Suuret ikäluokat eivät ihan oikeasti tunnu tajuavan mitään nykypäivän todellisuudesta

Se on se sukupolvien välinen kuilu.

Tajuan ainakin sen, että maailma on mennyt huonompaan suuntaan. Olen yli 6-kymppinen 'taivaanrannan maalari' eikä minulla ole koskaan ollut vakituista työtä. Opiskelin kuitenkin korkeakoulututkinnon.

Miksi muuten veljesi asuu Helsingissä? Muualtakin saattaisi saada töitä ja elinkustannukset olisi halvempia.

So what! Anna mennä yhdestä korvasta sisään, toisesta ulos. Ei kannata pahoittaa mieltään ymmärtämättömien horinoiden vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Tajuan ainakin sen, että maailma on mennyt huonompaan suuntaan. Olen yli 6-kymppinen 'taivaanrannan maalari' eikä minulla ole koskaan ollut vakituista työtä. Opiskelin kuitenkin korkeakoulututkinnon.

Miksi muuten veljesi asuu Helsingissä? Muualtakin saattaisi saada töitä ja elinkustannukset olisi halvempia.

En tiedä, hän vaan tykkää Helsingistä. Asunut siellä jo pitkän aikaa. 

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

20 vuoden päästä sun lapset toteaa sun ikäluokasta samaa.....

Enpä tiedä. Kyllä minä uskon että työelämä ja maailma yleensäkin menee haasteellisempaan suuntaan. En kiellä sitä kuten nuo vanhukset. Enkä varmasti mitätöi nuoria.

ap

Niin ne vanhuksetkin aikanaan sanoi. Sinä tulet syömään sanasi heti, kun työpaikallasi eka nuori vie siltä sun työt. :=DDDDD

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saatan kuvitella, mutta jotenkin tuntuu että jopa isovanhempieni sotasukupolvi oli ymmärtävämpää ja mukavampaa kuin lapsensa, eli suuret ikäluokat. Ehkä se ylimielisyys on tullut helpon materian mukana. Asuntolainan söi inflaatio ja kansakoulupohjalla pääsi etenemään johtajan hommiin.

Sota-ajan eläneet ymmärsikin että kaikki ei mene niin kuin haluaisi, eikä se ole omista valinnoista kiinni.

Mutta nämä sodan jälkeen syntyneet ovat saaneet kaiken helpolla ja kuvittelevat sen olevan omaa ansiotaan.

Näin se varmaan on. Mummoni oli mukava ja ystävällinen ihminen, kovan lapsuuden kokenut. Hän oli aina kannustava ja kuunteli nuorten asioita. Äitini sen sijaan on tyypillinen pikkuvirkamiehen vaimo, joka on unohtanut juurensa ja jolla on noussut kusi päähän. Vain hänen tapansa elää ja olla on oikea. Ja arvostelua piisaa.

Vierailija kirjoitti:

Se on se sukupolvien välinen kuilu.

Sodan jälk. suurikäluokka onnistui ajoittamaan syntymäaikansa hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Onneksi päästään kohta kapitalismista, ja kaikki saavat yhtä paljon.

Nyt on eletty maailmassa, jossa toimeentulo on perustunut työstä saatavaan palkkaan.

Työn tehokkuus on kasvanut, eikä kaikkien työpanosta enää tarvita. Jotain täytyy muuttua, jotta hyvinvointi saadaan jaettua oikeudenmukaisesti.

Vierailija kirjoitti:

He ovat jo vanhuksia. Niiden juttuja pitää jo vähän "suodattaa". Äitini juttujen perusteella voisi kuvitella, että on elänyt nuoruutensa 30-luvulla... Ovat taantuneet jonnekin kummallisiin pula-aikoihin, eikä ymmärretä mitään oman kuplan ulkopuolelta. Alkaa olla niitä hetkiä, että pitää käydä välillä tarkistamassa, mitä kummallista tänään puuhataan. :/

Totta. Olen itsekin viime vuosina huomannut tuon "höpsöytymisen", eli samoja asioita jankataan. Turhapa siihen on lähteä oikomaan, ei se mitään enää auta.

Ihme kiukuttelua. Jos nykynuorilla on taloudellista ahdinkoa, niin ottaa vain "loparit" ja marssii naapurifirmaan, siellä on viisi markkaa parempi tuntipalkka. Niin minäkin tein!

Kokemukseni mukaan suuriin ikäluokkiin mahtuu monenlaisia ihmisiä. Kuvailemasi kaltaisia on varmaankin olemassa, sitä en epäile yhtään, ( harvinaisen typeriä kommennteja muuten). On olemassa myös toisenlaisia. Ehkä he seuraavat aktiivisemmin maailman tapahtumia ja osaavat ajatella. Koulutustasokaan ei tuohon välttämättä vaikuta.

Mutta ylipäätään suurilla ikäluokilla on ollut valtavan erilaiset lähtökohdat, lapsuus, nuoruus,kasvatus,koulutus. Siinä mielessä pystyn heitä ymmärtämään, mutta en tiedä jaksaisinko itse kuvailemasi kommentteja kuunnella. Ainahan voit yrittää keskustella asioista heidän kanssaan. Oletko kokeillut?

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt tulisi sota (jonkalaista ei enää voi tulla) niin löisikö nämä lökäpöksyt, sushin syöjät vihollista lesesäkillä?

Kari Heiskasen Tabussa esittämän rakennusmiehen/-mestarin esittämä argumentti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt tulisi sota (jonkalaista ei enää voi tulla) niin löisikö nämä lökäpöksyt, sushin syöjät vihollista lesesäkillä?

Kari Heiskasen Tabussa esittämän rakennusmiehen/-mestarin esittämä argumentti?

Vastaava rakennusmestari Törmä betonimyllyn vieressä?

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt tulisi sota (jonkalaista ei enää voi tulla) niin löisikö nämä lökäpöksyt, sushin syöjät vihollista lesesäkillä?

Jos nyt tulisi sota niin suomen armeijalta tulisi todella intensiivistä, rytmikästä rynkytystä. Miksi? Koska väkilukuun suhteutettuna paljon metallimusiikin soittajia. Siinä lopettaisi vihulainenkin ampumasta kun sitä suomipojan tulitusta on niin mukava kuunnella.

Tuohon asuntoasiaan sen verran, että itse ostin oman asunnon Helsingistä 10 v sitten, kun vuokranantaja halusi nostaa vuokraa. Lainanlyhennystä ja yhtiövastiketta maksoin 100 euroa vähemmän kuin se vuokra oli. Tulot olivat tuolloin 3000 euroa/kk bruttona, takaajan tarvitsin.

Tietenkään en voinut ostaa asuntoa suoraan keskustasta, mutta juna- ja metroyhteydet ovat toimivia Helsingissä. Ei siis ole mitenkään mahdotonta hankkia omaa asuntoa, jos ei välttämättä halua asua Eirassa. Asennekysymys.

Ehkä noin uskoo ne, joilla on kapea elämänkokemusta. En ylestäisi. Ainoa ero minun nuoruuden ja nykysukupolven välillä on tuet. Kukaan ei silloin saanut asumistukea eli kimppakömpät oli tavallisia asumismuoto nuorilla aikuisilla. Eikä sosiaalitukea. Moni teki silloin " paskaduuneja paskapalkalla". Joka ikinen ystäväni on ollut siivooja jossaina vaiheessa. Ja suurin osa mansikkamaalla kesätöissä yms. Sosiaalitukea ei haettu, vaikka siihen olisis ollut oikeus. Mentiin takaisin kotiin asumaan.

Vierailija kirjoitti:

Jos tilanne on todella tuollainen kuin ap kertoo niin vain poikkeuksellisen tyhmät menevät kuuntelemaan arvostelua joka etukäteen tiedossa. Halveksivat teitä ja nuorempi sukupolvi menee nöyränä paikalle vain siitä ilosta että pääsee heidän mökille? Vai onko pelkona että perintöosuus pienenee jos ei tarpeeksi nöyrää esitä?

Ei ne vanhukset enää muutu joten ainoat vaihtoehdot on jatkaa kuten ennenkin ja ulista sen jälkeen tai olla tapaamatta heitä. Jokaisen oma valinta. Minä valitsin jälkimmäisen mutta näköjään alapeukuttajat ovat niitä ulisijoita. Ainoa mikä pysyy että ne suuren ikäluokan suvun jäsenet jotka halveksineet teitä tähänkin asti tekevät niin jatkossakin. Mutta nielkää ihmeessä nöyrinä kaikki.

Vierailija kirjoitti:

Onneksi päästään kohta kapitalismista, ja kaikki saavat yhtä paljon.

Ai samaan tyyliin kuin nyt jo edesmenneessä Neuvostoliitossa? Jostain kumman syystä joka järjestelmässä on rikkaat ja hyvinvoivat johtajat ja ei niin hyvin toimeentulevat työläiset.

Tosiaan, kimppakämpät oli siihen asti, kunnes etsittiin poikakaverin kanssa yhteinen asunto. Oli poikkeus, jos asui yksin. Opiskelijan lottovoitto oli 15 M2 yksiö keittokomerolla. Eli komerossa oli keittolevy ja minijääkaappi. Vessasta sai veden ja tiskaus tehtiin vessanpöntön päällä vadissa. Se oli luksusta. Oikeasti.

Vierailija kirjoitti:

Onneksi päästään kohta kapitalismista, ja kaikki saavat yhtä paljon.

🤣🤣🤣🤣🤣🤣