Millaista on asua maalla?
Haluaisi paeta tätä kyllästyttävää kaupunkielämää. Joskus tuntea jotain vapautta ja päästä siitä pahasta olosta veks. Niin ainakin toivon.
Kommentit (896)
Jos sinulla on ongelmia elämässäsi, niin ei maalle muutto niitä ratkaise.
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla on ongelmia elämässäsi, niin ei maalle muutto niitä ratkaise.
Itseasiassa ratkaisi minun elämässäni jokaisen.
Ilmapiiri ei oo ehkä niin kireä ja kiireinen, mitä kaupungissa :) itse olosuhteiden pakosta asun kapungissa tällä hetkellä, mutta muutto maalle on meillä edessä, heti kun valmistun! Ihmiset tuttavallisia ja ystävällisiä yleisesti ottaen maaseudulla, voi toki olla myös niitä kyttääjiä, niin kuin joka paikassa.
Ulkoilu maaseutumaisemissa on mahtavaa! Myös ulkosauna (voi toki olla myös kaupungissa) on aivan must!
Tähdet näkyy iltaisin. Vuoden kierto näkyy luonnossa ja maanviljelijöiden töissä. Oma puutarha, paljon lintuja ja muita eläimiä. Rauhallista, kodikasta. Olen syntynyt ja kasvanut Helsingissä, mutta en kaipaa takaisin kaupunkiin.
Ei ole mitään mihin verrata, kun en ole asunut vedessä enkä ilmassa.
Riippuu ihan ihmisestä. Esim. minä vihaan maaseudulla kökkimistä, mutta todennäköisesti vain siksi, että jouduin elämään maaseutupaikkakunnalla lukion lopppuun asti. Sen jälkeen en ole maalla asunut päivääkään, eli kaupungeissa on kulunut yli 20 vuotta. Kun on tottunut siihen, että kauppaan pääsee aina, kultuuria on tarjolla koko ajan, paljon ravintoloita ja baareja, erilaisia ihmisiä, harrastusmahdollisuuksia ja toimintaa, maaseudulla oleminen tuntuu vähän kuin matkaisi ajassa taaksepäin. Koko elämä on kuin jostain historiasta. Ihmiset lapsekkaan uteliaita, epäkohteliaita ja tungettelevia, tekemistä kuin keskiajalla.
Joku toinen voi taas nauttia virikkeettömyydestä, jos esim. harrastaa viljelyä tai eläimiä.
Pimeää. Pilkkopimeää 20 tuntia vuorokaudessa. Otsalampun kanssa voi lenkkeillä mutta ei se kivaa ole. Elämä on jossakin muualla :(
Maaseudun ahdas ilmapiiri ja kyttäyskulttuuri ovat vapauden vastakohta. Pääsin sielä onneksi pois, takaisin en mene edes väkipakolla.
Maaseudulla on paljonkin virikkeitä, ne on vaan vähän erilaisia, mitä kaupungissa ja ne täytyy löytää esim. Maastoyöräily, lenkkeily, rullahiihto, rullaluistelu, aivan kaikki mahdollinen!
Ei maaseudulla myöskään tarvitse kökkiä, jos ei halua..:D ei kaikilla ole niitä kymmentä lehmää, pottupeltoa ja kasvihuonetta.
Olen muuttanut maalle 25 vuotta sitten ja en ikinä enää halua kaupunkiin tai ainakin ajattelen nyt niin.
Täällä sielu lepää ja saa olla rauhassa jos haluaa.
Rahaa kuluu vähemmän jne
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihan ihmisestä. Esim. minä vihaan maaseudulla kökkimistä, mutta todennäköisesti vain siksi, että jouduin elämään maaseutupaikkakunnalla lukion lopppuun asti. Sen jälkeen en ole maalla asunut päivääkään, eli kaupungeissa on kulunut yli 20 vuotta. Kun on tottunut siihen, että kauppaan pääsee aina, kultuuria on tarjolla koko ajan, paljon ravintoloita ja baareja, erilaisia ihmisiä, harrastusmahdollisuuksia ja toimintaa, maaseudulla oleminen tuntuu vähän kuin matkaisi ajassa taaksepäin. Koko elämä on kuin jostain historiasta. Ihmiset lapsekkaan uteliaita, epäkohteliaita ja tungettelevia, tekemistä kuin keskiajalla.
Joku toinen voi taas nauttia virikkeettömyydestä, jos esim. harrastaa viljelyä tai eläimiä.
Miten elät nyt, kun kulttuuri, ravintolat, baarit, ihmisten tapaaminen on epäsuosiossa?
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihan ihmisestä. Esim. minä vihaan maaseudulla kökkimistä, mutta todennäköisesti vain siksi, että jouduin elämään maaseutupaikkakunnalla lukion lopppuun asti. Sen jälkeen en ole maalla asunut päivääkään, eli kaupungeissa on kulunut yli 20 vuotta. Kun on tottunut siihen, että kauppaan pääsee aina, kultuuria on tarjolla koko ajan, paljon ravintoloita ja baareja, erilaisia ihmisiä, harrastusmahdollisuuksia ja toimintaa, maaseudulla oleminen tuntuu vähän kuin matkaisi ajassa taaksepäin. Koko elämä on kuin jostain historiasta. Ihmiset lapsekkaan uteliaita, epäkohteliaita ja tungettelevia, tekemistä kuin keskiajalla.
Joku toinen voi taas nauttia virikkeettömyydestä, jos esim. harrastaa viljelyä tai eläimiä.
Tässä pikkukunnassa on vireää harrastustoimintaa. Teatteri, elokuvateatterit, kylpylä, kirjasto ja kansalaisopiston opintotarjonta on kaikki 10-20 minuutin automatkan päässä. Julkisillakin pääsee. Ei lähistöltä puutu kuin ooppera ja kaupunginorkesteri.
Vierailija kirjoitti:
Maaseudun ahdas ilmapiiri ja kyttäyskulttuuri ovat vapauden vastakohta. Pääsin sielä onneksi pois, takaisin en mene edes väkipakolla.
Miten tämän kyttäyksen pitäisi ilmetä?
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla on ongelmia elämässäsi, niin ei maalle muutto niitä ratkaise.
Riippuu ihan ongelmista. Ja siitä, kuinka maalle muuttaa. Esim. jos ei tule ihmisten kanssa toimeen, ei kannata muuttaa maaseututaajamaan, mutta keskelle metsää muuttamisessa voi olla ideaakin.
Maalla voi saada kylähullun maineen, jos ei satu olemaan paikallisten ihmisten mielestä normaali.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihan ihmisestä. Esim. minä vihaan maaseudulla kökkimistä, mutta todennäköisesti vain siksi, että jouduin elämään maaseutupaikkakunnalla lukion lopppuun asti. Sen jälkeen en ole maalla asunut päivääkään, eli kaupungeissa on kulunut yli 20 vuotta. Kun on tottunut siihen, että kauppaan pääsee aina, kultuuria on tarjolla koko ajan, paljon ravintoloita ja baareja, erilaisia ihmisiä, harrastusmahdollisuuksia ja toimintaa, maaseudulla oleminen tuntuu vähän kuin matkaisi ajassa taaksepäin. Koko elämä on kuin jostain historiasta. Ihmiset lapsekkaan uteliaita, epäkohteliaita ja tungettelevia, tekemistä kuin keskiajalla.
Joku toinen voi taas nauttia virikkeettömyydestä, jos esim. harrastaa viljelyä tai eläimiä.
Miten elät nyt, kun kulttuuri, ravintolat, baarit, ihmisten tapaaminen on epäsuosiossa?
Teatteria vähän kaipaan, mutta ollaan me tänä syksynä sielläkin käyty. Ravintolat on täällä Tampereella auki ihan normaalisti, samoin baarit. Ihmisiäkin olen nähnyt melkein normaalisti. Yllättävän vähän on korona vaikuttanut omaan elämääni toistaiseksi, koska teen etätöitä normaalistikin. Ironista, että silti haluan asua melkeinpä Tampereen keskustassa.
Vierailija kirjoitti:
Maaseudulla on paljonkin virikkeitä, ne on vaan vähän erilaisia, mitä kaupungissa ja ne täytyy löytää esim. Maastoyöräily, lenkkeily, rullahiihto, rullaluistelu, aivan kaikki mahdollinen!
Ei maaseudulla myöskään tarvitse kökkiä, jos ei halua..:D ei kaikilla ole niitä kymmentä lehmää, pottupeltoa ja kasvihuonetta.
Kuinka siinä pilkkopimeydessä voi rullaluistella ja pyöräillä? Ja eikö rullaluisteluun tarvita asfalttia? Nuo kaikki luettelemasi ovat kaupunkiharrastuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maaseudulla on paljonkin virikkeitä, ne on vaan vähän erilaisia, mitä kaupungissa ja ne täytyy löytää esim. Maastoyöräily, lenkkeily, rullahiihto, rullaluistelu, aivan kaikki mahdollinen!
Ei maaseudulla myöskään tarvitse kökkiä, jos ei halua..:D ei kaikilla ole niitä kymmentä lehmää, pottupeltoa ja kasvihuonetta.Kuinka siinä pilkkopimeydessä voi rullaluistella ja pyöräillä? Ja eikö rullaluisteluun tarvita asfalttia? Nuo kaikki luettelemasi ovat kaupunkiharrastuksia.
Luuletko sä, että maaseudulla ei ole asfalttiteitä, aurinkoa, tai esim. pyörään asennettavia valoja?
Ikävä tulee kotiin maalle kun joutuu päiväksi kaupunkiin, täällä on niin vapaata ja maaseudun säännöt. Hiljaisuus, oma tila ja rauha, mahdollisuus elää unelmaa, sitä mihin ei kaupungissa ole varaa.
No mä oon asunut nyt vähän yli 10 vuotta ja oon viihtynyt. Täällä on aika hiljaista. Naapurit tulee tutuksi.