Ruotsin radiossa: "Olen niin kyllästynyt pariskuntiin, kaikki on heille puolet halvempaa"
https://www.sverigesradio.se/avsnitt/sa-fixar-du-ekonomin-som-singel
Radio-podcast mutta tuo viesti on kyllä puheenarvoinen aihe. Muitakin yksineläviä jotka kyllästyneitä siihen miten pariskunnat pystyy jakamaan lähes kaikki kustannukset ja siten kaikki heille puolet halvempaa`?
Kommentit (187)
Joo, kurjaa, mutta joka sentin arvoista.
"Jos on yhteiskunnan tukien varassa, saa esimerkiksi toimeentulotukea niin silloin kaikista tiukinta on yksinasuvalla."
En sanoisi niinkään. En saa mitään muuta kuin työttömyyskorvausta työttömäksi jäätyäni. Elän käytännössä säästöilläni, onneksi niitä on vielä jonkin verran. Tällä 595e ei juhlita. Avopuoliso maksaa pikkuisen isomman osan vuokrasta tällä hetkellä.
Vierailija kirjoitti:
Ennen kuin tulee "oma valinta"-kommenttien tulva, on hyvä muistuttaa ettei todellakaan aina oma valinta. Monet yksinelävät voi haluta parisuhteen mutta ovat vain olleet epäonnisia eivätkä sattuneet tapaamaan sopivaa kumppania. Eli kyllä se on vähän onnestakin kiinni sattuuko sitä oikeaa tapaamaan.
No ja sitten kateus on ratkaisuksi tai?
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä tarvi miettiä kuin asunnon ostoa. Jos pariskunnalla varaa 400k asuntoon, yksinelävällä samantuloisella ehkä korkeintaan 180k asuntoon. Pitää huomioida että kaikki kustannukset kuten sähkö, vesi, netti, vastike jne tulee yksinelävällä yksin maksettavaksi.
Ei tuo mene noin. Asuin 10 v yksin, ja kun menin miehen kanssa yhteen, useimmat kulut tuplaa. Vettä menee tuplat, kun on kahden suihkut, pyykit, vessa ym. Neliöitä tarvitsee enemmän kuin yhdelle, jolloin myös sähköä menee enemmän lämmitykseen, vedenlämmitykseen ja kokkaamiseen. Ruokakulut on tietysti tupla, kun ei se ruoan määrä puolitu yhteen muuttaessa. Pesuaineita tuplat jne. Se missä säästää, on suoratoistot ja netti.
Vierailija kirjoitti:
"Jos on yhteiskunnan tukien varassa, saa esimerkiksi toimeentulotukea niin silloin kaikista tiukinta on yksinasuvalla."
En sanoisi niinkään. En saa mitään muuta kuin työttömyyskorvausta työttömäksi jäätyäni. Elän käytännössä säästöilläni, onneksi niitä on vielä jonkin verran. Tällä 595e ei juhlita. Avopuoliso maksaa pikkuisen isomman osan vuokrasta tällä hetkellä.
Jos rahasi loppuvat, eikö puolisosi tarjoa kahvimaitoa?
Sitten sen eron yksineläjien ja pariskuntien taloudellisessa pärjäämisessä vasta huomaakin, kun pariskunnat jäävät kahdestaan lapsien aikuistuessa ja pärjätessä omillaan.
Vierailija kirjoitti:
Tuo ei vain päde suomessa. Suomessa parisuhteessa olevalle naiselle kaikki on halvempaa kun nainen maksattaa aina omia asioitaan miehellä. Suomessa parisuhde tulee kalliimmaksi miehelle kuin sinkkuna oleminen. Mietitään nyt vaikka yhteistä kotia naiselle ei koskaan riitä se mikä miehelle riittäisi mutta nainen ei itse sitä erotusta halua maksaa vaan vaatii miehen maksamaan että nainen saisi sen tason mitä yksin nainen haluaa. Ei ole asiaa missä naiselle jokin riittäisi kun aina pitää saada enemmän
Et taida tuntea yhtään oikeaa naista.
Täytyy vissiin sitten erota että yksi ihminen olisi tyytyväinen. Ihme valitusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä tarvi miettiä kuin asunnon ostoa. Jos pariskunnalla varaa 400k asuntoon, yksinelävällä samantuloisella ehkä korkeintaan 180k asuntoon. Pitää huomioida että kaikki kustannukset kuten sähkö, vesi, netti, vastike jne tulee yksinelävällä yksin maksettavaksi.
Ei tuo mene noin. Asuin 10 v yksin, ja kun menin miehen kanssa yhteen, useimmat kulut tuplaa. Vettä menee tuplat, kun on kahden suihkut, pyykit, vessa ym. Neliöitä tarvitsee enemmän kuin yhdelle, jolloin myös sähköä menee enemmän lämmitykseen, vedenlämmitykseen ja kokkaamiseen. Ruokakulut on tietysti tupla, kun ei se ruoan määrä puolitu yhteen muuttaessa. Pesuaineita tuplat jne. Se missä säästää, on suoratoistot ja netti.
Autossakaan ei säästä, kun molemmat tarvitsee auton työssäkäyntiin.
Vierailija kirjoitti:
Joo, kyllä pariskuntana on mahdollista selvitä suhteessa halvemmalla kuin sinkkuna, mutta tämä edellyttää molemmilta osapuolilta samanlaista käsitystä rahankäytöstä ja elintasovaatimuksista. Ero ei kuitenkaan ole niin suuri kuin voisi kuvitella. Lopultakin on aika vähän sellaista, mitä ei makseta henkilömäärän mukaan, ja asumisessakin isompi samantasoinen asunto samalla alueella on kalliimpi. Myös vastike nousee tietysti asunnon koon noustessa. Selkeästi kalleinta on lapsiperheillä.
Tämä. Exäni oli tuhlari, ja eron jälkeen yksin asuesss pystyin säästämään paljon enemmän. Jos toinen tahtoo matkustaa, syödä ulkona, ostaa kaikenlaista kivaa, se maksaa.
No en ole "kyllästynyt". Lähtökohtaisesti jokainen aikuinen elättää itsensä. Jos sattuu kumppani löytymään, hyvä niin, mutta ei sitä kenellekään voida taata eikä se ole mikään yleinen epäkohta, että jotkut jäävät ilman. Ei minun yksineloni ole kenenkään toisen ongelma eikä vastuulla. Kiitollinen olen siitä, ettei tarvitse pariutua kenenlie kanssa vain siksi, ettei muuten olisi varaa elää. Mieluummin elän sitten vaikka vähän vaatimattomammin.
Vierailija kirjoitti:
Ennen kuin tulee "oma valinta"-kommenttien tulva, on hyvä muistuttaa ettei todellakaan aina oma valinta. Monet yksinelävät voi haluta parisuhteen mutta ovat vain olleet epäonnisia eivätkä sattuneet tapaamaan sopivaa kumppania. Eli kyllä se on vähän onnestakin kiinni sattuuko sitä oikeaa tapaamaan.
Voihan sitä asua kenen tahansa kanssa yhdessä ja jakaa ne kulut. Ei tarvi olla se oikea, riittää vaikka kämppis.
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä tarvi miettiä kuin asunnon ostoa. Jos pariskunnalla varaa 400k asuntoon, yksinelävällä samantuloisella ehkä korkeintaan 180k asuntoon. Pitää huomioida että kaikki kustannukset kuten sähkö, vesi, netti, vastike jne tulee yksinelävällä yksin maksettavaksi.
Pariskuntana usein kuvioon tulee mukaan lapsi tai lapsia. Perheenä on äkkiä pakko ostaa 400k asunto ja pääkaupunkiseudulla sekin voi tarkoittaa ahdasta asumista (riippuu kaupunginosasta toki). Se yksineläjä myös mahtuu sinne 180k asuntoonsa paljon helpommin.
Kateus vie kalatkin vedestä, vai miten se meni.
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä tarvi miettiä kuin asunnon ostoa. Jos pariskunnalla varaa 400k asuntoon, yksinelävällä samantuloisella ehkä korkeintaan 180k asuntoon. Pitää huomioida että kaikki kustannukset kuten sähkö, vesi, netti, vastike jne tulee yksinelävällä yksin maksettavaksi.
Yksinelävä tulee toimeen pienemmällä asunnolla kuin pariskunta/perhe. Vastike on neliöiden mukaan joten se on pienempi, samoin vesimaksu, sähkössä ero ei niin suuri ole, netti ja puhelin on molemmilla yleensä erikseen. Ihme valittamista ja nurinaa kaikesta. Ja olen yksineläjä ja tyytyväinen siihen, en kadehdi pariskuntia heidän eduistaan, molemmissa on hyvät ja huonot puolensa.
Se on se hotelli huone, mikä maksaa saman verran, oli siellä yksi tai kaksi yöpyjää. Siihen ne edut jääkin. Kyllähän kahdestaan on hankittava isompi koti, kulutetaan enemmän ruokaa, vettä, sähköä, tarvitaan edelleen monia asioita kahdet. Huonekaluissa säästää (kuinka usein oikein ostatte niitä??) ja just netissä ja suoratoistopalveluissa. Että tadaa, onpa taas matikka kohdillaan. Puhumattakaan sitten, kun otetaan lapset mukaan kuvioon en jaksa enää yhtään yksinasuvat sinkkua, joka tulee valittamaan mulle siitä, miten HE maksavat elämisestään enemmän kuin minä. No, ei ole vielä ollut kertaakaan totta, kun on lyöty luvut pöytään.
Ei meidän yhteiskunta ole muodostunut yksinasuvien varaan. Vaan perheiden ympärille. Niin kauan kun meillä on perheitä yhteiskunta toimii.
Jos yhteiskunta olisi pelkkiä sinkkuja niin eipä meillä olisi kauan yhtään mitään.
Meillä on kahden henkilön tulot, mutta elätetään niillä tuloilla neljä ihmistä.
Vähän ohi, mutta jonkin verran matkustelevana joskus pännii, kun parhaat huoneet näköaloineen ovat varustettu parisängyin. Matkustan siis usein samaa sukupuolta olevan ystäväni kanssa ja aina otetaan tietenkin erilliset vuoteet.