Lue keskustelun säännöt.
70-luvulla syntyneiden äidit - onko teillä muilla samanlaista?
Olipa outo otsikko :) Mutta kyse on siis äidistäni, joka on syntynyt 40-luvulla ja tullut äidiksi 70-luvulla. Suhteemme on päällisin puolin ok, äiti hoitaa lapsiani välillä ja ihana mummo, tapaamme aina lasten kanssa ja puhumme lapsista. Joskus juttelemme jostain sisustusjutuista tai kerromme tuttujen kuulumisia (juoruilemme ;)), mutta muuten kommunikaatio on pinnallista. Koskaan kumpikaan ei esim. kysy, mitä oikeasti kuuluu tai onko toinen voinut hyvin.
Tämä kaikki juontaa lapsuudesta. Meillä oli kaikki periaatteessa hyvin ja olen kiitollinen siitä, että vanhempani ovat korostaneet koulutuksen merkitystä, minulle on luettu lapsena ja viety kulttuuritapahtumiin, olen harrastanut eri liikuntalajeja ja paljon muutakin, en ole aina saanut kaikkea haluamaani, olen "joutunut" kesätöihin, on ollut selvät rajat ja perusturvallisuus.
Äidiksi tultuani olen alkanut pohtia oman äitini äitiyttä. Hän oli tosi ahkera, meillä oli lapsena aina tuoretta leipää, itse tehtyjä leivonnaisia, hyvää kotiruokaa jne. Mutta, sitten oli varjopuoliakin. Kun esimerkiksi kerroin kuukautisten alkaneen (olin 12 silloin), äiti meni ihan noloksi ja sanoi "nyt sitten sinulla on alkanut uusi vaippa-aika", ja siinä se! En saanut rahaa siteisiin, enkä tajua, miten hän kuvitteli minun niitä hankkivan! Säästin rahaa ja valehtelin ostavani jotain muuta, joskus jouduin käyttämään pelkkää vessapaperia, siis aivan kauheaa!
Yläasteen terveystarkastuksen lähestyessä äiti tajusi, että piti ostaa rintaliivit. Hän tiuski ("terveystarkastuskin tulossa, pitäisi sun ostaa itsellesi liivit") ja osti yhdet toppimalliset liivit. Yhdet! Jouduin pesemään niitä käsin niin kauan, että lopulta sain uusia kesätyörahoillani. Meillä ei ollut pulaa rahasta, mutta seiskaluokasta asti jouduin ostamaan kaikki vaatteet kesätöistä ansaitsemilla rahoilla. En käsitä tätä vieläkään, vaatteiden ostaminen vain loppui - eikä syynä todella ollut raha! Jos tarvitsin uudet talvikengät, jouduin todella todistelemaan niiden tarpeellisuutta. Tätä en äitinä voi käsittää - ymmärrän, että vanhemmat rajoittavat shoppailua ym., mutta että perusjuttuja ei voitu ostaa alaikäiselle.
Äidillä oli tapana tutkia kirjoituspöytäni laatikoita, lukea päiväkirjaa, kirjeitä ja koulun aineita ym. koulussa tuotettua matskua. Jos kirjeissä oli jotain hänen mielestään ikävää, hän otti asian kanssa kanssani esille ja saattoi suuttua. Koin tämän tosi noloksi ja häpesin itseäni. Vasta vanhempana tajusin, että hän ei tietenkään olisi saanut niitä lukea. Tästä johtuen hävitän nykyisin aina kaiken, mistä joku voisi lukea ajatuksistani.
Yksi asia on säilynyt läpi elämän. Äidillä on ollut jotenkin pilkallinen tapa suhtautua niihin asioihin, joista olimme eri mieltä. Halusin esimerkiksi käydä koulun diskossa yläasteella. Aina, siis ihan aina, jouduin pyytämään rahaa ja luvan äidiltä, joka näytti todella kyllästyneeltä ja sanoi "arvasinhan minä, että sinne sitä taas ruinataan". Pääsin kyllä aina, mutta sama kurjuus toistui joka kerta. yllätyin todella paljon, kun kuulin ystäväni äidin toivottavan tyttärelleen hauskaa iltaa ;) diskoiltojen jälkeen sain kuulla seuraavana aamuna siitä, että kai sitä väsyttää, kun on koko yön riehunut... Öh, olin maailman kiltein tyttö ja tulin kotiin kymmeneksi...
Tämä viimeinen asenne on jatkunut siis läpi elämän. Viimeksi se tuli esiin niin, että äiti viikko sitten puuskahti avoimeen vierailukutsuuni "ai mitä, nytkö sinne pitää heti tulla" (kutsuin hänet vaan käymään jossain vaiheessa, kun jaksaa ja ehtii). Kun toivoin, että vatsatautia ei tuotaisi pienille lapsilleni, ja että pidettäisiin ihan selvä väli vierailuissa, hän tiuskaisi "kuule ei työssäkäyvät voi mitään kahta viikkoa olla menemättä töihin" (niin, eivät voi, mutta olin toivonut ettei sairastunut siskoni tulisi viikkoon meille) ja kun vatsatauti sitten tarttui (sisko ei noudattanut mitään varovaisuutta), ja äitikin sairastui, niin tauti oli muka tullut minulta... Nämä nyt ovat irti asiayhteydestä, joten näitä on aika vaikeaa avata, mutta pointti lienee se, että hän saattaa ihan ystävällisiin sanomisiini tiuskia aika pahastikin. Koskaan hän ei ole pyytänyt anteeksi.
Olisi paljon muutakin, mutta varsinkin nyt aikuisena nuo tiuskimiset ovat tehneet sen, etten oikein uskalla ehdottaa mitään ja olen alkanut vetäytyä entistäkin enemmän. Mietin, että onkohan tällainen suhde tavallistakin 70-luvulla syntyneiden joukossa? Äiti ei todellakaan ole minulle läheinen ihminen, vaikka näemme usein. En uskalla puhua hänelle asioitani, emme harrasta mitään yhdessä, emme käy shoppailemassa tai mitään muutakaan. Hän on tosi sulkeutunut yksityisasioistaan, vaikka muuten hän kyllä on sosiaalinen. Jos minulla ei olisi lapsiani, niin eipä taitaisi olla kovin paljon asiaa äidille. Olen kyllä hyväksynyt tämän. Onko teillä samantyyppisiä kokemuksia, nimenomaan tuon aikakauden naisista äiteinä? Haluaisin ehkä ymmärtää äitiäni enemmän.
Kommentit (8042)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Torpedoita taas liikkeellä tässä ketjussa. Nyt ei todellakaan pidä antaa keskustelun jäädä sikseen, koska siihen he pyrkivät. Monet vähättelevät ja törkeät kommentit suorastaan huutavat persoonallisuushäiriötä. Jos aihe ei koske itseä ja on mielestään ollut hyvä, parhaansa tehnyt äiti, ei silloin tällaiseen ketjuun tunne tarvetta tulla puolustelemaan itseään ja syyllistämään muita.
En todellakaan ole lukenut ketjusta montaa sivua, mutta tämäkö on ketju missä kaikkien pitää olla yhtä mieltä siitä, että vain 70- luvulla syntyneet äidit ovat hyviä äitejä ja kaikki sitä vanhemmat naiset suoraan paholaisen pesästä? Tuo luokitteluko ei mielestäsi ole niiden vanhempien naisten syyllistämistä??? Kuitenkin ihan kaikissa ikäluokissa on suurin osa ihan hyviä ihmisiä, pieni vähemmistö jotain muuta.
Sitähän te juuri teette. Yllätyävän lapsenmielisiä viittäkympin kahta puolta. Ilman mitään itsekritiikkiä tai ymmärrystä. Te ette enää ees muista ettei 70-luvulla ollut niitä mahdollisuuksia mitä voitte omille lapsillenne antaa, henkistä ja materiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70-luvulla synyneiden lapset ovat jo liki kolmikymppisiäkin osa, parissakymmenissä kuitenkin.
Kyllä he osaavat jo vanhempiansa pilkata. Kuten vanhempansa omia vanhempiaan. Se on sukupolvien ketju.
Mun lapset ovat teinejä ja olen itse 70-luvulla syntynyt. Eivät mun lapset pilkkaa ketään, eivät kohtele ketään huonosti tai kiusaa.
Teini-ikään kuuluvista kuohunnoista on selvitty keskustelemalla ja olen läsnä, kuuntelen, tuen ja autan aina tarvittaessa. Yritän myös osata antaa tilaa ja vapautta.
Pilkkaan omia vanhempiani. Olen yrittänyt keskustella lapsuuteni ja nuoruuteni tapahtumista.
Odotahan vaan kun lapsesi täyttää 50 v. Kyllä sitten viimeistää traumaa alkaa pukkaamaan. Ja sitten sinä 70-luvulla syntynyt äiti olet syyllinen kaikkeen.
Vierailija kirjoitti:
"Boomerit (1944-1964) taisivat iso osa olla täysin ilman tervettä empatiaa ja tunneälyä."
Boomerit syntyivät 40-luvulla, eivät siis 50-60 -luvuilla.
Tätä palstaa lukiessa huomaa, että kyllä empatia ja tunneäly loistaa poissaolollaan ainakin teillä keski-iän ohittaneilla 70-luvun kasvateilla. Ja jutut kuulostavat lestadiolaisperheiden mielenterveysongelmilta.
Voi voi kun kaikilla oli niin hirveä lapsuus. Yrittäkää nyt jo päästä eteenpäin, olette jo viisikymppisiä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle tuli tunne että 20-luvun teinit on nousseet haudoista, sen verran käsittämättömältä tuntuu heidän kertomuksensa 80-luvulta. Jostain Utrion tms kirjoista napatuista kasvatuksista.
Onko kukaan koskaan miettinyt äitiensä nuoruutta, he eivät ehkä ole kuitenkaan koko elämäänsä käyttäneet ruikuttamalla sota-ajan jälkeisestä.lapsuudestaan ja siitä ettei silloin mitään "teiniyttä" edes ollut. Lapsuus töitä ja sitten aikuisuuteen työelämään.
Miten niin ei teiniyttä ollut? Esim. tansseissa käyminen oli hyvin suosittua.
Joo, oli suosittua heille, joilla oli rahaa mennä. Onko vaikeata käsittää, että oli niinkin köyhiä?
Niitä oli myös ilmaisia tai hyvin edullisia
Maaseudulla varmaan oli noin. Toisaalta olen iloinen että oli pakko lähteä. Ei ainakaan oman kotikylän poikaa tullut naitua sieltä ilmaisista .kylätansseista.
70-luvulla syntyneet on narsisteja. Tästä ketjusta sen hyvin näkee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Boomerit (1944-1964) taisivat iso osa olla täysin ilman tervettä empatiaa ja tunneälyä."
Boomerit syntyivät 40-luvulla, eivät siis 50-60 -luvuilla.
Tätä palstaa lukiessa huomaa, että kyllä empatia ja tunneäly loistaa poissaolollaan ainakin teillä keski-iän ohittaneilla 70-luvun kasvateilla. Ja jutut kuulostavat lestadiolaisperheiden mielenterveysongelmilta.
Voi voi kun kaikilla oli niin hirveä lapsuus. Yrittäkää nyt jo päästä eteenpäin, olette jo viisikymppisiä!
Olen päässytkin, mutta voin silti kertoa, miten asiat lapsuudessani olivat, jotta näitä virheitä ei enää toisteta koskaan.
Kammottavaa miten samantyylisiä.äitejä on ollut. En olisi uskonut
....
Vuosimallia 79
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Torpedoita taas liikkeellä tässä ketjussa. Nyt ei todellakaan pidä antaa keskustelun jäädä sikseen, koska siihen he pyrkivät. Monet vähättelevät ja törkeät kommentit suorastaan huutavat persoonallisuushäiriötä. Jos aihe ei koske itseä ja on mielestään ollut hyvä, parhaansa tehnyt äiti, ei silloin tällaiseen ketjuun tunne tarvetta tulla puolustelemaan itseään ja syyllistämään muita.
En todellakaan ole lukenut ketjusta montaa sivua, mutta tämäkö on ketju missä kaikkien pitää olla yhtä mieltä siitä, että vain 70- luvulla syntyneet äidit ovat hyviä äitejä ja kaikki sitä vanhemmat naiset suoraan paholaisen pesästä? Tuo luokitteluko ei mielestäsi ole niiden vanhempien naisten syyllistämistä??? Kuitenkin ihan kaikissa ikäluokissa on suurin osa ihan hyviä ihmisiä, pieni vähemmistö jotain muuta.
Varmaan yli 270 sivuun lukematonta tekstiä mahtuu monenlaista, olen vastannut todella vain muutaman viimeisen sivun lukemisen jälkeen. Missä referoiden ennen 1965 syntyneet äidit on leimattu kaikki luonnehäiriöisiksi ja täysin empatiakyvyttömiksi. Heidän lapsistaan, täytyy olla syntyneitä silloin 70 - 80-luvulla, yritetään tehdä kuva täydellisinä äiteinä.
Kuitenkin ihan joka aikakauden äidit ovat tavallaan oman aikakautensa vankeja, opit jo pelkästään lastenhoidossa ovat heittäneet häränpyllyä vähintään parinkymmenen vuoden välein. Ihan vaikka esimerkkinä imetys. Oman äitini maidontuotanto oli pysäytetty jollakin lääkkeellä 60-luvulla kun minä synnyin. Pulloruokinta oli mitä haluttiin. Näin opetettiin Arvo Ylpön opein Helsingin Lastenlinnassa. Seitsemänkymmenluvulla sisareni imetti kuukauden, äitiysloma oli tosi lyhyt. Itse sain lapseni 80 - 90-luvuilla ja tuolloin imetettiin puoli vuotta-vuosi.
Vierailija kirjoitti:
70-luvulla syntyneet on narsisteja. Tästä ketjusta sen hyvin näkee.
Vaikka sinulla on huono suhde vanhempiisi, se ei tarkoita, että muilla on huono suhde omiin vanhempiinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuolla ketjun ja palstan kyymummolla on taitanut olla viikko sitten uusi pieni aivoinfarkti. Muuttunut palstaboomerilla jutut vielä entistäkin sairaammiksi ja entistäkin hyperseksuaalisemmiksi. Tamponit tamponit oi tamponit on tähän ketjuun löytyneet. Tänään ei ole sitä pedofiliasettiä tulla kuitenkaan. Aika winneri oli se ketju, jossa kyymummo kertoi ap:lle tämän yksitoistavuotiaan tyttären olevan prostituoitu, joka keräilee boomerisetiä asiakkaikseen harrastamiseen niiden kanssa suuseksiä. Kaikki negatiivinen palaute johtui vain siitä, että wanhat 70-lukulaiset mummelit olivat kateellisia kun boomerikikkelit ovat kiinnostuneita vain 11-vuotiaista eivätkä heistä.
Oletpa kuka tahansa juttusi eivöt ole ihan nyt asiallisia, sekavan puolella. Sinulle ei ole kuin yksi k
Olet huvittava lähinnä ja säälittävä. Mistä sinä tiedät kuka minä olen? Toivon että löytäisit hyvää mieltä, sisäistä rauhaa ja muutakin elämää kuin jotain mielikuvituksesi luomaa Kyy-mummoa vihaamalla. Jotkut provoilee rivouksilla ja sinä syytä jotain mummua.
Ketjuun ilmaantunut lyttääjä muistuttaa kyllä kovasti omaa äitiäni. Toivottavasti ei ole, mutta en olisi yllättynytkään.
Sama tarve mitätöidä, hiljentää kaikki omaan maailmankuvaan sopimattomat mielipiteet ja kokemukset. Äitini vie ympäriltään kaiken tilan ja hapen. Kaikkeen pitää tarttua, kaikkea pitää sorkkia ja härkkiä. Kaikkea pitää kontrolloida ja koko universumin pitäisi taipua äidin tahtoon. Lapsuuteni oli kyllä lievästi ilmaistuna aika ahdistava.
Ehkä tuolle ketjun kolkolle tädille on käynyt niin kuin kävi äidilleni. Otin kunnolla etäisyyttä. Muita vaihtoehtoja ei ollut, jotta pystyisin hengittämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuolla ketjun ja palstan kyymummolla on taitanut olla viikko sitten uusi pieni aivoinfarkti. Muuttunut palstaboomerilla jutut vielä entistäkin sairaammiksi ja entistäkin hyperseksuaalisemmiksi. Tamponit tamponit oi tamponit on tähän ketjuun löytyneet. Tänään ei ole sitä pedofiliasettiä tulla kuitenkaan. Aika winneri oli se ketju, jossa kyymummo kertoi ap:lle tämän yksitoistavuotiaan tyttären olevan prostituoitu, joka keräilee boomerisetiä asiakkaikseen harrastamiseen niiden kanssa suuseksiä. Kaikki negatiivinen palaute johtui vain siitä, että wanhat 70-lukulaiset mummelit olivat kateellisia kun boomerikikkelit ovat kiinnostuneita vain 11-vuotiaista eivätkä heistä.
Oletpa kuka tahansa juttusi eivöt ole ihan nyt asiallisia, sekavan puolella. Sinulle ei ole kuin yksi k
Täällä on joku 78-v. vanhempi "rouva" joka näyttää vihaavan 70-luvulla syntyneitä, on ollut jo vuosia. Sekoitatko nyt usean kirjoittajan tekstit keskenään?
Jos minun lapset alkavat viisikymppisenä muistella katkerina lapsuuttaan, niin sitten siitä jutellaan vielä lisää. Olen jo kauan sanonut lapsilleni, että jos yhtään mikään lapsuudessa askarruttaa, niin jutellaan. Ihan varmasti heillä on huonoja muistoja, mutta teen kaikkeni, että niistä saadaan puhuttua.
Viisikymppisenä yritin jutella äitini kanssa lapsuudestani. Ensin äiti väitti, että ei muista mitään. Pyysin, josko hän muistaisi jotain mukavaa minun lapsuusvuosilta. Ei muistunut mieleen. Yritin sitten kysyä muutamasta tapahtumasta, niin äiti alkoi rääkyä isoon ääneen, miten hän on huono äiti. Soitti seuraavana päivänä ja raakkui, miten oli koko illan parkunut. Pari päivää myöhemmin hän sanoi, että keskittyy elämässään positiivisiin asioihin eikä negatiivisiin. Ei sitten näköjään jutella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuolla ketjun ja palstan kyymummolla on taitanut olla viikko sitten uusi pieni aivoinfarkti. Muuttunut palstaboomerilla jutut vielä entistäkin sairaammiksi ja entistäkin hyperseksuaalisemmiksi. Tamponit tamponit oi tamponit on tähän ketjuun löytyneet. Tänään ei ole sitä pedofiliasettiä tulla kuitenkaan. Aika winneri oli se ketju, jossa kyymummo kertoi ap:lle tämän yksitoistavuotiaan tyttären olevan prostituoitu, joka keräilee boomerisetiä asiakkaikseen harrastamiseen niiden kanssa suuseksiä. Kaikki negatiivinen palaute johtui vain siitä, että wanhat 70-lukulaiset mummelit olivat kateellisia kun boomerikikkelit ovat kiinnostuneita vain 11-vuotiaista eivätkä heistä.
Oletpa kuka tahansa juttusi eivöt ole ihan nyt asiallisia, sekavan puolella. Sinulle ei ole kuin yksi k
Jos voisin parantaisin sinut. En noin lapsellista tekstiä ole kuullut kuin täällä. Ikävää kun on ollut kurja lapsuus, kyllä minä sen ymmärrän. Mutta et voi yleistää että kaikki 300 000 boomerinaista, jos puolet syntyneistä oli miehiä, ovat olleet sottaisia ja hakkaavia äitejä.
Vierailija kirjoitti:
Ketjuun ilmaantunut lyttääjä muistuttaa kyllä kovasti omaa äitiäni. Toivottavasti ei ole, mutta en olisi yllättynytkään.
Sama tarve mitätöidä, hiljentää kaikki omaan maailmankuvaan sopimattomat mielipiteet ja kokemukset. Äitini vie ympäriltään kaiken tilan ja hapen. Kaikkeen pitää tarttua, kaikkea pitää sorkkia ja härkkiä. Kaikkea pitää kontrolloida ja koko universumin pitäisi taipua äidin tahtoon. Lapsuuteni oli kyllä lievästi ilmaistuna aika ahdistava.
Ehkä tuolle ketjun kolkolle tädille on käynyt niin kuin kävi äidilleni. Otin kunnolla etäisyyttä. Muita vaihtoehtoja ei ollut, jotta pystyisin hengittämään.
En minä ainakaan ole yrittänyt hiljentää sinua, olen vain yrittänyt kertoa, ettei onneksi kaikilla ole ollut yhtä kurjaa. Ei missään sukupolvessa. Olen todella pahoillani puolestasi, jos lapsuutesi on ollut niin kamala, ettet edes aikuisena ole päässyt siitä yli.
Minä olen puhunut tänään tamponeista tämän ketjun alla, mutta en herra paratkoon koskaan missään muualla. En myöskään kommentoi kuin aniharvoin. Viimeksi olen kommentin jättänyt 2023 syksyllä. Nyt joku yrittää väittää minun olevan joku iäkäs kyymamma, joka kirjoittaa pedofiiliteemaposteja.
Sinä olet pahoin nyt erehtynyt. Minäkin olen nähnyt sen tietyn kiukkuisen boomerin aloituksia täällä, joku viha minun ikäisiäni vastaan näkyy olevan.
Mutta älä minuun liitä häntä.
Kaikki viestin lähettäjät voidaan varmasti selvittää jälkeenpäin, pidäthän tämän nyt mielessä, ennen kuin alat harhoissasi täällä asiallisia keskustelijoita herjata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70-luvulla synyneiden lapset ovat jo liki kolmikymppisiäkin osa, parissakymmenissä kuitenkin.
Kyllä he osaavat jo vanhempiansa pilkata. Kuten vanhempansa omia vanhempiaan. Se on sukupolvien ketju.
Mun lapset ovat teinejä ja olen itse 70-luvulla syntynyt. Eivät mun lapset pilkkaa ketään, eivät kohtele ketään huonosti tai kiusaa.
Teini-ikään kuuluvista kuohunnoista on selvitty keskustelemalla ja olen läsnä, kuuntelen, tuen ja autan aina tarvittaessa. Yritän myös osata antaa tilaa ja vapautta.
Pilkkaan omia vanhempiani. Olen yrittänyt keskustella lapsuuteni ja nuoruuteni tapahtumista.
Odotahan vaan kun lapsesi täyttää 50 v. Kyllä sitten viimeistää traumaa alkaa pukkaamaan. Ja sitten sinä 70-luvulla syntynyt äiti olet syyllin
Juuri noin tulee käymään. Viisikymppisenä alkaa nähdä elämänsä tavallaan menetettynä mahdollisuutena ja silloin oman äidin mitä kummallisimmat oikeat ja kuvitellut virheet nousevat pintaan. Muistan elävästi miten akateemisesti koulutettu viisikymppinen sisareni soitti minulle useita itkuisia puheluita siitä, että emme saaneet koskaan lapsina aamiaiseksi kaurapuuroa ja miten se pilasi hänen elämänsä. Jokaisella on tietysti oikeus tunteisiinsa, mutta aina ne tunteet eivät ole rationaalisia. Sillä saimmeko kaurapuuroa ei ollut isossa kuvassa tietenkään mitään merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Jos minun lapset alkavat viisikymppisenä muistella katkerina lapsuuttaan, niin sitten siitä jutellaan vielä lisää. Olen jo kauan sanonut lapsilleni, että jos yhtään mikään lapsuudessa askarruttaa, niin jutellaan. Ihan varmasti heillä on huonoja muistoja, mutta teen kaikkeni, että niistä saadaan puhuttua.
Viisikymppisenä yritin jutella äitini kanssa lapsuudestani. Ensin äiti väitti, että ei muista mitään. Pyysin, josko hän muistaisi jotain mukavaa minun lapsuusvuosilta. Ei muistunut mieleen. Yritin sitten kysyä muutamasta tapahtumasta, niin äiti alkoi rääkyä isoon ääneen, miten hän on huono äiti. Soitti seuraavana päivänä ja raakkui, miten oli koko illan parkunut. Pari päivää myöhemmin hän sanoi, että keskittyy elämässään positiivisiin asioihin eikä negatiivisiin. Ei sitten näköjään jutella.
Mun äitini aina pahoittaa mielensä ja sitten ilmoittaa sairastuneensa ja potee muutaman päivä tätä ns. sairauttaan. Laittaa myös täksi ajaksi puhelimensa pois päältä. Sitten kun on valmis niin soittaa ja kysyy että oletko kaivannut, on selvästi pettynyt jos ei ole. Antaa myös ymmärtää että sairastui koska minä sanoin tai vaadin jotain tai en suostunut siihen mitä äitini haluaa. Suhteellisen selväksi tehdään että sopii olla kiltisti, muuten ottaa pumpusta ja se on sun vika nih. 😃
Vierailija kirjoitti:
Minä olen puhunut tänään tamponeista tämän ketjun alla, mutta en herra paratkoon koskaan missään muualla. En myöskään kommentoi kuin aniharvoin. Viimeksi olen kommentin jättänyt 2023 syksyllä. Nyt joku yrittää väittää minun olevan joku iäkäs kyymamma, joka kirjoittaa pedofiiliteemaposteja.
Sinä olet pahoin nyt erehtynyt. Minäkin olen nähnyt sen tietyn kiukkuisen boomerin aloituksia täällä, joku viha minun ikäisiäni vastaan näkyy olevan.
Mutta älä minuun liitä häntä.
Kaikki viestin lähettäjät voidaan varmasti selvittää jälkeenpäin, pidäthän tämän nyt mielessä, ennen kuin alat harhoissasi täällä asiallisia keskustelijoita herjata.
Nyt kyllä kaikkia ketjuun kirjoittavia jo pelottaa tuo raskas poliisitutkinta! Saa henkirikosten tutkinta mennä tauolle, kun poliisit tukkeuttavat myös oikeusjärjestelmämme pyytäessään lupaa selvittää IP-osoitteet tässä rankassa rikosvyyhdessä, jossa on tutkittavana mummottelut sekä sarjaylä- ja alapeukuttamiset.
Hei kyymummo! Hävettääkö oma käytöksesi niin paljon, ettet pysty sitä myöntämään? Vai onko aivoverenkiertohäiriöt sitä luokkaa, ettei enää muista mitä helteisinä päivinä hourailee?
Miltä tuntuu olla satojen ihmisten inhoama?