Lue keskustelun säännöt.
Piiskaamisesta. Onko muita jotka ovat saaneet lapsena piiskaa?
03.11.2011 |
En ole omalle äidilleni koskaan siitä puhunut, mutta siskojen kanssa kylläkin ja oman miehen.
Se on sellanen anteeks antamaton teko. Se oli jotakin niin nöyryyttävää ja alistavaa. Oli jatkuvasti pelko et tekee väärin ja saa piiskaa.
Ite joutui monesti hakemaan vihdan ulkoa.
Kommentit (152)
Olin kiltti ja ujo lapsi. Silti sain remmiä, tukkapöllyä ja luunappeja milloin mistäkin mielivaltaisesti syystä. Erittäin nöyryyttävää ja ahdistavaa ajatella koko asiaa tänäkin päivänä. N50
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen syntynyt 70-luvun alussa, iäkkäät vanhemmat. Sain piiskaa remmillä ja risulla käsittämättömistä pikkuasioista. Miksiköhän olen aikuisena toistuvasti masentunut? Saattaa olla myös diagnosoimaton adhd.
Minä en mutta veljeäni isä piiskasi ja tukkapöllytti usein. Käyttäydyin ihan samalla tavalla kurittomasti kuin veljeni tosi usein mutta säästyin silti kuritukselta, en keksi muuta syytä kuin sen että olen tyttö, isä ei ehkä halunnut samalla lailla tyttöä piestä kuin poikaa.
Synnyin 86 ja veli syntyi 89.
Olen saanut piiskaa ja syystä useamman kerran.
En todellakaan kanna kaunaa.
Rakkaat lapsuusmuistot on mielessä vain.
Olen saanut piiskaa vyöllä. Lisäksi minua on pahoinpidelty retuuttamalla, tukistamalla, huutamalla ja uhkailemalla väkivallalla, esim. jos sotken television asetukset, niin saan selkääni, vaikka minulla oli 40 astetta kuumetta. Isää ärsytti erityisesti, että en osannut matematiikkaa, joka hänellä oli ollut kiitettävä. Olikin melkoinen yllätys, kun löysin hänen todistuksensa, eikä hän ollut matematiikassa yhtään sen parempi kuin minäkään. No elää ja kuolee yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sain 14v asti silloin tällöin selkäsaunan. Nolointa oli juuri tuo viimeinen kuritus kun seisoi farkut reisissä ja sai vyöstä pyllylle, mutsin antamana. No, onhan sitä vaimokin joskus antanut.
Ruumilinen kuristus kiellettiin jo 80-luvun alussa ja se oli rangaistava rikos. . Piiskan antaminen kertoo huonosta vanhemmuudesta.
Kuulostaa aloitus surulliselta ja enkä muista edes 60-luvulta yhden perheen, joka piiskasi lapsia ja naapurit paheksuivat sitä jo silloin, mutta eivät kuitenkaan välittänyt asiasta
Itse olen kohta 70v ja meillä ei koskaan piiskattu. Varmaan vanhempani olivat nähneet tappamista liikaa, kun äiti oli lotta ja isä eturintamalla sodan aikana.
Lapsen ruumiillinen kuritus ja perheväkivalta siirtyy helposti sukupolvelta toiselle, ellei ole ymmärrystä kaitkaista kierrettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vanhoillis lestadiolaiset kannattivat ruumiillista kuritusta. Ainakin 1980 luvulle asti , joka vitsaa vihaa se lastaan vihaa. Todettu seuroissa ym. Nähty.
Nykyäänhän tämä on rikollista.
Remmiä, vitsaa, henkistä kuritusta. Todennäköisesti tämä viesti poistetaan.
Mutta totuudenpuhujille käy yleensä huonosti.
Nykyään ko. lainaus käsitetään että rajojen (kotiintuloaika jne.) asettaminen on lapsensa vihaamista. Näin ainakin omien vanhempieni kohdalla. Ja olen syntynyt -97.
Itse olen syntynyt 1984 ja lapsuudessani sain rangaistukseksi piiskaa. Asia on hyvin traumaattinen ja arkaluontoinen, enkä puhu siitä julkisesti. Koen nämä netissä olevat ketjut vertaistuenomaisiksi, vaikka niissä harvoin reflektoidaan itse kokemuksia. On totta, että näissä on trolleja ja pervoja, mutta ainakin omalla kohdallani on kyse ihan todellisesta asiasta, enkä siksi haluaisi, että meidän kuritusväkivaltaa kokeneiden kokemuksia mitätöitäisiin - kun tosiaan asiasta ei mielellään missään muuten huutele.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäsain kerran remmistä ja kannan siitä kaunaa vieläkin kaunaa. Teko minun puoleltani oli tietämättömyyttä ja väärin että piiskattiin.
Eiköhän tämäkin kymmenen vuotta vanha ketju kohta poisteta, koska jollekin voi tulla aiheesta paha mieli. Joten keskustelu estetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En, mutta uhkailtiin kyllä usein ja makuuhuoneen oven yläpuolelle laitettiin muistutukseksi piiskausvitsa, että sitä sitten käytetään jos ei nöyristellä ja alistuta.
Ja minähän nöyristelin ja alistuin. Vieläkin vähän, nyt keski-ikäisenä, tiukkaan on oppi iskostunut.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen syntynyt 1984 ja lapsuudessani sain rangaistukseksi piiskaa. Asia on hyvin traumaattinen ja arkaluontoinen, enkä puhu siitä julkisesti. Koen nämä netissä olevat ketjut vertaistuenomaisiksi, vaikka niissä harvoin reflektoidaan itse kokemuksia. On totta, että näissä on trolleja ja pervoja, mutta ainakin omalla kohdallani on kyse ihan todellisesta asiasta, enkä siksi haluaisi, että meidän kuritusväkivaltaa kokeneiden kokemuksia mitätöitäisiin - kun tosiaan asiasta ei mielellään missään muuten huutele.
Minä en ole koskaan kertonut kenellekään aikuisiällä omilla kasvoillani, että minua on lapsena hakattu. Nyrkillä päähän niin että silmissä mustenee, kuristettu, piiskattu remmillä iho rikki, istuttu vatsan päällä, aikuisen koko painolla. En kerro, koska häpeän. Minä olen huono, koska minua on lyöty, niin ajatus kulkee. Vaikka en olisi ollut huono lapsi, minusta tuli sellainen hakkaamalla. Epävarma, tunnekylmä, taitamaton sosiaalisesti. Ja täytyyhän minun olla ollut huono lapsi jo siksikin, että olen syntynyt vanhemmista, jotka olivat molemmat niin huonoja, että hakkasivat. Näin sitä salaa itseltään on asian päätellyt eikä sitä voi millään rationalisoinnilla muuttaa. Joten olen julkisesti myös hiljaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen syntynyt 1984 ja lapsuudessani sain rangaistukseksi piiskaa. Asia on hyvin traumaattinen ja arkaluontoinen, enkä puhu siitä julkisesti. Koen nämä netissä olevat ketjut vertaistuenomaisiksi, vaikka niissä harvoin reflektoidaan itse kokemuksia. On totta, että näissä on trolleja ja pervoja, mutta ainakin omalla kohdallani on kyse ihan todellisesta asiasta, enkä siksi haluaisi, että meidän kuritusväkivaltaa kokeneiden kokemuksia mitätöitäisiin - kun tosiaan asiasta ei mielellään missään muuten huutele.
Minä en ole koskaan kertonut kenellekään aikuisiällä omilla kasvoillani, että minua on lapsena hakattu. Nyrkillä päähän niin että silmissä mustenee, kuristettu, piiskattu remmillä iho rikki, istuttu vatsan päällä, aikuisen koko painolla. En kerro, koska häpeän. Minä olen huono, koska minua on lyöty, niin ajatus kulkee. Vaikka en olisi ollut huono lapsi, minusta tuli sellainen hakkaamalla. Epävarma, tunnekylmä, taitamaton sosiaalisesti. Ja täytyyhän minun olla ollut huono lapsi jo siksikin, että olen syntynyt vanhemmista, jotka olivat molemmat niin huonoja, että hakkasivat. Näin sitä salaa itseltään on asian päätellyt eikä sitä voi millään rationalisoinnilla muuttaa. Joten olen julkisesti myös hiljaa.
Aivan sanoinkuvaamattoman järkyttävää. Ne pahoinpitelijät olivat huonoja, koska tekivät sinulle niin, et sinä. Sinä olit vain viaton, rakas lapsi. Et ole yhtä kuin vanhempasi. Jo se, että et itse ole tehnyt samaa kuin he, kertoo siitä, että olet erilainen -olet hyvä ihminen. Vaikka ei ehkä tunnu siltä, niin täällä maailmassa on myös hyviä ja rakastavia ihmisiä, joille olet merkityksellinen ja tärkeä. Olet osa koko luomakuntaamme, olet yksi meistä. Olet rakas ja arvokas. Halaus sinulle.
T. toinen väkivaltaisen lapsuuden kokenut
En nyt suoraan piiskaa, mutta kädellä selkäsaunan kuitenkin. En muista, enkä usko että housut olisivat olleet poissa, mikään sellainen nöyryyttäminen ei ollut vanhempieni tarkoituksena. Selkäsauna tuli selkeän kiellon ja varoituksen jälkeen, eli ei mitään mielivaltaista touhua. Joskus samalla periaatteella jonkun tukkapöllynkin sain.
Ihan tavallinen lääkäriperhe oltiin, ei ole jäänyt traumoja tai kaunoja.
Vierailija kirjoitti:
En nyt suoraan piiskaa, mutta kädellä selkäsaunan kuitenkin. En muista, enkä usko että housut olisivat olleet poissa, mikään sellainen nöyryyttäminen ei ollut vanhempieni tarkoituksena. Selkäsauna tuli selkeän kiellon ja varoituksen jälkeen, eli ei mitään mielivaltaista touhua. Joskus samalla periaatteella jonkun tukkapöllynkin sain.
Ihan tavallinen lääkäriperhe oltiin, ei ole jäänyt traumoja tai kaunoja.
Niin ja olen syntynyt -83.
En ole saanut omilta vanhemmilta. Iskä toi keittiön kaapin päälle oksan pihalta ja sanoi että jos huonosti käyttäydytään, niin sitten tulee vitsaa, mutta ei se sitä koskaan käyttänyt. Sitten isäpuolilta kyllä tuli vyöstä myöhemmin. Opin vihaamaan sekä isäpuolia että äitiäni, joka antoi tuon tapahtua, ettei ukot jättäisi sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen syntynyt 1984 ja lapsuudessani sain rangaistukseksi piiskaa. Asia on hyvin traumaattinen ja arkaluontoinen, enkä puhu siitä julkisesti. Koen nämä netissä olevat ketjut vertaistuenomaisiksi, vaikka niissä harvoin reflektoidaan itse kokemuksia. On totta, että näissä on trolleja ja pervoja, mutta ainakin omalla kohdallani on kyse ihan todellisesta asiasta, enkä siksi haluaisi, että meidän kuritusväkivaltaa kokeneiden kokemuksia mitätöitäisiin - kun tosiaan asiasta ei mielellään missään muuten huutele.
Minä en ole koskaan kertonut kenellekään aikuisiällä omilla kasvoillani, että minua on lapsena hakattu. Nyrkillä päähän niin että silmissä mustenee, kuristettu, piiskattu remmillä iho rikki, istuttu vatsan päällä, aikuisen koko painolla. En kerro, koska häpeän. Minä olen huono, koska minua on lyöty, niin ajatus kulkee. Vaikka en olisi ollut huono lapsi, minusta tuli sellainen hakkaamalla. Epävarma, tunnekylmä, taitamaton sosiaalisesti. Ja täytyyhän minun olla ollut huono lapsi jo siksikin, että olen syntynyt vanhemmista, jotka olivat molemmat niin huonoja, että hakkasivat. Näin sitä salaa itseltään on asian päätellyt eikä sitä voi millään rationalisoinnilla muuttaa. Joten olen julkisesti myös hiljaa.
Aivan sanoinkuvaamattoman järkyttävää. Ne pahoinpitelijät olivat huonoja, koska tekivät sinulle niin, et sinä. Sinä olit vain viaton, rakas lapsi. Et ole yhtä kuin vanhempasi. Jo se, että et itse ole tehnyt samaa kuin he, kertoo siitä, että olet erilainen -olet hyvä ihminen. Vaikka ei ehkä tunnu siltä, niin täällä maailmassa on myös hyviä ja rakastavia ihmisiä, joille olet merkityksellinen ja tärkeä. Olet osa koko luomakuntaamme, olet yksi meistä. Olet rakas ja arvokas. Halaus sinulle.
T. toinen väkivaltaisen lapsuuden kokenut
Kiitos noista sanoistasi.
Mulla kesti monta tuntia, ennen kuin annoin niiden päästä sisälleni. Siksi vastasin vasta nyt.
Olen saanut piiskaa. Äidin toimesta on myös avarilla vedetty ympäri korvia silloin kun ei joku käytökseni tai sanomani miellyttänyt. Myös "joukkopiiskaukset", eli kaikki neljä sisarusta, olivat käytössä. M71