Mistä huomaatte että joku on ihastunut sinuun?

Vierailija kirjoitti:

Olen maailmaa seilatessani oppinut tarttumaan onkeen. Kun jostain kiinnostuu, todella, kakaisen ulos vaikka mitä kähinää, koska "Carpe Diem" . Myös ihastun harvoihin ja valittuihin, he ovat lumoavia poikkeusyksilöitä, joita ei saa päästää livohkaan. 

Olen vaivihkaa keskenäni myös pikkasen tyytyväinen, että olen tarttunut tilaisuuteen. Ei tarvitse katua, ettei toiminut. 

Hän haluaa penikseni sisäänsä. Sitten kun se on hänen sisällään, aavistelen hänen voivan tykätä minusta. 

Riippuu tapauksesta mutta muutaman kerran se kun nainen ainoana nauranut huonolle vitsilleni, se on ollut ensimmäinen merkki. Jossakin tapauksessa ei mistään tai jos jostain niin lähes vihamielisestä käytöksestä, kun en ole aiemmin tajunnut kiinnostusta pelkästä normaalista käytöksestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helpoiten elekielestä, hymyilystä, katsekontaktista jne. Mutta siis näin miehenä, todella usein joku nainen saattaa olla ihastunut enkä tule koskaan asiasta tietämäänkään, tai sitten kuulen siitä jotain kautta paljon myöhemmin, kuten on joskus tapahtunut. Naiset harvoin uskaltavat tehdä aloitteen, joten heiltä sitten menee sivu suun mahdollisuus olla miehen kanssa, johon ovat ihastuneita. Toki miestenkin kohdalla usein näin naisten suhteen. 

Kyse ei ole niinkään siitä ettei uskalleta lähestyä. Ajattele asiaa niin ettei kaikki ihastuminen ole tavoitteellista vaan se on ennen kaikkea tunne. Sosiaalisesti älykäs ihminen tiedostaa että vaikka tuntee ihastumista, se ei välttämättä tarkoita että se ihastumisen kohde on sopiva pari sinulle. Useinkaan sitä kohdetta ei edes kiinnosta takaisin. Joten ei ole mitään syytä heittäytyä pelkän tunteen vietäväksi ja sitten katua jälkeenpäin.

Älä puhu kaikkien meidän naisten puolesta. Heittäydyn jos siltä tuntuu ja usein tuntuukin.

Vierailija kirjoitti:

Hän haluaa penikseni sisäänsä. Sitten kun se on hänen sisällään, aavistelen hänen voivan tykätä minusta. 

Arvaan ikäsi olevan 12-15.

Vierailija kirjoitti:

Olen maailmaa seilatessani oppinut tarttumaan onkeen. Kun jostain kiinnostuu, todella, kakaisen ulos vaikka mitä kähinää, koska "Carpe Diem" . Myös ihastun harvoihin ja valittuihin, he ovat lumoavia poikkeusyksilöitä, joita ei saa päästää livohkaan. 

Töissä öljytankkerilla tms?

Vastapuoli varmaan todella mielissään kun "et halua päästää livohkaan". Sitä kutsutaan ahdisteluksi. Saalistaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tytöt ja naisethan nyt luulevat näkevänsä tuota suunnilleen joka toisesta miehestä

Ei se ole luulemista kun miehet sen itse verbaalisesti ilmaisee. Tai kourii..

Miehet taas eivät tunnu useinkaan osaavan lukea kehonkieltä ja tunnelmaa, tai edes sitä fyysisten tekojen ja verbaalisten tunnustusten puutetta. Ehkä eivät piittaakkaan siitä, vain omista haluistaan.

Katkeraa roskaa. Mene nukkumaan.

Vierailija kirjoitti:

Viimeisimmän tajusin siitä kun siirsi mun hiussuortuvaa kasvoilta. Ja kohtahan se tunnustus tulikin... 

Älä vaan sano, että oli auringonlasku kauniilla rannalla ja kevyt merituuli sai leninkisi lepattamaan..

 Naiset kun näkevät komean miehen alkaa nauru tai hymy, nuoremmilla hihittely.

Katselee pitkään, hakeutuu seuraan.

En ole huomannut ikinä. Esimerkkinä yksi tyttö joka lukiossa sanoi olleensa minuun ihastunut yläasteen alusta lähtien. Ikinä en ollut tajunnut mitään. En ole tajunnut luultavasti myöhemmin yhtään sen paremmin.

t. mies

Vierailija kirjoitti:

Sen huomaa oikeasti lopulta vain, jos sanotaan suoraan. Mitään telepatiaa ei ole olemassa, eikä toisen pienistä vihjeistä pysty oikeasti päättelemään mitään, sillä kyse voi olla kohteliaisuudesta, uteliaisuudesta, pelkästä leikistä, testaamisesta, tai vain julmasta hyväksikäytöstä.

 

Kaikki em. koettu, pahin oli viimeisin, joka esitti ihastunutta niin kauan, että sai haluamansa (lahjoja jne.), jonka jälkeen ivaa ja pilkkaa ja päin naamaa nauramista. Se tuhosi lopullisesti luoton muihin ihmisiin ja itseeni. -m 38

 

PS. oletan, että tähän tulee saastapalstalle tyypillistä haistattelua ja ivaa, joten antaa mennä vaan jos siitä oma olo paranee - en aio lukea vastauksia.

Olen pahoillani koko naissukupuolen puolesta!

Jotkut on *

Itse en ole tajunnut mitään ihastumisia koskaan. Varmasti hölmö olen. 

Muistan erään hepun joka oli aina tosi vihainen ja töykeä sekä suorastaan ilkeä minua kohtaan. 

Vuosia myöhemmin näin herra raivon ravintolassa viihteellä. Ja humalassa tuli kyselemään miksi olin aina lähtenyt pois kun hän tulee paikalle. 

Lonkeron rohkaisemana selitin herra raivolle hänen käyttäytymistä....

Hän oli kuulemma ihastunut minuun ja suuttui koska en tullut hänen lähelle!!!!

Aikoinaan parikymppisenä eräs porukassa hengannut muutaman vuoden vanhempi mies oli ihastunut. No en todellakaan huomannut, tiesin asiasta about vuoden myöhemmin kun kaverinsa kertoi. En olisi todennäköisesti ryhtynyt sen miehen kanssa mihinkään, mutta miehet: ehkä kannattaisi vaan kertoa suoraan, meni syteen tai saveen. Tyyppi oli kuulemma murehtinut pitkään kun ei ollut saanut vastakaikua. No jaa, siitä on aikaa ja olen sittemmin perheellistynyt. Kyseisestä tyypistä en tiedä mitään.

Vierailija kirjoitti:

Viimeisimmän tajusin siitä kun siirsi mun hiussuortuvaa kasvoilta. Ja kohtahan se tunnustus tulikin... 

Ihana 🤍

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ehkä asperger. Olen opiskellut kirjoista Alberonin Erotiikka ja Rakastuminen miten pitäisi olla tai mikä viehättää miestä. En erota sitä kun mies on minusta kiinnostunut. Olen kavereitteni naurun kohde kun pilaan kaikki "hyvät alut" vain tekemällä asioita joita aioinkin tehdä, en tajua kuin vasta viikkojen päästä että siinähän olisi ollut mahdollisuus, miksi en jäänyt torille sen miehen pyynnöstä tms. No siksi kun olin menossa kotiin, vastaan itselleni. En tajua kuin jälkikäteen noita tilanteita. Alberonin lisäksi olen lukenut ihan tutkimustuloksia mm. seksikkäimpien alusvaatteiden väristä jne. Tai biologisia. Yksi selvä ihastumisen merkki voisi olla laajentuneet pupillit. Mutta nykyisin se voi olla merkki myös huumeista, lääkkeistä jne. joten siihenkään ei voi luottaa.

Tärkeä kysymys: harmittaako sinua että missasit nuo mahdollisuudet? Olitko itse kiinnostunut juuri noista miehistä?

Ei mitenkään erityisesti harmittanut, ulkonäkö oli siedettävä korkeintaan. Nuo olivat semmoisia erikoisia tyyppejä, joiden kanssa juttu luisti. Hyvin erityisiä kohtaamisia kaupungilla. Yksi osti minulle syvällisen keskustelumme jälkeen jopa lahjan, mutta hyppäsin bussiin mennäkseni kotiin. Mies jäi tuijottamaan bussin perään. En oikein tajunnut. Tätä naurettiin sinkkuporukassa sitten jälkikäteen, että miten en siitäkään ollut tajunnut että se mies olisi voinut olla kiinnostunut. 

Yleisesti olen huomannut vasta liian myöhään, kun toinen on jo aivan lääpällään ja on erehtynyt kuvittelemaan kaverillista ystävällisyyttäni joksikin muuksi. Sivustakatsojat näkevät paremmin. Minä tulkitsen kaikki merkit aina vain ystävällisyytenä. 

Vierailija kirjoitti:

Välttely, lyhyet vastaukset, viesteihin reagointi peukulla, asiallisuus, kiireisiin vetoaminen jos ehdotetaan tapaamista.

Vielä ei ole tuottanut tulosta, mutta toivon ihastukseni vielä tajuavan miten hulluna olen häneen.

Mulla sama mutta teen nuo jotta ihastukseni ei tajua ihastumistani, koska olen naimisissa.

Vierailija kirjoitti:

Olen ehkä asperger. Olen opiskellut kirjoista Alberonin Erotiikka ja Rakastuminen miten pitäisi olla tai mikä viehättää miestä. En erota sitä kun mies on minusta kiinnostunut. Olen kavereitteni naurun kohde kun pilaan kaikki "hyvät alut" vain tekemällä asioita joita aioinkin tehdä, en tajua kuin vasta viikkojen päästä että siinähän olisi ollut mahdollisuus, miksi en jäänyt torille sen miehen pyynnöstä tms. No siksi kun olin menossa kotiin, vastaan itselleni. En tajua kuin jälkikäteen noita tilanteita. Alberonin lisäksi olen lukenut ihan tutkimustuloksia mm. seksikkäimpien alusvaatteiden väristä jne. Tai biologisia. Yksi selvä ihastumisen merkki voisi olla laajentuneet pupillit. Mutta nykyisin se voi olla merkki myös huumeista, lääkkeistä jne. joten siihenkään ei voi luottaa.

Ihan kuin minun kynästäni, vaikka olen mies. Ikää vasta 82. 

En ole huomannut, että kukaan olisi minuun koskaan ihastunut. Paitsi ehkä se yksi, joka tuli työpaikalla syliin istumaan. Vaan kun en osannut toimia oikein... 

Itse olen kyllä herkkä ihastumaan, mutta pitkän elämäni aikana olen oppinut, että se on kaikki, aivan kaikki feikkiä. Ammattitaitoa, kun haluavat hyötyä minusta jotenkin tai sitten muuten vain kiusata ylijäämää. 

Olen myös usein kuvitellut olevani Asperger, mutta kaikki netistä löytämäni oirekuvat todistavat, etten olisi. Kai se sitten on kasvatuksen tulos, lapsena kun piti pelätä tyttöjä. Niillä kun on se Rako ja niiltä kun voi saada Kupan niinkuin isoisän isä, joka oli muuten rapajuoppo... 

Asentoaan vaihtaen hakee katsekontaktin ja huomion väkijoukosta🥰