Tutkija ehdottaa että pojat voisi käydä kymppiluokan koska ovat usein epäkypsiä vielä ysillä, toisin kuin tytöt
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011750479.html
tilanne on Lunabban mukaan se, että lukiosta jää pois sellaisia poikia, joilla olisi edellytyksiä menestyä opinnoissa hieman myöhäisemmässä vaiheessa. Nykyään lukiokoulutukseen menee enemmän tyttöjä kuin poikia, ja huippulukioissa tyttöjä on jo huomattavasti enemmän.
Myös yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelee enemmän naisia kuin miehiä. Tämä vaikuttaa koko tulevaan elämään: uramahdollisuuksiin ja palkkatasoon.
Lunabba ehdottaa myös kymppiluokan kaltaista vaihtoehtoa, jossa ysiluokan jälkeen olisi mahdollisuus käydä nimenomaan lukio-opintoihin valmentava ylimääräinen kouluvuosi.
Nyt osa pojista hakeutuu ammatilliseen koulutukseen, vaikka se ei pidemmän päälle olisi heille oikea tie.
Kommentit (180)
Tyttö- ja poikaluokkien kokeilu tai omat koulut? Erilaiset opetusmenetelmät molemmissa. Miksei voitaisi kokeilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina näissä jutuissa jaksan ihmetellä miten tämä poikien "hidas kypsyminen" on ilmeisesti ihan uusi asia kuin esim. 80-luvulla ne pojat menivät lukioon ihan ongelmitta vaikka joillain se villimpi vaihe olikin yläasteella.
Tytöt pärjää siellä koulussa, mutta ei työelämässä. Pojat ei pärjää koulussa, mutta he pärjää työelämässä tyttöjä paremmin. Mihin se koulutus yms tähtää? Todistuksen kymppeihin vai itsenäisyyteen ja aikuisuuteen?
Miten tytöt eivät pärjää työelämässä? Miten tämä ilmenee?Siellä missä on kilpailua, ei naisia juuri näy.
Eli missä? Enemmistö esimerkiksi lääkäreistä ja juristeista on nykyään naisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata hirveästi tuijottaa peruskoulun ja lukion tuloksiin, koska niillä ei ole hirvittävän paljon relevanssia tulevaisuuden näkökulmasta. Albert Einstein ei ollut mikään loistava kympin oppilas peruskoulussa ja valmistuikin aikoinaan polyteknisesta oppilaitoksesta eli ammattikorkeakoulusta pääaineena matematiikka ja fysiikka. Albert Einstein ei myöskään löytänyt alansa töitä, ja pääsi vasta ystävänsä isän suhteilla lopulta patenttivirkailijaksi. Patenttivirkailijan työ vie Einsteinilta 2 tuntia, joten loput 6 tuntia hän saattoi käyttää työaikansa fysiikan tutkimiseen.
Polytekninen vastasi teknistä yliopistoa. Amk on suomalainen erikoisuus.
Polytekninen opisto vastaa mitä ennen kutsuttiin teknilliseksi oppilaitokseksi, jota nykyisin kutsutaan teknilliseksi ammattikorkeakouluksi. Albert Einstein ei ymmärtääkseni ollut akateeminen peruskoulutukseltaan. Einstein väitteli toki tohtoriksi sittemmin yliopistolla.
,
"Tytöt pärjää siellä koulussa, mutta ei työelämässä. Pojat ei pärjää koulussa, mutta he pärjää työelämässä tyttöjä paremmin. Mihin se koulutus yms tähtää? Todistuksen kymppeihin vai itsenäisyyteen ja aikuisuuteen? "
No voisi miettiä että jos työelämässä äkkiä pärjäävät ne koulussa huonommin oppineet pojat niin arvostaako työelämä enemmän kovaa pyrkimistä ja esillä oloa kuin aitoa asiaosaamista?
Itse väittäisin että ainakin osa miesten työelämässä pärjäämisestä johtuu siitä että osa miehistä menee vain kovalla itsetunnolla ja kyynärpäät leveällä siellä työelämässä vaikka se osaaminen ei sen kummempaa olisikaan kuin naisilla. Kouluelämä kun ei opeta pyrkyryyttä ja oman osaamisen mainostamista jotka taas ovat työelämässä etenemisen kannalta oleellisia taitoja.
Vierailija kirjoitti:
"Tytöt kypsempiä ysillä" on melko kova väite. Toki "kympin tytöt" ja "naapurintytöt" olivat omina peruskouluaikoina hieman opiskeluorientoituneempia kuin peruspissikset, mutta olihan pojissakin nörtit ja häiriköt.
Vaikea noista väitteistä on olla samaa mieltä, omina aikoina suurin osa jätkistä halusi amiksen koska lukeminen ei kiinnostanut, mutta tekeminen kiinnosti. On sitten hyvin vaikea sanoa onko 15-vuotias, joka haluaa putkimieheksi jotenkin epäkypsempi kuin samanikäinen tyttö joka menee lukioon, koska ei tiedä mitä haluaa aikuisena tehdä.
Sanoivathan opettajatkin aina ala-asteella, että jos et lue koulussa niin joudut roskakuskiksi, mutta jättivät sanomatta, että roskakuskit tienaavat reilusti enemmän kuin opettajat. Liittyyköhän tämäkin väite kypsyyteen, koska se saa opettajat vaikuttamaan keskenkasvuisilta.
Roskakuski ei tienaa enemmän kuin opettaja.
Vierailija kirjoitti:
Eli olen poika koska olin epäkypsä ja jouduin käymään kymppiluokan. Sekä erityis tunneilla.
T. Ihan tyttönä käyny koulut
Artikkelissa nimenomaan kävi ilmi, että tutkijan mielestä tuollainen mustavalkoinen ajattelu on haitallista. Biologisia eroja on sekä sukupuolten välillä että sisällä. Kaikki eivät ole samasta muotista. Kumpaakaan ei kannata kieltää tai sivuuttaa, ei biologiaa eikä sosiaalisia aspekteja.
Ei vaan pojille samat odotukset koulumenestyksen ja omatoimisuuden suhteen kuin tytöillekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina näissä jutuissa jaksan ihmetellä miten tämä poikien "hidas kypsyminen" on ilmeisesti ihan uusi asia kuin esim. 80-luvulla ne pojat menivät lukioon ihan ongelmitta vaikka joillain se villimpi vaihe olikin yläasteella.
Tytöt pärjää siellä koulussa, mutta ei työelämässä. Pojat ei pärjää koulussa, mutta he pärjää työelämässä tyttöjä paremmin. Mihin se koulutus yms tähtää? Todistuksen kymppeihin vai itsenäisyyteen ja aikuisuuteen?
Miten tytöt eivät pärjää työelämässä? Miten tämä ilmenee?Missä pahvilaatikossa sinä elät? Tilastollisesti naisia on enemmän matalapalkka-aloilla, ja naiset saikuttaa, enemmän, heillä uupumus on yleiseinpää, yms.
Naiset saikuttaa enemmän koska he huolehtivat sairaista lapsista. Oikeastaan kaikki listaamasi asiat johtuvat siitä, että nainen synnyttää ja hoitaa lapset.
"Sanoivathan opettajatkin aina ala-asteella, että jos et lue koulussa niin joudut roskakuskiksi, mutta jättivät sanomatta, että roskakuskit tienaavat reilusti enemmän kuin opettajat. "
Paitsi että ei tienaa. Roskakuskin peruspalkka ilman lisiä tai ylitöitä on reilusti alle 3000 euroa, opettajien keskipalkka taas on neljän tonnin hujakoilla.
Vierailija kirjoitti:
"Tytöt kypsempiä ysillä" on melko kova väite. Toki "kympin tytöt" ja "naapurintytöt" olivat omina peruskouluaikoina hieman opiskeluorientoituneempia kuin peruspissikset, mutta olihan pojissakin nörtit ja häiriköt.
Vaikea noista väitteistä on olla samaa mieltä, omina aikoina suurin osa jätkistä halusi amiksen koska lukeminen ei kiinnostanut, mutta tekeminen kiinnosti. On sitten hyvin vaikea sanoa onko 15-vuotias, joka haluaa putkimieheksi jotenkin epäkypsempi kuin samanikäinen tyttö joka menee lukioon, koska ei tiedä mitä haluaa aikuisena tehdä.
Sanoivathan opettajatkin aina ala-asteella, että jos et lue koulussa niin joudut roskakuskiksi, mutta jättivät sanomatta, että roskakuskit tienaavat reilusti enemmän kuin opettajat. Liittyyköhän tämäkin väite kypsyyteen, koska se saa opettajat vaikuttamaan keskenkasvuisilta.
Epäkypsyydellä tarkoitetaan biologista kypsymistä. Pojilla ei vielä 15-vuotiaana ole samanlaista keskittymiskykyä tai sinnikkyyttä ja osaaminen jää heikommaksi, siksi eivät esimerkiksi pääse niihin eliittilukioihin.
Vierailija kirjoitti:
Aina näissä jutuissa jaksan ihmetellä miten tämä poikien "hidas kypsyminen" on ilmeisesti ihan uusi asia kuin esim. 80-luvulla ne pojat menivät lukioon ihan ongelmitta vaikka joillain se villimpi vaihe olikin yläasteella.
Mun luokaltani 1990-luvun alussa ei mennyt lukioon yksikään poika. Kyllähän se kertoo, että jostain syystä lahjakkuuksia hukattiin.
"Tyttö- ja poikaluokkien kokeilu tai omat koulut? Erilaiset opetusmenetelmät molemmissa. Miksei voitaisi kokeilla? "
Eivät nekään kaikille sovi. Ne aremmat pojat ja "nörttipojat" taatusti kärsisivät nykyistäkin enemmän kun luokissa ei olisi enää tasapainottamassa niitä rauhallisempia tyttöjä vaan luokat olisivat vain täynnä niitä villimpiä poikia.
Tämä ehdotus toisinpäin, niin PANIIKKI ! Cancalointi! Miituuuuu! Juuutuuu! Sukupuolittamista! Misokyniaa! Kynekologiaa! Mitä vaan!
SYRJINTÄÄ!
- veministi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina näissä jutuissa jaksan ihmetellä miten tämä poikien "hidas kypsyminen" on ilmeisesti ihan uusi asia kuin esim. 80-luvulla ne pojat menivät lukioon ihan ongelmitta vaikka joillain se villimpi vaihe olikin yläasteella.
Juuri näin. Eikä se muutenkaan pitäisi olla ongelma, jos joku poika menee vaikka aikuislukioon sitten aikuisiällä, kun on kypsynyt. Mitä se haittaa, jos käy välissä amiksen ja valmistuu myös ammattiin? Aikuislukion kursseja voi tehdä työn ohessakin, ja myös AMK:ssa on paljon monimuotokoulutusta, jota voi tehdä työn ohessa, ja jos joku innostuu ylipistoon, niin ei sekään ole mahdotonta, koska on opintotuki.
Det beror på målsättningen i arbetslivet. Racet om arbetsplatser börjar redan under studietiden. Bra praktikantplatser ger en bättre första arbetsplats och den i sin tur ger följande.
Den som kommer med senare är antagligen mognare och kunnigare än de andra i samma stadie på arbetsmarknaden. Problemet är ålder. Jämnåriga har hunnit mycket längre.
Den nya chefen har profilerat vem den söker till ett arbete. Den som kommer närmast är den som väljs.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina näissä jutuissa jaksan ihmetellä miten tämä poikien "hidas kypsyminen" on ilmeisesti ihan uusi asia kuin esim. 80-luvulla ne pojat menivät lukioon ihan ongelmitta vaikka joillain se villimpi vaihe olikin yläasteella.
Tytöt pärjää siellä koulussa, mutta ei työelämässä. Pojat ei pärjää koulussa, mutta he pärjää työelämässä tyttöjä paremmin. Mihin se koulutus yms tähtää? Todistuksen kymppeihin vai itsenäisyyteen ja aikuisuuteen?
Perustele nyt vähän. Eihän tuo pidä mitenkään paikkansa koska syrjäytyneissä on selvästi enemmän miehiä. Naiset niitä itsenäisempiä on muutenkin, lähtevät nuorempana lapsuudenkodista jne.
Kärjistäen, huom, kärjistäen, naisten älykkyysosamääräjakauma on miehiä kapeampi. Keskiarvo on suunnilleen sama, mutta miehissä on naisia enemmän huippuneroja. Siksi miehissä on naisia enemmän myös vähälahjaisia.
Suomalaisia pörssiyrityksiä johtaa useammin Juha kuin nainen. Suomessa on enemmän myös Juha-nimisiä syrjäytyneitä kuin naissyrjäytyneitä.
Vierailija kirjoitti: Miksi esimerkiksi aasialaisissa maissa pojilla ei ole mitään ongelmaa menestyä samaan tahtiin tyttöjen kanssa, mutta suomessa on? Se on se kulttuuri, ei suinkaan se, että pojat jotenkin kehittyy hitaammin.
Aasian maissa on ollut pitkään hiukan erilainen suhtautuminen naisten koulutukseen kuin Suomessa, eli... kulttuuri. Japanissa naisia on korkeakouluissa n. 46 %, mutta esim. Kiinassa enemmistö yliopisto-opiskelijoista on ollut vuodesta 2009 eteenpäin naisia (mikä on mielenkiintoista myös sikäli, että yhden lapsen politiikan aikana poikia suhteessa tyttöihin syntyi yli 110 vs 100, biologinen perustaso on n. 105-104 vs 100).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myöhään kehittyvä loppuvuodesta syntynyt poika voi olla 4 vuotta jäljessä henkisessä kehityksessä verrattuna varhaiskypsään tyttöön. Silti heiltä vaaditaan samoja asioita.
Miksi sitten pojat katsovat pornoa jne puhuvat seksijuttuja jo 4lk alkaen kum monet tytöt yhä leikkivät leluilla? Pojat lähinnä pelaavat tai ovat puhelimella kun tytöt vielä leikkivät.
Se pallon potkiminen pihalla, pelaaminen ja mäenlasku ovat yhtä lailla leikkimistä. Tytöt ja pojat vain leikkivät eri tavoin.
Tytöille puhutaan alapääjuttuja ja haukutaan ja ilveillään. Häiritään tunnilla opetusta jne. Todella harva poika laskee mäkeä tai pelaa ulkona nykyään. Puhelimella katsotaan aikuisten juttuja tai pelataan väkivaltapelejä.
Selvästikään sulla ei ole kauheasti kosketusta oikeaan poikien maailmaan.
Vierailija kirjoitti:
Tämä ehdotus toisinpäin, niin PANIIKKI ! Cancalointi! Miituuuuu! Juuutuuu! Sukupuolittamista! Misokyniaa! Kynekologiaa! Mitä vaan!
SYRJINTÄÄ!
- veministi
Täh, miten voit ymmärtää noin väärin? Tuota kymppiluokka ehdotettiin jotta pojat pärjäisi nykyistä paremmin. Useampi menisi lukioon, parempi koulutus, parempi työ...
"Epäkypsyydellä tarkoitetaan biologista kypsymistä. Pojilla ei vielä 15-vuotiaana ole samanlaista keskittymiskykyä tai sinnikkyyttä ja osaaminen jää heikommaksi, siksi eivät esimerkiksi pääse niihin eliittilukioihin. "
Kannattaa aina muistaa laittaa mukaan sana "keskimäärin". Tietenkin on myös niitä poikia jotka ovat aivan riittävän kypsiä. Ja ns. eliittilukioissa on edelleen noin kolmasosa poikia joten kyllä niitähyvin osaavia poikiakin on. Omakin poikani kävi muutama vuosi sitten "eliittilukion" ja kirjoiti sieltä kuusi ällää. Ja samalla luokalla oli monta muutakin poikaa.
"Tytöt kypsempiä ysillä" on melko kova väite. Toki "kympin tytöt" ja "naapurintytöt" olivat omina peruskouluaikoina hieman opiskeluorientoituneempia kuin peruspissikset, mutta olihan pojissakin nörtit ja häiriköt.
Vaikea noista väitteistä on olla samaa mieltä, omina aikoina suurin osa jätkistä halusi amiksen koska lukeminen ei kiinnostanut, mutta tekeminen kiinnosti. On sitten hyvin vaikea sanoa onko 15-vuotias, joka haluaa putkimieheksi jotenkin epäkypsempi kuin samanikäinen tyttö joka menee lukioon, koska ei tiedä mitä haluaa aikuisena tehdä.
Sanoivathan opettajatkin aina ala-asteella, että jos et lue koulussa niin joudut roskakuskiksi, mutta jättivät sanomatta, että roskakuskit tienaavat reilusti enemmän kuin opettajat. Liittyyköhän tämäkin väite kypsyyteen, koska se saa opettajat vaikuttamaan keskenkasvuisilta.