Tutkija ehdottaa että pojat voisi käydä kymppiluokan koska ovat usein epäkypsiä vielä ysillä, toisin kuin tytöt
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011750479.html
tilanne on Lunabban mukaan se, että lukiosta jää pois sellaisia poikia, joilla olisi edellytyksiä menestyä opinnoissa hieman myöhäisemmässä vaiheessa. Nykyään lukiokoulutukseen menee enemmän tyttöjä kuin poikia, ja huippulukioissa tyttöjä on jo huomattavasti enemmän.
Myös yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelee enemmän naisia kuin miehiä. Tämä vaikuttaa koko tulevaan elämään: uramahdollisuuksiin ja palkkatasoon.
Lunabba ehdottaa myös kymppiluokan kaltaista vaihtoehtoa, jossa ysiluokan jälkeen olisi mahdollisuus käydä nimenomaan lukio-opintoihin valmentava ylimääräinen kouluvuosi.
Nyt osa pojista hakeutuu ammatilliseen koulutukseen, vaikka se ei pidemmän päälle olisi heille oikea tie.
Kommentit (180)
"Mun luokaltani 1990-luvun alussa ei mennyt lukioon yksikään poika. Kyllähän se kertoo, että jostain syystä lahjakkuuksia hukattiin."
Tuossa on aivan valtavia alueellisia eroja. Muistaakseni viime vuonna jostain Itä-Suomen koulusta meni lukioon 20% pojista ja taas Helsingin Lauttasaaressa 90%.
Joten kyllä se ympäristö, odotukset ja perheet vaikuttavat valtavasti tähän.
Vierailija kirjoitti:
Pojat voisi aloittaa koulun vuotta myöhemmin, eli 8 vuotiaana
Ei kauaa tarvinnut ketjua selata, kun sieltä jo löytyi tämä paljon järkevämpi ja käytännöllisempi ehdotus!
Eli pojat kävisivät eskaria sen kaksi vuotta, tytöt yhden, jolloin pojat aloittaisivat koulun vasta 8-vuotiaana.
Tällöin koulutaipaleen alettua kaikki pääsisivät peruskoulusta samaan aikaan. Jos pojille pakotettaisiin jokin kymppiluokka, se tuntuisi siinä teini-iässä varmasti paljon epäreilummalta, kun 9 vuotta on parhaimmillaan oltu koko luokka yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Pojat voisi aloittaa koulun vuotta myöhemmin, eli 8 vuotiaana
Miksi ihmeessä? Jos vain osa pojista on jälkijättöisempiä, kun taas osa ihan normaaleja ja nohevia, niin miksi näiden jälkimmäisten pitäisi odotella 8-vuotiaaksi? Tiedän tälläkin hetkellä useita 4-5-vuotiaita POIKIA ja nimenomaan poikia, jotka lukevat ja kirjoittavat sujuvasti, osaavat suht. monimutkaisiakin matemaattisia laskuja jne.
Miksi laittaisit tuollaiset odottamaan vielä lisää, että pääsevät kouluun? :D Ja miksi yhä edelleen osa pojista menee sinne lukioon ja pärjäävät muutenkin ihan hyvin?
Minä olen täysin eri mieltä kanssasi, ja tuollainen löysäily ei ole mielestäni ollenkaan oikea tie. Jos ja kun osalla pojista laatu romahtanut eli ovat lopettaneet lukemisen, lihoneet, tyhmistyneet, PISA-tulokset romahtaneet jne., niin eiköhän pitäisi tehdä jotain aivan muuta, kuin löyhentää vaatimuksia.
Pikkupaikkakuntien uimahalleihin kun menee, niin siellä näkyy sellaisia 10-15-vuotiaita poikia rasvaisine mahoineen ja typerine juttuineen, ettei Helsingin uimahalleissa tai rannoilla yksinkertaisesti edes näe sellaisia koskaan. Ovatko ne pulleat pikkupaikkakuntien pojat siis vain typerämpiä, vai kasvatetaan huonommin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän on vähän myöhässä ajatuksineen, sillä eikös kymppiluokat lopetettu siinä yhteydessä, kun oppivelvollisuutta jatkettiin 18-vuotiaaksi asti.
No nimenomaan hän haluaa uudenlaisen kympin, lukioon valmentavan. Tuva valmentaa pääasiassa amisopintoihin.
Tuvan pitäisi nimenomaan valmentaa molempiin. Sen takia lukioihinkin tuli jatkuva haku, että tuva-opinnoista olisi mahdollista siirtyä lukio-opintoihin, kun tarvittavat korotukset/opinnot on tehty. Se onko tavoitteessa onnistuttu on sitten eri asia, mutta tuvan piti mahdollistaa sekä lukio- että ammatillisten opintojen suorittaminen samalla, kun korotetaan niitä peruskoulun arvosanoja tai suoritetaan puuttuvia opintoja.
Vierailija kirjoitti:
"Tytöt pärjää siellä koulussa, mutta ei työelämässä. Pojat ei pärjää koulussa, mutta he pärjää työelämässä tyttöjä paremmin. Mihin se koulutus yms tähtää? Todistuksen kymppeihin vai itsenäisyyteen ja aikuisuuteen? "
No voisi miettiä että jos työelämässä äkkiä pärjäävät ne koulussa huonommin oppineet pojat niin arvostaako työelämä enemmän kovaa pyrkimistä ja esillä oloa kuin aitoa asiaosaamista?
Itse väittäisin että ainakin osa miesten työelämässä pärjäämisestä johtuu siitä että osa miehistä menee vain kovalla itsetunnolla ja kyynärpäät leveällä siellä työelämässä vaikka se osaaminen ei sen kummempaa olisikaan kuin naisilla. Kouluelämä kun ei opeta pyrkyryyttä ja oman osaamisen mainostamista jotka taas ovat työelämässä etenemisen kannalta oleellisia taitoja.
Kyllä, työelämässä arvostetaan enemmän ideoita ja älyä, kuin jonkun muun kirjoittamaan akateemista humpuukkia.
Esim tärkein kotoani saamani perintö on huono itsetuntoni. Minua ei koskaan kannustettu tai kehuttu. Siksi tein duunipaikoissani töitä kuin hullu. Toivoin sen kompensoivan kiistämätöntä p*skuuttani. Koska kärsivällisyys on tärkeämpää kuin äly, menestyn kohtuullisesti. Tytöille valehteleminen ja jokaisen kympin, piirustuksen, laulun, yms kehuminen on karhunpalvelus.
Vierailija kirjoitti:
Ei vaan pojille samat odotukset koulumenestyksen ja omatoimisuuden suhteen kuin tytöillekin.
Jospa nyt jo vaan todetaan, että se omatoimisuus ei ole koulussa hyvä asia, kun puhutaan AMK:ta ja yliopistoa alemmista kouluista. Itseohjautuvuus ei kuulu vielä noille koulutusasteille. Vai halutaanko vaan lisää vaihtoehtojen välissä palloilevia poikia ja masennuksen ja stressin kanssa tappelevia tyttöjä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina näissä jutuissa jaksan ihmetellä miten tämä poikien "hidas kypsyminen" on ilmeisesti ihan uusi asia kuin esim. 80-luvulla ne pojat menivät lukioon ihan ongelmitta vaikka joillain se villimpi vaihe olikin yläasteella.
Tytöt pärjää siellä koulussa, mutta ei työelämässä. Pojat ei pärjää koulussa, mutta he pärjää työelämässä tyttöjä paremmin. Mihin se koulutus yms tähtää? Todistuksen kymppeihin vai itsenäisyyteen ja aikuisuuteen?
Perustele nyt vähän. Eihän tuo pidä mitenkään paikkansa koska syrjäytyneissä on selvästi enemmän miehiä. Naiset niitä itsenäisempiä on muutenkin, lähtevät nuorempana lapsuudenkodista jne.
Kärjistäen, huom, kärjistäen, naisten älykkyysosamääräjakauma on
Suomalaisia pörssiyrityksiä johtaa useammin Juha kuin nainen.
Miksi te miehet aina puhutte jostain pörssiyritysten johtajista jos puhutte menestyjistä? Eikö esimerkiksi lääketieteen parissa meritoitunut tutkija (useimmat naisia) ole menestyjä?
Vierailija kirjoitti:
"Mun luokaltani 1990-luvun alussa ei mennyt lukioon yksikään poika. Kyllähän se kertoo, että jostain syystä lahjakkuuksia hukattiin."
Tuossa on aivan valtavia alueellisia eroja. Muistaakseni viime vuonna jostain Itä-Suomen koulusta meni lukioon 20% pojista ja taas Helsingin Lauttasaaressa 90%.
Joten kyllä se ympäristö, odotukset ja perheet vaikuttavat valtavasti tähän.
Tämä! Typerät mammat ja papat yrittävät vetää kaikki pojat mukaansa siihen alhoon, missä heidän omat poikansa ovat. Jauhavat jopa jostain, että vasta 8-vuotiaana kouluun :D
Ei kellään vähänkään fiksulla pojalla ole mitään ongelmia pärjätä ikätasoisesti koulussa, eikä yksikään vähänkään fiksu ja normaaliälyinen poika jää kokonaisvaltaisesti saman ikäisiä tyttöjä huonommaksi :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ehdotus toisinpäin, niin PANIIKKI ! Cancalointi! Miituuuuu! Juuutuuu! Sukupuolittamista! Misokyniaa! Kynekologiaa! Mitä vaan!
SYRJINTÄÄ!
- veministi
Täh, miten voit ymmärtää noin väärin? Tuota kymppiluokka ehdotettiin jotta pojat pärjäisi nykyistä paremmin. Useampi menisi lukioon, parempi koulutus, parempi työ...
...mikä vaan ehdotuskaan, joka viittaa mitenkään naissukupuolen alemmuuteen, vajauteen tai riittämättömyyteen saa etenkin feministeissä aikaan välittömän megaorgasmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myöhään kehittyvä loppuvuodesta syntynyt poika voi olla 4 vuotta jäljessä henkisessä kehityksessä verrattuna varhaiskypsään tyttöön. Silti heiltä vaaditaan samoja asioita.
Miksi sitten pojat katsovat pornoa jne puhuvat seksijuttuja jo 4lk alkaen kum monet tytöt yhä leikkivät leluilla? Pojat lähinnä pelaavat tai ovat puhelimella kun tytöt vielä leikkivät.
Se pallon potkiminen pihalla, pelaaminen ja mäenlasku ovat yhtä lailla leikkimistä. Tytöt ja pojat vain leikkivät eri tavoin.
Tytöt tekevät tätä myös. Erona poikiin on se että menevät kotiin ja jatkavat leikkiä tai pelaavat lautapeliä tai askartelevat kun pojat menevät puhelimelle tms.
Se, kuinka paljon lapset puhelinta käyttävät, ei ole kiinni sukupuolesta vaan siitä, paljonko vanhemmat antavat heille puhelinaikaa. Mutta palloa potkimassa näkee todella harvoin tyttöjä, pulkkamäessä joskus.
Mitäpä jos tämän sijasta palattaisi viime vuosituhannelle opetusmenetelmissä? Pojat pärjäsivät silloin aivan hyvin.
"Kärjistäen, huom, kärjistäen, naisten älykkyysosamääräjakauma on miehiä kapeampi. Keskiarvo on suunnilleen sama, mutta miehissä on naisia enemmän huippuneroja. Siksi miehissä on naisia enemmän myös vähälahjaisia.
Suomalaisia pörssiyrityksiä johtaa useammin Juha kuin nainen. Suomessa on enemmän myös Juha-nimisiä syrjäytyneitä kuin naissyrjäytyneitä."
Tuossa unohtuu se että jakaumasta huolimatta naisten kokonaismäärä on niin suuri että niitä huippulahjakkaita naisiakin kyllä riittää hakemaan niihin ihan muutamiin huippupaikkoihin vaikka heitä on miehiä vähemmän. Ei niitä ihan huippupaikkoja niin paljon ole tarjolla että naisista ei löytyisi miesten vertaisia hakijoita niihin.
Jos katsotaan laajempaa määrä työtehtäviä niin varmasti on niin että niissä on enemmän miehiä kuin naisia tuon älykkyysjakauman takia mutta jos puhutaan vain ihan niistä harvoista huippupaikoista niin naisia kyllä riittää.
Huippujohtajia katsottaessa ei siis oikein voi perustella naisten puutetta sillä että älykkäitä naisia ei olisi riittävästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pojat voisi aloittaa koulun vuotta myöhemmin, eli 8 vuotiaana
Miksi ihmeessä? Jos vain osa pojista on jälkijättöisempiä, kun taas osa ihan normaaleja ja nohevia, niin miksi näiden jälkimmäisten pitäisi odotella 8-vuotiaaksi? Tiedän tälläkin hetkellä useita 4-5-vuotiaita POIKIA ja nimenomaan poikia, jotka lukevat ja kirjoittavat sujuvasti, osaavat suht. monimutkaisiakin matemaattisia laskuja jne.
Miksi laittaisit tuollaiset odottamaan vielä lisää, että pääsevät kouluun? :D Ja miksi yhä edelleen osa pojista menee sinne lukioon ja pärjäävät muutenkin ihan hyvin?
Minä olen täysin eri mieltä kanssasi, ja tuollainen löysäily ei ole mielestäni ollenkaan oikea tie. Jos ja kun osalla pojista laatu romahtanut eli ovat lopettaneet lukemisen, lihoneet, tyhmistyneet, PISA-tulokset romahtaneet jne., niin eiköhän pitäisi tehdä jotain aivan muut
Niiltä ei vaadita ilmeisesti mitään itsekuria, ei syömisessä eikä lukemisessa. Sitten vanhemmat hakee adhd-tuet, eivätkä edes yritä kannustaa poikiaan mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
"Tytöt pärjää siellä koulussa, mutta ei työelämässä. Pojat ei pärjää koulussa, mutta he pärjää työelämässä tyttöjä paremmin. Mihin se koulutus yms tähtää? Todistuksen kymppeihin vai itsenäisyyteen ja aikuisuuteen? "
No voisi miettiä että jos työelämässä äkkiä pärjäävät ne koulussa huonommin oppineet pojat niin arvostaako työelämä enemmän kovaa pyrkimistä ja esillä oloa kuin aitoa asiaosaamista?
Itse väittäisin että ainakin osa miesten työelämässä pärjäämisestä johtuu siitä että osa miehistä menee vain kovalla itsetunnolla ja kyynärpäät leveällä siellä työelämässä vaikka se osaaminen ei sen kummempaa olisikaan kuin naisilla. Kouluelämä kun ei opeta pyrkyryyttä ja oman osaamisen mainostamista jotka taas ovat työelämässä etenemisen kannalta oleellisia taitoja.
Osa miesten työelämässä "pärjäämisestä" selittyy sillä, että osa näistä koulussa huonommin oppineista pojista ei yksinkertaisesti päässyt käyttämään ja harjoittamaan esimerkiksi käden taitoja riittävästi. Monesta huonommin koulussa menestyvästä pojasta tulee taitava käsistään, ja heitä löytää hyvin palkatuista tehtävistä teollisuudessa, sähkö- ja putkiasentajina, kunnossapitotehtävissä ym. ym. Nämä ammattimiehet saavat - ANSAITUSTI - paremmat tulot kuin esim. moni akateemisesti kouluttautunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mun luokaltani 1990-luvun alussa ei mennyt lukioon yksikään poika. Kyllähän se kertoo, että jostain syystä lahjakkuuksia hukattiin."
Tuossa on aivan valtavia alueellisia eroja. Muistaakseni viime vuonna jostain Itä-Suomen koulusta meni lukioon 20% pojista ja taas Helsingin Lauttasaaressa 90%.
Joten kyllä se ympäristö, odotukset ja perheet vaikuttavat valtavasti tähän.
Tämä! Typerät mammat ja papat yrittävät vetää kaikki pojat mukaansa siihen alhoon, missä heidän omat poikansa ovat. Jauhavat jopa jostain, että vasta 8-vuotiaana kouluun :D
Ei kellään vähänkään fiksulla pojalla ole mitään ongelmia pärjätä ikätasoisesti koulussa, eikä yksikään vähänkään fiksu ja normaaliälyinen poika jää kokonaisvaltaisesti saman ikäisiä tyttöjä huonommaksi :D
Ja kuitenkin eliittilukioissa poikia vain pieni vähemmistö... Mihin ne fiksut pojat katoaa?
Aina heikkolahjaisia hyysätään.
"Kyllä, työelämässä arvostetaan enemmän ideoita ja älyä, kuin jonkun muun kirjoittamaan akateemista humpuukkia. "
Jos pärjäät koulussa niin olet luultavasti kuitenkin fiksumpi ja paremmin uusia asioita oppiva ja hoksaava kuin se joka ei pärjää. Ja jos olet fiksu niin opit kyllä työelämässäkin sitten ne uudet tarvittavat asiat. Ei työelämässä oppiminen niin erilaista ole lopulta kuin koulussa oppiminen.
Kyllä työelämässä ratkaisee usein eniten se kuka eniten johonkin paikkaan ja asemaan sitkeästi ja määrätietoisesti pyrkii eikä se kuka olisi ehkä asiaosaamisella se paras.
Vierailija kirjoitti:
"Sanoivathan opettajatkin aina ala-asteella, että jos et lue koulussa niin joudut roskakuskiksi, mutta jättivät sanomatta, että roskakuskit tienaavat reilusti enemmän kuin opettajat. "
Paitsi että ei tienaa. Roskakuskin peruspalkka ilman lisiä tai ylitöitä on reilusti alle 3000 euroa, opettajien keskipalkka taas on neljän tonnin hujakoilla.
Opettajalla ei ole lisiä, eikä juuri ylitöitä. Roskakuskin liksassa on aina lisiä ja usein ylitöitä mikäli sellaiset kiinnostavat. Et myöskään tunne palkkatasoa, koska se on pikemminkin reilusti yli 3000 kuussa ja lisät + mahdolliset ylityöt.
''Miksi ihmeessä? Jos vain osa pojista on jälkijättöisempiä, kun taas osa ihan normaaleja ja nohevia, niin miksi näiden jälkimmäisten pitäisi odotella 8-vuotiaaksi? Tiedän tälläkin hetkellä useita 4-5-vuotiaita POIKIA ja nimenomaan poikia, jotka lukevat ja kirjoittavat sujuvasti, osaavat suht. monimutkaisiakin matemaattisia laskuja jne.
Miksi laittaisit tuollaiset odottamaan vielä lisää, että pääsevät kouluun? :D Ja miksi yhä edelleen osa pojista menee sinne lukioon ja pärjäävät muutenkin ihan hyvin?
Minä olen täysin eri mieltä kanssasi, ja tuollainen löysäily ei ole mielestäni ollenkaan oikea tie. Jos ja kun osalla pojista laatu romahtanut eli ovat lopettaneet lukemisen, lihoneet, tyhmistyneet, PISA-tulokset romahtaneet jne., niin eiköhän pitäisi tehdä jotain aivan muuta, kuin löyhentää vaatimuksia.
Pikkupaikkakuntien uimahalleihin kun menee, niin siellä näkyy sellaisia 10-15-vuotiaita poikia rasvaisine mahoineen ja typerine juttuineen, ettei Helsingin uimahalleissa tai rannoilla yksinkertaisesti edes näe sellaisia koskaan. Ovatko ne pulleat pikkupaikkakuntien pojat siis vain typerämpiä, vai kasvatetaan huonommin?''
Helsingissä, kun menee uimahalliin niin näkee vain uimahousuja ja kaapuja. Jokainen tietysti tyylillään. Taitaa myös PISA-tuloksien romahtaminen johtua kyseisestä ryhmästä, kun eivät osaa edes lukea tai kirjoittaa suomen kieltä yläasteen lopussa.
Båda är säkra arbeten med ett klart innehåll. Sättet att avancera är givet.