Mitä tällaisessa parisuhdetilanteessa voi tehdä?
Tapasimme +30v ja olemme olleet kuutisen vuotta, nyt olemme 38. Alusta alkaen olleet yhteiset puheet lapsista, talosta ja kaikesta. Lapsen saaminen on ollut suurin haaveeni jo kauan.
Nyt minulle ilmoitetaan, että toinen ei haluakaan lasta, joten tätä on kuulemma "turha odottaa".
Minulla on suorastaan huijattu ja turhautunut olo jo ihan iän puolesta. En jaksa/halua mennä tinderiin, baareihin jne. tms. ja ylipäätään alkaa aloittamaan kaikkea tässä iässä ns. alusta.
Jatkaako "iloisena" ja olla katkera toista kohtaan ikuisesti lapsettomuudesta? Tilanne olisi eri, jos olisi joku lääketieteellinen juttu taustalla, mutta tässä ei tietääkseni ole siitä kyse
Kommentit (81)
Vierailija kirjoitti:
Reilua, että sentään kertoi.
Tällaiset asiat pitäisi käydä läpi ensimmäisten deittailukuukausien aikana,
Kaffebulla kirjoitti:
Ei olisi pitänyt odottaa noin kauan. Eroaisin nyt heti ja hankkisin lapsen yksin. Se voisi vielä onnistua.
Ap, tekee lapsen yksin tai jää lapsettomaksi ja mies jonkun toisen naisen kanssa. Näinhän se klassisesti menee.
Sinun pitää vaan hyväksyä puolisosi päätös. Lasta pitää haluta kummankin.
Jos sinä haluat ehdottomasti, niin sinun pitää vaihtaa puolisoa. Sekään ei ole 100% varmaa, että saatte lapsen...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reilua, että sentään kertoi.
Tällaiset asiat pitäisi käydä läpi ensimmäisten deittailukuukausien aikana,
Heh, niinhän he kävivätkin. Elämä kun etenee tarkentuu myös se mitä elämältään haluaa.
Samantyyppinen kävi itsellenikin. Mies sanoi suhteen alussa, että on ok, jos tulee lapsi, mutta sitten kun asuttiin yhdessä, niin hän ilmoittikin, että kyllä hän on liian vanha enää isäksi tulemaan. Molemmilla oli siis entinen elämä, josta myös lapsia toisen kanssa kummallakin, itselläni vain yksi. Oli todella petetty olo ja siinä meni omat haaveet saada vielä toinen lapsi. Myöhemmin asia kuitenkin osoittautui siunaukseksi, koska ehdimme olla yhdessä vain kymmenkunta vuotta, kun hän äkillisesti kuoli. Jos olisimme sen yhteisen lapsen saaneet, olisin jäänyt yksinhuoltajaksi.
Tämä nyt ei tietenkään vastaa ap:n tilannetta, kun hänellä ei ole ainuttakaan lasta. Mutta ymmärrän tuon petetyksi tulemisen tunteen. Petoshan se on, jos ensin lupaa ja sitten pyörtää lupauksensa. On siinä kestämistä.
Mutta voi olla, ettei teillä sitten kuitenkaan ehkä olekaan kovin pitkää tulevaisuutta edessänne, jos tämä on ns. kynnyskysymys. Asia saattaa jäädä hiertämään ja ero voi olla edessä myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Miten mies perustelee? Jos ei ole kunnon perusteluja, niin ainakin itseni olisi todella vaikea jatkaa.
Oletamme nyt että ap on nainen ja kumppani on mies, mutta näinhän ei sanonut. Kertoo vaan, että toinen ei haluakaan lasta.
Ap, olet 38 v. Se on todella korkea ikä lapsen yrittämiseen. En tiedä pääseekö niin vanhana edes hoitoihin sinkkuna. Adoptioonkin on ikäraja 35 v. Elät mielestäni fantasiamaailmassa, jos luulet, että sinulla olisi aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reilua, että sentään kertoi.
Tällaiset asiat pitäisi käydä läpi ensimmäisten deittailukuukausien aikana,
Heh, niinhän he kävivätkin. Elämä kun etenee tarkentuu myös se mitä elämältään haluaa.
Minäkin olin käsikirjoittanut sen mitä elämältäni haluan ja pikku hiljaa aloin vetämään käsikirjoituksesta asioita yli. Sitä mitä nyt tapahtui kutsutaan elämäksi. Miehen kortit on nyt avoinna siinä pöydällä.
Eipä siinä voi tehdä kuin joko tyytyä puolison vastaukseen tai erota jos itse haluaa lapsia ja etsiä uusi puoliso.
Duodecim:
"Lapsettomuushoidot suunnitellaan lapsettomuuden syyn ja keston mukaan. Niistä saa avun 80 % pareista, kun naisen ikä on korkeintaan 35 vuotta."
Minä olin koeputkihedelmöityksissä tuloksetta 32-vuotiaana. Niiden onnistumistodennäköisyys oli silloin n 10%, eli todennäköisyys epäonnistua 90%.
Aiotko tehdä lapsen yksin. Erota. Vai ilman lasta. Adoptio? Vai uusi kumppani ulkomailta tai harrastuksen kautta mies. Mitä haluat itse. Toinen perui puheitaan. Aiemmin puhui muuta.
Kyllä tuossa ikäluokassa vielä raskaaksi on mahdollista tulla. Mutta kiirettähän se voi tarkoittaa.
Nyt tee selväksi itsellesi, haluatko välttämättä sen lapsen ja aiotko oikeasti jatkaa ihmisen kanssa, joka selvästi on sinulle sanonut, että on turha haaveillakaan lapsen saamisesta hänen kanssaan.
Jos lapsi on asia, josta et halua joustaa, niin tee miehelle selväksi, että parisuhteen tulevaisuus on oikeasti nyt vaakalaudalla, koska et ole lainkaan varma, kestätkö sellaisessa suhteessa, jossa on niin suuri haave nieltävä. Ehkä se mies alkaa miettiä asiaa paremmin ja muuttaa mieltään, kun näkee, että asia voi katkaista jopa suhteenne.
Suhde tulee päättymään joka tapauksessa. Olen nähnyt tämän monta kertaa. Nainen katkeroituu lopulta, jos jää. Vaihtoehtona on erota ja äkkiä hoitoihin. Julkisen jono on yli vuoden + suhteen päättymisestä pitää olla vuosi. Yksityiselle voit vielä ehtiä. Julkisella juna meni jo. Mies voi eron jälkeen löytää nopeastikin uuden naisen ja pulla uuniin vaikka mitä olisi sanonut tai sitten elelee onnellisena ja lapsettomana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi odotit 38-vuotiaaksi, jos haluat lapsen? Olisi pitänyt erota jo 32v, niin olisit ehtinyt hankkia lapsen edes yksin.
Minulle on koko ajan annettu vihjeitä ja toiveita, että tämä tulisi tapahtumaan. Reilua kertoa toki asia enne viimeisiä aikoja, muta olisi ollut reilua sanoa alussa tai paljon aiemmin.
Jos olisin 28, niin mikäs siinä, mutta tilanne on nyt mikä on,
Eroa ja mene hoitoihin. Tai sitten vaan eroa. Joka tapauksessa vedättäjän ja seks.hyväksikäyttäjän kanssa ei tarvitse olla.
Vierailija kirjoitti:
Ap, olet 38 v. Se on todella korkea ikä lapsen yrittämiseen. En tiedä pääseekö niin vanhana edes hoitoihin sinkkuna. Adoptioonkin on ikäraja 35 v. Elät mielestäni fantasiamaailmassa, jos luulet, että sinulla olisi aikaa.
Pk-seudulla eivät välttämättä ota julkiselle enää jonoon 38-vuotiaana plus erosta pitää olla kulunut vuosi.
Ystävälleni kävi vähän samantyylisesti. 10 vuoden liiton jälkeen lopulta erosivat ja mies tekikin sitten melkein samantien lapsen uuden, nuoremman naisen kanssa. Ystäväni jäi tahtomattaan lapsettomaksi. Ei ehtinyt löytää uutta isäehdokasta. Tee ap tästä sopivat päätelmät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi odotit 38-vuotiaaksi, jos haluat lapsen? Olisi pitänyt erota jo 32v, niin olisit ehtinyt hankkia lapsen edes yksin.
Minulle on koko ajan annettu vihjeitä ja toiveita, että tämä tulisi tapahtumaan. Reilua kertoa toki asia enne viimeisiä aikoja, muta olisi ollut reilua sanoa alussa tai paljon aiemmin.
Jos olisin 28, niin mikäs siinä, mutta tilanne on nyt mikä on,
Mies on tavannut toisen ja muutti mielensä.
Vierailija kirjoitti:
Ap, olet 38 v. Se on todella korkea ikä lapsen yrittämiseen. En tiedä pääseekö niin vanhana edes hoitoihin sinkkuna. Adoptioonkin on ikäraja 35 v. Elät mielestäni fantasiamaailmassa, jos luulet, että sinulla olisi aikaa.
Miten niin adoptioon on ikäraja 35v?
No mitä sinä sitten ehdotat? Ettei suhteen ongelmista tai ristiriidoista puhuta, ettei toiselle vaan tule ikävä painostettu olo?