~~Lokakuiset maaliskuussa~~

naksu kyseli paineen tunteesta..

mulla tuntuu välillä tosi inhottavalta jossain kohdun kaulan suunnilla. tuntuisi että pitäisi " työntää jollain takaisin päin" .. en ole kuittenkaan kokeillut..

alavatsalla juimistelee toisinaan täälläkin.



voi nokka.. nuorimmainen kaatoi sipsipussin olkkarin matolle kasaksi!

mistä se edes on ton pussin löytänyt.. uskomatonta.



rikkaimurille hommia..

-e-

Voi kun on taas iloinen mieli, kun käytiin vähän kurkistamassa masuasukkaiden kuulumisia.

Vauvelit voi kaikki hyvin. Olivat oikein virkeitä tyyppejä. Siellä ne ojenteli käsiä ja jalkoja sekä liikkuivat muutenkin.

Niillä on mittaa nyt kaikilla pikkuisen vajaa 5 cm. Taaskin todettiin, että kaikilla on omat istukat ja kalvot, mikä on siis onnellinen asia. Ei tule ilmeisesti ongelmaa sitten ravinnon saannin yms suhteen. Sit ennenaikaisuutta ajatellen lääkäri totesi hyväksi sen, että olen pitkä ja hoikka??

Oma lääkärini tarkisti jälleen myös perusrakenteita. Sydämen rakenteet hän katsoi, mitkä ok kaikilla. sit mahalaukut, raajat ja et istukkaan menee kaksi suonta niinkuin pitääkin. Kuvia saatiin taas ainakin parikymmentä mukaan. Niitä alkaakin olla jo meillä, ku niin paljon jo ultrailtu... :o)

Sit kätilö katsoi nuo perusrutiinit. Hb oli 127 ja paino ei ole noussut oikeastaan vielä yhtään. Oonkin jättänyt kaikki roskaruoat yms rasvaset pois kokonaan ruokavaliosta, kun ne närästää niin julmetusti. Nyt olen saattanut taas vähän alkaa napostelee karkkia ja suklaata... kun pahoinvointi on helpottanut...



Niin ja sit kahden viikon päästä mennään taas uudestaan ä-pkl:lle kontrolliin. Lääkärin mukaan r.viikolta 16 alkaen vauvoja ultrataan viikoittain. Ja sit sain kuulla sellaisenkin asian, et mahdollisesti toukokuun alusta mut jätetään sairaslomalle jo??? Iiiks sehän on ihan kohta. Eihän mulla ole mitään ongelmia, mut kaippa se kuuluu asiaan, et tulis varmasti levättyä, eikä hötkyiltyä. Istumatyö mulla on eli ei mitenkään silleen kuormittava. No eikun nyt orientoitumaan sit siihen.... :o) :o(



Ennis kiitti muuttovinkistä. olenkin jo käyttänyt tuota kikkaa kun mekin ollaan aika tiheästi muuteltu. Tässä asunnossa olemme asuneet nyt kolme vuotta, mikä on varmaan ennätys meille!

Minäkin huomasin, tuon mehujen kalorimäärän, kun saatan vetää ihan yhdellä kerralla litran tropicana appelsiinimehua, eli sitä menee toista litraa / pv... Eli kaloreja kertyy... No olen päättänyt olla ajattelematta sitä. Koska se on ainoa asia välillä mitä tekee mieli, niin silloin vaan juon sitä. Viis kaloreista!!



Naksu, Ihanaa et Pulla voi hyvin! Ja et vuodon syy selvisi. Se aina kuitenkin rauhoittaa sun mieltä. Hienoa! Mulla ei vielä ole ollut tuota kuvailemaasi paineen tunnetta alapäässä, mut katsoin juuri päiväkirjaa esikoisen raskaudesta ja sinne olen kirjannut näille viikoille juuri, et välillä on tunne, et alapää kirjaimellisesti räjähtää paineen tunteen vuoksi.



Liljis; Ihanaa kun kuulitte masusta sykkeitä! Se on kyl aina niin ihana hetki! Nuista aterioista...Minä syön kans nuita pieniä aterioita jatkuvasti ja parhaina pävinä menee kolmekin lämmintä ateriaa ihan kevyesti...

Minäkin olen muuten lukenut sen vauvalehden, jossa oli kolmos artikkeli. Olivathan he kivan näköinen kolmikko...



Kakilu: Voimia sinne pahoinvoinnin keskelle. Se on kyl rankkaa!!!! mut uskomme, et kyl tää tästä helpottaa ajan kanssa...



Jepulis, nyt tuli kyl sellainen romaani että....



Terkuin Nallukka ja piiperöt rv 11+4

(flunssa alkaa olla muuten jo parempana. nenä on enää tylsästi tukossa, mut muuten normaali fiilis)

Moikat vaan kaikille!



Paljon on taas iloisia asioita, kiva!



Nallukka oli taas nähnyt piiperöiset...ja niin isoja jo ja kaikki kohdallaan, ihanaa.



Naksullakin on selvästi uutta virtaa, kun vuotojen syy selvisi ja pulla kasvaa komeasti, hyvä, hyvä!

Tuo kuvailemasi paineentunne alapäässä on tosi tuttu tunne viime raskaudesta..tuntuu kuin jokin tippuisi ja pitäisi työntää takaisin...minulla se liittyi siihen symfyseolyysiin, joka taas johtui siitä että hormoonit " pehmentelee" ja " venyttelee" paikkoja vähän turhan kanssa ja kivut oli kovat mitä pidemmälle raskaus eteni. Mutta yhdessä vaiheessa jopa 50 metrin kävely oli ihan mahdoton suoritus.



Mulla on täällä uskonpuute, kun en ole nähnyt Lurua ja Mököä kahteen viikkoon...maanantaina tilaan heti aamusta yksityiselle ultran, en pysty odottamaan 8.4 asti ultraan. Hirveä huoli onko kaikki hyvin...ei kai vaan ole kehitys pysähtynyt...onneksi tuhruja ei ole ollut... välillä jaksan uskoa, että kaikki on hyvin välillä kertakaikkiaan usko loppuu kokonaan. Mies yrittää tsempata, että onhan sun mahakin kasvanut ja koko ajan on paha olo...ei auta, ei. Varmaan ymmärrätte mitä tarkoitan, joskus vaan on niin vaikea jaksaa uskoa.Varsinkin nyt, kun olen tajunnut, että me on saatu tuplapotti kymmenen vuoden jälkeen ja heti mieleen tulee kysymys, että ollaanko me ansaittu tällanen ihme? Miten mun sisälläni voi kasvaa kaksi ihmettä samaanaikaan, miten kaikki muka voi mennä hyvin?



Ennis jaksaa kanssa porskuttaa eteenpäin kouluhommien ja isän tilanteenkin keskellä, hienoa.



Liljiksellekin kovasti onnea neuvolakuulumisista, hyvin sulla kuului äänet, upeeta.



Onneksi te kaikki " virtuaaliystävät" olette siellä jossain ja elätte läpi aika-ajoin samanlaisia tunteita, kiitos!



Enniskin on huomannut, että kaksosraskaudesta ei paljon ajankohtaista tai päivitettyä tietoa löydy...varsinkinkaan kun en ole vielä päässyt edes lääkärin kanssa kunnolla keskustelemaan asiasta on sellainen olo että tiedän just ton saman kun ennis että voi olla identtiset tai ei eli ei ja luultavasti syntyy ennenaikaisina...ahdistaa.





Kakilu taas " yltiöpositiivisena" ...



ja Luru+Mökö 10+3

Liljis: Voi onnea, varmaan ihanaa kuulla sydänäänet! Siellä se toinen on, turvassa! Ja hyvä, että oli muutenkin positiivinen neuvolakokemus!



Ennis: Ei mun ruokahaluni sentään ihan noissa mitoissa ole kuin sun ystävällä, sentään! :) Mutta vähän samoja kokemuksia täällä on kuin sulla... Mä en oo tainnut oikein vieläkään tuota sisäistää, että kuinka usein sitä tosiaan pitäisi syödä, jotta olo pysyisi hyvänä eikä nälkä tekisi ihan heikkopäiseksi. Just nimittäin kaupoilla käynti - se ei vaan onnistu ilman evästä tai kahvilassa käyntiä! Eilen söin juuri ennen Ideaparkiin lähtöä ja sitten heti sinne päästyämme olikin jo nälkä! Pitäisi varata jotain pientä naposteltavaa näköjään laukkuun aina kun lähtee kotoa... Mitäköhän sekin olisi?



Nallukka: Teidän tripletit onkin jo noin isoja, 5 senttisiä! Ja hienoa, että kaikki oli kuten pitääkin! Ohhoh, noin ajoissa jo jäät kotio! No onpahan aikaa huilailla! :) Olipas muuten helpottavaa kuulla, että sullakin on aiemmassa raskaudessa ollut tuota paineentunnetta. Siitä kun ei ole mulle juuri kukaan (lääkärikään) osannut vastata, kun olen kysynyt. Mutta lienee ihan normaalia siis... Ja Kakilulla on ollut kanssa siitä kokemusta!



Kakilu: Toi on niin totta, että vaikka kuinka yrittäisi olla rauhallinen ja ottaa iisisti, niin toisinaan sitä on vaan vaikea uskoa ja pelko on eniten läsnä! Mutta pitää vaan uskoa, että hyvin kaikki menee ja että niitä toiveikkaitakin hetkiä on edessä! :)



Täällä on siis tuo onnenhuuma jatkunut viime ultrasta saakka! :) Nyt tämä asia tosiaan alkaa olla jo vähän todellisempaa - mun masussa kasvaa ihan oikea vauva! Ja toivottavasti kasvaakin hienosti! Huomenna on eka neuvola, toivottavasti tulee hyvä kokemus! Sydänääniä ei anneta vielä kuunnella, jotta ei sitten tule sitä huolta takaisin. Vasta varmemmilla viikoilla sitten - vielä kun mulla on jonkin verran taaksepäin kallistunut kohtukin...



Ai niin, sitten piti vielä huudella enskoja, Jessistä (missä sä muuten luuraat??!!!) ja Brookea ainakin, että tuolla enskojen pinossa pyydettiin maanittelemaan teitäkin sinne aktiivisemmiksi! Eiköhän kirjoitella sielläkin niin saadaan alkupään odottajiakin joukkoon?



Mukavaa sunnuntain jatkoa kaikille!



Naksu ja Pulla 10+4

Täällä kyllä taustalla ollaan, lueskelemassa käyn mutta eipä ole oikein mitään kirjoiteltavaa. En voi osallistua oireiden vatvomiseen, kun ei niitä oireita edelleenkään ole vaan elämä jatkuu ihan entiseen malliin. Maha on kyllä pyöristynyt niin paljon, että uskoisin kyllä siellä jonkun kasvavan vaikka se ei itsestään suurta numeroa ole tehnytkään.



Np-ultra on 7.4., sitä kovasti odottelen.



Brooke 10+3

Tulipa mieleen noista teidän neuvolapuheista että onko teillä ollu miehet mukana ekan kerran jälkeen? Minä olen nyt käynyt itsekseni labrat ja terkkarit ja lääkärit ja jäin harmittelemaan sitä että MIES EI KUULE SYDÄMENSYKKEITÄ!

Pitäsköhän se ottaa ens neuvolakerralle mukaan? Kuunnellaanko niitä sykkeitä joka kerralla edes? Musta olis vaan kiva että mieskin kuulis sykkeet kun tuntuu että se jää taasen jostain paitsi. Varsinkin kun sanoo ettei mies kai koe raskautta oikein mitenkään - vasta sitten kun se lapsi on syntynyt niin mies pääsee ihan kunnolla mukaan...

Mites teillä?





MyrttiMaaria ja jänis 12+6

Minulla on mies ollut, aina kun voi, niin mukana neuvolassa ja äitipkl:lla yms. Lähinnä nuo lääkärikäynnit joissa ultraillaan, on minullekin tärkeää että hän on mukana. Tarvitsen tukea ja turvaa, ja onhan se miehellekin tärkeä kokemus.

Tässäpäs siis minun mielipiteeni. Lokakuisille on uudempikin ketju, tuossa, Hyppäähän sinne mukaan!!!!



Terkuin Nallukka ja piiperöt Rv 12+6