Mielestäni maailma ilman Jumalaa on järjetön ajatus.
Että kaikki olisi vain kaaottista sattumaa, eikä millään lopulta olisi mitään väliä. Vaikka eläisit vain itsellesi ja siinä sivussa vahingoittaisit muita, olisiko silläkään sitten mitään väliä?
Kommentit (1245)
Raamatussa Jumala kyllä itse omin sanoin kertoo, että häneltä tulee sekä hyvä että paha. Hän laittaa tahallaan ihmisiä kärsimään, kiusaa ja rääkkää, ja armahtaa kenet haluaa. Lukekaa se Raamattunne, ennen kuin tulette mussuttamaan muuta. Tyypillisiä uskovaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä, että tuo sinun vuodatuksesi on juuri sellaista uskonnollisen henkilön valtavan tunnepitoista hehkutusta, jonka tämä kokee jotenkin erityiseksi osoitukseksi oman uskontonsa aitoudesta. Ihan samaan hurmiotilaan ja jopa näkyjen äärelle todistetusti pääsee muissakin uskonnoissa, jos on sellaisesta kiinnostunut. (Paitsi teikäläiset tietenkin haluavat sitten väittää, että teidän uskontonne näyt ovat aitoja ja muiden vääriä.)
Sitten olemme me analyyttisesti ja järkevästi tähän maailmaan suhtautuvat ihmiset, jotka emme näe mitään tarvetta tällaiselle hehkutukselle ja koemme sen erityisen vieraannuttavaksi. Kyse on persoonallisuuden eroista, joiden mukaan jotkut ihmiset elävät ehdottomasti aina jonkun asian puolesta tai sitä vastaan.
Ihmiset tekevät uskonnot. Kristinusko on vain yksi uskonto.
... ja kieltävät Jumalan voiman.
Tuo on se järkiuskovaisuuden kompastuskohta. Siksi eivät selviä pakohuoneestaan ulos.
Sinä et koskaan ole uskaltanut todella perehtyä siihen, mihin uskot ja mitä uskot. Se on suurinta pelkuruutta, mitä olemassa on. Ja sitähän ne kirkkoisät ovat opetuksillaan halunneet, pelotella pois kritiikki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuohon voi vastata ettei kristinuskon tavoite ole ns. kehittyä ihmiskunnan mukana, vaan ihmiskunnan uskonsa mukana. Ihan epäloogisia väittämiä kun uskonnosta tai uskomisesta on puhe. Tosin en ole asiantuntija.
Tavoitteista en tiedä, mutta kyllähän valtavirran kristinuskoon on selvästi vaikuttanut humanismi. Se on selvästi muokannut käsityksiä siitä, mitä kristinuskossa pidetään hyväksyttävänä käytöksenä ja mitä taas ei. Esimerkkinä orjien omistaminen. Uskonto kuitenkin muuttuu liian hitaasti, mikä näkyy erilaisissa muissa tasa-arvoa koskevissa kysymyksissä. Yhä useampien ihmisten käsitys oikeasta ja väärästä poikkeaa uskonnollisista käsityksistä ja nimenomaan sillä tavalla, että uskonnollisten käsitysten koetaan olevan vääriä ja eriarvoistavia.
Kyse ei sinällään ole mistään uskonnon rappiosta, koska uskontohan on alun perin muotoiltu vastaamaan yli 2000 vuotta sitten eläneiden ihmisten ja heimojen tarpeisiin. Juutalaisille oli tärkeä kuten muillekin alueen heimoille, että heidän uskonnossaan jumala oli heidän oman maa-alueensa ja jopa sen laajentamisen kannalla. Samalla tavalla jumalan on muissakin uskonnoissa ja kristinuskossakin ajateltu aina olevan oman kansan sodankäynnin tukena ja apuna. Pasifismikin yleisempänä ajattelutapana on levinnyt vasta myöhemmin eikä ole saanut järjestäytyneestä kristinuskosta juurikaan kannatusta, koska sen etujen mukaista on ollut pysyä maallisten johtajien ja näiden armeijoiden tukena.
Siinä on tuttu pläjäys enemmän omaa näkemystä kuin tietoa. Sotateemahan menee niin, että esim. juutalaisilla ei ole ensinkään ollut pyrkimystä laajentua sodan kautta. Nykyinen tilanne pohjaa historiaan. Ei myöskään kristityillä, eikä kauko-idän uskonnoilla. Sodat kumpuaa ihan muista tekijöistä, joskin uskonto liikkuu yhtenä tekijänä sekä kunkin johtajan tietoisesti ohjaamana, että väestön spontaanisti hyväksymänä suuntana. Sodat säilyy, vaikka uskonto virallisesti eliminoitaisiin väestöstä. On nähty että puolustusvoimat turvaa omaa kulttuuria uskontoineen vieraalta vallalta, siinä on se yhtymäkohta. Pasifismi ei ole saanut missään massojen kannatusta, koska realistinen pelko on tulla vallatuksi ja orjuutetuksi. Jos tuntisit historiaa paremmin, ymmärtäisit miksi näin on.
Voit perustaa pasifistisen liikkeen, saada kannatustakin ja sitten ykskaks huomata tulleesi hyväksikäytetyksi. Uskontojen opitkaan ei ole samoja. Toinen hyväksyy levittämisen väkivalloin, toinen ei.
Vierailija kirjoitti:
Raamatussa Jumala kyllä itse omin sanoin kertoo, että häneltä tulee sekä hyvä että paha. Hän laittaa tahallaan ihmisiä kärsimään, kiusaa ja rääkkää, ja armahtaa kenet haluaa. Lukekaa se Raamattunne, ennen kuin tulette mussuttamaan muuta. Tyypillisiä uskovaisia.
Niin, Hän armahtaa ihmisen, joka Hänen luokseen tulee. Ketään, joka Häneen uskoo, Hän ei heitä pois.
Tässä on toivo ihmiselle, siihen voi ja saa hukkuva tarttua!
Vierailija kirjoitti:
Tässä maailmantilanteessa on järjetön ajatus että jumala olisi olemassa.
Aika tuttu tilanne maailmassa. Joskin joissain suhteissa ihmisen yksilöllinen elämä on mennyt aika pahaksi, verrattuna siihen lapsenuskoiseen, jumalanpelkoiseen ja säädylliseen elämään. Nyt ihminen palvoo itseään ja tarpeitaan. ja elää niille. Haukutaanpa vielä jumalaa johon ei edes uskota, kun ei ole kaikkeamulleheti.
”Mitäs aiot tehdä asialle? Vastuuttaa? Puida nyrkkiä yläilmoihin?”
No ainakaan en ajatellut kutsua hyväksi ja rakastavaksi jumalaa joka katsoo tumput suorina vierestä jos lapset kärsivät.
Sinä voit toki palvoa ja ylistää moista hirviötä mutta mitä se kertoo sinun moraalistasi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä, että tuo sinun vuodatuksesi on juuri sellaista uskonnollisen henkilön valtavan tunnepitoista hehkutusta, jonka tämä kokee jotenkin erityiseksi osoitukseksi oman uskontonsa aitoudesta. Ihan samaan hurmiotilaan ja jopa näkyjen äärelle todistetusti pääsee muissakin uskonnoissa, jos on sellaisesta kiinnostunut. (Paitsi teikäläiset tietenkin haluavat sitten väittää, että teidän uskontonne näyt ovat aitoja ja muiden vääriä.)
Sitten olemme me analyyttisesti ja järkevästi tähän maailmaan suhtautuvat ihmiset, jotka emme näe mitään tarvetta tällaiselle hehkutukselle ja koemme sen erityisen vieraannuttavaksi. Kyse on persoonallisuuden eroista, joiden mukaan jotkut ihmiset elävät ehdottomasti aina jonkun asian puolesta tai sitä vastaan.
Ihmiset tekevät uskonnot. Kristinusko on vain yksi uskonto.
... ja kieltävät Jumalan voiman.
Tuo on se järkiuskovaisuuden kompastuskohta. Siksi eivät selviä pakohuoneestaan ulos.
Sinä et koskaan ole uskaltanut todella perehtyä siihen, mihin uskot ja mitä uskot. Se on suurinta pelkuruutta, mitä olemassa on. Ja sitähän ne kirkkoisät ovat opetuksillaan halunneet, pelotella pois kritiikki.
Sinähän se tiedät mitä kirkkoisät ovat halunneet 🤣 Melkein wokea. Kyllä he ovat eläneet omassa ajassaan ja funtsineet sen mukaan. Ateistit taitaakin olla itse suurimpia uskovaisia. Vaikka ei uskota päähahmoon, riittää aineistossa reviteltävää.
Ps. ihmisille on sama pitääkö pelätä jumalaa vai wokea, kommunismia, islamisaatiota vai mitä milloinkin poliittista valtaa.
” Joskin joissain suhteissa ihmisen yksilöllinen elämä on mennyt aika pahaksi, verrattuna siihen lapsenuskoiseen, jumalanpelkoiseen ja säädylliseen elämään”
Ei sellaista aikaa ole ollut. Ihmiset ovat tehneet karmeita tekoja kaikkina aikoina. Myös kovasti uskossa olevat ihmiset. Jopa sen jumalan nimeen.
Vierailija kirjoitti:
”Mitäs aiot tehdä asialle? Vastuuttaa? Puida nyrkkiä yläilmoihin?”
No ainakaan en ajatellut kutsua hyväksi ja rakastavaksi jumalaa joka katsoo tumput suorina vierestä jos lapset kärsivät.Sinä voit toki palvoa ja ylistää moista hirviötä mutta mitä se kertoo sinun moraalistasi?
Mitäs itse teet kärsivien lasten hyväksi? Heitä on miljardeittain. Itse jos ottaisin vastuuta ja käskisin ensinnäkin pitää housut jalassa noin ensalkuun. Enkä sallisi pimeitä verkkoja. Hylkisin pahoja ihmisiä mutta sehän olisikin hirveä ihmisoikeusloukkaus.
”Ps. ihmisille on sama pitääkö pelätä jumalaa vai wokea, kommunismia, islamisaatiota vai mitä milloinkin poliittista valtaa”
Miten ihan käytännössä se woke sinua uhkaa? Pakottaako ryhtymään homoksi, menemään naimisiin samaa sukupuolta olevan kanssa vai mitä? Vai, hui kauhistus, sinun pitäisi ihan hyväksyä erilaiset ihmiset tasaveroisina etkä enää saa luvan kanssa syrjiä heitä ja painaa piiloon?
”Mitäs itse teet kärsivien lasten hyväksi?”
Aika paljon, kiitos kysymästä. Olen mukana vapaaehtoistoiminnassa, lahjoitan kuukausittain parille eri lapsia auttajalle järjestölle jne. Mutta minä olen tavallinen ihminen, en jumala. Jumalalle on sitten aivan eri luokan vaatimukset kuin yhdelle pienelle ihmiselle. Vai et kai tosissasi väitä että minun pitäisi yksin tehdä enemmän kuin kaikkivoipa jumalasi?
”Oletpa lapsellinen.”
On siis lapsellista odottaa jumalaltasi edes lapsien suojelua? Ja sellaista hirviötä sinä ylistät?
Vierailija kirjoitti:
” Joskin joissain suhteissa ihmisen yksilöllinen elämä on mennyt aika pahaksi, verrattuna siihen lapsenuskoiseen, jumalanpelkoiseen ja säädylliseen elämään”
Ei sellaista aikaa ole ollut. Ihmiset ovat tehneet karmeita tekoja kaikkina aikoina. Myös kovasti uskossa olevat ihmiset. Jopa sen jumalan nimeen.
On on. Mutta yleisilme on ollut tietyllä tapaa vakaampi ja "hurskaampi", keksi muu sana. Lainkuuliainen? Ei oltu niin ylpeitä ja valheellisesti omavoimaisia. Ei sitä ole helppo käsittää jos ei ole kokenut tarpeeksi. On yleistämistä oikein perustein, ja yleistämistä väärin perustein, kokemattomalla korostuu jälkimmäinen.
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä, että tuo sinun vuodatuksesi on juuri sellaista uskonnollisen henkilön valtavan tunnepitoista hehkutusta, jonka tämä kokee jotenkin erityiseksi osoitukseksi oman uskontonsa aitoudesta. Ihan samaan hurmiotilaan ja jopa näkyjen äärelle todistetusti pääsee muissakin uskonnoissa, jos on sellaisesta kiinnostunut. (Paitsi teikäläiset tietenkin haluavat sitten väittää, että teidän uskontonne näyt ovat aitoja ja muiden vääriä.)
Sitten olemme me analyyttisesti ja järkevästi tähän maailmaan suhtautuvat ihmiset, jotka emme näe mitään tarvetta tällaiselle hehkutukselle ja koemme sen erityisen vieraannuttavaksi. Kyse on persoonallisuuden eroista, joiden mukaan jotkut ihmiset elävät ehdottomasti aina jonkun asian puolesta tai sitä vastaan.
Ihmiset tekevät uskonnot. Kristinusko on vain yksi uskonto.
Olen joskus kirjoittanut tämän saman tällä palstalla:
Ei ole mahdollista että aamulla Jeesusta rakastava kristitty huomaa illalla päätyneensä mus-limiksi tai ateistiksi.
Se taas on monta kertaa käynyt, että aamulla innokkaana mus-limina tai ateistina aloittanut löytää itsensä illalla kristittynä uskovaisena.
(Ehkä ateistilla tosin menee siihen miettimiseen muutama viikko enemmän)
Koska heille tulee se hytinä "nyt löytyi Se Oikea."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä, että tuo sinun vuodatuksesi on juuri sellaista uskonnollisen henkilön valtavan tunnepitoista hehkutusta, jonka tämä kokee jotenkin erityiseksi osoitukseksi oman uskontonsa aitoudesta. Ihan samaan hurmiotilaan ja jopa näkyjen äärelle todistetusti pääsee muissakin uskonnoissa, jos on sellaisesta kiinnostunut. (Paitsi teikäläiset tietenkin haluavat sitten väittää, että teidän uskontonne näyt ovat aitoja ja muiden vääriä.)
Sitten olemme me analyyttisesti ja järkevästi tähän maailmaan suhtautuvat ihmiset, jotka emme näe mitään tarvetta tällaiselle hehkutukselle ja koemme sen erityisen vieraannuttavaksi. Kyse on persoonallisuuden eroista, joiden mukaan jotkut ihmiset elävät ehdottomasti aina jonkun asian puolesta tai sitä vastaan.
Ihmiset tekevät uskonnot. Kristinusko on vain yksi uskonto.
... ja kieltävät Jumalan voiman.
Tuo on se järkiuskovaisuuden kompastuskohta. Siksi eivät selviä pakohuoneestaan ulos.
Sinä et koskaan ole uskaltanut todella perehtyä siihen, mihin uskot ja mitä uskot. Se on suurinta pelkuruutta, mitä olemassa on. Ja sitähän ne kirkkoisät ovat opetuksillaan halunneet, pelotella pois kritiikki.
Kyllä olen. Vertaillut eri uskontoja, lukenut eri uskontojen kirjoituksia, käynyt läpi tiedeihastuksen ja kyllästynyt suppeuteen kuin myös filosofian turhanpäiväisyyksiin. Nyt olen alkanut lukea kirjoituksia Raamatusta ravinnoksi itselleni elämää varten. Se on ehtymätön lähde. Ja syy on tämä - lukija ei vain lue sanoja, vaan lukiessa Pyhä Henki avaa asioita, jotka ovat tarpeen juuri sillä hetkellä. Jumala kuljettaa ihmistä edeltä valmistetuissa teoissa ja sanaa lukemalla sydän vastaanottaa ja muokkautuu tulevaa varten. On jännittävää elää, kun ei tiedä mihin Jumala johdattaa. Hän vie sinne, missä tarvetta on juuri minunlaiselleni henkilölle.Pelottaa voi, mutta se väistyy, sillä Pyhä Henki antaa voiman. Saa kokea olevansa arvokas. Jumalalle rakas.
Vierailija kirjoitti:
Muistan eräänkin tiedemiehen tulleen uskoon tutkittua ihmissilmän hyvin monimutkaista rakennetta. Ei evoluutio sellaisia osaa suunnitella, tai suunnitella ollenkaan. :)
Mistä sinä sen tiedät?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä, että tuo sinun vuodatuksesi on juuri sellaista uskonnollisen henkilön valtavan tunnepitoista hehkutusta, jonka tämä kokee jotenkin erityiseksi osoitukseksi oman uskontonsa aitoudesta. Ihan samaan hurmiotilaan ja jopa näkyjen äärelle todistetusti pääsee muissakin uskonnoissa, jos on sellaisesta kiinnostunut. (Paitsi teikäläiset tietenkin haluavat sitten väittää, että teidän uskontonne näyt ovat aitoja ja muiden vääriä.)
Sitten olemme me analyyttisesti ja järkevästi tähän maailmaan suhtautuvat ihmiset, jotka emme näe mitään tarvetta tällaiselle hehkutukselle ja koemme sen erityisen vieraannuttavaksi. Kyse on persoonallisuuden eroista, joiden mukaan jotkut ihmiset elävät ehdottomasti aina jonkun asian puolesta tai sitä vastaan.
Ihmiset tekevät uskonnot. Kristinusko on vain yksi uskonto.
Olen joskus kirjoittanut tämän saman tällä palstalla:
Ei ole mahdollista että aamulla Jeesusta rakastava kristitty huomaa illalla päätyneensä mus-limiksi tai ateistiksi.
Se taas on monta kertaa käynyt, että aamulla innokkaana mus-limina tai ateistina aloittanut löytää itsensä illalla kristittynä uskovaisena.
(Ehkä ateistilla tosin menee siihen miettimiseen muutama viikko enemmän)
Koska heille tulee se hytinä "nyt löytyi Se Oikea."
Ja sulla on oikein tilastotietoa tästä "ei ole mahdollista"?
”On on. Mutta yleisilme on ollut tietyllä tapaa vakaampi ja "hurskaampi", keksi muu sana. Lainkuuliainen?”
Ulkokultainen tulee ensimmäisenä mieleen. Kulissit pystyssä ja erilaisuus painettu visusti piiloon tai sitten leimattiin häpeäksi. Haukuttiin esim. aviottomia lapsia julmasti äpäriksi vaikka niissä lapsissa ei ollut mitään syytä.
Vierailija kirjoitti:
”Oletpa lapsellinen.”
On siis lapsellista odottaa jumalaltasi edes lapsien suojelua? Ja sellaista hirviötä sinä ylistät?
Minä en vastaile minkään jumalan puolesta, kiitos luottamuksesta 🤣 Tai voin mä sanoa että sorry kun en ole odotustesi mukainen.
Onko tässä nyt enemmän uskovaisvihaa vai jumalavihaa? Tai itsevihaa kun ei mahda millekään mitään, vaan syyttelee vuoronperään kumpaistakin?
... ja kieltävät Jumalan voiman.
Tuo on se järkiuskovaisuuden kompastuskohta. Siksi eivät selviä pakohuoneestaan ulos.