Mikä ärsyttää junassa matkustaessa?
Niin kuin otsikossa on, niin mikä ärsyttää teitä eniten jos/kun matkustatte junassa?
Itseä ainakin ärsyttää paikan valtaajat, eli ne jotka ovat omalla paikallasi kun nouset junaan.
Toki jotkut voivat epähuomiossa istua väärälle paikalle, mutta itse olen huomannut että varsinkin lapsiperheet harrastavat tätä että itsekkäästi mennään toisten paikoille vaikka siinä ei ole heidän paikat merkitty lippuun. Ja usein tekosyy toisten paikoilla istumiseen on se että kun sen Mirja-Petterin on ihan välttämättä saatava istua isin/äidin vieressä.
Miksi sitä paikkaa ei sitten voi varata hyvissä ajoin jos se on perheille niin tärkeää että lapset voivat istua vanhempiensa vieressä?
Kommentit (15)
Huutavat lapset ja nuoret
Ihmisten hajut
Ahtaus
Ilma ei kulje junissa
Ihmisten syömis äänet
Pitkän matkan junat ei ole edes samassa kategoriassa kuin pääkaupunkiseudun lähijunat. Vaunut täpötäyteen ammuttu. Joudut seisomaan puristuksissa tai jos olet onnekas ja pääset istumaan niin penkin on niin lähekkäin että polvet osuu vastapäisen matkustajan kanssa yhteen. Ihan tuskaa.
Junat on aina myöhässä jos on lehtiä tai lunta radalla.
Ei mikään. Todella harvoin matkustan junassa ja silloinkin vain yöjunassa ihan rauhassa omassa hytissä.
Jos olen varannut perheelleni oman kopin ja siellä olla möllöttää joku kun sinne on menossa. Jos paikanvaltaaja on joku känniääliö tai vähemmistöön kuuluva seurue niin siinä paljoa mitään voi vaan koittaa mennä istumaan muualle ja väistyä tuomitsevien katseiden alla, kun paikan ostanut ilmestyy paikalle.
Yksinmatkaillessa se, etten haluasi jättää tavaroitani vahtimatta kun menen vessaan, mutta jos on matkalaukku niin ei sitä sinne vessaankaan voi mukaan ottaa.
Hiljaisessa tilassa ulkkis mölisee koko matkan videopuheluitaan
En voi käyttää junia, ne ahdistavat. Kaikki siinä. Myös jatkuva heiluminen ja nitkuminen, kolina. Tykkään liikaa busseista.
Äänet ja ilman tunkkaisuus? Valot?
Istua sellaiselle paikalle, josta on juuri poistunut sellainen matkustaja, joka ei ole käynyt suihkussa sitten viime vuosituhannen. Kiva tunne istua lämpimälle paskalta haisevalle istuimelle, kun oikeen tuntee, että klähmä jää omiin vaatteisiin ja käsiin kiinni.
Muut ihmiset. Pysyisivät kotonaan.
Ravintolavaunun hinnat lähinnä. Omat matkat on kuitenkin sen verran pitkiä, ettei ole kivaa olla ilman juomaa ja ruokaa.
Auringon paisteen vilkkumisen ikkunasta. Pää alkaa särkemään.
Kun puhutaan omia tai työpuheluita ilman että mennään puhelinkoppiin. Musiikin kuuntelu/ sarjojen katselu ilman kuulokkeita.
Ainut mikä on joskus ärsyttänyt on se, että ei ollutkaan ravintolavaunua, vaan sellainen vaunuja kiertävä kärri.