Lue keskustelun säännöt.
Tutkija ehdottaa että pojat voisi käydä kymppiluokan koska ovat usein epäkypsiä vielä ysillä, toisin kuin tytöt
16.01.2026 |
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011750479.html
tilanne on Lunabban mukaan se, että lukiosta jää pois sellaisia poikia, joilla olisi edellytyksiä menestyä opinnoissa hieman myöhäisemmässä vaiheessa. Nykyään lukiokoulutukseen menee enemmän tyttöjä kuin poikia, ja huippulukioissa tyttöjä on jo huomattavasti enemmän.
Myös yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelee enemmän naisia kuin miehiä. Tämä vaikuttaa koko tulevaan elämään: uramahdollisuuksiin ja palkkatasoon.
Lunabba ehdottaa myös kymppiluokan kaltaista vaihtoehtoa, jossa ysiluokan jälkeen olisi mahdollisuus käydä nimenomaan lukio-opintoihin valmentava ylimääräinen kouluvuosi.
Nyt osa pojista hakeutuu ammatilliseen koulutukseen, vaikka se ei pidemmän päälle olisi heille oikea tie.
Kommentit (180)
Aina näissä jutuissa jaksan ihmetellä miten tämä poikien "hidas kypsyminen" on ilmeisesti ihan uusi asia kuin esim. 80-luvulla ne pojat menivät lukioon ihan ongelmitta vaikka joillain se villimpi vaihe olikin yläasteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö juuri tämän syyn takia ammattiopinnoista ole mahdollisuus jatkaa opiskelua eteenpäin? Itsekin tunnen väitelleen tohtorin, joka jatkoi ammattikoulutaustasta eteenpäin. Suomen kaltainen yhteiskunta toki tarvitsee koulutettua väkeä, mutta tarvitsee myös käytännön osaajia. Vieläkin takaraivossa kummittelee se 60- lukulainen käsitys, että korkeakoulu on avain onneen ja varmaan työllistymiseen. Vaikka työttömiä korkeakoulutettuja on pilvin pimein niin, ettei Hesburger pysty kaikkia ikinä työllistämään.
Vierailija kirjoitti:
Aina näissä jutuissa jaksan ihmetellä miten tämä poikien "hidas kypsyminen" on ilmeisesti ihan uusi asia kuin esim. 80-luvulla ne pojat menivät lukioon ihan ongelmitta vaikka joillain se villimpi vaihe olikin yläasteella.
Tämä on hyvä kysymys. Miksi lukiosta on tullut sellainen vaihtoehto, jota pojat eivät edes harkitse? Onko nykyään opinto-ohjausta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myöhään kehittyvä loppuvuodesta syntynyt poika voi olla 4 vuotta jäljessä henkisessä kehityksessä verrattuna varhaiskypsään tyttöön. Silti heiltä vaaditaan samoja asioita.
Miksi sitten pojat katsovat pornoa jne puhuvat seksijuttuja jo 4lk alkaen kum monet tytöt yhä leikkivät leluilla? Pojat lähinnä pelaavat tai ovat puhelimella kun tytöt vielä leikkivät.
Se pallon potkiminen pihalla, pelaaminen ja mäenlasku ovat yhtä lailla leikkimistä. Tytöt ja pojat vain leikkivät eri tavoin.
Varmasti on tietty määrä poikia joilla on vaikeuksia kypsyä tarpeeksi yläkoulussa mutta pitää aina muistaa että tämä ei kuitenkaan koska läheskään kaikkia poikia. Aina on niitä ihan hyviä keskivertopoikia joilla ei isoja ongelmia ole ja sitten myös niitä ihan parhaiden joukossa olevia poikiakin.
Esim. omien poikieni keskiarvot olivat yläkoulun lopussa 9.2 ja 9.4.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aina näissä jutuissa jaksan ihmetellä miten tämä poikien "hidas kypsyminen" on ilmeisesti ihan uusi asia kuin esim. 80-luvulla ne pojat menivät lukioon ihan ongelmitta vaikka joillain se villimpi vaihe olikin yläasteella.
Kyllä tuolloinkin pojat todennäköisemmin tuplasivat yhden vuoden lukiossa tai kävivät kasvamassa armeijassa ennen yliopistoa.
Ei kannata hirveästi tuijottaa peruskoulun ja lukion tuloksiin, koska niillä ei ole hirvittävän paljon relevanssia tulevaisuuden näkökulmasta. Albert Einstein ei ollut mikään loistava kympin oppilas peruskoulussa ja valmistuikin aikoinaan polyteknisesta oppilaitoksesta eli ammattikorkeakoulusta pääaineena matematiikka ja fysiikka. Albert Einstein ei myöskään löytänyt alansa töitä, ja pääsi vasta ystävänsä isän suhteilla lopulta patenttivirkailijaksi. Patenttivirkailijan työ vie Einsteinilta 2 tuntia, joten loput 6 tuntia hän saattoi käyttää työaikansa fysiikan tutkimiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuossa siirtymisessä alakoulusta yläkouluun tehdään suuria virheitä koulun puolesta. Alakoulussa lapsia holhotaan vielä aika tarkkaan oman opettajan toimesta ( riippuen tietysti opettajasta ). Mutta muutamia huomioita esim eräässä helsinkiläisessä peruskoulussa.
Yhtäkkiä siirryttäessä kuudennelta seitsemännelle näitä 12-13 vuotiaita kohdellaan aivan kuin he olisivat "kypsempiä" tekemään päätöksiä. Heidän ei tarvitse enää mennä välitunnille, vaan he ovat kännykköjensä kanssa sisällä. Koska ei tarvitse mennä, he myös jäävät sisälle. Lapset valitsevat helpomman ( ja addiktoivamman tavan) jäämällä sisälle. Ja tiedän, että ko yläkoulussa lapsilla on kännykät välitunnilla, vaikka ne tunniksi pannaankin pois.
Toinen asia on ruokailu. Koska ruokailuun ei enää mennä ryhmänä, voi ruokailusta jäädä pois ja lapset ovat nälkäisinä tai menevät lähikauppaan /kioskille ( vaikka se on kiellettyä, mutta sitä ei valvota). Ryhmäpaine on kova, kun syömään ei mennä, sinne on vaikea mennä yksikseen.
Miksei seiskaluokan alussa tehdä selväksi KAIKILLE yläkoululaisille, että välitunnit vietetään ulkona ja ruokailuun mennään luokkana yhdessä tietyille ko luokan omiin pöytiin.
Miksi tällaista ei edes pystytä valvomaan, ei ne lapset yhdessä kesässä muutu niin palon, että olisivat kypsiä ottamaan vastuuta ulkoilustaan ja syömisistään, mitkä ovat aivan perusasioita koulun käynnissä.
Tuon ikäiset sekä pojat että tytöt tarvitsevat vielä paljon valvontaa ja kuria, että he selviäisivät teini-iän myrskyistä. Suurin osa ei kuitenkaan ole niitä suorittavia "kympin tyttöjä", vaan tavallisia kujeilevia koltiaisia.
Vierailija kirjoitti:
Aina näissä jutuissa jaksan ihmetellä miten tämä poikien "hidas kypsyminen" on ilmeisesti ihan uusi asia kuin esim. 80-luvulla ne pojat menivät lukioon ihan ongelmitta vaikka joillain se villimpi vaihe olikin yläasteella.
Tytöt pärjää siellä koulussa, mutta ei työelämässä. Pojat ei pärjää koulussa, mutta he pärjää työelämässä tyttöjä paremmin. Mihin se koulutus yms tähtää? Todistuksen kymppeihin vai itsenäisyyteen ja aikuisuuteen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hän on vähän myöhässä ajatuksineen, sillä eikös kymppiluokat lopetettu siinä yhteydessä, kun oppivelvollisuutta jatkettiin 18-vuotiaaksi asti.
No nimenomaan hän haluaa uudenlaisen kympin, lukioon valmentavan. Tuva valmentaa pääasiassa amisopintoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina näissä jutuissa jaksan ihmetellä miten tämä poikien "hidas kypsyminen" on ilmeisesti ihan uusi asia kuin esim. 80-luvulla ne pojat menivät lukioon ihan ongelmitta vaikka joillain se villimpi vaihe olikin yläasteella.
Tytöt pärjää siellä koulussa, mutta ei työelämässä. Pojat ei pärjää koulussa, mutta he pärjää työelämässä tyttöjä paremmin. Mihin se koulutus yms tähtää? Todistuksen kymppeihin vai itsenäisyyteen ja aikuisuuteen?
Miten tytöt eivät pärjää työelämässä? Miten tämä ilmenee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdotan kesälomien lyhentämistä kuukaudella, jolloin peruskoulun oppimäärän saa käydyksi 8 vuodessa. Kaikki valmistuvat 15-vuotiaina, oli murrosikä tai ei, kuten monessa muussakin maassa. Oppivelvollisuus voi toki silti jatkua kuten nykyäänkin, mutta ehtivät valmistua ammattikoulusta tai lukiosta 18-vuotiaina.
- Eikä mitään ylimääräisiä kymppiluokkia, koska ne maksavat vain lisää. Heikommin menestyvät voit mennä amikseen sellaiselle linjalle, josta selviävät. Hitsariksi tai hoiva-avustajaksi vaikka, eikä sitä koko tutkintoa tarvitse saada tehtyä, kun noilla koulutuksilla pääsee töihin muutenkin.
"Tämä on hyvä kysymys. Miksi lukiosta on tullut sellainen vaihtoehto, jota pojat eivät edes harkitse? "
Sanoisin että se on se yleisen kulttuurin muutos. 80-luvulla arvostettiin vielä koulutusta ja moni vanhempi kannusti omaa lastaan kouluttautumaan vaikka olisi itse ollut duunari. Nykyisin on enemmän sellainen erityminen että koulutusta arvostetaan vain niissä piireissä joissa vanhemmatkin ovat itse kouluttautuneita ja vähemmän koulutettujen joukossa koulutusta saatetaan jopa halveksia. Erityisesti tämä koskee juuri poikia.
Tietenkin tämä on yleistys ja kärjistys mutta se ei tarvitse olla edes mikään aivan valtava ilmiö jotta se vaikuttaa kuitenkin melko monen pojan valintoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Myöhään kehittyvä loppuvuodesta syntynyt poika voi olla 4 vuotta jäljessä henkisessä kehityksessä verrattuna varhaiskypsään tyttöön. Silti heiltä vaaditaan samoja asioita.
Myös tyttö voi olla henkisessä kehityksessä jäljessä muista eikä sitä kukaan edes tajua, koska jankataan tuota "tytöt kypsyvät aiemmin" -mantraa mikä ei edes pidä paikkaansa. Mä aloin olla jokseenkin normaali aikuinen vasta yli 30-vuotiaana.
T. Lapsellinen tyttö
"Eikö juuri tämän syyn takia ammattiopinnoista ole mahdollisuus jatkaa opiskelua eteenpäin? Itsekin tunnen väitelleen tohtorin, joka jatkoi ammattikoulutaustasta eteenpäin."
On todella hienoa että tuollainen mahdollisuus nykyään on mutta pitää kuitenkin muistaa että se on lopulta hyvin pienen marginaalisen porukan koulutusväylä. Suurin osa jämähtää sille koulutustasolle jonka jo aika varhain valitsee.
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata hirveästi tuijottaa peruskoulun ja lukion tuloksiin, koska niillä ei ole hirvittävän paljon relevanssia tulevaisuuden näkökulmasta. Albert Einstein ei ollut mikään loistava kympin oppilas peruskoulussa ja valmistuikin aikoinaan polyteknisesta oppilaitoksesta eli ammattikorkeakoulusta pääaineena matematiikka ja fysiikka. Albert Einstein ei myöskään löytänyt alansa töitä, ja pääsi vasta ystävänsä isän suhteilla lopulta patenttivirkailijaksi. Patenttivirkailijan työ vie Einsteinilta 2 tuntia, joten loput 6 tuntia hän saattoi käyttää työaikansa fysiikan tutkimiseen.
Polytekninen vastasi teknistä yliopistoa. Amk on suomalainen erikoisuus.
En tiedä miten asia nykyään on, mutta meillä 2000-luvun alussa opinto-ohjaus oli aika sukupuolittunutta. Olen nainen, ja halusin mennä yläasteen jälkeen opiskelemaan datanomiksi. Opo vastasi, että ei minun sinne kannata mennä kun siellä on vaan poikia. Lukioon siis vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina näissä jutuissa jaksan ihmetellä miten tämä poikien "hidas kypsyminen" on ilmeisesti ihan uusi asia kuin esim. 80-luvulla ne pojat menivät lukioon ihan ongelmitta vaikka joillain se villimpi vaihe olikin yläasteella.
Tytöt pärjää siellä koulussa, mutta ei työelämässä. Pojat ei pärjää koulussa, mutta he pärjää työelämässä tyttöjä paremmin. Mihin se koulutus yms tähtää? Todistuksen kymppeihin vai itsenäisyyteen ja aikuisuuteen?
Miten tytöt eivät pärjää työelämässä? Miten tämä ilmenee?
Sen minäkin haluaisin kuulla. Naisten työllisyysastekin on mennyt miesten ohi.
"Kyllä tuolloinkin pojat todennäköisemmin tuplasivat yhden vuoden lukiossa tai kävivät kasvamassa armeijassa ennen yliopistoa. "
Ei se tuplaaminen lukiossa mitenkään yleistä ollut. En muista omilta luokiltani ketään joka olisi niin tehnyt.
Ja nykyisin moni opiskelee 3.5 vuodessa tai 4 vuodessa joka on vain "siistimpi" tapa tehdä sama.
Pienryhmissä on silti moninkertainen määrä poikia.