Mielestäni maailma ilman Jumalaa on järjetön ajatus.

Niin,jos jumalaa ei olisi, niin se olisi pakko keksiä.

Vierailija kirjoitti:

Niin,jos jumalaa ei olisi, niin se olisi pakko keksiä.

Ja onkin keksitty vaikka kuinka moneen kertaan. Tosin viimeisten 1500 vuoden aikana entistä harvemmin, joten ehkä se keksimistarve on vähentynyt tieteellisen tutkimustiedon lisääntyessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on ihan järjetön ajatus, että Jumala muka olisi olemassa ja antaisi kaiken pahuuden vaan tapahtua esim. lapsille.

Aikuisten on ollut tarkoitus suojella lapsia. Kaikista ihmisistä ei ole siihen. Jumala ei estä jos joku suojelee ja arvostaa lapsia. Miksi ette ymmärrä että meille ihmisille on annettu iso vastuu. 

Aikuinen ei pysty estämään esim. tulivuorenpurkausta tai tsunamia. Se olisi jumalan hommaa, jonka jättää tekemättä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisään vielä, että tuo sinun vuodatuksesi on juuri sellaista uskonnollisen henkilön valtavan tunnepitoista hehkutusta, jonka tämä kokee jotenkin erityiseksi osoitukseksi oman uskontonsa aitoudesta. Ihan samaan hurmiotilaan ja jopa näkyjen äärelle todistetusti pääsee muissakin uskonnoissa, jos on sellaisesta kiinnostunut. (Paitsi teikäläiset tietenkin haluavat sitten väittää, että teidän uskontonne näyt ovat aitoja ja muiden vääriä.)

 

Sitten olemme me analyyttisesti ja järkevästi tähän maailmaan suhtautuvat ihmiset, jotka emme näe mitään tarvetta tällaiselle hehkutukselle ja koemme sen erityisen vieraannuttavaksi. Kyse on persoonallisuuden eroista, joiden mukaan jotkut ihmiset elävät ehdottomasti aina jonkun asian puolesta tai sitä vastaan. 

 

Ihmiset tekevät uskonnot. Kristinusko on vain yksi uskonto.

Olen joskus kirjoittanut tämän saman tällä palstalla:

Ei ole mahdollista että aamulla Jeesusta rakastava kristitty huomaa illalla päätyneensä mus-limiksi tai ateistiksi. 

 

Se taas on monta kertaa käynyt, että aamulla innokkaana mus-limina tai ateistina aloittanut löytää itsensä illalla kristittynä uskovaisena. 

(Ehkä ateistilla tosin menee siihen miettimiseen muutama viikko enemmän)

 

Koska heille tulee se hytinä "nyt löytyi Se Oikea."

...tuo ei siis päde nimikristittyyn (joka ei ole kristitty) tai maailmalliseen kristittyyn (Jeesuksen luota on myös mahdollista lähteä kauemmaksi, vaikken suosittele). 

He eivät koe Jeesuksen läheisyyttä. 

 

Mutta se kristitty joka on lähellä Jeesusta, on ihan in lööv, ja silloin ei mikään muu ismi pysty häntä kaatamaan. 

Tämä sinun ajatuksenkulkusi ei nyt ole ollenkaan looginen. Kai sentään ymmärrät, että ihan samalla tavalla se aamulla muslimi, illalla kristitty -tyyppi ei ole aamullakaan mikään kovin vakaumuksellinen muslimi? Ne kiihkeän vakaumukselliset teidän kaikkien uskontojen edustajat ja ateistit eivät illalla ole jo jonkun toisen maailmankatsomuksen harjoittajia. Pidempi kehityskulku toki voi olla uskonnosta luopumiseen.

Kiusallinen asia eri kristinuskon lahkojen edustajille on se, että niiden taktiikat uskovaisten pitämiseen ja uusien houkuttelemiseen ovat niin selvästi manipulaatiota. Siis ihan samoja taktiikoita kuin mistä ihmisiä varoitellaan muiden ihmisten suhteen. 

Ensin lupaillaan ihmiselle sitä ja tätä hyvää, jos hän vain toimii toivotulla tavalla ja liittyy seuraajiin. Jos se ei onnistu, niin sitten yritetään kaikin tavoin herättää syyllisyydentuntoa ja sitä, että ihminen "ymmärtäisi" olevansa paha. Tämän pehmittämisen, pelon ja syyllisyyden herättämisen jälkeen sitten taas tarjotaan sitä uskontoa, josta luvataan ratkaisua näihin negatiivisiin fiiliksiin, joita juuri heräteltiin. Siinä sitten jäseniä ihan noin vain sattumoisin kannustetaan seurakuntien hierarkkiseen rakenteeseen. Kontrolloidaan ihmisten elämää eri tavoin, vaaditaan antamaan rahaa uskonnolle, levittämään uskontoa muille jne.

Ainut, mikä muuttuu, on kontrolloinnin aste.