Lue keskustelun säännöt.
Mielestäni maailma ilman Jumalaa on järjetön ajatus.
03.05.2026 |
Että kaikki olisi vain kaaottista sattumaa, eikä millään lopulta olisi mitään väliä. Vaikka eläisit vain itsellesi ja siinä sivussa vahingoittaisit muita, olisiko silläkään sitten mitään väliä?
Kommentit (1245)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhut asiaa; jokainen voi katsoa vasta itseään, omaa ruumistaan; sehän on täydellisesti suunnittelu kokonaisuus. Pää, kädet, naisilla rinta mahdollisia lapsia varten, maha ja jalat liikkumista varten. Vieläpä on jalkaterät, -pöydät?, että liikkuminen olisi helpompaa. Luetteloa voisi jatkaa pitkään.
Joo, alkulimastahan tämä on lähtenyt; se jos mikä vaatii suurta uskoa!
Aivan päinvastoin. Väite “täydellisestä suunnittelusta” kaatuu nopeasti, kun tarkastellaan anatomiaa ja fysiologiaa insinöörimäisesti: kompromisseja, historiallisia jäänteitä ja selviä “huonoja ratkaisuja” on paljon. Voit jatkaa listaa esimerkiksi näin:
Selkäranka (alaselkäkivut) – Ihmisen pystyasento on evolutiivinen kompromissi. Selkäranka ei ole “suunniteltu” jatkuvaan pystysuoraan kuormaan välilevyvaivat ja krooniset selkäkivut ovat yleisiä.
Polvet – Nivel kantaa suuren kuorman, mutta rakenne on altis kulumiselle ja vammoille (esim. ristisidevammat). Ei erityisen “ylisuunniteltu” ratkaisu kaksijalkaisuuteen.
Viisaudenhampaat – Leuat ovat pienentyneet evoluution myötä, mutta hampaat eivät täysin “sopeutuneet” ahtautta, tulehduksia, kirurgisia poistoja.
Silmän rakenne (ns. “sokea piste”) – Hermot kulkevat verkkokalvon edessä ja poistuvat siitä kohdasta, jossa ei ole valoa aistivia soluja sokea piste. Monilla eläimillä tämä on ratkaistu “paremmin”.
Hengitys- ja ruokatorven risteäminen – Samassa kurkussa kulkee ilma ja ruoka tukehtumisriski. Insinöörinä tämän eriyttäisi.
Umpilisäke (appendix) – Voi tulehtua hengenvaarallisesti ilman selvää kriittistä funktiota (nykytiedon mukaan sillä on joitain immuunirooleja, mutta ei välttämätön).
Lantion ja synnytyksen ristiriita – Kaksijalkaisuus vaatii kapean lantion, mutta suuret aivot vaativat suuren syntymäkanavan synnytys on poikkeuksellisen vaikea ja riskialtis muihin eläimiin verrattuna.
Verisuonet silmässä ja aivoissa – Esimerkiksi verkkokalvon rakenne on “takaperin”, ja jotkin aivojen verisuonirakenteet altistavat aneurysmille.
Jalkaterät – Evoluutioperäiset kompromissit lättäjalka, plantaarifaskiitti, vaivaisenluut. Ei optimaalinen pitkän matkan kuormankantoon kovilla alustoilla.
Immuunijärjestelmä – Ylireagoi helposti allergiat, autoimmuunisairaudet (keho hyökkää itseään vastaan).
DNA:n “roska” ja virhealttius – Genomi sisältää paljon ei-toiminnallista tai jopa haitallista materiaalia (esim. mutaatiot, retrovirusjäänteet).
Selkäytimen hermotus – Esimerkiksi polven refleksit ja kivunsiirto eivät ole optimoituja kipu voi kroonistua ilman hyötyä.
Kurkunpään hermon kiertoreitti (erityisesti kirahvilla, mutta myös ihmisellä) – Hermo kiertää pitkän reitin rintakehän kautta takaisin kurkunpäähän, vaikka suora reitti olisi loogisempi. Tämä on klassinen esimerkki evoluution “historian painolastista”.
Ihon rakenne – Altis syövälle (UV-säteily), helposti vaurioituva, vaikka toimii suojana.
Jos tämä on suunnittelua, se näyttää hyvin paljon historiallisen prosessin tuottamalta kompromissien kasalta, ei optimoidulta lopputulokselta.
Hyvä suunnittelu ja toteutuskaan ei aina takaa etteikö jotain voi mennä pieleen. Esimerkiksi ympäristön ja elintapojen muutokset.
Voi höntteröinen. Ethän nyt voi enää tässä vaiheessa vedota, että "täydellinen suunnittelija" (eli jumalasi) tekisi virheitä. Sehän vetää taas jälleen pohjan kaikelta uskontojen höpsötyksiltä. 🙄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhut asiaa; jokainen voi katsoa vasta itseään, omaa ruumistaan; sehän on täydellisesti suunnittelu kokonaisuus. Pää, kädet, naisilla rinta mahdollisia lapsia varten, maha ja jalat liikkumista varten. Vieläpä on jalkaterät, -pöydät?, että liikkuminen olisi helpompaa. Luetteloa voisi jatkaa pitkään.
Joo, alkulimastahan tämä on lähtenyt; se jos mikä vaatii suurta uskoa!
Aivan päinvastoin. Väite “täydellisestä suunnittelusta” kaatuu nopeasti, kun tarkastellaan anatomiaa ja fysiologiaa insinöörimäisesti: kompromisseja, historiallisia jäänteitä ja selviä “huonoja ratkaisuja” on paljon. Voit jatkaa listaa esimerkiksi näin:
Selkäranka (alaselkäkivut) – Ihmisen pystyasento on evolutiivinen kompromissi. Selkäranka ei ole “suunniteltu” jatkuvaan pystysuoraan kuormaan välilevyvaivat ja krooniset selkäkivut ovat yleisiä.
Polvet – Nivel kantaa suuren kuorman, mutta rakenne on altis kulumiselle ja vammoille (esim. ristisidevammat). Ei erityisen “ylisuunniteltu” ratkaisu kaksijalkaisuuteen.
Viisaudenhampaat – Leuat ovat pienentyneet evoluution myötä, mutta hampaat eivät täysin “sopeutuneet” ahtautta, tulehduksia, kirurgisia poistoja.
Silmän rakenne (ns. “sokea piste”) – Hermot kulkevat verkkokalvon edessä ja poistuvat siitä kohdasta, jossa ei ole valoa aistivia soluja sokea piste. Monilla eläimillä tämä on ratkaistu “paremmin”.
Hengitys- ja ruokatorven risteäminen – Samassa kurkussa kulkee ilma ja ruoka tukehtumisriski. Insinöörinä tämän eriyttäisi.
Umpilisäke (appendix) – Voi tulehtua hengenvaarallisesti ilman selvää kriittistä funktiota (nykytiedon mukaan sillä on joitain immuunirooleja, mutta ei välttämätön).
Lantion ja synnytyksen ristiriita – Kaksijalkaisuus vaatii kapean lantion, mutta suuret aivot vaativat suuren syntymäkanavan synnytys on poikkeuksellisen vaikea ja riskialtis muihin eläimiin verrattuna.
Verisuonet silmässä ja aivoissa – Esimerkiksi verkkokalvon rakenne on “takaperin”, ja jotkin aivojen verisuonirakenteet altistavat aneurysmille.
Jalkaterät – Evoluutioperäiset kompromissit lättäjalka, plantaarifaskiitti, vaivaisenluut. Ei optimaalinen pitkän matkan kuormankantoon kovilla alustoilla.
Immuunijärjestelmä – Ylireagoi helposti allergiat, autoimmuunisairaudet (keho hyökkää itseään vastaan).
DNA:n “roska” ja virhealttius – Genomi sisältää paljon ei-toiminnallista tai jopa haitallista materiaalia (esim. mutaatiot, retrovirusjäänteet).
Selkäytimen hermotus – Esimerkiksi polven refleksit ja kivunsiirto eivät ole optimoituja kipu voi kroonistua ilman hyötyä.
Kurkunpään hermon kiertoreitti (erityisesti kirahvilla, mutta myös ihmisellä) – Hermo kiertää pitkän reitin rintakehän kautta takaisin kurkunpäähän, vaikka suora reitti olisi loogisempi. Tämä on klassinen esimerkki evoluution “historian painolastista”.
Ihon rakenne – Altis syövälle (UV-säteily), helposti vaurioituva, vaikka toimii suojana.
Jos tämä on suunnittelua, se näyttää hyvin paljon historiallisen prosessin tuottamalta kompromissien kasalta, ei optimoidulta lopputulokselta.
Hyvä suunnittelu ja toteutuskaan ei aina takaa etteikö jotain voi mennä pieleen. Esimerkiksi ympäristön ja elintapojen muutokset.
Voi höntteröinen. Ethän nyt voi enää tässä vaiheessa vedota, että "täydellinen suunnittelija" (eli jumalasi) tekisi virheitä. Sehän vetää taas jälleen pohjan kaikelta uskontojen höpsötyksiltä. 🙄
Voit kutsua niitä sanalla virhe. Itse näen että se on suunta, mikä on korjattavissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhut asiaa; jokainen voi katsoa vasta itseään, omaa ruumistaan; sehän on täydellisesti suunnittelu kokonaisuus. Pää, kädet, naisilla rinta mahdollisia lapsia varten, maha ja jalat liikkumista varten. Vieläpä on jalkaterät, -pöydät?, että liikkuminen olisi helpompaa. Luetteloa voisi jatkaa pitkään.
Joo, alkulimastahan tämä on lähtenyt; se jos mikä vaatii suurta uskoa!
Aivan päinvastoin. Väite “täydellisestä suunnittelusta” kaatuu nopeasti, kun tarkastellaan anatomiaa ja fysiologiaa insinöörimäisesti: kompromisseja, historiallisia jäänteitä ja selviä “huonoja ratkaisuja” on paljon. Voit jatkaa listaa esimerkiksi näin:
Selkäranka (alaselkäkivut) – Ihmisen pystyasento on evolutiivinen kompromissi. Selkäranka ei ole “suunniteltu” jatkuvaan pystysuoraan kuormaan välilevyvaivat ja krooniset selkäkivut ovat yleisiä.
Polvet – Nivel kantaa suuren kuorman, mutta rakenne on altis kulumiselle ja vammoille (esim. ristisidevammat). Ei erityisen “ylisuunniteltu” ratkaisu kaksijalkaisuuteen.
Viisaudenhampaat – Leuat ovat pienentyneet evoluution myötä, mutta hampaat eivät täysin “sopeutuneet” ahtautta, tulehduksia, kirurgisia poistoja.
Silmän rakenne (ns. “sokea piste”) – Hermot kulkevat verkkokalvon edessä ja poistuvat siitä kohdasta, jossa ei ole valoa aistivia soluja sokea piste. Monilla eläimillä tämä on ratkaistu “paremmin”.
Hengitys- ja ruokatorven risteäminen – Samassa kurkussa kulkee ilma ja ruoka tukehtumisriski. Insinöörinä tämän eriyttäisi.
Umpilisäke (appendix) – Voi tulehtua hengenvaarallisesti ilman selvää kriittistä funktiota (nykytiedon mukaan sillä on joitain immuunirooleja, mutta ei välttämätön).
Lantion ja synnytyksen ristiriita – Kaksijalkaisuus vaatii kapean lantion, mutta suuret aivot vaativat suuren syntymäkanavan synnytys on poikkeuksellisen vaikea ja riskialtis muihin eläimiin verrattuna.
Verisuonet silmässä ja aivoissa – Esimerkiksi verkkokalvon rakenne on “takaperin”, ja jotkin aivojen verisuonirakenteet altistavat aneurysmille.
Jalkaterät – Evoluutioperäiset kompromissit lättäjalka, plantaarifaskiitti, vaivaisenluut. Ei optimaalinen pitkän matkan kuormankantoon kovilla alustoilla.
Immuunijärjestelmä – Ylireagoi helposti allergiat, autoimmuunisairaudet (keho hyökkää itseään vastaan).
DNA:n “roska” ja virhealttius – Genomi sisältää paljon ei-toiminnallista tai jopa haitallista materiaalia (esim. mutaatiot, retrovirusjäänteet).
Selkäytimen hermotus – Esimerkiksi polven refleksit ja kivunsiirto eivät ole optimoituja kipu voi kroonistua ilman hyötyä.
Kurkunpään hermon kiertoreitti (erityisesti kirahvilla, mutta myös ihmisellä) – Hermo kiertää pitkän reitin rintakehän kautta takaisin kurkunpäähän, vaikka suora reitti olisi loogisempi. Tämä on klassinen esimerkki evoluution “historian painolastista”.
Ihon rakenne – Altis syövälle (UV-säteily), helposti vaurioituva, vaikka toimii suojana.
Jos tämä on suunnittelua, se näyttää hyvin paljon historiallisen prosessin tuottamalta kompromissien kasalta, ei optimoidulta lopputulokselta.
Hyvä suunnittelu ja toteutuskaan ei aina takaa etteikö jotain voi mennä pieleen. Esimerkiksi ympäristön ja elintapojen muutokset.
Minusta erityisen mielenkiintoista tässä on se, että juuri esitin sinulle vakuuttavat todisteet siitä, kuinka mikään suunnittelija (jumala tms.) ei ole todennäköisesti luonut ihmistä (tai yhtään mitään).
Siitä huolimatta esität vastaväitteen, vaikka todisteet ovat edessäsi. Miksi ihmeessä? Miksi haluat itsepäisesti uskoa jonkin suunnittelijan (jumala tms.) luoneen ihmisen, kun todisteet ovat edessäsi? Miksi jääräpäisesti et vain totea, että "kyllä, olin höntti, mutta nyt sen ymmärrän, koska esitit argumenttisi minulle vakuuttavasti"?
Vierailija kirjoitti:
René Descartes ranskalainen merkittävä matemaatikko ja yksi modernin filosofian perustajista. Hänet tunnetaan erityisesti rationaalisesta ajattelusta sekä kuuluisasta lauseestaan “ajattelen, siis olen” (cogito, ergo sum). Descartes pyrki rakentamaan tiedon täysin varmalle pohjalle käyttäen pelkkää järkeä.
Descartesin ajattelu Jumalasta liittyy läheisesti hänen filosofiseen projektiinsa. Hän aloitti epäilemällä kaikkea mahdollista, kunnes löysi yhden varman totuuden: koska hän ajattelee, hänen täytyy olla olemassa. Tästä hän lähti rakentamaan tietoa eteenpäin. Seuraava keskeinen askel oli Jumalan olemassaolon todistaminen. Descartesin mukaan ihmisellä on ajatus täydellisestä olennosta, eikä epätäydellinen ihminen voi itse olla tällaisen täydellisen idean alkuperä. Siksi tämän idean täytyy olla peräisin Jumalalta, joka siis on olemassa.
Jumalalla on Descartesin filosofiassa ratkaiseva rooli: Jumala on täydellinen eikä petä, joten ihminen voi luottaa selkeisiin ja kirkkaisiin ajatuksiinsa. Näin Jumala toimii totuuden takaajana ja tekee mahdolliseksi varman tiedon sekä tieteen. Ilman Jumalaa kaikki voisi olla harhaa tai petosta.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Descartes ei tarkastellut Jumalaa vain uskonnollisena kysymyksenä, vaan filosofisena välttämättömyytenä. Jumalan olemassaolo oli hänen ajattelussaan perusta sille, että ihminen voi luottaa omaan järkeensä ja saavuttaa varmaa tietoa maailmasta.
tämä
Jumalatodistus (idea täydellisyydestä)
Descartes esittää kuuluisan argumentin:
Minulla on idea täydellisestä olennosta (Jumala)
Olen itse epätäydellinen
Epätäydellinen ei voi olla täydellisen idean alkuperä
Johtopäätös:
Täydellinen olento (Jumala) on olemassa ja on tämän idean syy
Tätä kutsutaan joskus kausaaliseksi jumalatodistukseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kosmologit, tähtitieteilijät ja teoreettiset fyysikot ovat päinvastaista mieltä ja he jos jotkut ymmärtävät mitä todellisuus on.
Kannattaa kääntyä uskonasioissa pappien sijasta fyysikoiden puoleen.
The first gulp from the glass of natural sciences will turn you into an atheist, but at the bottom of the glass God is waiting for you. Werner Heisenberg.
Ei yksi pääsky kesää tee.
Jumala on totta. Tätä ajatusta ovat tukeneet monet suuret fyysikot ja filosofit: John von Neumann, Eugene Wigner, Werner Heisenberg, Erwin Schrödinger (paradoksinsa kautta) ja nykyään esimerkiksi Henry Stapp. Ehkä maailmankaikkeus säästää energiaa pitämällä kaiken vain mahdollisuuksina, kunnes havainto tehdään, ja koska hiukkanen näyttää tietävän, milloin se on havaittu, kaiken takana voi olla Jumala.
Lisää aiheesta:
John von Neumann: Mathematical Foundations of Quantum Mechanics: New Edition (Princeton University Press, 2018)
Henry P. Stapp: Mind, Matter and Quantum Mechanics (3rd edition, 2017)
"Consciousness and the Measurement Problem in
Quantum Mechanics"
Paavo Pylkkänen & Gustaf Malmberg, Helsingin yliopisto, 2025
https://researchportal.helsinki.fi/en/publications/consciousness-and-th…
juurikin näin
Vierailija kirjoitti:
Jumala on totta ja hallitsee maailmankaikkeutta
Kaksoisrakokoe näyttää selvästi, että kvanttihiukkanen käyttäytyy eri tavalla riippuen siitä, havaitaanko se vai ei. Ilman havaitsijaa se on aalto, mutta havaittuna se romahduttaa tilansa ja muuttuu hiukkaseksi.
Tämä viittaa siihen, että tietoinen havainto ei ole vain passiivinen tapahtuma, vaan aktiivinen osa todellisuuden muodostumista. Tätä ajatusta ovat tukeneet monet suuret fyysikot ja filosofit: John von Neumann, Eugene Wigner, Werner Heisenberg, Erwin Schrödinger (paradoksinsa kautta) ja nykyään esimerkiksi Henry Stapp. Ehkä maailmankaikkeus säästää energiaa pitämällä kaiken vain mahdollisuuksina, kunnes havainto tehdään, ja koska hiukkanen näyttää tietävän, milloin se on havaittu, kaiken takana voi olla Jumala.
Lisää aiheesta:
John von Neumann: Mathematical Foundations of Quantum Mechanics: New Edition (Princeton University Press, 2018)
Henry P. Stapp: Mind, Matter and Quantum Mechanics (3rd edition, 2017)
"Consciousness and the Measurement Problem in
Quantum Mechanics"
Paavo Pylkkänen & Gustaf Malmberg, Helsingin yliopisto, 2025
https://researchportal.helsinki.fi/en/publications/consciousness-and-th…
näin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Epätäydellisyyslause:
Järjestelmä ei voi todistaa omaa ristiriidattomuuttaan, jos se on ristiriidaton.
Edes täydellinen ja ristiriidaton matemaattinen järjestelmä ei voi todistaa kaikkea - aina jää väitteitä, joita ei voida ratkaista vain järjestelmän omilla säännöillä.
Esim.
Russellin paradoksi
Oletetaan joukko R, joka sisältää kaikki ne joukot, jotka eivät sisällä itseään alkionaan.
Kysymys kuuluu:
Sisältyykö joukko R itseensä?
Jos R kuuluu itseensä, niin sen määritelmän mukaan sen ei pitäisi kuulua itseensä.
Jos taas R ei kuulu itseensä, niin sen määritelmän mukaan sen pitäisi kuulua itseensä.
Vaikka Russellin joukkoteoreettista paradoksia ei suoraan voi soveltaa Jumalaan, sen periaatteellinen henki eli kysymys siitä, saako jokin asia välttää sääntöä, jota sovelletaan kaikkeen muuhun voidaan kriittisesti heijastaa Jumalan selityksettömyyteen.
Tässä kohtaa tullaan siihen, miten Jumala määritellään:
Klassisessa teismissä Jumala on välttämätön olento (necessary being), jonka olemassaolo ei tarvitse ulkoista selitystä.
Jumala ei ole kontingentti, eli hänen olemassaolonsa ei ole satunnaista tai selitystä vaativaa samalla tavalla kuin vaikka kivellä tai ihmisellä.
Eli sanotaan: Jumalan syy on hänen olemuksessaan Jumala ei tarvitse ulkopuolista syytä, koska hänen olemuksensa on olla olemassa.
kuulostaa oikealta
Vierailija kirjoitti:
Jumala on totta! Kaksoisrakokokeessa valo tai muu aineellinen hiukkanen, kuten elektroni, ammutaan kohti kahta lähekkäin olevia rakoja. Kun hiukkanen ei ole havaittuna, se käyttäytyy aaltomaisesti ja synnyttää interferenssikuvion. Tämä viittaa siihen, että hiukkanen kulkee molempien rakojen läpi samanaikaisesti. Kun taas mittaamme hiukkasen kulkua, se näyttäytyy eristettynä ja käyttäytyy hiukkasena. Tämä ilmiö osoittaa, että havaintomme vaikuttavat siihen, kuinka todellisuus ilmentyy. Tämä havaintojen ja todellisuuden vuorovaikutuksen mysteeri on kietoutunut syvälle tieteen ja filosofian ytimeen. Mitä se oikein tarkoittaa? Tämä kysymys vie meidät keskusteluun filosofisista ja teologisista näkökulmista. Kaksoisrakokoe herättää pohdintoja tietoisuuden sekä havaitsijan ja havainnon välisestä suhteesta. Näyttää siltä, että maailmankaikkeus ei vain ole passiivinen näyttämö, vaan se on mukana vuorovaikutuksessa kokemuksemme kanssa. Yksi tunnetuimmista jatkokokeista on kokeellinen tutkimus, jossa tutkijat tutkivat hiukkasten käyttäytymistä ottaen huomioon mittauksen vaikutuksen. Tässä kokeessa hiukkaset, kuten elektronit, saatettiin "pakottaa" käyttäytymään eri tavoin riippuen siitä, saatiinko niistä tietoa vai ei. Jos hiukkasista saatiin tietoa niiden kulkureitistä (esimerkiksi käyttämällä mittauslaitteistoa), interferenssikuva hävisi ja hiukkaset käyttäytyivät kuin klassiset hiukkaset. Toisaalta, jos mittausta ei tehty, interferenssikuvio säilyi.
OLEELISTA: Quantum eraser
Quantum eraser -kokeessa on mahdollista jälkikäteen "poistaa" tämä informaatio, joka paljastaa hiukkasen kulun. Tämä tehdään esimerkiksi lisäämällä järjestelmään elementtejä, jotka sallivat kvantti-informaation käsittelyn siten, että voit valita, haluatko nähdä hiukkasen kulkuinformaation vai ei, vaikka mittaus on jo tehty. Jos "poistat" tiedon (esimerkiksi käyttämällä erityistä polarisaatiota), interferenssipatterni palautuu, mikä osoittaa, että eloton hiukkanen tiesi ennalta poistetaanko sen kulkureitin informaatio. Tämän tiedon sille antaa Jumala. Tämä herättää mielenkiintoisen kysymyksen: voiko tämä havaitsijan rooli viitata johonkin suurempaan voimaan, joka on kaiken takana? Kun ajattelemme tyhjää avaruutta ja sen sisältöä, voimme miettiä, onko se mitään ilman havaitsijaa. Tällä logiikalla voimme olettaa, että universumi tarvitsee tietoisuuden, Jumalan.
aivan
näin se mene
Eikös
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
René Descartes ranskalainen merkittävä matemaatikko ja yksi modernin filosofian perustajista. Hänet tunnetaan erityisesti rationaalisesta ajattelusta sekä kuuluisasta lauseestaan “ajattelen, siis olen” (cogito, ergo sum). Descartes pyrki rakentamaan tiedon täysin varmalle pohjalle käyttäen pelkkää järkeä.
Descartesin ajattelu Jumalasta liittyy läheisesti hänen filosofiseen projektiinsa. Hän aloitti epäilemällä kaikkea mahdollista, kunnes löysi yhden varman totuuden: koska hän ajattelee, hänen täytyy olla olemassa. Tästä hän lähti rakentamaan tietoa eteenpäin. Seuraava keskeinen askel oli Jumalan olemassaolon todistaminen. Descartesin mukaan ihmisellä on ajatus täydellisestä olennosta, eikä epätäydellinen ihminen voi itse olla tällaisen täydellisen idean alkuperä. Siksi tämän idean täytyy olla peräisin Jumalalta, joka siis on olemassa.
Jumalalla on Descartesin filosofiassa ratkaiseva rooli: Jumala on täydellinen eikä petä, joten ihminen voi luottaa selkeisiin ja kirkkaisiin ajatuksiinsa. Näin Jumala toimii totuuden takaajana ja tekee mahdolliseksi varman tiedon sekä tieteen. Ilman Jumalaa kaikki voisi olla harhaa tai petosta.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Descartes ei tarkastellut Jumalaa vain uskonnollisena kysymyksenä, vaan filosofisena välttämättömyytenä. Jumalan olemassaolo oli hänen ajattelussaan perusta sille, että ihminen voi luottaa omaan järkeensä ja saavuttaa varmaa tietoa maailmasta.
tämä
🙄 Aivan höntti peruste millekään uskonnolle.
Voisin perustella useilla vasta-argumenteilla, mutta vain tämä seuraava pitäisi riittää sinulle, jos kykenet sen vain ymmärtämään: Tuossa Descartesin kontekstissa "jumalan" voisi korvata vaikka Allahilla, Baiemella, sotkalla ja sen munalla tai vaikka usealla luojalla, luojien sivilisaatiolla, naapurin Pentillä tai vaikka sinulla itselläsi (loit maailman, mutta olet sen unohtanut, koska pyyhit muistisi). Kaikki väittämät "jumalasta" ovat täysin samanarvoisia, koska yhtäkään ei voida todistaa oikeaksi tai vääräksi.
Vierailija kirjoitti:
Jumalatodistus (idea täydellisyydestä)
Descartes esittää kuuluisan argumentin:
Minulla on idea täydellisestä olennosta (Jumala)
Olen itse epätäydellinen
Epätäydellinen ei voi olla täydellisen idean alkuperä
Johtopäätös:
Täydellinen olento (Jumala) on olemassa ja on tämän idean syy
Tätä kutsutaan joskus kausaaliseksi jumalatodistukseksi.
Voi höntti. 🙄
Ei universumissa ole objektiivisesti tarkasteltuna käsitteitä "täydellinen" tai "epätäydellinen". Ne ovat vain ihmisen luomia käsitteitä ja merkityksiä. Kun ihminen lopulta poistuu universumista, niin ei todennäköisesti ole ketään määrittämässä "täydellistä" tai "epätäydellistä". Universumi on neutraali ja me itse voimme määrittää jonkun asian "täydelliseksi" tai "epätäydelliseksi". Eivät ne ole mitään "absoluuttisia totuuksia", vaan vaihtelevat yhteiskunnissa, kulttuureissa ja jopa yksilöittäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhut asiaa; jokainen voi katsoa vasta itseään, omaa ruumistaan; sehän on täydellisesti suunnittelu kokonaisuus. Pää, kädet, naisilla rinta mahdollisia lapsia varten, maha ja jalat liikkumista varten. Vieläpä on jalkaterät, -pöydät?, että liikkuminen olisi helpompaa. Luetteloa voisi jatkaa pitkään.
Joo, alkulimastahan tämä on lähtenyt; se jos mikä vaatii suurta uskoa!
Aivan päinvastoin. Väite “täydellisestä suunnittelusta” kaatuu nopeasti, kun tarkastellaan anatomiaa ja fysiologiaa insinöörimäisesti: kompromisseja, historiallisia jäänteitä ja selviä “huonoja ratkaisuja” on paljon. Voit jatkaa listaa esimerkiksi näin:
Selkäranka (alaselkäkivut) – Ihmisen pystyasento on evolutiivinen kompromissi. Selkäranka ei ole “suunniteltu” jatkuvaan pystysuoraan kuormaan välilevyvaivat ja krooniset selkäkivut ovat yleisiä.
Polvet – Nivel kantaa suuren kuorman, mutta rakenne on altis kulumiselle ja vammoille (esim. ristisidevammat). Ei erityisen “ylisuunniteltu” ratkaisu kaksijalkaisuuteen.
Viisaudenhampaat – Leuat ovat pienentyneet evoluution myötä, mutta hampaat eivät täysin “sopeutuneet” ahtautta, tulehduksia, kirurgisia poistoja.
Silmän rakenne (ns. “sokea piste”) – Hermot kulkevat verkkokalvon edessä ja poistuvat siitä kohdasta, jossa ei ole valoa aistivia soluja sokea piste. Monilla eläimillä tämä on ratkaistu “paremmin”.
Hengitys- ja ruokatorven risteäminen – Samassa kurkussa kulkee ilma ja ruoka tukehtumisriski. Insinöörinä tämän eriyttäisi.
Umpilisäke (appendix) – Voi tulehtua hengenvaarallisesti ilman selvää kriittistä funktiota (nykytiedon mukaan sillä on joitain immuunirooleja, mutta ei välttämätön).
Lantion ja synnytyksen ristiriita – Kaksijalkaisuus vaatii kapean lantion, mutta suuret aivot vaativat suuren syntymäkanavan synnytys on poikkeuksellisen vaikea ja riskialtis muihin eläimiin verrattuna.
Verisuonet silmässä ja aivoissa – Esimerkiksi verkkokalvon rakenne on “takaperin”, ja jotkin aivojen verisuonirakenteet altistavat aneurysmille.
Jalkaterät – Evoluutioperäiset kompromissit lättäjalka, plantaarifaskiitti, vaivaisenluut. Ei optimaalinen pitkän matkan kuormankantoon kovilla alustoilla.
Immuunijärjestelmä – Ylireagoi helposti allergiat, autoimmuunisairaudet (keho hyökkää itseään vastaan).
DNA:n “roska” ja virhealttius – Genomi sisältää paljon ei-toiminnallista tai jopa haitallista materiaalia (esim. mutaatiot, retrovirusjäänteet).
Selkäytimen hermotus – Esimerkiksi polven refleksit ja kivunsiirto eivät ole optimoituja kipu voi kroonistua ilman hyötyä.
Kurkunpään hermon kiertoreitti (erityisesti kirahvilla, mutta myös ihmisellä) – Hermo kiertää pitkän reitin rintakehän kautta takaisin kurkunpäähän, vaikka suora reitti olisi loogisempi. Tämä on klassinen esimerkki evoluution “historian painolastista”.
Ihon rakenne – Altis syövälle (UV-säteily), helposti vaurioituva, vaikka toimii suojana.
Jos tämä on suunnittelua, se näyttää hyvin paljon historiallisen prosessin tuottamalta kompromissien kasalta, ei optimoidulta lopputulokselta.
Hyvä suunnittelu ja toteutuskaan ei aina takaa etteikö jotain voi mennä pieleen. Esimerkiksi ympäristön ja elintapojen muutokset.
Minusta erityisen mielenkiintoista tässä on se, että juuri esitin sinulle vakuuttavat todisteet siitä, kuinka mikään suunnittelija (jumala tms.) ei ole todennäköisesti luonut ihmistä (tai yhtään mitään).
Siitä huolimatta esität vastaväitteen, vaikka todisteet ovat edessäsi. Miksi ihmeessä? Miksi haluat itsepäisesti uskoa jonkin suunnittelijan (jumala tms.) luoneen ihmisen, kun todisteet ovat edessäsi? Miksi jääräpäisesti et vain totea, että "kyllä, olin höntti, mutta nyt sen ymmärrän, koska esitit argumenttisi minulle vakuuttavasti"?
Mistä tiedät kuka kommenttiin vastasi? Hassuja johtopäätöksiä vedät, seuraatko tiedettäkin samalla hötöllä? Ei nuo "todisteesi" minua ainakaan vakuuta, jokaiseen löytyy selitys miksi ihmisen kroppa on ajan kanssa muuttunut pois ihanteellisesta. Se on joko ihmisten omia tekosia tai ympäristön. Ei silti poissulje mitään mitä on tarkoitettu olemaan, saati onko Jumalaa olemassa. Mikä minä olen kritisoimaan Jumalaa siitä millaiseksi hän meidät on luonut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhut asiaa; jokainen voi katsoa vasta itseään, omaa ruumistaan; sehän on täydellisesti suunnittelu kokonaisuus. Pää, kädet, naisilla rinta mahdollisia lapsia varten, maha ja jalat liikkumista varten. Vieläpä on jalkaterät, -pöydät?, että liikkuminen olisi helpompaa. Luetteloa voisi jatkaa pitkään.
Joo, alkulimastahan tämä on lähtenyt; se jos mikä vaatii suurta uskoa!
Aivan päinvastoin. Väite “täydellisestä suunnittelusta” kaatuu nopeasti, kun tarkastellaan anatomiaa ja fysiologiaa insinöörimäisesti: kompromisseja, historiallisia jäänteitä ja selviä “huonoja ratkaisuja” on paljon. Voit jatkaa listaa esimerkiksi näin:
Selkäranka (alaselkäkivut) – Ihmisen pystyasento on evolutiivinen kompromissi. Selkäranka ei ole “suunniteltu” jatkuvaan pystysuoraan kuormaan välilevyvaivat ja krooniset selkäkivut ovat yleisiä.
Polvet – Nivel kantaa suuren kuorman, mutta rakenne on altis kulumiselle ja vammoille (esim. ristisidevammat). Ei erityisen “ylisuunniteltu” ratkaisu kaksijalkaisuuteen.
Viisaudenhampaat – Leuat ovat pienentyneet evoluution myötä, mutta hampaat eivät täysin “sopeutuneet” ahtautta, tulehduksia, kirurgisia poistoja.
Silmän rakenne (ns. “sokea piste”) – Hermot kulkevat verkkokalvon edessä ja poistuvat siitä kohdasta, jossa ei ole valoa aistivia soluja sokea piste. Monilla eläimillä tämä on ratkaistu “paremmin”.
Hengitys- ja ruokatorven risteäminen – Samassa kurkussa kulkee ilma ja ruoka tukehtumisriski. Insinöörinä tämän eriyttäisi.
Umpilisäke (appendix) – Voi tulehtua hengenvaarallisesti ilman selvää kriittistä funktiota (nykytiedon mukaan sillä on joitain immuunirooleja, mutta ei välttämätön).
Lantion ja synnytyksen ristiriita – Kaksijalkaisuus vaatii kapean lantion, mutta suuret aivot vaativat suuren syntymäkanavan synnytys on poikkeuksellisen vaikea ja riskialtis muihin eläimiin verrattuna.
Verisuonet silmässä ja aivoissa – Esimerkiksi verkkokalvon rakenne on “takaperin”, ja jotkin aivojen verisuonirakenteet altistavat aneurysmille.
Jalkaterät – Evoluutioperäiset kompromissit lättäjalka, plantaarifaskiitti, vaivaisenluut. Ei optimaalinen pitkän matkan kuormankantoon kovilla alustoilla.
Immuunijärjestelmä – Ylireagoi helposti allergiat, autoimmuunisairaudet (keho hyökkää itseään vastaan).
DNA:n “roska” ja virhealttius – Genomi sisältää paljon ei-toiminnallista tai jopa haitallista materiaalia (esim. mutaatiot, retrovirusjäänteet).
Selkäytimen hermotus – Esimerkiksi polven refleksit ja kivunsiirto eivät ole optimoituja kipu voi kroonistua ilman hyötyä.
Kurkunpään hermon kiertoreitti (erityisesti kirahvilla, mutta myös ihmisellä) – Hermo kiertää pitkän reitin rintakehän kautta takaisin kurkunpäähän, vaikka suora reitti olisi loogisempi. Tämä on klassinen esimerkki evoluution “historian painolastista”.
Ihon rakenne – Altis syövälle (UV-säteily), helposti vaurioituva, vaikka toimii suojana.
Jos tämä on suunnittelua, se näyttää hyvin paljon historiallisen prosessin tuottamalta kompromissien kasalta, ei optimoidulta lopputulokselta.
Hyvä suunnittelu ja toteutuskaan ei aina takaa etteikö jotain voi mennä pieleen. Esimerkiksi ympäristön ja elintapojen muutokset.
Minusta erityisen mielenkiintoista tässä on se, että juuri esitin sinulle vakuuttavat todisteet siitä, kuinka mikään suunnittelija (jumala tms.) ei ole todennäköisesti luonut ihmistä (tai yhtään mitään).
Siitä huolimatta esität vastaväitteen, vaikka todisteet ovat edessäsi. Miksi ihmeessä? Miksi haluat itsepäisesti uskoa jonkin suunnittelijan (jumala tms.) luoneen ihmisen, kun todisteet ovat edessäsi? Miksi jääräpäisesti et vain totea, että "kyllä, olin höntti, mutta nyt sen ymmärrän, koska esitit argumenttisi minulle vakuuttavasti"?
Mistä tiedät kuka kommenttiin vastasi? Hassuja johtopäätöksiä vedät, seuraatko tiedettäkin samalla hötöllä? Ei nuo "todisteesi" minua ainakaan vakuuta, jokaiseen löytyy selitys miksi ihmisen kroppa on ajan kanssa muuttunut pois ihanteellisesta. Se on joko ihmisten omia tekosia tai ympäristön. Ei silti poissulje mitään mitä on tarkoitettu olemaan, saati onko Jumalaa olemassa. Mikä minä olen kritisoimaan Jumalaa siitä millaiseksi hän meidät on luonut.
Tämä on mielestäni juuri se perustavanlaatuinen ongelma kaikissa muissa maailmankatsomuksissa, kuin tieteellisessä. Silloin kun perustellaan jotain vastaa asiaa (esim. ihmisen fysiologisia virheitä) jollain muulla tavoin kuin tieteelliseltä, niin argumenteiksi voi sanoa absoluuttisesti aivan mitä tahansa.
Voisin itse väittää, että "ihmisessä on virheitä, koska minä itse suunnittelin ihmisen ja tein ne virheet". Tai vaikka "virheet johtuvat, koska jumala oli vähän huppelissa tuolloin". Tai vaikka "ei virheitä oikeasti ole edes olemassakaan, se oli vaan paholainen, joka väittää niitä olevan". Tai aivan mitä tahansa. Absoluuttisesti kaikki väitteet ovat tällöin samanarvoisia, koska yhtäkään niistä ei voida todistaa oikeaksi tai vääräksi. Koko todellisuudelta menee tällöin pohja ja tällaisessa maailmassa aivan kaikki on mahdollista.
Itse kaipaan ankkuria todellisuuteen ja siinä tieteellinen maailmankuva on ylivoimainen. Se esimerkiski esittää aina todisteet väitteistä, jotka voi itse kokeellisesti tarkistaa ja väitteet ovat myös kumottavissa, mikäli voit osoittaa toisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhut asiaa; jokainen voi katsoa vasta itseään, omaa ruumistaan; sehän on täydellisesti suunnittelu kokonaisuus. Pää, kädet, naisilla rinta mahdollisia lapsia varten, maha ja jalat liikkumista varten. Vieläpä on jalkaterät, -pöydät?, että liikkuminen olisi helpompaa. Luetteloa voisi jatkaa pitkään.
Joo, alkulimastahan tämä on lähtenyt; se jos mikä vaatii suurta uskoa!
Aivan päinvastoin. Väite “täydellisestä suunnittelusta” kaatuu nopeasti, kun tarkastellaan anatomiaa ja fysiologiaa insinöörimäisesti: kompromisseja, historiallisia jäänteitä ja selviä “huonoja ratkaisuja” on paljon. Voit jatkaa listaa esimerkiksi näin:
Selkäranka (alaselkäkivut) – Ihmisen pystyasento on evolutiivinen kompromissi. Selkäranka ei ole “suunniteltu” jatkuvaan pystysuoraan kuormaan välilevyvaivat ja krooniset selkäkivut ovat yleisiä.
Polvet – Nivel kantaa suuren kuorman, mutta rakenne on altis kulumiselle ja vammoille (esim. ristisidevammat). Ei erityisen “ylisuunniteltu” ratkaisu kaksijalkaisuuteen.
Viisaudenhampaat – Leuat ovat pienentyneet evoluution myötä, mutta hampaat eivät täysin “sopeutuneet” ahtautta, tulehduksia, kirurgisia poistoja.
Silmän rakenne (ns. “sokea piste”) – Hermot kulkevat verkkokalvon edessä ja poistuvat siitä kohdasta, jossa ei ole valoa aistivia soluja sokea piste. Monilla eläimillä tämä on ratkaistu “paremmin”.
Hengitys- ja ruokatorven risteäminen – Samassa kurkussa kulkee ilma ja ruoka tukehtumisriski. Insinöörinä tämän eriyttäisi.
Umpilisäke (appendix) – Voi tulehtua hengenvaarallisesti ilman selvää kriittistä funktiota (nykytiedon mukaan sillä on joitain immuunirooleja, mutta ei välttämätön).
Lantion ja synnytyksen ristiriita – Kaksijalkaisuus vaatii kapean lantion, mutta suuret aivot vaativat suuren syntymäkanavan synnytys on poikkeuksellisen vaikea ja riskialtis muihin eläimiin verrattuna.
Verisuonet silmässä ja aivoissa – Esimerkiksi verkkokalvon rakenne on “takaperin”, ja jotkin aivojen verisuonirakenteet altistavat aneurysmille.
Jalkaterät – Evoluutioperäiset kompromissit lättäjalka, plantaarifaskiitti, vaivaisenluut. Ei optimaalinen pitkän matkan kuormankantoon kovilla alustoilla.
Immuunijärjestelmä – Ylireagoi helposti allergiat, autoimmuunisairaudet (keho hyökkää itseään vastaan).
DNA:n “roska” ja virhealttius – Genomi sisältää paljon ei-toiminnallista tai jopa haitallista materiaalia (esim. mutaatiot, retrovirusjäänteet).
Selkäytimen hermotus – Esimerkiksi polven refleksit ja kivunsiirto eivät ole optimoituja kipu voi kroonistua ilman hyötyä.
Kurkunpään hermon kiertoreitti (erityisesti kirahvilla, mutta myös ihmisellä) – Hermo kiertää pitkän reitin rintakehän kautta takaisin kurkunpäähän, vaikka suora reitti olisi loogisempi. Tämä on klassinen esimerkki evoluution “historian painolastista”.
Ihon rakenne – Altis syövälle (UV-säteily), helposti vaurioituva, vaikka toimii suojana.
Jos tämä on suunnittelua, se näyttää hyvin paljon historiallisen prosessin tuottamalta kompromissien kasalta, ei optimoidulta lopputulokselta.
Hyvä suunnittelu ja toteutuskaan ei aina takaa etteikö jotain voi mennä pieleen. Esimerkiksi ympäristön ja elintapojen muutokset.
Minusta erityisen mielenkiintoista tässä on se, että juuri esitin sinulle vakuuttavat todisteet siitä, kuinka mikään suunnittelija (jumala tms.) ei ole todennäköisesti luonut ihmistä (tai yhtään mitään).
Siitä huolimatta esität vastaväitteen, vaikka todisteet ovat edessäsi. Miksi ihmeessä? Miksi haluat itsepäisesti uskoa jonkin suunnittelijan (jumala tms.) luoneen ihmisen, kun todisteet ovat edessäsi? Miksi jääräpäisesti et vain totea, että "kyllä, olin höntti, mutta nyt sen ymmärrän, koska esitit argumenttisi minulle vakuuttavasti"?
Mistä tiedät kuka kommenttiin vastasi? Hassuja johtopäätöksiä vedät, seuraatko tiedettäkin samalla hötöllä? Ei nuo "todisteesi" minua ainakaan vakuuta, jokaiseen löytyy selitys miksi ihmisen kroppa on ajan kanssa muuttunut pois ihanteellisesta. Se on joko ihmisten omia tekosia tai ympäristön. Ei silti poissulje mitään mitä on tarkoitettu olemaan, saati onko Jumalaa olemassa. Mikä minä olen kritisoimaan Jumalaa siitä millaiseksi hän meidät on luonut.
Tämä on mielestäni juuri se perustavanlaatuinen ongelma kaikissa muissa maailmankatsomuksissa, kuin tieteellisessä. Silloin kun perustellaan jotain vastaa asiaa (esim. ihmisen fysiologisia virheitä) jollain muulla tavoin kuin tieteelliseltä, niin argumenteiksi voi sanoa absoluuttisesti aivan mitä tahansa.
Voisin itse väittää, että "ihmisessä on virheitä, koska minä itse suunnittelin ihmisen ja tein ne virheet". Tai vaikka "virheet johtuvat, koska jumala oli vähän huppelissa tuolloin". Tai vaikka "ei virheitä oikeasti ole edes olemassakaan, se oli vaan paholainen, joka väittää niitä olevan". Tai aivan mitä tahansa. Absoluuttisesti kaikki väitteet ovat tällöin samanarvoisia, koska yhtäkään niistä ei voida todistaa oikeaksi tai vääräksi. Koko todellisuudelta menee tällöin pohja ja tällaisessa maailmassa aivan kaikki on mahdollista.
Itse kaipaan ankkuria todellisuuteen ja siinä tieteellinen maailmankuva on ylivoimainen. Se esimerkiski esittää aina todisteet väitteistä, jotka voi itse kokeellisesti tarkistaa ja väitteet ovat myös kumottavissa, mikäli voit osoittaa toisin.
Ymmärrän toki mitä tarkoitat. Kuten sanottu, tieteeseen on kovin helppo ihmisen tukeutua ainoana totuutena, koska se antaa ns. todisteita mitä voi "silmin nähdä" (vaikka todisteet saattavat myös myöhemmin kumoutua uusilla todisteilla, tiedekin elää hetkessä). Mutta kuten sanottu, tiede ja uskonto ovat kaksi eri asiaa, jotka tarkastelee eri tavoin maailmaa, eikä sinänsä ole rinnastettavissa. Ainoastaan sitä kautta, miten tiede tukee esim. Raamattua, esim. historiallisten paikkojen ja kansojen olemassaolo voidaan arkeologisesti todistaa. Uskon voi selittää tieteen kautta tunteiden tarkastelulla, ja ihmisen kropan eli Jumalan luomistyötä voi tieteen kautta selittää evoluutiolla ja biologialla jne. mutta perimmäistä tietoa emme voi saada tai emme saa. Tässä palataan takaisin uskontoon, eli Jumala loi, mutta emme me ihmisinä voida kuin luottaa siihen että olemme Hänen kuviaan ja sitä lähdetään taas uskon tielle.
Vierailija kirjoitti:
Puhut asiaa; jokainen voi katsoa vasta itseään, omaa ruumistaan; sehän on täydellisesti suunnittelu kokonaisuus. Pää, kädet, naisilla rinta mahdollisia lapsia varten, maha ja jalat liikkumista varten. Vieläpä on jalkaterät, -pöydät?, että liikkuminen olisi helpompaa. Luetteloa voisi jatkaa pitkään.
Joo, alkulimastahan tämä on lähtenyt; se jos mikä vaatii suurta uskoa!
Mä en ainakaan ole täydellisesti suunniteltu kokonaisuus kaikkine sairauksineni. Lisäksi naisen keho ei oikein sovellu synnyttämiseen, vaikka siitä moni selviääkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Eihän sitä jumalaa oo olemassa, kun ei sitä täällä näy", sanoi 6-vuotias lapsenlapseni, kun ollessaan ensimmäistä kertaa lentokoneessa kone nousi pilvien yläpuolelle.
Uskovaiset on outoa sakkia: esim. urheilijat kuvittelevat, että se heidän jumalansa auttaa juuri heitä suorituksessaan, kun samaan aikaan se samainen jumala antaa lasten kuolla pommituksissa. Ja Päivi Räsänenkin hyväksyy täysin Israelin suorittaman kansanmurhan Gazassa, mutta abortti on hänen mielestään suuri synti.
No Israel ei ole suorittanut mitään kansanmurhaa Gazassa. Se on Hamasin levittämää propagandaa, jolla se yrittää saada länsimaat boikotoimaan Israelia.
Israel ei levitä propagandaa?
Varmasti levittää. Sodan siviiliuhrit eivät kuitenkaan automaattisesti tarkoita kansanmurhaa.
Vierailija kirjoitti:
Kun opiskelee riittävästi ja osaa luonnontieteitä, niin ei tarvitse uskoa, vaan tietää. Kaikki on tietyllä tapaa vain sattumaa ja todennäköisyyksiä. Olen sinut sen kanssa, eikä mitään ongelmaa, lähinnä rauhoittavaa. Uskontojutuillekin on paikkansa joidenkin ihmisten rauhoittajana, totuuden kanssa sillä ei ole kyllä mitään tekemistä. Uskonhöpinät nyt pystyy niin monella tavalla osoittamaan vääriksi, mutta en lähde nyt kiusaamaan ketään sillä.
Myös vapaa tahto on illuusio. Sitä en ole vielä itse saanut sulateltua. Yritän vain sivuuttaa asian.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhut asiaa; jokainen voi katsoa vasta itseään, omaa ruumistaan; sehän on täydellisesti suunnittelu kokonaisuus. Pää, kädet, naisilla rinta mahdollisia lapsia varten, maha ja jalat liikkumista varten. Vieläpä on jalkaterät, -pöydät?, että liikkuminen olisi helpompaa. Luetteloa voisi jatkaa pitkään.
Joo, alkulimastahan tämä on lähtenyt; se jos mikä vaatii suurta uskoa!
Aivan päinvastoin. Väite “täydellisestä suunnittelusta” kaatuu nopeasti, kun tarkastellaan anatomiaa ja fysiologiaa insinöörimäisesti: kompromisseja, historiallisia jäänteitä ja selviä “huonoja ratkaisuja” on paljon. Voit jatkaa listaa esimerkiksi näin:
Selkäranka (alaselkäkivut) – Ihmisen pystyasento on evolutiivinen kompromissi. Selkäranka ei ole “suunniteltu” jatkuvaan pystysuoraan kuormaan välilevyvaivat ja krooniset selkäkivut ovat yleisiä.
Polvet – Nivel kantaa suuren kuorman, mutta rakenne on altis kulumiselle ja vammoille (esim. ristisidevammat). Ei erityisen “ylisuunniteltu” ratkaisu kaksijalkaisuuteen.
Viisaudenhampaat – Leuat ovat pienentyneet evoluution myötä, mutta hampaat eivät täysin “sopeutuneet” ahtautta, tulehduksia, kirurgisia poistoja.
Silmän rakenne (ns. “sokea piste”) – Hermot kulkevat verkkokalvon edessä ja poistuvat siitä kohdasta, jossa ei ole valoa aistivia soluja sokea piste. Monilla eläimillä tämä on ratkaistu “paremmin”.
Hengitys- ja ruokatorven risteäminen – Samassa kurkussa kulkee ilma ja ruoka tukehtumisriski. Insinöörinä tämän eriyttäisi.
Umpilisäke (appendix) – Voi tulehtua hengenvaarallisesti ilman selvää kriittistä funktiota (nykytiedon mukaan sillä on joitain immuunirooleja, mutta ei välttämätön).
Lantion ja synnytyksen ristiriita – Kaksijalkaisuus vaatii kapean lantion, mutta suuret aivot vaativat suuren syntymäkanavan synnytys on poikkeuksellisen vaikea ja riskialtis muihin eläimiin verrattuna.
Verisuonet silmässä ja aivoissa – Esimerkiksi verkkokalvon rakenne on “takaperin”, ja jotkin aivojen verisuonirakenteet altistavat aneurysmille.
Jalkaterät – Evoluutioperäiset kompromissit lättäjalka, plantaarifaskiitti, vaivaisenluut. Ei optimaalinen pitkän matkan kuormankantoon kovilla alustoilla.
Immuunijärjestelmä – Ylireagoi helposti allergiat, autoimmuunisairaudet (keho hyökkää itseään vastaan).
DNA:n “roska” ja virhealttius – Genomi sisältää paljon ei-toiminnallista tai jopa haitallista materiaalia (esim. mutaatiot, retrovirusjäänteet).
Selkäytimen hermotus – Esimerkiksi polven refleksit ja kivunsiirto eivät ole optimoituja kipu voi kroonistua ilman hyötyä.
Kurkunpään hermon kiertoreitti (erityisesti kirahvilla, mutta myös ihmisellä) – Hermo kiertää pitkän reitin rintakehän kautta takaisin kurkunpäähän, vaikka suora reitti olisi loogisempi. Tämä on klassinen esimerkki evoluution “historian painolastista”.
Ihon rakenne – Altis syövälle (UV-säteily), helposti vaurioituva, vaikka toimii suojana.
Jos tämä on suunnittelua, se näyttää hyvin paljon historiallisen prosessin tuottamalta kompromissien kasalta, ei optimoidulta lopputulokselta.
Hyvä suunnittelu ja toteutuskaan ei aina takaa etteikö jotain voi mennä pieleen. Esimerkiksi ympäristön ja elintapojen muutokset.
Minusta erityisen mielenkiintoista tässä on se, että juuri esitin sinulle vakuuttavat todisteet siitä, kuinka mikään suunnittelija (jumala tms.) ei ole todennäköisesti luonut ihmistä (tai yhtään mitään).
Siitä huolimatta esität vastaväitteen, vaikka todisteet ovat edessäsi. Miksi ihmeessä? Miksi haluat itsepäisesti uskoa jonkin suunnittelijan (jumala tms.) luoneen ihmisen, kun todisteet ovat edessäsi? Miksi jääräpäisesti et vain totea, että "kyllä, olin höntti, mutta nyt sen ymmärrän, koska esitit argumenttisi minulle vakuuttavasti"?
Koska uskonnollinen usko ei ole valinta. Hänellä kertakaikkiaan on voimakas tunne siitä, että on olemassa jokin korkeampi voima. Hän ei saa sitä pois päältä, vaikka järki sanoisi mitä.
Vierailija kirjoitti:
Jumalatodistus (idea täydellisyydestä)
Descartes esittää kuuluisan argumentin:
Minulla on idea täydellisestä olennosta (Jumala)
Olen itse epätäydellinen
Epätäydellinen ei voi olla täydellisen idean alkuperä
Johtopäätös:
Täydellinen olento (Jumala) on olemassa ja on tämän idean syy
Tätä kutsutaan joskus kausaaliseksi jumalatodistukseksi.
Tuossa on käytännössä kehäpäätelmä. Hän olettaa, että tuo Jumala olisi täydellinen ja siis että se olisi olemassa, ja siitä sitten päättelee, että tuo samainen Jumala on olemassa.
On hyvin todennäköistä, että ihminen kykenee luomaan esimerkiksi heinän siemenen kaltaista biologista elämää 30-100 vuoden kuluttua tällä teknologisella vauhdilla.
Kykenemme jo nyt luomaan synteettisiä mikrobien proteiinikuoria ja todennäköisesti jossain vaiheessa myös niiden perintötekijöitä (käytännössä siis keinotekoista elämää).