Eiköhän jokainen nainen saa itse päättää kotirouvaksi ryhtymisensä, kun se on mahdollista. Olen huomannut että eniten kotirouvia kadehditaa
Eiköhän jokainen nainen saa itse päättää kotirouvaksi ryhtymisensä, kun se on mahdollista.
Olen huomannut, että eniten kotirouvia kadehtivat etenkin naiset, joilla itsellään ei ole nykytilanteessakaan, eikä edes ole koskaan ollutkaan mahdollisuuttakaan vaihtoehtoisesti ryhtyä kotirouvaksi miehensä elätettäväkseen.
Aivan pariskunnan keskinäinen yksityisasia, jääkö puoliso kotiin vai meneekö töihin. Ei kuulu muille.
Kommentit (445)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä henkilöt ovat "nättelyesineinä" ja taloudellisti riippuvaisina todellisesti "orjina" täysin turvattomia. Avioliiton solmisen ensimmäinen ehto on avioehto,joka takaa eron sattuessa vähintään puolet yhteisestä omaisuudesta. Jokainen tietää että n.puolet avioliitoista päättyy eroon.
On tämä orjana olo ihan kamalaa! Tänään heräsin saattamaan esikoisen kouluun noin klo 8, mies vei nuoremman päiväkotiin samalla kun meni töihin. Sitten join kahvin rauhassa parvekkeella, ei kovin keväistä vielä mutta aurinko kuitenkin paistaa :) hiukan siivoilin, järjestelin kotona, kävin lenkillä ja söin rauhassa. Klo 13 hain esikoisen koulusta, tehtiin läksyt yhdessä, kohta tulee mies ja nuorempi lapsi. Minua ihan sorretaan, kyllä kärsin.
Jos haluat ostaa jotakin, matkustaa tai harrastaa jotain, pyydätkö miehelt
En, minulla on pääomatuloja joilla maksan ns. Omat menoni. Jos matkustamme perheenä mies toki usemmiten maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä henkilöt ovat "nättelyesineinä" ja taloudellisti riippuvaisina todellisesti "orjina" täysin turvattomia. Avioliiton solmisen ensimmäinen ehto on avioehto,joka takaa eron sattuessa vähintään puolet yhteisestä omaisuudesta. Jokainen tietää että n.puolet avioliitoista päättyy eroon.
On tämä orjana olo ihan kamalaa! Tänään heräsin saattamaan esikoisen kouluun noin klo 8, mies vei nuoremman päiväkotiin samalla kun meni töihin. Sitten join kahvin rauhassa parvekkeella, ei kovin keväistä vielä mutta aurinko kuitenkin paistaa :) hiukan siivoilin, järjestelin kotona, kävin lenkillä ja söin rauhassa. Klo 13 hain esikoisen koulusta, tehtiin läksyt yhdessä, kohta tulee mies ja nuorempi lapsi. Minua ihan sorretaan, kyllä kärsin.
Jos haluat ostaa jotakin, matkustaa tai harrastaa jotain, pyydätkö miehelt
Eri, lapseton kotirouva, otan omalla kortilla, omalta tililtä, omia rahoja. Tyhmät ei tajua ettei kaikki ole miestensä elätettävänä...
Vierailija kirjoitti:
En minä ainakaan halveksi kotirouvia, mutta en suosittele miehen rahojen varaan jäämistä kenellekään, koska silloin on miehen armoilla. Voihan sitä erota, mutta erotessa jää täysin tyhjän päälle. Jos on ollut vuosikausia kotona ilman mitään palkkatyötä niin ei tule enää työllistymään. Tämä on nykyisen työelämän realiteetti eikä mitään kateutta tms. Oli koulutus mitä vain, ei työllisty jos on vaikka nelikymppinen joka on ollut viimeksi töissä joskus 20 vuotta sitten. Täällä on puhuttu halveksien mm. siivoojan työstä (vaikka se on tärkeää työtä), mutta vuosia työelämän ulkopuolella ollut ei kyllä pääsee siihenkään työhön. Ei pääse enää mihinkään työhön. Ja kyllä täällä huutavat miehet sen tietävät.
Jos siis mies vaihtaa nuorempaan (ja tämänkin palstan keski-ikäisiin naisiin kohdistuvan vihakirjoittelun perusteella jokainen mies haluaa sen tehdä) tai nainen joutuisi ottamaan eron esimerkiksi miehen väkiv
Pääsee kyllä, eri asia sitten onko kaikki työ tekemisen arvoista, tuottavaa, vai jopa vahingoittavaa. Esimekiksi sote-alalla on paljon oikeasti vahingoittavaa työtä, mitä suurimman osan ihmisistä moraali ei kestä, koska on äärimmäisen pahaa. Sen vuoksi saattaa kannattaa jopa olla mieluummin työtön kuin hakeutua väkisin työhön.
"Oletko säkin kuorossa, jossa itketään, että miksi kotiäitien "työtä" ei arvosteta:-D "
Minähän en ole kotiäiti enää vaan kotirouva. Kotiäitejä ei arvosteta, sen allekirjoitan. Minulle ja meille se oli yhdentekevää kun emme yhteiskunnan apua tarvinneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä henkilöt ovat "nättelyesineinä" ja taloudellisti riippuvaisina todellisesti "orjina" täysin turvattomia. Avioliiton solmisen ensimmäinen ehto on avioehto,joka takaa eron sattuessa vähintään puolet yhteisestä omaisuudesta. Jokainen tietää että n.puolet avioliitoista päättyy eroon.
On tämä orjana olo ihan kamalaa! Tänään heräsin saattamaan esikoisen kouluun noin klo 8, mies vei nuoremman päiväkotiin samalla kun meni töihin. Sitten join kahvin rauhassa parvekkeella, ei kovin keväistä vielä mutta aurinko kuitenkin paistaa :) hiukan siivoilin, järjestelin kotona, kävin lenkillä ja söin rauhassa. Klo 13 hain esikoisen koulusta, tehtiin läksyt yhdessä, kohta tulee mies ja nuorempi lapsi. Minua ihan sorretaan, kyllä kärsin.
Et sä orja ole, mutta eipä susta paljon hyötyäkään ole. Lapsikin jo ko
En ole mielestäni kotiäiti vaan enemmänkin kotirouva, koska lapset tosiaan ovat jo melko isoja, eivätkä ole kanssani koko päivää. Arvostusta en sinulta kaipaa :)
Totta kai jokainen päättää itse millaisen "uran" haluaa. Minulle on ainakin ihan yksi lysti jos joku jää kotirouvaksi. Itse olen kouluttautunut paljon ja haluan päteä ammatissani ja työssäni. Minulle ei vaan riittäisi se, että osaan pyykätä, pyyhkiä pölyjä, hoitaa lapsia jne. Eikä oikeasti edes kiinnosta moinen homma. Ja minulla on kyllä myös lapsia, joten jonkun verran on ollut pakko "harrastaa" lasten kasvattamista ja toki tehdään koko ajan myös kotitöitä, kun on vaan pakko. Siivoja kyllä käy meillä 2 kertaa kuukaudessa, koska ei vaan nappaa siivoaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen iloinen heidän puolesta jotka voivat olla kotiäitinä. Monilla ei ole sitä mahdollisuutta.
Juu ja kotirouvat tekevät tärkeää työtä myös
..mikä varsinaisesti on se kotirouvan työ? kotityöt, jotka työssäkäyvät äidit tekevät puolisonsa kanssa puoliksi palkkatyönsä ohella?
Vierailija kirjoitti:
En kadehdi tippaakaan naisia, jotka itse alistavat itsensä miehen rahoilla eläväksi
Jos perheen työnjako on niin, että nainen hoitaa pääasiallisesti lapsia kotona, ja mies käy palkkatöissä ja voi tämän takia keskittyä myös enemmän työntekoon, teinaamiseen ja uraansakin panostaa, niin kyllä silloin miehen palkkapussikin on yhteinen, samoin kuin naisenkin työ ja hyöty lastenhoitoon ja kodinhoitoon on yhteinen.
Se on tasa-avo-ongelma, jos rahat katsotaan olevan tällaisessa sopimuksessa vain miehen rahoja. Avioliitossa tietenkin kannattaa tuolloin olla, (tai muuten raha-asiat ja selkeästi sovittu kirjallisesti), ettei tosiaan ole mitenkään "miehen armoilla" tai jää pulaan, jos tuleekin ero.
Toki koulutus on hyvä olla ja mahdollisuus työntekoon, jos tilanne muuttuu. Eikä kotiäitinä tavallisesti koko elämää ollakaan.
Tasa-arvo-ongelma on myös se, ettei tällaista naisen panosta lastenhoitoon, kotiin ja perheeseen edelleenkään osata arvosta tarpeeksi korkealle, kuten edeltävä kommenttikin sen osoittaa.
Suomalaisessa yhteiskunnassa kotiin jääminen on pääsääntöisesti naisen oma halu ja valinta, ei mikään miehen määräys. On tärkeää, että jokainen voisi tehdä nämä valinnat omassa perheessän omien toiveidensa mukaisesti, ja myös kotiäitiys olisi ihan normaali ok arvostettava vaihtoehto.
Eiköhän jokainen mies saa itse päättää kotiherraksi ryhtymisensä, kun se on mahdollista. Olen huomannut että eniten kotiherroja kadehditaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä henkilöt ovat "nättelyesineinä" ja taloudellisti riippuvaisina todellisesti "orjina" täysin turvattomia. Avioliiton solmisen ensimmäinen ehto on avioehto,joka takaa eron sattuessa vähintään puolet yhteisestä omaisuudesta. Jokainen tietää että n.puolet avioliitoista päättyy eroon.
On tämä orjana olo ihan kamalaa! Tänään heräsin saattamaan esikoisen kouluun noin klo 8, mies vei nuoremman päiväkotiin samalla kun meni töihin. Sitten join kahvin rauhassa parvekkeella, ei kovin keväistä vielä mutta aurinko kuitenkin paistaa :) hiukan siivoilin, järjestelin kotona, kävin lenkillä ja söin rauhassa. Klo 13 hain esikoisen koulusta, tehtiin läksyt yhdessä, kohta tulee mies ja nuorempi lapsi. Minua ihan sorretaan, kyllä kärsin.
No jos ty
Mäkin tykkään rahasta sitä saan onneksi pääomatuloina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan jonkun naisen elämän tarkoitus olla se, että saa tehdä vuorotyötä Saarioisen maksalaatikkolinjalla. Tai luututa tehtaan käytäviä.
Ainakin saan rahaa ja olen itsenäinen :)
Juu, saat palkan millä just ja just maksat pakolliset laskut. Kela käskee muuttaa halvempaan tai asumistuki loppuu, mutta itsenäinen sinä olet ja teet itse päätökset :,D
Kato, kun kouluttautuu, niin saa hyväpalkkaisen työ ja ostaa oman asunnon. Rahaa jää hyvin säästöön ja voi ostaa kaupasta mitä haluaa.
Ymmärrän, että sulle tuo Kela -kuvio on todellisuus.
Typerä kakara. Edes korkeakoulutus ei takaa hyväpalkkaista työtä tai työtä ylipäätään. Mutta eihän tätä tietenkään isin firmaan suojatyöllistetty kultalusikka perseestä syntynyt kokkarekakara ymmärrä.
Suomalaiset naiset ovat kaukana itsenäisyydestä, ehkä se, että ei osata hoitaa omia eläkkeitä. Se aika tulee jokaiselle.
Suomessa ei tietääkseni mies maksa kotirouvalle eläkettä eläkekassaan (?). Sitten kun paremmin tienaava ja kotirouva eroavat, niin nainen jää paljaille eläkemaksuissa, ei kerry eläkettä miehen tuloista. Se on poikki kokonaan jos et ole töissä.
Muualla on se "ositus" kun eroaa ja se määrää eläkkeen saantia paljon.
Miten tämä on Suomessa?
Ei se ole herrastelua myöhemmin kun pienellä eläkkeellä yrittää entinen kotirouva tulla toimeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen iloinen heidän puolesta jotka voivat olla kotiäitinä. Monilla ei ole sitä mahdollisuutta.
Juu ja kotirouvat tekevät tärkeää työtä myös
..mikä varsinaisesti on se kotirouvan työ? kotityöt, jotka työssäkäyvät äidit tekevät puolisonsa kanssa puoliksi palkkatyönsä ohella?
Työtyötyö... Eikö sun maailmaasi muuta mahdu kuin pakkomielteinen raataminen?
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset naiset ovat kaukana itsenäisyydestä, ehkä se, että ei osata hoitaa omia eläkkeitä. Se aika tulee jokaiselle.
Suomessa ei tietääkseni mies maksa kotirouvalle eläkettä eläkekassaan (?). Sitten kun paremmin tienaava ja kotirouva eroavat, niin nainen jää paljaille eläkemaksuissa, ei kerry eläkettä miehen tuloista. Se on poikki kokonaan jos et ole töissä.
Muualla on se "ositus" kun eroaa ja se määrää eläkkeen saantia paljon.
Miten tämä on Suomessa?
Ei se ole herrastelua myöhemmin kun pienellä eläkkeellä yrittää entinen kotirouva tulla toimeen.
Murehditteko te päivittäin omassa elämässänne sitä kun mies kyllästyy teihin ja vaihtaa nuorempaan? Aika surulliselta kuulostaa.
Vierailija kirjoitti:
Kun mies sitten potkaisee pihalle ja eläkettä saa minimin?
Kun? Tuntuu olevan oletusarvo tällä palstalla. Ikävää, jos sinulla on niin epävarma olo suhteessasi. Mut hei, onhan sulla se huima eläkekertymä, KUN mies potkaisee pihalle!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen iloinen heidän puolesta jotka voivat olla kotiäitinä. Monilla ei ole sitä mahdollisuutta.
Juu ja kotirouvat tekevät tärkeää työtä myös
..mikä varsinaisesti on se kotirouvan työ? kotityöt, jotka työssäkäyvät äidit tekevät puolisonsa kanssa puoliksi palkkatyönsä ohella?
Työtyötyö... Eikö sun maailmaasi muuta mahdu kuin pakkomielteinen raataminen?
Ilman työtä olisin tuuliajolla. Minulla on ihana ja itsenäinen asiantuntijatyö. Ei ole raatamista minun aivotyö, vaan saan hyvät kicksit, kun jokin tavoite saavutetaan. Olin vuoden kotona, kun kaksoset syntyivät. Ilman älyllisiä haasteita olisin aivokuollut kotiin. Lapset ovat olleet aina rakkaita ja kaikki kaikessa. He saivat jatkaa lapsuuttaan kotiin palkatun lastenhoitajan hoivassa. Siivoaminenkin oli ulkoistettu. Kaikki tämä onnistui, kun palasin itse takaisin töihin.
Mä olen miehenä satsannut rikkaaseen ja nuoreen insinöörirouvaan. Kyllä kannatti...elättää mut kun pääsen eläkkeelle. Tosin oma eläkekin tulee olemaan luokkaa 3 tuhatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen iloinen heidän puolesta jotka voivat olla kotiäitinä. Monilla ei ole sitä mahdollisuutta.
Juu ja kotirouvat tekevät tärkeää työtä myös
..mikä varsinaisesti on se kotirouvan työ? kotityöt, jotka työssäkäyvät äidit tekevät puolisonsa kanssa puoliksi palkkatyönsä ohella?
Työtyötyö... Eikö sun maailmaasi muuta mahdu kuin pakkomielteinen raataminen?
Ilman työtä olisin tuuliajolla. Minulla on ihana ja itsenäinen asiantuntijatyö. Ei ole raatamista minun aivotyö, vaan saan hyvät kicksit, kun jokin tavoite saavutetaan. Olin vuoden kotona, kun kaksoset syntyivät. Ilman älyllisiä haasteita olisin aivokuollut kotiin. Lapset
Yritä nyt kuitenkin hyvä ihminen ymmärtää että kaikkien elämä ei pyöri sen rakkaan työsi ympärillä. Sinulle se on elämän tarkoitus, toiselle jotain aivan turhanpäiväistä.
Olen eri vastaaja. Ei tarvitse pyytää lupaa. Yhteiselämässä isoista hankinnoista ja matkoista keskustellaan, mutta ei tässä mitään loma-anomuksia tarvitse tehdä.
Yhteinen käyttötili ja sieltä molemmat maksaa omilla korteillaan.