niin vanha niin hän olis kyllä päiväkodissa, 2-3 kertaa viikossa, 3-4 tuntia.

Mutta sitä mä en ymmärrä että lapsi joka on 1,5-vuotias, joka ei ole sitä ennen ollut. laitetaan päiväkottin kun tulee uusi vauva..se on todella typerää mielestäni!!

Come on, mitä mullistavia uusia tapoja voi kerhossa, muskarissa tmv. olla, ettei hoidossa ollut lapsi oppisi niitä kymmenessä sekunnissa? :D

Ei ole kysymys taitojen opettelusta tai oppimisesta. Henkilökohtaisesti uskon, että kaikkia taitoja on mahdollista harjoitella myös kotona, vaan kavereiden tapaamisesta päiväkodissa.

Lisäksi nämä kaverit ovat kivoista perheistä ja tunnen heidän vanhempansa myös. Vanhempi lapseni kuitenkin jo kaipaa ikäistään leikkiseuraa ja hänellä on läheinen ystävyyssuhde parin tytön kanssa, joista kotonakin kertoilee.

Miksi näitä kivoja lapsia ja kivoja tuttuja vanhempia voi tavata muutenkin?

Valitettavasti en ole aivan niin hyväksi ystäväksi näiden äitien kanssa tullut, että minulla olisi pokkaa ehdottaa " Hei, me tullaan teille huomenna leikkimään koko jengi?" Varsinkin jos vauvasta tulisi koliikkivauva, tuskin kyläilisin hänen kanssa paljoakaan.

Mielestäni jotain vikaa on, jos lapsen täytyy vastata aikuista miellyttääkseen. Meillä aikuinen päättää, mutta lapset saavat sanoa myös oman mielipiteensä. Miksi lapsi ei voisi viihtyä päivähoidossa?

Sehän on tavoite, että lapsi viihtyy päiväkodissa. Mutta miten voit tietää, miltä lapsista sisimmässään tuntuu, jos hän tietää olevansa hoidossa samaan aikaan kun äiti on kotona vauvan kanssa? Sillä voi olla kauaskantoiset vaikutukset perheen lasten välisiin suhteisiin koko heidän elämänsä ajan.

Ei lapsi kykene ajattelemaan niin monimutkaisesti jos kolmen lyhyen hoito/kerhoavastaavan päivän ajan lasta pidetään hoidossa. Tällöinhän kerhokin olisi pahasta? Entäs sitten kerhoaika? Eikö lapsi voi tuntea samoin ollessaan kerhossa?

Mitäs te sanotte siitä ruotsalaistutkimuksesta, jossa todettiin että varhain päivähoidon aloittaneet ovat älykkäämpiä ja menestyneet elämässään paremmin, kuin kotona olleet?

Aika moni lapsi ehtii olla päivähoidossa jossain vaiheessa ennen kouluikää, viimeistään eskarissa. Mutta ei tällaisten lapsen älykkyys ja menestymistaidot siitä vähene, vaikka hekin saisivat lomaa hoidosta sen aikaa, kun äiti tai isä on vauvalomalla kotona. Hoidossa on kuitenkin rasittavaa mm. hälinän vuoksi.

Kysymys on siitä, eikö lapsikin ole sitä lomaa ansainnut? Lapsi ansaitsee lomaa ja SAA sitä hoitoaikojen ulkopuolella, koska lyhyt päiväkotihoito vastaa edelleen tuota kerhoa. Oletko käynyt koskaan päiväkodissa?

Joissain kohdin vastaukset lipsahtavat jopa saivarteluksi, kun äiti ei pysty keksimään kerhon ajaksi muuta ajankulua kuin ringissä kävelemisen.

Vauvan kanssa on hankalaa liikkua pitkiä matkoja. Koen itse, että lyhyt hoito vastaa kerhoaikaa, en näe siinä eroa tuolta osin. En koe järkevänä viedä toista lasta päiväkotiin ja lähteä kauaksi kerhoilemaan toisen + vauvan kanssa, vaikka keksisinkin tekemistä tuoksi ajaksi. Huom. Siis ensimmäinen lapsihan menee jokatapauksessa eskariin. En ehtisi edes kunnolla kuin kerholle ja takaisin hakemaan toista eskarista? Missä välissä imetän sitä vauvaa, ettei joku kirjoittele av:lla kuinka ällöttävää on, kun taas joku äiti julkisesti imetti, koska kaikkien imettävien täytyisi ehdottomasti lukkiutua neljän seinän sisään imetysajaksi, ettei tissi vilahda vahingossa jonkun perverssin nenän edestä.

Hoidon maksuperusteet ap ohittaa kevyesti sillä, että on joskus maksanut jonkin verran veroja, vaikka on puhuttu kuntien isoista rahoitusongelmista, laskukaudesta ja siitä, mitä kaikkea muutakin veroilla pitäisi saada kustannettua.

Valitettavasti uskon, että tulen maksamaan veroja lopunelämäni työssä käydessäni myös paljon ja henkilökohtaisesti en ole juuri mitään etuuksia paljoa käyttänyt, joita huom. myös te kotihoidontuella elävät käytätte. Verovaroista nekin kustannetaan.

Entä reiluusaspekti, työllisten jääminen hoitopaikatta sen takia, kun hoitopaikat on varattu niille, jotka eivät niitä oikeasti tarvitse jopa vuosien ajaksi? En ole koskaan kuullut, että jonkun lapsi olisi vuosiksi jäänyt ilman hoitopaikkaa. Toistaiseksi Suomen laissa on oikeus päivähoitoon ja kuntien velvollisuus on järjestää hoitopaikka tietyssä ajassa.

Oikeus lähihoitopaikkaan? Entä miksi muiden lasten tapaaminen muualla kuin hoitopaikassa on mahdoton ajatus? Ei ole mahdoton ajatus ollenkaan, vaan lähempi tutustuminen voi olla hankalaa aluksi ja harmittelisin todella, jos pienen tyttäreni hyvät ystävyyssuhteet kivoihin lapsiin, joista itsekin pidän katkeaisivat.

Entä näkökulma siihen, että lapsi kokee negatiivisena sen, että äiti on vauvan kanssa kotona mutta panee hänet hoitoon?

Vielä kerran pojat. Useampaan otteeseen olen korostanut sitä, että edelleenkään en aio pitää lapsiani hoidossa tuntitolkulla joka päivä, vaan on kysymys lyhyestä, kerhoa vastaavasta hoitoajasta. Noilla perustein en voisi viedä lapsiani edes kerhoonkaan, ettei joku tulisi jostain jollekin mustasukkaiseksi.

Tässäpä sinulle perustelut. Kyllä, kuten sanoin edelleenkin olen erittäin kiitollinen kaikille asiallisesti keskusteleville. -ap

anna jo olla. Tee miten huvittaa.



huoh, miten jaksat riidellä täällä tästä asiasta. Itse kysyit perusteluita, ja sait niitä monenlaisia. Mikset voi vaan antaa asian sitten olla? Niinkuin sanottu, perusteluita löytyy moneen suuntaan, ja ihmiset itse päättää siitä miten sitten asiat hoitavat. Te teette noin, joku toisella tapaa.



Ja ihan turha valittaa ketjun asiattomuudesta, kun itte olet riitaan ensinnäkin lähtenyt ja sitten sitä vielä oikein löylyttänyt. Ja monen sivun ja pitkien perustelujen jälkeen haistattelet kaikille, että ei ola älykkäitä perustelemaan.. hohhoi.



Menes nyt niitten lastesi luo, eläkä riitele täällä.

Ei aika siihen riittäisi millään.



Tämän aloituksen tein jo aikaisemmin, mutta nyt ovat jo nukkumassa olleet kotvan. En ole halunnut haastaa riitaa, vaan pikemminkin koen itse saaneeni todella törkeää tekstiä, joten lopulta itsekin sorruin samaan jonkin verran. ap

Menes nyt niitten lastesi luo, eläkä riitele täällä.

[/quote]

Ei kannata ottaa mitään täällä kovin henk koht.... : ) Ihan sama, mistä kirjoittaa, tissiliiveistä, keskosista, hoitoalasta, uimakoulusta... Aina tulee outoa kommenttia ja riitaa joka asiasta. Nimettömyys ja kasvottomuus vaikuttaa ihmisiin kummilla tavoilla... Tästähän on olemassa vaikka mitä psyk. tutkimustakin.

Ei aika siihen riittäisi millään.

Tämän aloituksen tein jo aikaisemmin, mutta nyt ovat jo nukkumassa olleet kotvan. En ole halunnut haastaa riitaa, vaan pikemminkin koen itse saaneeni todella törkeää tekstiä, joten lopulta itsekin sorruin samaan jonkin verran. ap

...ohittelua, kiertelyä, kaartelua, avointa ja piilovittuilua " Hei, me tullaan teille huomenna leikkimään koko jengi?"-ystävyydestä (puhelimitseko ystävyyssuhteitasi hoidat, kun ei nokikkain voida tavata? Etkö voi ehdottaa edes, että lapset vierailisivat välillä teillä ja välillä toisissa perheissä?), kotihoidontukilaisista (millä perusteella oletit, että sinulle kirjoittavat kotihoidontukilaiset pelkästään?), vetäytymistä kunnan selän taa vastuukysymyksissä, kuntien taloustilanteen ja turhakehoidon kustannusten kuittaaminen vaikenemalla, viisastelua siitä, miten kukaan ei jää sinun lastesi takia vuosiksi ilman hoitopaikkaa.



Olen aika pettynyt, mutta toisaalta, eihän tuo alkukaan yhtään antanut aihetta olettaa muuta. Ap:lle mielipiteen vaihto näyttää olevan sitä, että toiset tulevat hänen luokseen mielipiteensä kanssa ja lähtevät hänen luotaan hänen mielipiteensä kanssa.

Kunhan esittävät "malliäitejä", jos lapset viihtyy ja sinä olet tyytyväinen, niin käytä kunnallispalveluita. Saat maksamias verojakin takaisin palveluiden muodossa.

Ihan siitä syystä etten ole uusavuton ja lapseni ei tarvitse hoitopaikkaa, kun olen kotona.

Mutta ajattelen myös lasteni parasta niin, että heillä olisi oikeus myös tavata kavereita pari krt vko ja koska kerhoon kuskaaminen olisi niin työlästä

- Hmm, miten työlästä kerhoon kuskaaminen voi olla? Eikö tuo nyt kuulu ihan normaalielämään, ja pari kertaa viikossa kerhoon vieminen ei todennäköisesti ole ylivoimaista?

ja siellä uusien tapojen opettelu. Lisäksi nämä kaverit ovat kivoista perheistä ja tunnen heidän vanhempansa myös.

- mutta eikö se juuri opetakin lasta sopeutumaan erilaisiin ryhmiin ja tilanteisiin ja löytämään uusia ystäviä. Ehkä voisit itsekin ystävystyä toisten kotivanhempien kanssa ja saada luontevaa seuraa ja lapsille leikkikavereita päivisin?

Vanhempi lapseni kuitenkin jo kaipaa ikäistään leikkiseuraa ja hänellä on läheinen ystävyyssuhde parin tytön kanssa, joista kotonakin kertoilee.

- etkö voi kutsua tätä ystävää kotiinne leikkimään?

Ja molemmat sanovat, että päiväkodissa on kivaa. Lapseni ovat olleet osa-aikaisessa hoidossa aikaisemmin, eikä tämä vaikuttanut heidän ystävyyssuhteisiin mitenkään. Tällöin hoitoaika oli 9.30-14.30.

- lapset sanoisivat varmaankin myös, että on kotonakin kivaa, ja että kerhossakin on kivaa...

Mitäs te sanotte siitä ruotsalaistutkimuksesta, jossa todettiin että varhain päivähoidon aloittaneet ovat älykkäämpiä ja menestyneet elämässään paremmin, kuin kotona olleet?

- en tiedä, ehkä sillä on jotain tekemistä varhain lapsensa hoitoon vieneiden koulutustason kanssa? Tai sitten ennen vanhaan keskityttiin vain kodinhoitoon eikä ymmärretty tarjota lapsille virikkeitä ja leikkiseuraa. Mitäs sanot Keltikangas-Järvisen ja Tuula Tammisen tutkimuksista, jotka painottavat kotihoidon merkitystä?

...ohittelua, kiertelyä, kaartelua, avointa ja piilovittuilua.

Sinun mielipiteesi on tuo, kyllä minä ihan suoraan omani olen kertonut. En hoida ystävyyssuhteitani puhelimitse ja juttelen muille ihmisille nokikkain kyllä, mutta voi kamalaa, entä jos kenellekään ei sovi kyläilyaikamme jne? Yleensä työssäkäyvät ihmiset tykkäävät tavata viikonloppuisin tai sitten iltaisin. Nämä muiden perheiden äidit ovat työssä ja uusiin tutustuminen käy mielestäni Suomessa hitaasti. Eivät kaikki välttämättä halua minua heille, enkä kyllä itsekään parin tutustumiskerran jälkeen kutsu toisia kotiini. Sorry. ;D Ja muut äidit tällä hetkellä työelämässä olevia.

että lapset vierailisivat välillä teillä ja välillä toisissa perheissä?), kotihoidontukilaisista (millä perusteella oletit, että sinulle kirjoittavat kotihoidontukilaiset pelkästään?), Olenko niin väittänyt? En.

vetäytymistä kunnan selän taa vastuukysymyksissä, kuntien taloustilanteen ja turhakehoidon kustannusten kuittaaminen vaikenemalla, viisastelua siitä, miten kukaan ei jää sinun lastesi takia vuosiksi ilman hoitopaikkaa.

Mielestäni tässä maassa haaskataan rahaa paljon paljon turhempaankin. Kaikenlaisia byrokraattien ylläpitämiä virastoja, joiden toiminta useimmiten on vähän niin ja näin jne. Esimerkkinä voin sanoa, etten ole itse käyttänyt kovinkaan paljoa sosiaalietuuksia, päivääkään en ole ollut työttömänä(se nyt ei luonnollisesti ole kenenkään oma valinta) joten koen henkilökohtaisesti, että tämän lyhyen kolmen päivän ja 12 tunnin etuuden olen ansainnut. Tulen viettämään työelämässä vuosia ja maksan veroja edelleen ja kasvatan kolme veronmaksajaa lisää. Tässä maassa elää monenlaista sosiaalipummia, joiden elämänkohtaloilla en halua spekuloida tässä, jokaisella on omansa. Joten en koe olevani tässä velkaa kuntataloudelle, jolle maksan veroja, maalle jonka puolesta teen töitä/olen tehnyt jo vuosia jne.

Olen aika pettynyt, mutta toisaalta, eihän tuo alkukaan yhtään antanut aihetta olettaa muuta.

Tuoko sitten ei ole vittuilua? ;D Onneksi et ole itsekään selviytynyt puusta pitkään selityksessäsi, kun et edes kykene vastaamaan sinulle esitettyihin kysymyksiin, saati että olisit perustellut edes ensimmäisen asettamani peruskysymyksen.

Ap:lle mielipiteen vaihto näyttää olevan sitä, että toiset tulevat hänen luokseen mielipiteensä kanssa ja lähtevät hänen luotaan hänen mielipiteensä kanssa.

Olen useaan otteeseen kiittänyt asiallisesta keskustelusta, mutta sinä et nähtävästi sellaiseen kykene. Valitan. Et kykene perustelemaan mielipiteitäsi, et pysy sanojesi takana ja lopulta lyttäät keskustelukumppanisi haukkumalla hänen henkilökohtaisesti arkoja ominaisuuksia. No, jos tälle linjalle kerran lähdetään niin veikkaanpa, ettei avioliittosikaan ole kovin onnellinen. Enkä noilla ihmissuhdetaidoilla sitä ihmettele.

...pienten lasten pitäisi vaan tyytyväisenä olla äidin helmoissa katsomassa kun äiti imettää ja tekee kotitöitä. Minnekään ei saisi koskaan lähteä ettei lapsen rytmi mene sekaisin, samoin liika toiminta ei ole hyväksi ja oikein pitää lusikalla antaa niitä hauskoja kokemuksia. Muualla maailmassa lapsi kulkee siellä missä äiti ja äiti tosiaankin saattaa olla vaikkapa koko päivän liikenteessä. Samoin monessa maassa jo puolivuotiaat ovat hoidossa pitkiäkin päiviä mutta kasvavat kuitenkin huomattavasti tasapainosimmaksi aikuisiksi kuin suomalaiset. On se maailma sitten ihmeellinen paikka!

- Hmm, miten työlästä kerhoon kuskaaminen voi olla? Eikö tuo nyt kuulu ihan normaalielämään, ja pari kertaa viikossa kerhoon vieminen ei todennäköisesti ole ylivoimaista?

Itselläni ei ole ajokorttia, eikä autoa. Lisäksi menemme eskariin ensimmäisen lapseni kanssa bussilla tai kävellen. Joutuisin rahtautumaan vauvan ja keskimmäisen kanssa kauas kerhoon ja takaisin hakemaan eskarista ensimmäistä. Kerhomatka siis pitkä. Missä ihmeessä tien päällä imettäisin vauvaa tunnin ehkä parinkin välein?







- mutta eikö se juuri opetakin lasta sopeutumaan erilaisiin ryhmiin ja tilanteisiin ja löytämään uusia ystäviä. Ehkä voisit itsekin ystävystyä toisten kotivanhempien kanssa ja saada luontevaa seuraa ja lapsille leikkikavereita päivisin?

Täällä päin ei kotivanhempia juurikaan ole. Lisäksi olen vähän arka tutustumaan ihmisiin, en heti ole kutsumassa kotiini tai uskalla sellaista ehdottaa. Perheellisiä ystäviä on, mutta he ovat työelämässä.



Vanhempi lapseni kuitenkin jo kaipaa ikäistään leikkiseuraa ja hänellä on läheinen ystävyyssuhde parin tytön kanssa, joista kotonakin kertoilee.



- etkö voi kutsua tätä ystävää kotiinne leikkimään? Olen kutsunut, mutta eivät ole ehtineet tulla. Kiireitä vai mitä lie.



Ja molemmat sanovat, että päiväkodissa on kivaa. Lapseni ovat olleet osa-aikaisessa hoidossa aikaisemmin, eikä tämä vaikuttanut heidän ystävyyssuhteisiin mitenkään. Tällöin hoitoaika oli 9.30-14.30.

- lapset sanoisivat varmaankin myös, että on kotonakin kivaa, ja että kerhossakin on kivaa... Totta.



Mitäs te sanotte siitä ruotsalaistutkimuksesta, jossa todettiin että varhain päivähoidon aloittaneet ovat älykkäämpiä ja menestyneet elämässään paremmin, kuin kotona olleet?



Mitäs sanot Keltikangas-Järvisen ja Tuula Tammisen tutkimuksista, jotka painottavat kotihoidon merkitystä?



Käsittääkseni näissä erityisesti painotettiin pienten alle 3-v. kotihoidon merkitystä, jonka suhteen olenkin aivan samaa mieltä. Olen itse kotiäidin lapsi, kaipasin usein leikkiseuraa ja kavereita, joita ei juuri ollut. No, ehkäpä minusta on juuri siksi tullut niin kamala, kuten tässä väitetään. ;) Ehkäpä itse haluaisin tarjota näitä lapsilleni, kun on hankalaa sinne kerhoon asti kulkea toisen kanssa. Jos olisi auto, niin asia toki olisi toinen. Mutta en autottomuuteni vuoksi kuitenkaan halunnut kolmatta lasta jättää hankkimatta. Miehellä on kortti ja auto.

Rakastan lapsiani, enkä esitä mikään malliäiti olevani. Ihan tavallinen äiti vain.



Hyväksyn monenlaista äitiyttä ja todellakin, erilaisia mielipiteitä saa olla. Ja pitää olla. Mutta en ymmärrä sitä, jos henkilökohtaiselle tasolle mennään ja aloitetaan irvailemaan. Se on meille naisille tyypillistä. Ehkä itselleni myös, senkin myönnän.

että itsestäni tuntuisi vähän hassulta kuljetella lapsia eripuolille kaupunkia vauvan kanssa. Mitä itse tästä ajattelet? Ainakin kaksi edellistä on imetyksen vuoksi olleet usein imeviä pienempänä ollessaan. Olen kokenut, että alussa se luonnollisestikin hankaloitti liikkumista. Olen myös ajatellut, että lapset ovat poissa hoidosta kokonaan mieheni isyysloman ajan, tulee taukoa kokonaisuudessaan ja koko perheen voimin saa uuteen totutella. -ap

itsehän ne päätökset tehdään ja niiden kanssa eletään, en oikein ymmärrä miksi haet täältä hyväksyntää :). Minä taas olen ollut raaka äiti ja ottanut lapset kotiin äitiyslomieni ajaksi, samoin mies on ollut isyyslomalla ja joskus hoitovapaallakin. Lapset ovat viihtyneet varsin hyvin kotona, ja vaikkei autoa ole ollut käytössä on joskus kuljettu julkisilla ja aika paljon kärrytelty. Minulle on ollut lomaa saada olla kotona ja lasten seurassa ja kun lapsetkin viihtyy, niin ei olisi kyllä tullut mieleenkään viedä lapsia hoitoon. Imettänytkin olen, eikä siinä minusta ole mitään ongelmaa, helpompaa itse asiassa kuin pullojen kanssa toimiminen reissuissakin.

Mutta jokainen tekee sen mukaan mikä hyvältä tuntuu. Kyllä omat lapsensa ja voimavaransa osaa parhaiten arvioida itse, ei kukaan tuntematon jostain nettipalstalta :).

että itsestäni tuntuisi vähän hassulta kuljetella lapsia eripuolille kaupunkia vauvan kanssa. Mitä itse tästä ajattelet? Ainakin kaksi edellistä on imetyksen vuoksi olleet usein imeviä pienempänä ollessaan. Olen kokenut, että alussa se luonnollisestikin hankaloitti liikkumista. Olen myös ajatellut, että lapset ovat poissa hoidosta kokonaan mieheni isyysloman ajan, tulee taukoa kokonaisuudessaan ja koko perheen voimin saa uuteen totutella. -ap

jos en tuota eskarilaista sinne eskariin kuljettelisi, mutta kun hänet vien niin koen hankalana lähteä reissuamaan pitkiä matkoja kerhoihin ja takaisin. ;) Kysymykseni edelleen kuuluu, että miksi minun lapseni vieminen on niin väärin, kun he viettävät siellä saman ajan kun jonkun muun lapset kerhossa? En hae hyväksyntää, vain ihmettelen nimenomaan tätä.