Lue keskustelun säännöt.
Millaista "äänien kuuleminen" on?
16.01.2026 |
Miltä se psykologinen häiriö tuntuu, kun ihminen "kuulee ääniä", joita siis oikeasti ei ole?
Tuntuuko se heistä siltä kuin kuulisivat korvissaan, vai ajatuksissaan? Jos vain ajatuksissaan, niin miten se eroaa vaikka musiikin säveltämisestä jossa melodia, rytmi, kappale musiikkia voi myös tuosta vain pälkähtää päähän?
Kommentit (12)
Henkisillä ihmisillä voi hallittu aistien avaaminen olla eri juttu. Riippuu äänen lähteestä varmaan onko hyvä vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Laita radio päälle ja sieltä jokin ärsyttävää puhetta 24/7 niin tiedät.
Se kuuluu korvissa.
No, sellaista kun koko ajan 24/7 päässä jyskyttää "sudet pitää hävittää, muuten ne syö sun vaimon, lapset, karjan, vuohen, kissan ja koiran" tai "taas oli nähty jälkiä, taas oli lumessa painaumia" Jyskyti jyskyti..... Ne joilla on tinnitus, tietää miten se vainoaa ja saa ihmisen hulluuden partaalle. Edes viina ei auta kuin hetken.
Arvatenkin samanlaista kuin jos unessa kuulet ovikellon soivan, mutta ketään ei ole oven takana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuuluu korvissa samalla tavalla kuin normaalit oikeat äänet
Tuota ajatus soittomelodiaa en ymmärtänyt
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin unessa musiikin kuuleminen pitää tietyllä tavalla oivaltaa, eikä ole samalla alueella kuin visuaalinen unennäkeminen, ensialkuun hieman järkyttävä kokemus, mutta kaipa sitä voi valveillakin jos on lahjakas tässä.
Oma kokemus että äänet kuulee ajatuksina. Omasta psykoosista niin paljon aikaa että aika lailla etäisyyttä. Se kuitenkin että tuo pään sisäinen vuoropuhelu jatkui kuukausia. Mietin sitä että kenen kanssa juttelen. En siis tiennyt kuka on tuo vastapuoli. Saatoin vaan arvailla sitä. Aina aamulla herätessä toivoin että olisi jo loppunut tuo pään sisällä käyty keskustelu ja sitten joku päivä se oli ohi.
Tuo minun psykoosi alkoi ylivoimaisesta työsuorituksesta jonka itse itselleni asetin. Se alkoi sillä lailla että yht`äkkiä lukiessani jotain, vaikka lehden sivua, näin siinä tummennettuja sanoja jotka oli kohdennettu suoraan minulle. Tuohon liittyi myös paljon paniikkia. Myös se lisäsi paniikkia, kun en ymmärtänyt mistä kyse. Koska ei ollut mitään lääkitystä, niin minä vaan ihmettelin tapahtumien kulkua, voimatta itse vaikuttaa asioihin. Yleisin ajatukseni oli että "miten tämä kaikki on mahdollista:". Jos suoraaan sanoo niin psykoosi oli "elämyksellisin" asia mitä koskaan on elämässäni ollut. Joku Nobelisti joka oli ollut "psykoosissa", kertoi että olotilassa, normaalit luonnonlait eivät enää päde. Näin myös itse koin.
Sen verran pelkotiloja jäänyt kokemuksestani, että en enää rasita itseäni millään matemaattisesti ylivoimaisella pohdinnalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onkohan joissakin tapauksissa niin, että univajeen vuoksi jokin osa aivoista jää nukuksiin ja unimaailma tunkee esiin ihan kuin todellisena? Sielläkinhän uskoo että näkemänsä on totta.
Vaikea selittää mutta itselläni se oli erittäin satunnaisesti sellaista että kuulin korvissani kun mieheni toisessa huoneessa sanoi mutisten että "haista huo*a vi**u" tai naapuri sanoi ovensa kohdalla sisällä asunnossaan vaikka että "pitääkö niitä roskia koko ajan viedä" tms. Eli negatiivissävytteisiä mutinoita kuulin harvakseltaan kuin muiden sanomana. Tilanne on vähän vaikea kun mies kyllä joskus harvoin kiroilee kun pelaa toisessa huoneessa konsolilla jne. Eli oikeasti saattaa kiroilla mutta ei kiroa minua.
Mutta äänet oli sellaisia matalia mutinoita ja aina minua haukkuvia tai mollavia tai arvostelevia.
Olin aika herkkä joten sitten pahoitin vähän mieltäni noista ja häiritsi kun ei tiennyt esim. mieheni kohdalla että haistatteeleko se mulle oikeasti vai kuvittelenko vaan koska onhan sillä merkitystä parisuhteen kannalta ihan oikeasti.
Laita radio päälle ja sieltä jokin ärsyttävää puhetta 24/7 niin tiedät.