Eiköhän jokainen nainen saa itse päättää kotirouvaksi ryhtymisensä, kun se on mahdollista. Olen huomannut että eniten kotirouvia kadehditaa

Ohis, tätä palstaa kun lukee niin luulis että 80% työpaikoista on "vaativaa asiantuntijatyötä", sit on muutama hoitsun ja kaupan kassan työtä tekevä. 

Lapsuusperheessä vanhemmilla oli omat rahansa, joten on vaikea kadehtia kotiäitejä tai kotirouvia. Avioeron sattuessa nainen on taloudellisesti niin onnettomassa asemassa, että sääliä tuo järjestely lähinnä herättää. 

Huulipyöreänä kuuntelin, kun eräs miehen rahoilla elävä kotirouva kertoi, että antaa miehensä pitää ja viljellä kotitilaansa, vaikka se on kallis harrastus. Ei tullut aiemmin mieleenkään, että toisen tienaamia rahoja voi tuolla tavalla pitää ominaan tai edes perheen omina. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen iloinen heidän puolesta jotka voivat olla kotiäitinä. Monilla ei ole sitä mahdollisuutta.

Juu ja kotirouvat tekevät tärkeää työtä myös

..mikä varsinaisesti on se kotirouvan työ? kotityöt, jotka työssäkäyvät äidit tekevät puolisonsa kanssa puoliksi palkkatyönsä ohella? 

Työtyötyö... Eikö sun maailmaasi muuta mahdu kuin pakkomielteinen raataminen? 

Ilman työtä olisin tuuliajolla. Minulla on ihana ja itsenäinen asiantuntijatyö.  Ei ole raatamista minun aivotyö, vaan  saan hyvät kicksit, kun jokin tavoite saavutetaan.  Olin vuoden kotona, kun kaksoset syntyivät. Ilman älyllisiä haasteita olisin aivokuollut kotiin. Lapset ovat olleet aina rakkaita ja kaikki kaikessa. He saivat jatkaa lapsuuttaan kotiin palkatun lastenhoitajan hoivassa. Siivoaminenkin oli ulkoistettu. Kaikki tämä onnistui, kun palasin itse takaisin töihin.

Yritä nyt kuitenkin hyvä ihminen ymmärtää että kaikkien elämä ei pyöri sen rakkaan työsi ympärillä. Sinulle se on elämän tarkoitus, toiselle jotain aivan turhanpäiväistä.

Olisipa kiva tietää, mikä näiden palkkatyötä  vieroksuvien ja miehen siivellä elävien kotirouvien ja siitä haaveilevien älykkyysosamäärä on. Työ voi olla kivaa, haastavaa ja palkitsevaa, mutta ei sen tarvitse olla elämän tarkoitus.  Tyhmän ihmisen on tätä tietenkin vaikea ymmärtää nyrkin ja hellan välissä.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset naiset ovat kaukana itsenäisyydestä, ehkä se, että ei osata hoitaa omia eläkkeitä. Se aika tulee jokaiselle.

Suomessa ei tietääkseni mies maksa kotirouvalle eläkettä eläkekassaan (?). Sitten kun paremmin tienaava ja kotirouva eroavat, niin nainen jää paljaille eläkemaksuissa, ei kerry eläkettä miehen tuloista. Se on poikki kokonaan jos et ole töissä.

Muualla on se "ositus" kun eroaa ja se määrää eläkkeen saantia paljon.

Miten tämä on Suomessa?

Ei se ole herrastelua myöhemmin kun pienellä eläkkeellä yrittää entinen kotirouva tulla toimeen.

Murehditteko te päivittäin omassa elämässänne sitä kun mies kyllästyy teihin ja vaihtaa nuorempaan? Aika surulliselta kuulostaa.

Olet ymmärtänyt kirjoitukseni aivan väärin. Ei, ei tässä ole kenenkään suhteesta tai vaimonvaihdosta kyse.

Kyse on siitä, että Suomessa ei tasata vähemmän tienaavan ja enemmän tienaavan tulojen sosiaaliturvamaksua eläkkeeseen nähden.

Eläkekertymää ei kotirouvalle synny.

Mua suorastaan raivostuttaa ja jopa kuvottaa, että nykyään ihannoidaan provider-suhteita ja merkkilaukuista h***mista Dubaissa. 

Siis jumantsuikka naiset, tässä on tehty kova duuni, että on saatu tasa-arvoa aikaiseksi ja sitten mennään itse sinne hellan ja nyrkin väliin. 

Mulle henkilökohtaisesti palkat ja eläkkeet on vain osittainen syy kouluttautua ja tehdä uraa. Mä pidän henkisen hyvinvointini kannalta ehdottomana, että mulla on mielekästä tekemistä, oma elämä, omat piirit jne. Mikään kielikursseilu tai muu kotirouvapuuhailu ei todella riitä. 

Vierailija kirjoitti:

Mitenkä on, kotirouvat, haluatteko tyttäristänne kotirouvia, vailla koulutusta ja kokemusta, tavoitteena löytää nuorena rikas mies elättäjäksi? 

Entä haluatteko pojallenne elatusta vaativan vaimon, jonka eläkesuunnitelma on avioero tai perintö? 

Hei ei kuulu tuoda realiteetteja mukaan tähän keskusteluun.

Suomessa naiset ovat töissä ja lapset hoitopaikassa. Näin ei monessa muussa maassa ole. Toinen asia on se eläkekertymä, joka muissa maissa tasataan avioparien kesken. Suomalainen nainen saa eläkkeensä jos on töissä.

Minä olin muutaman vuoden miehen  ulkomaantyön takia ulkomailla, enkä ollut töissä. Koko tämän ajan maksoin eläkkeeseen sopivan kuukausittaisen summan. Sain kunnon eläkkeen, vaikka olin muutaman vuoden pois töistä.

Vierailija kirjoitti:

Mua suorastaan raivostuttaa ja jopa kuvottaa, että nykyään ihannoidaan provider-suhteita ja merkkilaukuista h***mista Dubaissa. 

Siis jumantsuikka naiset, tässä on tehty kova duuni, että on saatu tasa-arvoa aikaiseksi ja sitten mennään itse sinne hellan ja nyrkin väliin. 

Mulle henkilökohtaisesti palkat ja eläkkeet on vain osittainen syy kouluttautua ja tehdä uraa. Mä pidän henkisen hyvinvointini kannalta ehdottomana, että mulla on mielekästä tekemistä, oma elämä, omat piirit jne. Mikään kielikursseilu tai muu kotirouvapuuhailu ei todella riitä. 

Tämä! Joku omanarvontunne sentään pitää olla. Nyt joku roti. 

Vierailija kirjoitti:

Mua suorastaan raivostuttaa ja jopa kuvottaa, että nykyään ihannoidaan provider-suhteita ja merkkilaukuista h***mista Dubaissa. 

Siis jumantsuikka naiset, tässä on tehty kova duuni, että on saatu tasa-arvoa aikaiseksi ja sitten mennään itse sinne hellan ja nyrkin väliin. 

Mulle henkilökohtaisesti palkat ja eläkkeet on vain osittainen syy kouluttautua ja tehdä uraa. Mä pidän henkisen hyvinvointini kannalta ehdottomana, että mulla on mielekästä tekemistä, oma elämä, omat piirit jne. Mikään kielikursseilu tai muu kotirouvapuuhailu ei todella riitä. 

Juuri näin. Älykkääsi sanoitit, mutta ehkä nämä kotirouvaelämää ihannoivat eivät ole ihan terävimmästä päästä.

Vierailija kirjoitti:

Lapsuusperheessä vanhemmilla oli omat rahansa, joten on vaikea kadehtia kotiäitejä tai kotirouvia. Avioeron sattuessa nainen on taloudellisesti niin onnettomassa asemassa, että sääliä tuo järjestely lähinnä herättää. 

Huulipyöreänä kuuntelin, kun eräs miehen rahoilla elävä kotirouva kertoi, että antaa miehensä pitää ja viljellä kotitilaansa, vaikka se on kallis harrastus. Ei tullut aiemmin mieleenkään, että toisen tienaamia rahoja voi tuolla tavalla pitää ominaan tai edes perheen omina. 

Minunkin vanhemmilla oli omat rahat, ja niin on minullakin, niinpä voinkin omasta halustani olla kotona. Ihmetyttää kyllä vähän tuo "Avioeron sattuessa nainen on taloudellisesti niin onnettomassa asemassa, että sääliä tuo järjestely lähinnä herättää. ", miten niin, jos asiat on liitossa reilusti järjestetty tai naisella on omia varoja. 

Ei ole tänne synnytty elämään toisten määrittelemillä malleilla ja toisten elämää. Kyll se näin on.

"Olisipa kiva tietää, mikä näiden palkkatyötä  vieroksuvien ja miehen siivellä elävien kotirouvien ja siitä haaveilevien älykkyysosamäärä on. Työ voi olla kivaa, haastavaa ja palkitsevaa, mutta ei sen tarvitse olla elämän tarkoitus.  Tyhmän ihmisen on tätä tietenkin vaikea ymmärtää nyrkin ja hellan välissä.  "

Omasta puolestani voin sanoa että mun työni oli kivaa, palkitsevaa jne ja oli todella kivat työkaverit mutta kyllä vaan enemmän nautin kotirouvailusta. Ja mikä ihmeellinen luulo sulla, ja monella muulla, on siitä että kotirouvia automaattisesti pahoinpidellään ja he hoitavat kaikki kotityöt? 

Kun ei ole kysytty, haluaako tänne syntyä, niin ei myöskään tarvitse kysyä täällä olevilta, mitä he määräävät elämäsityyliksi.

Vierailija kirjoitti:

Ohis, tätä palstaa kun lukee niin luulis että 80% työpaikoista on "vaativaa asiantuntijatyötä", sit on muutama hoitsun ja kaupan kassan työtä tekevä. 

Mä olin aiemmin sote-alalla mittausteknisessä työssä. Sittemmin opiskelin insinööriksi, eikä tämä työ vaativuudeltaan sen kummoisempaa ole. Vähän erilaista vain ja palkka huomattavasti parempi. 😊

Vierailija kirjoitti:

"Olisipa kiva tietää, mikä näiden palkkatyötä  vieroksuvien ja miehen siivellä elävien kotirouvien ja siitä haaveilevien älykkyysosamäärä on. Työ voi olla kivaa, haastavaa ja palkitsevaa, mutta ei sen tarvitse olla elämän tarkoitus.  Tyhmän ihmisen on tätä tietenkin vaikea ymmärtää nyrkin ja hellan välissä.  "

Omasta puolestani voin sanoa että mun työni oli kivaa, palkitsevaa jne ja oli todella kivat työkaverit mutta kyllä vaan enemmän nautin kotirouvailusta. Ja mikä ihmeellinen luulo sulla, ja monella muulla, on siitä että kotirouvia automaattisesti pahoinpidellään ja he hoitavat kaikki kotityöt? 

No eiköhän se työstä saatava palkka ole se mikä kertoo kannattavuuden. Jos se ei ole kuin hädin tuskin par tonnia kuussa tai alle, niin ei kannata käydä töissä.

Sehän sen päätöksen tekee, että saako työtä tekemällä mitään yleellistä ja kivaa itselle, vai onko parempi olla kotona ja tehdä itse juttuja ja kehittyä samalla vaikka kuntoillessa yms.

Siivouksen ja ruuanlaiton sekä kaupassa käynnin hoitaa aamupäivällä kun on vienyt lapset kouluun. Aikatauluttamisesta kaikki kiinni. Työtä tehdessä olisi vain väsynyt ja ei jaksaisi opiskella mitään tai käydä salilla.

Suomen työelämä on naisille paska. Moni mieskin jäisi mieluummin househoulderiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsuusperheessä vanhemmilla oli omat rahansa, joten on vaikea kadehtia kotiäitejä tai kotirouvia. Avioeron sattuessa nainen on taloudellisesti niin onnettomassa asemassa, että sääliä tuo järjestely lähinnä herättää. 

Huulipyöreänä kuuntelin, kun eräs miehen rahoilla elävä kotirouva kertoi, että antaa miehensä pitää ja viljellä kotitilaansa, vaikka se on kallis harrastus. Ei tullut aiemmin mieleenkään, että toisen tienaamia rahoja voi tuolla tavalla pitää ominaan tai edes perheen omina. 

Minunkin vanhemmilla oli omat rahat, ja niin on minullakin, niinpä voinkin omasta halustani olla kotona. Ihmetyttää kyllä vähän tuo "Avioeron sattuessa nainen on taloudellisesti niin onnettomassa asemassa, että sääliä tuo järjestely lähinnä herättää. ", miten niin, jos asiat on liitossa reilusti järjestetty tai naisella on omia varoja. 

No voihan rikas ihminen tietysti jättäytyä pois työelämästä, ei sitä varten tarvi olla rouva. 🙄

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua suorastaan raivostuttaa ja jopa kuvottaa, että nykyään ihannoidaan provider-suhteita ja merkkilaukuista h***mista Dubaissa. 

Siis jumantsuikka naiset, tässä on tehty kova duuni, että on saatu tasa-arvoa aikaiseksi ja sitten mennään itse sinne hellan ja nyrkin väliin. 

Mulle henkilökohtaisesti palkat ja eläkkeet on vain osittainen syy kouluttautua ja tehdä uraa. Mä pidän henkisen hyvinvointini kannalta ehdottomana, että mulla on mielekästä tekemistä, oma elämä, omat piirit jne. Mikään kielikursseilu tai muu kotirouvapuuhailu ei todella riitä. 

Tämä! Joku omanarvontunne sentään pitää olla. Nyt joku roti. 

Riippuu edelleen siitä millainen duunipaikka on ja palkka tietenkin. TE olette onnekkaita. Suurin osa olisi mieluummin kotona kuin tuhlaa oman aikansa rikastuttaakseen jotain hyypiötä halvalla hikipajassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua suorastaan raivostuttaa ja jopa kuvottaa, että nykyään ihannoidaan provider-suhteita ja merkkilaukuista h***mista Dubaissa. 

Siis jumantsuikka naiset, tässä on tehty kova duuni, että on saatu tasa-arvoa aikaiseksi ja sitten mennään itse sinne hellan ja nyrkin väliin. 

Mulle henkilökohtaisesti palkat ja eläkkeet on vain osittainen syy kouluttautua ja tehdä uraa. Mä pidän henkisen hyvinvointini kannalta ehdottomana, että mulla on mielekästä tekemistä, oma elämä, omat piirit jne. Mikään kielikursseilu tai muu kotirouvapuuhailu ei todella riitä. 

Tämä! Joku omanarvontunne sentään pitää olla. Nyt joku roti. 

Riippuu edelleen siitä millainen duunipaikka on ja palkka tietenkin. TE olette onnekkaita. Suurin osa olisi mieluummin kotona kuin tuhlaa oman aikansa rikastut

Eikö alaa voi vaihtaa? Sillä ajalla, mikä kotona lorvaillessa kuluu, voi hyvin opiskellakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen iloinen heidän puolesta jotka voivat olla kotiäitinä. Monilla ei ole sitä mahdollisuutta.

Juu ja kotirouvat tekevät tärkeää työtä myös

..mikä varsinaisesti on se kotirouvan työ? kotityöt, jotka työssäkäyvät äidit tekevät puolisonsa kanssa puoliksi palkkatyönsä ohella? 

Työtyötyö... Eikö sun maailmaasi muuta mahdu kuin pakkomielteinen raataminen? 

...no tuossa ylhäällä juuri mainittiin, että "kotirouvat tekevät tärkeää työtä myös" onko kotirouvalla koulu  jäänyt kesken, vai muuten ongelmia lukea ja ymmärtää tekstiä?

Vierailija kirjoitti:

Lapsena ja teininä 1970- j 1980-luvulla asuin vauraalla alueella, jossa naapurustossa oli paljon professoreiden, ylilääkäreiden, johtajien jne. kotirouvia. Noiden vuosien aikana aika moni johtavassa asemassa oleva äijä ehti pistää vaimon kiertoon ja vaihtaa nuorempaan, kun lapset olivat kasvaneet isommiksi.

Eipä näillä entisillä kotirouvilla ollut hääppöinen tilanne sen jälkeen, kun iso ja tyylikäs asunto vaihtui pieneen vuokrakämppään ja elintaso romahti kerta heitolla. Varmaan moni öijä oli turvannut selustansa avioehdolla.

Tuolloin opin, että opiskelen, hankin omat rahat työtä tekemällä  ja en koskaan ole riippuvainen yhdenkään miehen rahoista.  Jään kohta eläkkeelle ja saan ihan kohtuullisen eläkkeen loppuelämäksi.

Hyvä pointti. Asun tavallisessa keskikokoisessa kaupungissa ja olen harrastuksen myötä tutustunut moniin jo reippaasti eläkeiässä oleviin hyvin koulutettuihin ja ns. hienossa työssä olleisiin ihmisiin. Olin utelias sen suhteen olisiko siinä porukassa ollut kotirouvia, koska jos jossain, niin heissä niitä olisi luullut olevan. Ei yhden yhtä. Jos mies oli tehnyt komean työuran, oli vaimokin joku lääkäri tai opettaja. Kyllä se kotirouvakulttuuri on ollut täällä aika olematon. Surullista kyllä on ollut, kuinka paljon nämä naiset ovat vähätelleet omaa uraansa miehensä uraan verrattuna, vaikka kumpikin olisi ollut esim. lääkäri.