Piiskaamisesta. Onko muita jotka ovat saaneet lapsena piiskaa?

Kyllä oli tosiaan nöyryyttävää. Siitä jäi ikuinen huono itsetunto ja olin sopiva uhri koulukiusaajille ja nykyään työpaikkakiusaajille. Olen jo pienenä sisäistänyt sen, että mihinkään et pääse karkuun ja nöyryytys tulee ihan milloin vaan, vaikka mitä tekisit.



Ja sitten anoppi naureskelee, kuinka antoi kuopukselleen piiskaa, kun tämä oli mennyt jäälle - noin 10-vuotiaana.

mutta vain ääritapauksissa. Paljon pahemmalle tuntui, kun kohtelu oli oikeasti epäoikeudenmukaista. Esim. menin ekaluokkalaisena kaverin luo koulun jälkeen, soitin sieltä ja kysyin, saanko olla. Äiti käski heti kotiin, en edes tiiä kuinka kaukana olin, en myöskään ollu ihan varma, että osaanko edes kotiin. Matkaan meni tunti. Ku pääsin kotiin, äiti ei päästänyt toisen kaverin synttäreille, kun en kerran heti totellu, kun hän oli käskeny kotiin. Ei uskonu, etten ollu naapurissa.



Toisella kertaa laitoin siskolleni herjalla joululahjaksi vanhan aamutakin. Meillä oli ehdoton kielto mennä penkomaan joululahjoja ennen joulua, siskoni oli kuitenkin saanut ottaa kyseisen takin sieltä lahjojen seasta ja paketoida sen äitin ja isän nimissä mulle lahjaksi. En ikinä oikein ymmärtäny tuon kasvatuksellista pointtia. Ehkä se ei ollu kovin kaunis ajatus, että laitoin sen siskolle lahjaks, mutta läheskään yhtä kurjalta ei olis tuntunu, jos olisin saanu vastaavan "yllätyksen" siskolta. Mutta se, että äiti ja isä anto sen mulle rangaistuksena tuntu pahalta.



Piiskaa tuli aina aiheesta ja niin, että pystyin ymmärtämään ja hyväksymään sen, mutta nuo muut epäoikeudenmukaisuudet ei auenneet mulle oikein koskaan. Tuli olo, että mua ei uskota tai jos mä teen jotain se on väärin, vaikka joku muu saiskin tehdä niin. Senpä takia en vieläkään kerro mitään todella henkilökohtaista kotona. Oikeastaan ainoa, johon todella luotan, on mieheni.

olen hakenut vitsan monasti saanut vitsaa äitiltä en häpeä entunne nöyryytetyksi tulemista sain myös vyötä olin paita päällä piiskatessa sain remmiä paljaalle pyllylle paljon kerrallaan tuntui kuin pylly olisiolluttulessa kovasti remmitessä oli hyvä olo kovan remmityksen jälkeen.

Ja jokaikinen kerta ihan aiheesta. Ei mitään katkeruutta mulla.

muutaman kerran. En kylläkään remmillä, vaan ihan kämmenellä läpsittiin muutaman kerran pyllylle. Olin aika kovapäinen lapsi, eikä isä kai keksinyt muuta keinoa saada tiettyjä asioita menemään perille. Äitini ei hyväksynyt selkäsaunoja, mutta ei varsinaisesti estänytkään.



Itselle ei kyllä ole tuosta mitään traumoja jäänyt, mutta en kuitenkaan ikimaailmassa antaisi piiskaa omille lapsilleni.

Sain piiskaa lapsena ja saan vielä nyt aikuisenakin. Nautin.

Tämä ketju nosti muistot isovanhemmistani, joiden luona pienenä vietin aikaa. Äitini isä eli pappani laittoi minut hakemaan vitsan ja löi takapuolelle, tai sama tapahtui vyön kanssa. Ei mitään mielikuvia miksi, taisin olla 3-4 -vuotias.



Äitini oli erikoistunut lyömään avokämmenellä kasvoihin. Pahinta oli, kun löi 6-vuotissynttäreilläni kaikkien vieraiden nähden. Tätäkään en muista miksi. Myöhemmin naapurimme kertoi, että äitini löi usein niin kovaa, että minulta tuli verta nenästä. Itse en tätä muista.



Lyöminen tapahtui useimmiten silloin, kun isä ei ollut kotona. Lyöminen taisi loppua joskus ala-asteen ja ylä-asteen välillä, kun löin takaisin.



Nimim. terapiassa kolmas vuosi meneillään

minulle anettiin heti 3vuotiaana piiskaa muistan kun nukuin äiti yhtäkkiä piiskasi mimua ja vetää usein korvista minua on myös lyöty hyppynaruilla minulla on vasen korva justin lähtemässä vasta silloin äiti pyysi anteeksi aika ankara lapsuus minulla

sain vitsaa ensimäisenkerran 7V pelkäain pelko oli aiheeton olen melkovilli vekara sain säännölisesti vitsaa 10V olin äitin mukana yhtyssä hakemassa vitsan pelkäsin josjokunäkeevitsan äitilaittoi takkinsa alle piiloon tuumasi tämä on kahtenkeskinen asia tästä lähtien hain usen itse vitsan äitin pyynöstä 13vuotiaaksi sain noin kerran kuukautessa vitsaa 13v äiti kysyi täätyykö hakea vielä vitsa vastasin voithakea tästälähtien olen saanut n4kertaa vuotessa vitsaa eilen äiti oli aamulla hakenut vitsan kylpyhuoneeseen sulamaan tiesin pääseväni äitin reisille saamaan hyvästivitsaa iltapäivällä koitti hetki olimme kahtestaan äiti riisui alapääni paljaaksi olinpelkkä paitapäälläni pyllyäpiiskattiin pitkään itkeä tirauttelin välillä vitsan jälkeen olimme sylikkäin halasin,suukottelin.

vyöllä, remmillä, vitsalla.pahinta oli se, ettei siinä ollut mitään logiikkaa - äiti siis piiskasi jos hänestä siltä tuntui, ei väliä miten me käyttäydyttiin.paiskoi myös hiuksista seinille, poltti kättä hellalla,antoi luunappeja jne. varhaisimmat muistikuvani lapsuudesta on hätäni siitä kun äiti höykkyyttää vauvaveljeäni (mua 3v nuorempi)-äiti kylläkin mt-ongelmainen vakavasti ja nykyään kieltää koko asian.veli teki itsarin 13vuotiaana, siitä oon katkera.

mamma vm 81

sain vitsaa ensimäisenkerran 7V pelkäain pelko oli aiheeton olen melkovilli vekara sain säännölisesti vitsaa 10V olin äitin mukana yhtyssä hakemassa vitsan pelkäsin josjokunäkeevitsan äitilaittoi takkinsa alle piiloon tuumasi tämä on kahtenkeskinen asia tästä lähtien hain usen itse vitsan äitin pyynöstä 13vuotiaaksi sain noin kerran kuukautessa vitsaa 13v äiti kysyi täätyykö hakea vielä vitsa vastasin voithakea tästälähtien olen saanut n4kertaa vuotessa vitsaa eilen äiti oli aamulla hakenut vitsan kylpyhuoneeseen sulamaan tiesin pääseväni äitin reisille saamaan hyvästivitsaa iltapäivällä koitti hetki olimme kahtestaan äiti riisui alapääni paljaaksi olinpelkkä paitapäälläni pyllyäpiiskattiin pitkään itkeä tirauttelin välillä vitsan jälkeen olimme sylikkäin halasin,suukottelin.

Tekstistä näkee, että kyseessä on iäkäs mies. Ja todella sairas. Parin kuukauden välein hän itse nostaa tämän saman ketjun. Todennäköisesti hän saa tästä jotain kicksejä, lisäksi siitä, että hän saa itse kertoa samat (keksityt?) jutut uudestaan ja uudestaan.

Toivoisin, että hän ymmärtäisi hakeutua hoitoon.

Muistan vieläkin kuinka vanhemmat yhteistuumiin joutuivat toteuttamaan piiskausuhkauksensa, kun en toistuvista kielloista huolimatta uskonut heitä vaan tein saman kielletyn asian aina uudestaan. Sitten tuli risulla pyllylle. Se taisi olla traumaattisempi kokemus äidilleni kuin minulle, muistan miten äiti itki. Piiskaus ei ollut mitenkään rajua vaan ikään kuin "pakko toteuttaa, kun kerran uhkasimme" -juttu. Uskoin sen jälkeen enkä enää tehnyt kielletttyä. Olin hiukan alle kouluikäinen.

Samalla tavoin sain itsekin piiskaa.

Minua ei lyöty kovasti, eikä vihan vimmoissa, vaan ns. viran puolesta. Vanhemmat eivät onneksi koskaan antaneet piiskaa suuttumuksesta, vaan korkeintaan antoivat tukkapöllyä, luunappeja tai jotakin muuta pientä. Yleensä kyllä uskoin, mitä sanottiin, mutta olin varsinkin esiteini-ikäisenä varmasti hyvin rasittava, varsinkin, kun perheessämme oli tuolloin muutenkin raskasta.

Mielestäni ansaitsin saamani kurituksen ja pidin tuota pientä fyysistä kuritusta (siis ei selkäsaunoja!) helpompana kuin ns. henkistä kurinpitoa. Muistan, että pienenä oli pahat teot helpompi kertoa isälle, joka saattoi vähän tukistaa - ja unohtaa asian sen jälkeen, kuin mennä kertomaan äidille, joka antoi harvoin tukkapöllyä, mutta saattoi itkeä, syytellä tai käskeä "pyytämään anteeksi Taivaan Isältä tuhmat teot", joka tuntui paljon pahemmalta.

En ole pelännyt vitsan saantia enkä hakemista6vuotiaana sain pyllylle vitsaa olin äitin kainalossa ensaanut käsiä vitsan eteen tämän jälkeen olen ollut sylissä 9V hain itse ekan vitsan kesälomilla olin äitin sylissä monasti nykyisin saan joskus välillä remmiä paljaalle pyllylle molempia annetaan hellästi.

nauratta mä en saanut ikinä vitsaa remmiä tai mitään vastaavaa

Minä olen eläissäni saanut paljonkin vitsaa. Kolme vuotiaana ensi kerran, niin äidiltäni kuin isältänikin. Äidiltä sain viimeksi 5 vuotiaana, mutta isältä vielä 17 kesäisenä.

Vanhempani erosivat, kun olin juuri täyttänyt 7 vuotta ja erossa jäin isäni huostaan. Aloittaessani koulun käynnin luki isäni minulle "isän lain", enkä oikeastaan muista ensimmäistäkään lakia, sääntöä, kielta, käskyä, rajaa tai rajoitusta, jonka loppukaneettina isä ei olisi jyrissyt, "taikka muuten saat oikein isän kädestä piiskaa ja paljaalle takapuolelle". Noh, kyllähän se vitsa sen myötä todellakin viuhumaan alkoi ja sain usein vitsaa isän polven päällä vatsallani maaten ja yleensä myös alastomaksi riisuttuna. Ja, kovaa aina sainkin. Sitä luuli vitsaa saadessa kuoleman tulevan, ennen kuin lyöminen loppuu. Mutta, hengissä siitä silti selvittiin ja selkäsaunan jälkeen nurkkaan seisomaan tunniksi pariksi. 

Koulu ja koulunkäynti olivat etupäässä syinä selkäsaunoihin. Matikka, kun ei mennyt yläpään kautta nuppiin, niin peräpään kautta annettiin tehostettua opetusta ja niin opin lyhyen perusmatikan. Voi, että mää vihaan yhä edelleen matikkaa... Ja, historiasta niitä s****nan sotien vuosilukuja, ym vastaavia opiskelin vitsan voimalla, kun ei pätkääkään kiinnostanut joku histuuria, eikä luonnontieto. Ylipäätään kotiläksyjen teko ei oikein iskenyt meikäpojan makuun, kun pihalla kaverit odotti ja oli siellä paljon mukavampaa tekemistä. Noh, selkäänihän minä sain läksyjen tekemättä jättämisen vuoksi eräätkin kerrat ja iltamyöhällä niitä tein sitten poru kurkussa ja peräpää hellänä, riemunkirjavilla paukamilla.              Opelta, jos tuli muikkari koulusta, niin vitsan haku pusikosta oli edessä saman tien ja taas riitti vitsalla töitä meikäpojan peräpäässä. Koulunkäyntini oli eräänlaista "kissa ja hiiri" leikkiä faijan kanssa. Minä koitin kaikin tavoin lintsata, vaikka hyvin tiesin, mitä tuleman pitää, jos kiinni jään. Osaltaan tuohon lintsaukseeni vaikutti sekin, että isäni oli usein poissa kotoa pitkiäkin aikoja, joten kiusaus voitti, ettei faija tänään tule ja niinpä läksyt jäi helposti tekemättä. Toisekseen, ei faija kovin taajaan kotona ollessa tarkistanut, oliko ne läksyt tehty vai ei. Mutta, silloin kuin tarkisti, niin hyvin usein ne oli tekemättä ja sen jälkeen olikin persuksilla toos rattoisaa ja aina tuli paljaalle.

Isän merkitys ja auktoriteetti minuun oli kiistaton. Isälle ei sanottu "EI", eikä liioin sanottu vastaan. Isän sana oli laki, jonka yli ei ollut menemistä. Vaikka isäni oli reilut pari vuotta poissa kotoa ja minä asuin vanhan muorini kanssa kahdestaan, niin meikäläinen meni nukkumaan, kuten isä oli opettanut, viimeistään puoli yhdeksän aikaan, kun en yksinkertaisesti pysynyt hereillä. Elikä, minkä nuorena oppii.., päti tässäkin asiassa. Olis ollut hyvinkin mahdollista valvoa paljon pidempäänkin, mutta en pysynyt hereillä ja oli pakko mennä kotio koisaan. Isän ollessa ulkomailla en saanut kertaakaan piiskaa, kun muorini ei saanut minua kiinni. Mutta isukin palattua kotio, laskeutuivat housuni isäni toimesta kinttuihin ja sitä tietä lähtivät koivistani pois, kuten ennenkin ja vitsa vääntyi taas paljaalla takapuolella aivan yhtä lailla, kuten ennenkin. Tosin ei aivan yhtä herkästi, mitä pienempänä, mutta kyllä sain ja lahjakkaasti sainkin. 

Viimeksi sain vitsaa tosiaankin 17 vuotiaana paljaalle, kun erehdyin näyttämään liiaksi luontoani faijalle. Kyllä senkin jälkeen oli useampikin kerta ihan 2tipalla", etteikö vitsa alkanut heilua ja meitsi oli niin kieli keskellä suuta, ettei vain sanoisi mitään poikkipuolista sanaa ukolle. Ne oli kusisia tilanteita ne.

Minä en koe kuitenkaan mitenkään pahana asiana vitsan saanteja, vaikka tietty ne etenkin vanhempana otti kupoliin siinä hetkessä, kun sai. Asiasta, aiheesta ja syystä minä kuitenkin aina sain ja sinällään asiallisesti. Tiesin sangen hyvin "isän lain" ja mitä seuraa, jos sitä lakia rikon, joten en voinut syyttää kuin itseäni, jos selkäsaunan hommasin, elikä jäin kiinni "tuhmuuksista", pahuuksista, ym vastaavasta. Enpä minä niitä kaikkein kilteimpiä "Herran enkeleitä" ollut ja niinpä faija välillä sanoikin minun olevan "pirujani täynnä kuin tiiliskivi". Sanoisinkin, oli ihan hyvä ja oikein, kun sain piiskaa juuri niin paljon kuin sainkin. Mikähän kahjo minusta olisi tullutkaan, jollei kuri olisi ollut juuri niin kova kuin isäni sen pitikin. 

Risua, nahkavyötä, avokämmenellä, viimeisen kerra 14-vuotiaana. Lisämausteena luunapit ja hiuksista retuuttaminen. Meidän perhe oli "julkisivuperhe". Ulospäin kaiken piti näyttää hienolta, asunnot, autot, lasten käytös... Jos kaupassa käyttäytyi vanhempien mielestä väärin niin sai olla 100% varma siitä, että kotona tuli remmistä. Tai jos oltiin ystäväperheen luona syömässä niin jokainen sana ja sanominen lasten suusta käytiin läpi moitteiden ja "kyllä minua hävetti"-kommenttien kera. Kotona tiestysti kaikki kurittomuus palkittiin fyysisellä kurmuuttamisella.



Nyt kun itse olen vanhempi, vihaan ajatustakin fyysisestä kurittamisesta. Jos näen jonkun vaikka leikkipuistossa nappaavan lastaan sormille niin kyllä tulee etova olo :/

ja luunappia, selkäsaunaakin jos ei em. huolimatta alkanut totella.



En ole kokenut niinkään kotiani väkivaltaiseksi, mutta olen sairastunut nuorena aikuisena ahdistushäiriöön jonka vuoksi olen käynyt terapeutilla ja hän kertoi että olen todennäköisesti kasvanut väkivaltaisessa kodissa.



Äitini oli kurittaja, isääkin toisinaan kuritti. Muistan näitä asioita mutta koen eläneeni niiden ulkopuolella. Olen kuitenkin ollut alistunut koko ikäni, kaikille. Omia mielipiteitä olen vasta nykyisen mieheni kanssa uskaltanut muodostaa.



Vääristä mielipiteistä olen saanut joko haukut tai muun rangaistuksen. Alan nyt vasta myöntää että kodissani on ollut väkivaltaongelma, vaikka lähinnä kasvatus oli vain fyysistä.



Itse en ole antanut selkään ikinä lapsilleni, tukkapöllyä jonkun verran, mutten sitäkään enää. Nykyään uhkailen luunapilla tai laitan nurkkaan tms. Olen joutunut harjoittelemaan uusia kasvatuskeinoja kun ymmärsin miksi olen millainen olen, siis vasta pitkän aikaa äitinä olemisen jälkeen olen lakannut kurittamasta lapsiani fyysisesti.

pienenä sainvitsaa äitiltä isompana otettiin remmikäyttöön sain myös vitsaa piti itsehakea hain mielelläni vitsan äiti riisui minut kiikuin paljailla reisillä piiskatessa/remmitessä.

Monet kerrat olen hakenut Äitille vitsan valmiiksi kaksihaaraisen koivuvitsan 7-16V sain äitin paljailla reisillä monet kerrat potkimassa,itkeätirauttelemassa 16V sain viimeisen piiskauksen pyllylle,reisille istuimme sylikkän lopuksi halien,hellien.

Olin tänä aamuna äitin sylissä pyllypaljaana saamassa remmiä pehmeävyö hyväili pyllyäni itkeä tirauttelin remmitessä pikkasen pyllyä kuumottaa vieläkin hyvänremmityksen jäljiltä annan jatkossakin äitin remmitä/piiskata olen 15V.