Voiko parisuhteen jotenkin vielä pelastaa, jos mies ei halua koko kesänä viettää perheen kanssa aikaa?
Ja sama oli viime kesänä. Hänellä on viisi viikkoa kesäisin lomaa, ei halua lähteä meidän (lapset ja minä) kanssa millekään matkalle, ei uimarannalle, ei retkelle, ei lasten harrastusjuttuihin joita kesällä nyt paljon on, ei minnekään. Sama oli viime kesänä. Haluaa matkustaa jonkun verran yksin, yhden matkan omien vanhempiensa kanssa kolmin ja lopun aikaa viettää aikaa yksin jossain rannalla tai omilla retkillään. Syksy, talvi ja kevät hänellä menee työhönsä ja omiin harrastuksiinsa keskittyen. Olen asiasta yrittänyt puhua, mutta mitään syytä en tähän häneltä saa muuta kuin että en nyt halua, ei nyt tee mieli, ei ole nyt sellainen olo että tulisin mukaan tai mentäisiin yhdessä. Meidän perheessä on kaksi eri porukkaa, on mies ja sitten on minä ja lapset, ja mies itse on valinnut näin, muu ei häntä kiinnosta niin paljon että haluaisi osallistua. Edes lasten kevätjuhliin ei tullut mukaan, vaikka toisen lapsen kohdalla se oli koulun ensimmäinen kevätjuhla ikinä. Lapset ei enää edes juuri odota isältään mitään, ovat niin tottuneet siihen että isä haluaa vain olla yksin.
Kommentit (120)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähtisin menee tommosesta suhteesta välittömästi, en kattelis hetkeekään! Eihän toi oo mikään perhe, jos hän ei koskaan osallistu mihinkään ja hänellä on vain omia juttuja ilman sua ja lapsia. Juokse!
On vaikea vain lähteä menemään. Asumme talossa, joka on minun vanha lapsuudenkoti, omistan siitä 70 pros ja mies 30 pros. Lainaa on aika paljon, kun lunastettiin tämä pankkilainalla vanhemmiltani. Vuokra-asuntoon lasten kanssa minulla ei ole tämän maksujen lisäksi rahaa. Ap
Taas yksi, joka on naimisissa rahasta. Saat kaiken, mitä ansaitsetkin!
Noh noh, onhan heillä yhteinen menneisyys ja kaksi lasta. Tuskin raha on alkuperäinen syy ollut mennä naimisiin. Mies ei vaikuta niin vauraalta, että siitä olisi kyse. Nyt on vaikeaa, mutta
Ei mies varmaan koekaan tilannetta vaikeaksi, miehellähän on kätevää ja helppoa.
Vierailija kirjoitti:
Tullut koskaan kysyneeksi, mitä hän haluaisi tehdä?
Itsekin miehenä viihdyn lomalla aikapaljon omissa jutuissani. Se palauttaa melko hektisesti ja stressaavasta työstä. Vastaavasti vaimolla on omat lomajuttunsa, jolloin minä vahdin muksuja.
En minäkään esimerkiksi haluaisi / suostuisi lähtemään a) rannalle b) ulkomaan rantalomalle - vihaan rannalla/auringossa oloa! Itsellä tausta kilpauinnista ja molemmat muksut myös harrastaa uintia, joten käymmä kyllä yhdessä uimassa.
Perheenä on vaikea keksiä matkoja, koska vaimo tykkää rantalomista, minä vihaan, lapsia nyt ei niissä kiinnosta kuin vesipuisto - paitsi, ettei sekään kun sinne asti päästään. Lapset ovat iloisia melko vähästä, joten aikuisten kannattaa hoitaa isommat lomahommat ihan keskenään/erikseen.
PS: En minä kyllä vanhempiniekaan kanssa lomalle lähtisi... kavereiden kanssa käydään mm. laskemassa.
MINÄ MINÄ MINÄ JA MINUN HALUNI - vaikutat/(ehkä te molemmatkin) kirjoituksesi perusteella lähinnä itsekkäältä ja kypsymättömältä teiniltä - ajatteletko koskaan perhettäsi yhtenä yksikkönä, johon kuuluvat lapsetkin? Miksi edes hankkia perhe, lapsia, jos ei halua tehdä heidän kanssaan mitään kivaa? Millaisen perhe- ja parisuhdemallin annat lapsillesi? Millaisen lapsuuden, miten he muistavat aikuisena lapsuutensa kesät?
Ja sitten erotaan, kun ei ole mitään yhteistä - kun tietoisesti eletään liikaa erillään, ei huolehdita tunneyhteydestä ja eikä tehdä mitään kivaa yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävältä kuulostaa.ukko on vapaamatkustaja.
No tuolta minusta tuntuukin. Mutta sitä tässä mietin, että voiko tällainen tilanne muuttua vai pitääkö luopua toivosta. Ap
Kuinka kauan olet jo odottanut sitä muutosta?
1,5 tai 2 vuotta suunnilleen. Ap
Kun heräsit huomaan ettei miestä voisi vähempää kiinnostaa?
Kyllä on täysin mahdotonta taas käsittää miksi ei vaan erota ja kumpikin sitten kantaa vastuun tahollaan lapsista. Haluatteko todella, että lapset oppivat tällaisen arjen olevan se normi.. Voi terve.. Tämä nyt on varmaan palkattujen provoilijoiden keksimä aloitus mutta tiedän tällaisen tilanteen ihan tosielämästä. Kaikista eniten säälittää se, mitä lapset aikuiseksi kasvettuaan pitävät "normaalina".
Vierailija kirjoitti:
MINÄ MINÄ MINÄ JA MINUN HALUNI - vaikutat/(ehkä te molemmatkin) kirjoituksesi perusteella lähinnä itsekkäältä ja kypsymättömältä teiniltä - ajatteletko koskaan perhettäsi yhtenä yksikkönä, johon kuuluvat lapsetkin? Miksi edes hankkia perhe, lapsia, jos ei halua tehdä heidän kanssaan mitään kivaa? Millaisen perhe- ja parisuhdemallin annat lapsillesi? Millaisen lapsuuden, miten he muistavat aikuisena lapsuutensa kesät?
Ja sitten erotaan, kun ei ole mitään yhteistä - kun tietoisesti eletään liikaa erillään, ei huolehdita tunneyhteydestä ja eikä tehdä mitään kivaa yhdessä
Näen sieluni silmin, miten tämä matami tyllertää menemään tuolla kesäriennoissa pää punaisena raahaten kakaroita ja raahustavaa miestään väkisin perässä, koska NYT ON STNA KIVAA KAIKILLA, ÄITI MÄÄRÄÄ!
:'D ... näitä on aina kaikissa kesätapahtumissa/maauimaloissa etc.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on täysin mahdotonta taas käsittää miksi ei vaan erota ja kumpikin sitten kantaa vastuun tahollaan lapsista. Haluatteko todella, että lapset oppivat tällaisen arjen olevan se normi.. Voi terve.. Tämä nyt on varmaan palkattujen provoilijoiden keksimä aloitus mutta tiedän tällaisen tilanteen ihan tosielämästä. Kaikista eniten säälittää se, mitä lapset aikuiseksi kasvettuaan pitävät "normaalina".
Miten mies kantaisi tahollaan vastuun lapsista eron jälkeen kun eihän se tee sitä nytkään, ei mene minnekään lasten kanssa, ei tule edes lasten kevätjuhliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin tuo ukko mihinkään terapiaan ym suostuu koska häntä ei kiinnosta. Ap olet mahdollistaja. Aika laittaa stoppi.
Ei suostu terapiaan, ehdottanut olen. Oikeastaan hän ei suostu mihinkään. Ap
Sehän on oikein toimiva strategia. Jo pari vuotta olet hölmistyneenä katsellut, kun sinulla ja lapsilla pyyhitään pöytää. Palvelu pelaa.
Kommentit luettuani vastaan. Et voi pelastaa. Jatkat samaan malliin loppuelämäsi, koska mies ei suostu mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MINÄ MINÄ MINÄ JA MINUN HALUNI - vaikutat/(ehkä te molemmatkin) kirjoituksesi perusteella lähinnä itsekkäältä ja kypsymättömältä teiniltä - ajatteletko koskaan perhettäsi yhtenä yksikkönä, johon kuuluvat lapsetkin? Miksi edes hankkia perhe, lapsia, jos ei halua tehdä heidän kanssaan mitään kivaa? Millaisen perhe- ja parisuhdemallin annat lapsillesi? Millaisen lapsuuden, miten he muistavat aikuisena lapsuutensa kesät?
Ja sitten erotaan, kun ei ole mitään yhteistä - kun tietoisesti eletään liikaa erillään, ei huolehdita tunneyhteydestä ja eikä tehdä mitään kivaa yhdessä
Näen sieluni silmin, miten tämä matami tyllertää menemään tuolla kesäriennoissa pää punaisena raahaten kakaroita ja raahustavaa miestään väkisin perässä, koska NYT ON STNA KIVAA KAIKILLA, ÄITI MÄÄRÄÄ!&nbs
Tuli todettua hotellin aamiaisella. Isä ja lapset söivät ihan rauhassa kunnes äiti tuli paikalle säätämään ja möykkäämään..
Onko tuo mies oikeasti halunnut nuo lapset, kun ei niistä yhtään välitä. Aika järkyttävää luettavaa. Ymmärrän jos ihminen on introvertti ja tarvitsee paljon sitä kuuluisaa omaa aikaa, mutta kyllä aikuisella ihmisellä ja vanhemmalla on myös velvollisuuksia jos on perheen mennyt hankkimaan. Joko hän on täysin tollo, tai äärimmäisen itsekäs ihminen jonka maailmaan mahtuu vain minäminä.
Varsinainen eroprosessi voi olla hankala mutta eihän tuo lapsillekaan mitään tervettä perheen mallia anna, niin kyllä ajattelisin että koska olet tähänkin asti joutunut selviämään käytännössä yksin , niin alun taloudellisen niukkuuden jälkeen pärjäät kyllä paremmin lastesi kanssa kun perheessä on yksi aikuisvauva vähemmän. Omistat kuitenkin isomman osuuden talossa niin käräjät (jos joudut niin pitkälle menemään) tulevat kyllä ratkaisemaan sinun ja lasten eduksi.
Menkööt äijä jonnekin itsemurha yksiöön loppuelämäkseen, saa sitten nauttia yksinolostaan rauhassa.
Voit tietysti ehdottaa että jaetaan huoltajuus ja lapset on sitten vuoroviikoin isällään, mutta luulenpa että tässä vaiheessa miehesi naamaan leviää kauhistuksen kauhistus. Mutta edelleenkin ihmettelen miksi hän on lapsia halunnut, jos siis on.
Tsemppiä sinulle, pärjäät kyllä ,tuo mies ei ole ansainnut perhettään.
Vierailija kirjoitti:
Onko tuo mies oikeasti halunnut nuo lapset, kun ei niistä yhtään välitä. Aika järkyttävää luettavaa. Ymmärrän jos ihminen on introvertti ja tarvitsee paljon sitä kuuluisaa omaa aikaa, mutta kyllä aikuisella ihmisellä ja vanhemmalla on myös velvollisuuksia jos on perheen mennyt hankkimaan. Joko hän on täysin tollo, tai äärimmäisen itsekäs ihminen jonka maailmaan mahtuu vain minäminä.
Varsinainen eroprosessi voi olla hankala mutta eihän tuo lapsillekaan mitään tervettä perheen mallia anna, niin kyllä ajattelisin että koska olet tähänkin asti joutunut selviämään käytännössä yksin , niin alun taloudellisen niukkuuden jälkeen pärjäät kyllä paremmin lastesi kanssa kun perheessä on yksi aikuisvauva vähemmän. Omistat kuitenkin isomman osuuden talossa niin käräjät (jos joudut niin pitkälle menemään) tulevat kyllä ratkaisemaan sinun ja lasten eduksi.
Menkööt äijä jonnekin itsemurha yksiöön loppuelämäkseen, saa si
Kiitos tsempistä! Kyllä hän on halunnut lapsia ja perheen, aloite esikoiseen tuli itse asiassa häneltä ja koko aja hän puhui että haluaa kaksi lasta. Ap
Oletko tosiaan jutellut niin vähän miehen kanssa asiasta, että tiedät vain, että hän:
- Ei juuri silloin kysyttäessä halua tehdä mitään
ja:
- Ei halua terapiaan
Etkö ole jutellut muuten, että mitä mies on mieltä teidän parisuhteesta ja tilanteesta? Eihän kaikkia parisuhdesolmuja tartte terapiaan viedä. Rauhallisena pysyminen voi olla hankalaa, mutta jos panostaa siihen tosissaan, niin miksei keskustelun pitäisi onnistua? Jos toinen on ihan kiinni ja lukossa, ei halua erota, ei ole mitään toista suhdetta, mutta ei halua mitään, niin voiko ollakin kyse vaikka masennuksesta tai jostain oman elämän motivaatio-ongelmasta?
Oletko AP appivanhempiesi kanssa minkälaisissa väleissä? Miksi mies reissaa heidän kanssaan? Voiko olla, että he maksavat miehen matkan? Olisko teillä perheenä varaa vastaavaan? Yrittääkö appivanhemmat ehkä auttaa viemällä miehen matkalle? (Joo, ei ole mikään koko perhettä auttava ratkaisu, mutta sellaisia ne vanhemmat ihmiset on, ei ne välttämättä edes yritä ratkaista koko ongelmaa, piristää vain poikaansa.)
Onko muuten appivanhemmat koskaan lasten kanssa?
Parisuhdettanne ei voi pelastaa. Ota ero ja etsi parempi mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin tuo ukko mihinkään terapiaan ym suostuu koska häntä ei kiinnosta. Ap olet mahdollistaja. Aika laittaa stoppi.
Ei suostu terapiaan, ehdottanut olen. Oikeastaan hän ei suostu mihinkään. Ap
Sehän on oikein toimiva strategia. Jo pari vuotta olet hölmistyneenä katsellut, kun sinulla ja lapsilla pyyhitään pöytää. Palvelu pelaa.
Eihän ap ole puhunut mitään siitä kuka käy kaupassa, kokkaa, pesee pyykit, jne.
Vierailija kirjoitti:
Oletko tosiaan jutellut niin vähän miehen kanssa asiasta, että tiedät vain, että hän:
- Ei juuri silloin kysyttäessä halua tehdä mitään
ja:
- Ei halua terapiaan
Etkö ole jutellut muuten, että mitä mies on mieltä teidän parisuhteesta ja tilanteesta? Eihän kaikkia parisuhdesolmuja tartte terapiaan viedä. Rauhallisena pysyminen voi olla hankalaa, mutta jos panostaa siihen tosissaan, niin miksei keskustelun pitäisi onnistua? Jos toinen on ihan kiinni ja lukossa, ei halua erota, ei ole mitään toista suhdetta, mutta ei halua mitään, niin voiko ollakin kyse vaikka masennuksesta tai jostain oman elämän motivaatio-ongelmasta?
Oletko AP appivanhempiesi kanssa minkälaisissa väleissä? Miksi mies reissaa heidän kanssaan? Voiko olla, että he maksavat miehen matkan? Olisko teillä perheenä varaa vastaavaan? Yrittääkö appivanhemmat ehkä auttaa viemällä miehen matkalle? (Joo, ei ole mikään koko
Kukaan täyspäinen mies mene terapiaan muijansa kanssa. Pelkkää hömppäviihteen markkinoimaa rahankuppausta. Jos ei perhe-elämää saa toimimaan omillaan, ero.
Jos ei omaa päätään saa toimimaan omillaan... no, jokainen tekee omat ratkaisunsa.
Vierailija kirjoitti:
Parisuhdettanne ei voi pelastaa. Ota ero ja etsi parempi mies.
On varmaan oikein jonoa YH + useampi lapsi -kombolle.
Vierailija kirjoitti:
Oletko tosiaan jutellut niin vähän miehen kanssa asiasta, että tiedät vain, että hän:
- Ei juuri silloin kysyttäessä halua tehdä mitään
ja:
- Ei halua terapiaan
Etkö ole jutellut muuten, että mitä mies on mieltä teidän parisuhteesta ja tilanteesta? Eihän kaikkia parisuhdesolmuja tartte terapiaan viedä. Rauhallisena pysyminen voi olla hankalaa, mutta jos panostaa siihen tosissaan, niin miksei keskustelun pitäisi onnistua? Jos toinen on ihan kiinni ja lukossa, ei halua erota, ei ole mitään toista suhdetta, mutta ei halua mitään, niin voiko ollakin kyse vaikka masennuksesta tai jostain oman elämän motivaatio-ongelmasta?
Oletko AP appivanhempiesi kanssa minkälaisissa väleissä? Miksi mies reissaa heidän kanssaan? Voiko olla, että he maksavat miehen matkan? Olisko teillä perheenä varaa vastaavaan? Yrittääkö appivanhemmat ehkä auttaa viemällä miehen matkalle? (Joo, ei ole mikään koko
Olen minä yrittänyt puhua miehen kanssa monta kertaa, siis nimenomaan rauhallisesti. Ja kysellyt sitäkin onko masentunut tms. Ei hän halua jutella. Vastaa vain että ei ole, ei halua, ei tee mieli ja sitten sulkee suunsa. Joku voisi kai sanoa että on ihan lukossa, minusta taas tuntuu ettei häntä vain kiinnosta sen vertaa että viitsisi vaivautua miettimään asiaa. Toiseen naiseen en nyt usko. Ja jos hänellä olisikin toinen nainen niin luulisi ehdottamani eron silloin kelpaavan. Appivanhempia tavataan satunnaisesti heillä tai meillä, mutta hekään ei vaikuta kiinnostuneelta viettämään aikaa lastemme tai minun kanssa. He maksaa tosiaan miehen matkan mutta olisi meillä perheenä johonkin matkaan rahaakin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin tuo ukko mihinkään terapiaan ym suostuu koska häntä ei kiinnosta. Ap olet mahdollistaja. Aika laittaa stoppi.
Ei suostu terapiaan, ehdottanut olen. Oikeastaan hän ei suostu mihinkään. Ap
Sehän on oikein toimiva strategia. Jo pari vuotta olet hölmistyneenä katsellut, kun sinulla ja lapsilla pyyhitään pöytää. Palvelu pelaa.
Eihän ap ole puhunut mitään siitä kuka käy kaupassa, kokkaa, pesee pyykit, jne.
Kotityöt ja kaupassakäynnit hoidamme puoliksi. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävältä kuulostaa.ukko on vapaamatkustaja.
No tuolta minusta tuntuukin. Mutta sitä tässä mietin, että voiko tällainen tilanne muuttua vai pitääkö luopua toivosta. Ap
Kysy haluaako erota
Kuulostaa että mies valintansa tehnyt.
Jollei kerran ole edes halukas osaltaan yhdessä asioita selvittämään millään muotoa, mitä siinä enää voi.
Kyllä suhde on kahden kauppa, lapsetkin vielä.
Tee sinä oma valintasi, suuntaan jossa sinä voit paremmin ja voit luoda haluamasi elämän.