Vuokralla asuminen eläkkeellä
Minulla on pari sukulaista, jotka ovat jo vanhoja ja aikaa sitten eläkkeelle siirtyneitä ihmisiä, ja asuvat edelleen vuokralla. Omistusasuntoa ei ole tullut hankittua syystä tai toisesta, mutta eipä tuo ole näyttänyt elämistä haittaavan. Huoletonta asumista, kun vuokranantaja passaa kaiken valmiiksi, eikä tarvitse miettiä yllättäviä remontteja.
Mietin itse tässä samaa ratkaisua. Asuisin vain vuokralla koko elämäni ja muuttaisin sitten johonkin palvelutaloon loppuelämäksi. Miltä kuulostaa?
Kommentit (234)
Vierailija kirjoitti:
"Pitää muistaa että ei ole vain yksityisiä vuokraisäntiä ja -emäntiä, vaan on myös yrityksiä, joilla voi olla erilaisia toimintatapoja ja -ehtoja."
Yksikään asuntoja vuokraava yritys ei harrasta tappiollista liiketoimintaa. Sellainen yritys olisi hyvin pian konkurssissa. Vuokratuottojen pitää ehdottomasti kattaa kaikki asuntojen kustannukset ja lisäksi tuottaa ylimääräistä voittoa firmalle.
Ei se ole haluamisesta kiinni vaan tosielämän realiteetti. Jossei yritys tuota voittoa niin se on konkurssissa ja sen jälkeen omaisuus pakkohuutokaupassa ja työntekijät irtisanottuna. Sen jälkeen ne vuokra-asunnot osataa joku sellainen toimija joka osaa korottaa vuokrat oikealle tasolle.
Sulla on nyt joku fix-idea, että näe tämän hetken tilannetta, ja unohdat suuret vuokranantajat kuten kaupungit/kunnat, valtion vuokrafirma, setlementtiasunnot, eri säätiöt, opiskelija-asunnot, jne... joiden vuokraus ei ole voitollista toimintaa. Siihen juuri viittasin yllä, mutta eipä mennyt ilman rautalankaa taas jakeluun.
Lisäksi kuten edellä sanottukin jo, myös voittoa hakevat firmat kuten Sato on joutunut laskemaan vuokriaan koska kilpailu on niin kovaa.
Näin siis pk-seudulla.
Yleisesti ottaen on halvempaa ostaa oma asunto kuin maksella vuokraajan omistamaa asuntoa, sillä omasta saa ainakin osan rahasta pois myydessään. Olenkin miettinyt, että ehkä vanhuuden lähestyessä olisi viisainta myydä se oma pois ja siirtyä vuokralle. Silloin voisi vuokrat maksaa eläkkeellä ja myyntirahat käyttää mihin kukakin haluaa - matkusteluun, hummailuun, lomailuun jne. jolloin viimeiset vuodet ehkä olisivat mukavampia. Siis jos vielä terveys riittää???
Vierailija kirjoitti:
"Pitää muistaa että ei ole vain yksityisiä vuokraisäntiä ja -emäntiä, vaan on myös yrityksiä, joilla voi olla erilaisia toimintatapoja ja -ehtoja."
Yksikään asuntoja vuokraava yritys ei harrasta tappiollista liiketoimintaa. Sellainen yritys olisi hyvin pian konkurssissa. Vuokratuottojen pitää ehdottomasti kattaa kaikki asuntojen kustannukset ja lisäksi tuottaa ylimääräistä voittoa firmalle.
Ei se ole haluamisesta kiinni vaan tosielämän realiteetti. Jossei yritys tuota voittoa niin se on konkurssissa ja sen jälkeen omaisuus pakkohuutokaupassa ja työntekijät irtisanottuna. Sen jälkeen ne vuokra-asunnot osataa joku sellainen toimija joka osaa korottaa vuokrat oikealle tasolle.
Unohdat markkinatalouden perusajatuksen: kysynnän ja tarjonnan laki.
Jos tarjoat vain 1500 e yksiöitä kun muut tarjoavat 700 eurolla, etpä siinä kauaa sätki siinä bisneksessä.
Vierailija kirjoitti:
Maailma muuttuu. Nuorempia ei vaan kiinnosta samalla tavalla omatupa kuin meitä.
Tästä olen samaa mieltä. Nuoret haluavat yleensä pitää ovet auki joka suuntaan maailmalle eikä jämähtää pidemmäksi aikaa johonkin tiettyyn paikkaan. Toki omistusasunnostakin yleensä pääsee eroon, jos se ei satu olemaan jossain ihan peräkorvessa ja laskee myyntihintaa tarpeeksi. Moni kuitenkin varmaan toivoisi, että myyntihinnalla saisi edes jäljellä olevat lainat maksettua pois, mutta tämäkin kyllä sitten jo edellyttää, että sitä lainaa on ehditty jo maksella jonkin aikaa.
Olen asunut v. 2012 - 2021 vuokralla, pienellä paikakunnalla asunnon vuokraa 500 e/kk 40 neliöm. Vuokra pysyi aina se 500 e. Muutin pienen kaupunkiin 2022 vuokraasuntoon vuokra 450 e/kk 63 neliöm. Vuokra on pysynyt aina samana. Vuokranantaja nykyinen erittäin mukava vaikka 5 vuoden aikana nähnyt ehkä 3 kerta. Nykyisessa 4 keroksessa talossa on hissi, isosauna.
Tyytyväinen eläkkeläinen.
"80-luvulla ei kukaan tavallinen pulliainen ostanut osakkeita. Eikä vuosituhannen vaihteessa kukaan sijoittanut indeksirahastoihin. Nuo sinun laskelmat on pelkkää jälkiviisautta."
Minä tunnen aika monta tavallista pulliaista, joka omisti osakkeita 1980-luvulla. Ja sijoitin itsekin rahastoihin 2000-luvun alussa, ja muistan pankkivirkailijan suositelleen niitä minulle jo 1990-luvun puolella. Indeksirahastoja ne eivät tosin olleet, kun en ollut asioihin niin hyvin perehtynyt (eikä silloin taitanut Suomessa olla kuin yksi piensijoittajalle tarkoitettu osakeindeksirahasto, nimittäin Seligson Suomi).
Kun on palkkatyössä, kerryttää omaisuutta sijoituksiin ja vaikka asuntoon. Ja kun eläkkeelle pääsee, alkaa syödä varallisuuttaan pois: Myy oman asuntonsa ja muuttaa vuokralle. Ei yhtään hullumpi idea varmistaa että eläkkeelläkin on varaa harrastaa.
Vierailija kirjoitti:
Oma eläkkeeni on nettona 1446€
Jos asuisin vuokralla ehkä kaksio olis minimi, sellaisesta joutuu pulittamaan 650-800€
600€ jää kaikkeen muuhun, ei matkustella eikä osteta mitään itselle eikä lapsenlapsille. Silmälasit kävin äsken valitsemassa, hintaa tuli 980€.
Asumistukea et saa tuolla eläketulolla, etkä mitää kansaneläkettä.
Onneksi on omistusasunto
Mä laskin eläkkeensaajan asumistuen laskurilla ja kyllä sä saisit mahdollisesti tuolla eläketulolla asumistukea. Ellei siis muita tuloja. Laskin talletuksia 1800 e. Vuokra-asunto 750 e Helsinki. Asut yksin. Saisit 309 e asumistukea.
Ihan hyvin voisit asua vuokralla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Pitää muistaa että ei ole vain yksityisiä vuokraisäntiä ja -emäntiä, vaan on myös yrityksiä, joilla voi olla erilaisia toimintatapoja ja -ehtoja."
Yksikään asuntoja vuokraava yritys ei harrasta tappiollista liiketoimintaa. Sellainen yritys olisi hyvin pian konkurssissa. Vuokratuottojen pitää ehdottomasti kattaa kaikki asuntojen kustannukset ja lisäksi tuottaa ylimääräistä voittoa firmalle.
Ei se ole haluamisesta kiinni vaan tosielämän realiteetti. Jossei yritys tuota voittoa niin se on konkurssissa ja sen jälkeen omaisuus pakkohuutokaupassa ja työntekijät irtisanottuna. Sen jälkeen ne vuokra-asunnot osataa joku sellainen toimija joka osaa korottaa vuokrat oikealle tasolle.
Sulla on nyt joku fix-idea, että näe tämän hetken tilannetta, ja unohdat suuret vuokranantajat kuten kaupungit/kunnat, valtion vuokrafirma, setlementtiasunnot, eri s
Ei ne silti voi tappiolla vuokrabisnestä pyörittää. Muuten tulee konkurssi.
Ollaan viisikymppinen akateeminen pariskunta Helsingistä ja aina asuttu vuokralla. Jäi jotenkin tavaksi kun nuoruudessa asuttiin Saksassa ja vuokraaminen oli ihan normaalia ja kunniallista :D
"80-luvulla ei kukaan tavallinen pulliainen ostanut osakkeita. Eikä vuosituhannen vaihteessa kukaan sijoittanut indeksirahastoihin. Nuo sinun laskelmat on pelkkää jälkiviisautta."
Pulliaisia ei oltu (ei kuuluta Pulliaisten sukuun), mutt kyllä työläisluokan vanhempani osti pörssinoteerattuja osakkeita 1970- ja 80-luvuilla. Äidillä oli mm. nippu työnantajansa osakkeita eli firmaa, joka nykyään toimii nimellä UPM-Kymmene oyj. Vuotuiset osinkotulot tuli eli joku sata markkaa, jos oli hyvä vuosi. Nyky-Upm maksaa huomattavasti paremmin.
Nuoret on onneksi alkaneet tajuta ihan toisella tavalla kuin me örmyt ettei maallinen omistaminen tuo onnea. Itse olin aikoinaan aika lammas ja menin ostamaan ihan vain siksi koska niin kuului tehdä.
Missä läävässä asutte? Ilmeisesti syvällä perähikiällä
Vierailija kirjoitti:
"Koska minulle on tärkeintä asunnon sijainti ja viihtyvyys. Olen aina saanut helposti vuokrakämppiä joissa kaikki on pinnat on uusittu, on nättiä ja siistiä, hyviltä sijainneilta. Minulla ei olisi mitenkään muuten varaa tämän tasoisiin kämppiin. Joo voi sanoa, että voisin ostaa jonkun huonompi kuntoisen, mutta kuten sanoin, olen sinkku - ei ole miestä auttamassa, en osaa ruveta remppaamaan mitään itse, saati sitten että olisi lainojen lisäksi varaa maksaa remonteistakin. "
Todellisuudessa vuokralla asuminen on kalliimpaa kuin omistaminen. Pitkässä juoksussa maksat aina enemmän saman asunnon vuokraamisesta verrattuna siihen, että ottaisit asuntolainaa ja ostaisit sen omaksi. Tämä sääntö pätee lähes poikkeuksetta.
No tein vertailun: henkilö A ottaa 25 v asuntolainaa ja ostaa kaksion Helsingistä. Henkilö B vuokraa asunnon. Löysin oikotieltä juuri samasta talosta Helsingissä sekä myyntiasunnon sekä vuokra-asunnon, sama koko ja otin vuokrat ja myyntihinnan sekä vastikkeen näistä. Laskun hinnat semmoisina kuin olivat, en lisännyt vuokrankorotuksia B:lle, enkä lainan koron muutoksia saati kiinteistöveroja tai remontteja A:lle, enkä sitä, että hän joutuisi säästämään 10 000 e lainan saamiseksi. Laskin lainan kulut Nordean laskurilla.
Seuraavan 25 vuoden aikana (siis laina-aikana) henkilö B maksaa vuokra-asunnostaan yhteensä 249 000 euroa vuokraa; henkilö A maksaa omistusasunnostaan asuntolainaa (lyhennykset, korot, yms.) + vastiketta yhteensä 280 796 euroa.
Vuokra-asuja on siis voitolla 25 vuoden ajan, hänelle jää 106 euroa enemmän kuussa. Jos hän sijoittaisi tämän summan 7 % tuotolla 25 vuodeksi, hänellä olisi lainakauden lopussa 83 472 euron varallisuus (Nordean sijoituslaskurin mukaan).
Vasta kun asunto olisi velaton, alkaisi A hyötyä omistusasunnossa asumisen edullisuudesta. (Toki asunnon arvo realisoituisi vasta kun A saisi sen myytyä). B maksaisi 25 vuoden jälkeen asumisestaan enemmän, mutta hänelle olisi kertynyt 83 000 euron omaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Maailma muuttuu. Nuorempia ei vaan kiinnosta samalla tavalla omatupa kuin meitä.
Mua ei kiinnnosta eläkeläisenäkään omistusasuminen eikä varsinkaan omakotitalot.
Jos pistää maksetun kämpän lihoiksi, saa rahaa rutkasti kaikkeen muuhun, myös vuokraan. Itse olen suunnitellut tätä, tosin ajattelin paremminkin asumisoikeusasuntoa. Pitää maksaa veljelle kesämökin puolikas, eikä se eläkkeestä onnistu. Reissujakin olisi mukava tehdä. Hyvä että tuli maksettua lainaa ja kerättyä omaisuutta. Nyt eläkkeellä voi nauttia työnsä hedelmistä. Vähän niin kuin käänteinen asuntolaina, mutta pankki ei pääsee rokottamaan.
Vierailija kirjoitti:
Yleisesti ottaen on halvempaa ostaa oma asunto kuin maksella vuokraajan omistamaa asuntoa, sillä omasta saa ainakin osan rahasta pois myydessään. Olenkin miettinyt, että ehkä vanhuuden lähestyessä olisi viisainta myydä se oma pois ja siirtyä vuokralle. Silloin voisi vuokrat maksaa eläkkeellä ja myyntirahat käyttää mihin kukakin haluaa - matkusteluun, hummailuun, lomailuun jne. jolloin viimeiset vuodet ehkä olisivat mukavampia. Siis jos vielä terveys riittää???
Jos aikoo niin tehdä kannattaa harkita asunnon myymistä heti, etenkin jos asunto ei ole isossa kaupungissa Etelä-Suomessa eikä pk-seudulla, koska markkinat tulevat heikentymään muualla. Nyt jos asuntojen arvo on laskeunut miinuksel puolelle kaikkialla pk-seudun ulkopuolella. Tampere kumminkin taitaa vetää vielä, ehkä Turkukin. Muualla ollaan pakkasen puolella, eli ei saa edes omiaan takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Nuoret on onneksi alkaneet tajuta ihan toisella tavalla kuin me örmyt ettei maallinen omistaminen tuo onnea. Itse olin aikoinaan aika lammas ja menin ostamaan ihan vain siksi koska niin kuului tehdä.
Ei se mikään pelkkä valintakysymys ollut. Ei 80-luvulla ollut mitään vuokra-asuntomarkkinoita, oli pakko ostaa. Nykyään vapaita vuokra-asuntoja tursuu joka nurkasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoret on onneksi alkaneet tajuta ihan toisella tavalla kuin me örmyt ettei maallinen omistaminen tuo onnea. Itse olin aikoinaan aika lammas ja menin ostamaan ihan vain siksi koska niin kuului tehdä.
Ei se mikään pelkkä valintakysymys ollut. Ei 80-luvulla ollut mitään vuokra-asuntomarkkinoita, oli pakko ostaa. Nykyään vapaita vuokra-asuntoja tursuu joka nurkasta.
niinpä, oli vuokrasääntely mikä johti siihen että vuokra-asuntoja ei paljoa ollut ja nekin oli huonossa kunnossa
80-luvulla ei kukaan tavallinen pulliainen ostanut osakkeita. Eikä vuosituhannen vaihteessa kukaan sijoittanut indeksirahastoihin. Nuo sinun laskelmat on pelkkää jälkiviisautta.