Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mitä tällaisessa parisuhdetilanteessa voi tehdä?
25.10.2025 |
Tapasimme +30v ja olemme olleet kuutisen vuotta, nyt olemme 38. Alusta alkaen olleet yhteiset puheet lapsista, talosta ja kaikesta. Lapsen saaminen on ollut suurin haaveeni jo kauan.
Nyt minulle ilmoitetaan, että toinen ei haluakaan lasta, joten tätä on kuulemma "turha odottaa".
Minulla on suorastaan huijattu ja turhautunut olo jo ihan iän puolesta. En jaksa/halua mennä tinderiin, baareihin jne. tms. ja ylipäätään alkaa aloittamaan kaikkea tässä iässä ns. alusta.
Jatkaako "iloisena" ja olla katkera toista kohtaan ikuisesti lapsettomuudesta? Tilanne olisi eri, jos olisi joku lääketieteellinen juttu taustalla, mutta tässä ei tietääkseni ole siitä kyse
Kommentit (81)
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Ei olisi pitänyt odottaa noin kauan. Eroaisin nyt heti ja hankkisin lapsen yksin. Se voisi vielä onnistua.
Ap, tekee lapsen yksin tai jää lapsettomaksi ja mies jonkun toisen naisen kanssa. Näinhän se klassisesti menee.
Tai he jatkavat suhdetta ja ap tekee lapsen lahjoitussolulla. Mies on sitten vain kumppani, eikä isä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuossa tilanteessa kannattaa heti pakastaa niitä munasolujaan. Saa vähän enemmän aikaa hankkia uutta miestä.
Mies on valehdellut ap:lle vuosia. Miten tuollaista voisi edes antaa anteeksi?
Vierailija kirjoitti:
Mies on valehdellut ap:lle vuosia. Miten tuollaista voisi edes antaa anteeksi?
Älä jaksa. Moni on halunnut niitä lapsia, mutta on jossain vaiheessa alkanut paremmin hahmottamaan mitä elämältään haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Aidosti rehellinen vinkkini on, vaikka se voi tuntua tässä vaiheessa hieman hankalalta. Että älä hanki lasta. Hankkiudu eroon miehestä ja lähde tutkimaan elämää filosofisesta tai hengellisestä näkövinkkelistä. Rukoile.
Olen itse tehnyt yhden lapsen maailmaan ja jälkikäteen ajatellen se oli virhe. Asia ei mennyt kuten strömsössä muutenkaan, mutta perehtyessäni aiheeseen olen tullut siihen lopputulokseen, että kenenkään, kuka pystyy elämään ilman lasta, ei kannata lasta tehdä. Se ei ole elämän tarkoitus eikä ihmisyyttä, vaan alhaista eläinvaistoa. On paljon tärkeämpää pyrkiä kasvamaan noiden alhaisten vaistojen yläpuolelle. Vain sitä kautta voi löytää aidon tyydytyksen ja päästä eroon elämän kahleista.
Lapsen tekeminen on vain alusta aloittamista, eikä se muuta hirveästi mitään, onko lapsella vähän enemmän rahaa tai vähän vähemmän väkivaltaa lapsuudessaan, kuin mitä itsellä oli. Se ei yksinkertaises
Olen itse hankkinut lapsen yksin hoidoilla ja olen vähän samaa mieltä. Eli että ellei lapsen saaminen tunnu niin elintärkeältä, että on pakko tehdä sen eteen kaikkensa, niin sitten ei kannata. On se raskasta aina ja varsinkin yksin. Ap:lle se ei näytä olevan oikeasti tarpeeksi tärkeää, että kannattaisi ryhtyä siihen, kun on jo katsellut tilannetta passiivisesti 38-vuotiaaksi asti ryhtymättä toimeen. Minun oli pakko toimia, kun halusin lasta niin paljon, samoin tuttavapiirissä on vastaavia tapauksia. Kuulostaa siltä, että ap toivoo elämäänsä jotakin ja että mies toisi sen jonkin mukanaan, mutta ap ei halua lasta niin paljon, että se olisi elämän tärkein asia. Kukaan ei odottelisi muuten noin kauan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, olet 38 v. Se on todella korkea ikä lapsen yrittämiseen. En tiedä pääseekö niin vanhana edes hoitoihin sinkkuna. Adoptioonkin on ikäraja 35 v. Elät mielestäni fantasiamaailmassa, jos luulet, että sinulla olisi aikaa.
Miten niin adoptioon on ikäraja 35v?
Olin jonkin aikaa adoptiojonossa Helsingissä 30+ v ja jäi tosiaan tällainen käsitys.
Ai no miten sitten Ellen Jokikunnas on adoptoinut lapsen ja on iältään 48. Taidat nyt ajatella vauvan adoptointia. Ikäero adoptoitavan ja adoptoijan välillä saa olla max. 45 vuotta. Pitää olla alle 50v.
Vierailija kirjoitti:
Mies on valehdellut ap:lle vuosia. Miten tuollaista voisi edes antaa anteeksi?
Ahaa. Alapeukuttaja. Oletko sitä mieltä että ap:n pitäisi antaa anteeksi vuosien valehtelu? Niinkö sä itse tekisit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Ei olisi pitänyt odottaa noin kauan. Eroaisin nyt heti ja hankkisin lapsen yksin. Se voisi vielä onnistua.
Ap, tekee lapsen yksin tai jää lapsettomaksi ja mies jonkun toisen naisen kanssa. Näinhän se klassisesti menee.
Tai he jatkavat suhdetta ja ap tekee lapsen lahjoitussolulla. Mies on sitten vain kumppani, eikä isä.
Ei hyvää päivää. Kuka oikeasti jäisi tuollaiseen suhteeseen missä toinen päättää saada lapsen lahjoitusoluilla?!?!?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on valehdellut ap:lle vuosia. Miten tuollaista voisi edes antaa anteeksi?
Älä jaksa. Moni on halunnut niitä lapsia, mutta on jossain vaiheessa alkanut paremmin hahmottamaan mitä elämältään haluaa.
No sitten heidän olisi pitänyt avata suunsa heti kun tiesivät, etteivät niitä halua. Toisen vedättäminen ja valehtelu ei ole reilua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Apua, aivan hirveä tilanne sinulla. Tietysti olisi 3 v sitten kannattanut ruveta jo tosissaan yrittämään lasta ja jos siinä mies sanoisi etten halua nii ulos. Mitään takeita ei edes enää ole että saisitte normaalein menoin lapsia. Mä olisin niin vihainen tilanteessasi enkä todellakaan jäisi suhteeseen. Siinähän katkeroituu toiselle. Tulisi tosi kusetettu olo.
Meillä 2 pientä lasta olen itse 38v. Mies ei halua kolmatta, minä haluan. Parisuhde voi vähän kehnosti, yritetään hoitaa pariterapialla. Mies sanoi että jos suhde paranee voidaan kolmatta harkita. Vähän kyllä epäilen, että puhetta vaan. No kuitenkin kaksi olen saanut mistä tietenkin ikionnellinen.
Tuossa tilanteessa, ups petti ehkäisy. Kyllä. Se on oikein miehelle tässä kohti. Sinä ansaitset sen lapsen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reilua, että sentään kertoi.
Tällaiset asiat pitäisi käydä läpi ensimmäisten deittailukuukausien aikana,
Mies valehteli asiasta.
Joo valehteli, mutta jos tavatessa ikää oli jo 32v niin viimeistään kolmen vuoden yhdessäoloon olisi pitänyt hälytyskellojen soida ja lujaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on valehdellut ap:lle vuosia. Miten tuollaista voisi edes antaa anteeksi?
Älä jaksa. Moni on halunnut niitä lapsia, mutta on jossain vaiheessa alkanut paremmin hahmottamaan mitä elämältään haluaa.
No sitten heidän olisi pitänyt avata suunsa heti kun tiesivät, etteivät niitä halua. Toisen vedättäminen ja valehtelu ei ole reilua.
No, ehkä he ovat kertoneet heti kun ovat tienneet. Itse ainakin kerroin heti kun aloin epäröimään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsia hankitaan ja 'perhe' perustetaan varmaan useamminkin, kun ollaan rakastuneita uudessa suhteessa. Mikään parisuhde tuskin vuosien mittaan alkaa tuntua kiihkeämmältä ja harva mies ajattelee, että kun vuodet vierivät ja puoliso vanhenee silmissä ja seksi on jo rutinoitunut ja kotitöitä riittää, että yes, tämän suhteen haluan sinetöidä ikuiseksi hankkimalla lapsen. Silloin pikemminkin epäkypsät miehet alkavat miettiä, että olisikohan jossain parempaa, joku nuori kaunis seksihirmu missi, joka tekee kotityöt yksin, ei koskaan nalkuta ja palvoo miestä. Jos tulee ero, niin jos se mies jollain ilveellä saa nuoremman naisen, jonka kanssa seksissökin on vielä uutuudenviehätystä, niin hän tekee sitten pikavauhtia lapsen. Toisaalta kun luulee sen uuden naisen olevan täydellinen, kun arki ei ole vielä astunut kuvioon ja kun ei vielä edes kunnolla tunneta, toisaalta sitouttaakseen.
Jos lapsi on "luvattu", hankkiutuisin raskaaksi seurauksista välittämättä. Mitä yleisesti ottaen en hyväksy.
Vierailija kirjoitti:
Aiotko tehdä lapsen yksin. Erota. Vai ilman lasta. Adoptio? Vai uusi kumppani ulkomailta tai harrastuksen kautta mies. Mitä haluat itse. Toinen perui puheitaan. Aiemmin puhui muuta.
En halua adoptiolasta ikävä kyllä johtuen heidän taustastaan ja en muutenkaan haluaisi kasvattaa lasta yksin.
Sinä päätät, milloin sinä haluat saada lapsen.
Et halunnut sitä tähän saakka, koska jos olisit halunnut, olisit tehnyt siitä ehdon suhteen jatkamiselle.
Älä syytä miestä omasta valinnastasi. Sinä annoit oman aikasi kulua, etkä vaatinut muutosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aiotko tehdä lapsen yksin. Erota. Vai ilman lasta. Adoptio? Vai uusi kumppani ulkomailta tai harrastuksen kautta mies. Mitä haluat itse. Toinen perui puheitaan. Aiemmin puhui muuta.
En halua adoptiolasta ikävä kyllä johtuen heidän taustastaan ja en muutenkaan haluaisi kasvattaa lasta yksin.
Tuo oli ilmeisesti ap.
Vastaus kuulostaa todella tyypilliseltä niille naisille, joille käy kuten ap:lle. Ap ei selvästikään halua lasta vaan perinteisen perheyksikön ja on äärimmäisen riippuvainen miehestä.
Alue: Aihe vapaa
Mies valehteli asiasta.