Lue keskustelun säännöt.
Miten ihmeessä yliymmärtämiseen tottuneet lapset/nuoret pärjäävät myöhemmin työelämässä?
Olen seurannut lasten/nuorten muutosta viimeisen +10 vuoden ajan työelämässä. Aina on ollut erityisempiä oppilaita, mutta yliymmärtämistä ja loputonta joustoa vaativia oppilaita (ja heidän vanhempiaan) on nykyään huomattavasti enemmän. En hetkeäkään usko, että nykyisin noin iso osa olisi erityisoppilaita.
"Jos meidän Liisi-Ilari ei vaan halua pitää luokan edessä esitelmää, niin ei ole pakko pitää."
"Tiina-Julius jännittää ääneen puhumista, joten hänen ei tarvitse sanoa mitään oppitunneilla eikä osallistua puhumista vaativiin paritehtäviin."
"Kerkko-Matildan on vaikea herätä aamuisin, niin jätetään aamun eka tunti väliin."
Jatkuvasti hoetaan, miten jokainen on yksilö ja pitää huomioida omana itsenään. Jatkuvasti tehdään kaikenlaisia isoja mukautuksia, kun kyky sietää epämukavuuden tunnetta on monilla lapsilla ja nuorilla nolla. Koululuokassakin on lohdukkeena isoillakin oppilailla pehmoleluja tai osa oppilaista istuu lattialla nurkassa, kun penkillä istuminen ahdistaa. Mutta kun ei se elämä aikuisena tätä ole. Ei yhteiskunnassa ole erityisoikeuksia aikuisille, vaan aikuisten maailmassa täytyy pärjätä. Ei työelämässä tulla sanomaan, että nuku vaan aamuisin myöhään, jos et jaksa herätä. Eikä sanota, että on täysin ok jättää pois työtehtävät x, y ja z, jos ei vaan huvita. Iso osa aikuisista joutuu työssään puhumaan edes joidenkin ihmisten kanssa, joten ihan tuppisuuna ei voi olla. Eikä töissä hyväksytä sitä, jos toisille mennään haistattelemaan tai puhutaan muuten epäkunnioittavasti (tätä näkee paljon jo pienten koululaisten keskuudessa).
Yhteiskunta nyt vaan on koneisto, jossa ei ole mahdollisuutta huomioida jokaisen erityispiirteitä ja ahdistusta. Sitä paitsi tuollainen arkinen ahdistuksen kokeminen tekisi hyvääkin. Kun se lapsi/nuori näkee, että selviää kyllä epämukavasta tunteesta ja haastavasta tilanteesta (vaikka se esitelmän pitäminen), niin itsetunto vahvistuu.
Kommentit (312)
Ei he oikein pärjää. Näitä on jo työpaikalla nähty ja haastetta on. Sinänsä ihan mukavia tyyppejä, mutta jätetty kasvattamatta. Sitkeyttä ei ole lainkaan ja vaatisivat loputonta ymmärrystä. Kuormittavat yhteisöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä pahaa tai väärää siinä on, jos on luonteeltaan ujompi tai vetäytyvämpi? Eiväthän he aiheuta minkäänlaista haittaa tai häiriötä muille. Heidän kannattaa vain valita sellainen ammatti, jossa ei tarvitse olla niin paljoa esillä.
Kaikki nuo olet keksinyt omasta pääästäsi koska noin ei mene.
Esitys on pakko pitää ja jos ei pidä niin vaikuttaa numeroon.
Aamulla jos jää pois ekalta tunnilta niin se on lintsaus ja jos monia lintsauksia niin koululla ruvetaan käsittelemään asiaa.
Paritehtävät pakollisia kaikille.
Yleensä tyhmät ihmiset haukkuu nuoria. Se oma tieto/taito on heikkoa. Omat nuoret kun on tuota koulua käynyt niin sun jutut täyttä paskaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei he oikein pärjää. Näitä on jo työpaikalla nähty ja haastetta on. Sinänsä ihan mukavia tyyppejä, mutta jätetty kasvattamatta. Sitkeyttä ei ole lainkaan ja vaatisivat loputonta ymmärrystä. Kuormittavat yhteisöä.
Mieheni pomo toista mieltä. Kuulemma oppivat nopeasti.
On hyvä, että nykyisin ei pakoteta kaikkia samaan muottiin. Kyllä kaikille heille sopivaa työtä löytyy.
Mutta siti ihmettelen itsekin, että nykyisin joka toisella lapsella on jokin diagnoosi.Yksi ystäväni oli pettynyt, kun hänen lapsensa ei saanut autismin kirjon diagnoosia. Eikös sen pitäisi olla vaan hyvä asia. Tuntuu, että jotkut vanhemmat paikkaavat omaa puutteellista kasvatustaan hakemalla lapselle jokin käytöstä selittävä diagnoosi. Vaikka käytös olisi täysin seurausta rajattomuudesta ja lapsi-johtajuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä keskustelu on hämmentävä. En epäile lainkaan kertomusten todenperäisyyttä, mutta onneksi myös toisenlaisia kokemuksia on. Itse olen työpaikallani se henkilö, joka vastaa peruskoululaisten TET-harjoittelusta. Meillä on vuoden aikaan kuusi tettiläistä, jokainen viikon kerrallaan. Tähän mennessä (kokemusta kuudelta vuodelta) jokaisella tettiläisellä on ollut perustyöelämään vaadittavat valmiudut hallussa: Jokainen on tullut töihin aina ajoissa. Jokainen on suorittanut saamansa työtehtävät vähintäänkin kiitettävästi. Kenellekään ei ole tarvinnut kertaakaan huomauttaa puhelimen käytöstä tai käytöksestä. Totta kai osa on ollut ujoja, osa ulospäin suuntautuneita. Osaa on jännittänyt kamalasti. Mutta jokainen nuori on ollut mukava, ystävällinen, kohtelias ja asiallinen.
Vierailija kirjoitti:
Nuoren aivot kehittyvät 25-vuotiaaksi saakka. Antakaa armoa, nuoren ei tarvitse osata, pystyä ja tehdä kaikkea mitä aikuisena. Tiettyihin rooleihin kasvetaan, myös yhteiskunnan työmyyräksi. Nuorta nimenomaan PITÄÄ ymmärtää. Jos ei itse aikuisena vielä OSAA ymmärtää, on itse aivan väärällä alalla.
H-E-R-Ä-T-Y-S
Ennenkin ne on kehittyneet samaa tahtia!
Käsittämäntöntä selittelyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämä opettaa.
Miten pärjätä työ = elämässä on aika laaja kysymys. Työ = elämä kestää kuitenkin 40-50 vuotta. Ihminen ehtii siinä ajassa muuttumaan todella paljon ja todella moneen kertaan. Myös työ = elämä muuttuu siinä ajassa paljon. Miten yksilön geenit ja ominaisuudet soveltuvat kulloinkin vallitseviin käytäntöihin työ = elämässä riippuu täysin tilanteesta, ajasta ja yksilöstä. SDP aikoo verottaa työ = elämässä raatavilta rahat pois. Äänestä SDP jos haluat että sinun työ = elämässä tekemästä työstä jää vähemmän rahaa käteen käytettäväksi. SDP - että elämä olisi vielä vähän kurjempaa näinä lihavina aikoina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoren aivot kehittyvät 25-vuotiaaksi saakka. Antakaa armoa, nuoren ei tarvitse osata, pystyä ja tehdä kaikkea mitä aikuisena. Tiettyihin rooleihin kasvetaan, myös yhteiskunnan työmyyräksi. Nuorta nimenomaan PITÄÄ ymmärtää. Jos ei itse aikuisena vielä OSAA ymmärtää, on itse aivan väärällä alalla.
H-E-R-Ä-T-Y-S
Ennenkin ne on kehittyneet samaa tahtia!
Käsittämäntöntä selittelyä.
Kerta aivot kehittyy 25 vuotiaaksi asti niin minkä takia alaikäiselle sallitaan mopokortti ja mopo ja aiheuttavat vaaratilanteita? Siis tolla logiikalla pitäisi myös autokortti saada 25 vuotiaana vasta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskustelu on hämmentävä. En epäile lainkaan kertomusten todenperäisyyttä, mutta onneksi myös toisenlaisia kokemuksia on. Itse olen työpaikallani se henkilö, joka vastaa peruskoululaisten TET-harjoittelusta. Meillä on vuoden aikaan kuusi tettiläistä, jokainen viikon kerrallaan. Tähän mennessä (kokemusta kuudelta vuodelta) jokaisella tettiläisellä on ollut perustyöelämään vaadittavat valmiudut hallussa: Jokainen on tullut töihin aina ajoissa. Jokainen on suorittanut saamansa työtehtävät vähintäänkin kiitettävästi. Kenellekään ei ole tarvinnut kertaakaan huomauttaa puhelimen käytöstä tai käytöksestä. Totta kai osa on ollut ujoja, osa ulospäin suuntautuneita. Osaa on jännittänyt kamalasti. Mutta jokainen nuori on ollut mukava, ystävällinen, kohtelias ja asiallinen.
Itse muistan kuinka kilttiä, ujoa tyttöä nöyryytettiin tet jaksolla ja myöhemmin työssäoppimisjaksolla. Kammo jäi myös työ elämään, Suomessa elää ja kukoistaa sekä raju koulu että työpaikkakiusaaminen ja hierarkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempien vaatimuksia koululle:
lapsen pitäisi saada käydä vain osan oppitunneista tai joka toinen päivä, muuten kuormittuu
Nuoren pitää saada pitää huppua päässä tunnilla ja syödä purkkaa
Ei saa tulla läksyjä
lapsen ei tarvitse osallistua ryhmätöihin
Siis nuo ryhmätyöt! Osa vaan selaa netistä omia juttuja sillä aikaa, kun kaksi tekee työn. Sitten saadaan yhteinen arvosana. Meillä on kotona vaadittu eikä silitelty päätä, joten lapseni kuuluu tähän tekevään porukkaan. Valittivat syksyllä yhdestä ryhmätyöstä, että kaksi ei tehnyt yhtään mitään. Opettaja suostui siihen, että heidät jätettiin arvosanan ulkopuolelle. Toisen näistä nuorista äiti tuli minulle linjoja pitkin huutamaan, että ei hänen lastaan saa syrjiä eikä kiusata tällä tavalla. En jaksanut edes kuunnella, vaan totesin, että ei ole kyse kiusaamisesta jos hän ei saa arvosanaa muiden tekemän työn perusteella, jos hän ei ole tehnyt työhön YHTÄÄN MITÄÄN. Ja löin luurin korvaan. Naurettavaa syyttää syrjinnästä, kun toinen katsoo tiktokia ja toinen hakee tietoa myös niiden tuntien ulkopuolella, jotta esitelmästä tulee hyvä.
Samaa oli 2000 luvun alussa kun kävin peruskoulua yksi tekee muut vetää ns lonkkaa jossain vaiheessa opettaja puuttui ja sanoi että hylkyä tulee niille jotka ei osallistu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen nepsy nurkka nimisessä vertaistuki ryhmässä, valmistun opettajaksi ja myös erityislasten vanhempi. Se on iso ryhmä ja siellä osallistujat ilmiantavat jatkuvasti komenttejani etenkin jos peräänkuulutan hyviä käytöstapoja. Jotenkin kaksinaismoralisistesti haluavat, että heitä kohtaan ollaan ymmärtäviä ja ystävällisiä, mutta samat säännöt eivät kosketa heitä itseään. Arvostelevat, kritisoivat yms. ja kaikki on hyvin niin kauan kuin on samaa mieltä kaikesta. Myöhästelystäkin tuli keskustelua ja jonkun viha jotakin toista opettajaa kohtaan kulminoitu minun vihaamiseen kun hänen lapsensa oli ollut aina myöhässä koulusta. Ylläpitätä tuli sanomaan, että noita sinun kommentteja ilmiannetaan ole ystävällisempi. Eli siis toisinsanoen miellytä ja ole jees nainen, älä vaan sano mitään hyvistä käytöstavoista tai puhu koulun säännöistä. Sitten sama ihmienen takertuu kirjotusvirheisiini, jotta keskustelu hyvistä käytöstavoista tyrehtyisi. Nää osaa muodostaa klikkejä ja ovat myös yksi syy siihen miksi suomessa on niin paljon kiusaamista.
Vierailija kirjoitti:
Minusta on turhaa sanoa lapsille/nuorille, että teistä voi tulla ihan mitä tahansa vain omalla omia itsejänne. Kyllä moniin ammatteihin/yhteiskunnallisiin asemiin pääseminen vaatii paljon opiskelua ja vaivannäköä. Se pitäisi sanoa nuorille ihan suoraan. Että jos haluaa 5000 e/kk-liksan, niin ei se tule sillä, että jättää läksyt tekemättä, saa huonoja arvosanoja ja v_ttuilee muille.
Enpä tiedä.
Onhan tuolla politiikassa aika monta esimerkkiä joilla ei ole mitään kokemusta elämästä tai kouluktuksista ja ovat sormi suussa kun pitäisi tehdä jotain tai sitten sen kritiikin myötä enemmän tai vähemmän haistatellaan muille.
Sama juttu firmojen kaikissa ylimääräisissä pomoissa. Hyvä jos excelliä osaa käyttää, mutta ruotsia kyllä osaa sönköttää koska sedän tädin kummin pikkuveljen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luonto karsii kyllä huonot yksilöt.
Suomessa on nyt jotenkin tosi vahvasti päässyt valtaan ja klikkiytymään sellainen porukka, joka itkee ystävällisyyden perään, mutta ei sitten itse ole ystävällinen tai ota huomioon mitään muuta näkökulmaa kuin omansa. Kaikki kommentit ja mielipiteet ilmiannetaan mitkä ei tätä porukkaa miellytä. Lapsen myöhästely esim. joku vanhempi odotti, että opettaja ratkaisee sen. Totta se näköjään on, että jotkut vanhemmat ei ota mitään vastuuta omista lapsistaan. Minun lapsi jos myöhästelee niin koen, että minun pitää aamuni järjestää siten, että lapsi ei myöhästy tai etsiä siihen aktiivisesti ratkaisuja koulun kanssa. Nää ihmiset on siitä kummallisia, että sun ihan neutraali mielipiteesi, vaikka se että kerrot koulun säännöistä on epäystävällisyyttä jos et jotenkin silkkihansikkain silottele sitä sille ihmiselle. Osa istuu ihan vain loukkaantumassa kaikesta. Tää on mennyt johonkin käsittämättömään toiseen äärilaitaan, jossa vastuulliset vanhemmat joutuu yrittää selvitä noiden kanssa, jotka kasvattaa lapsensa siihen, että yhteiset säännöt ei millään kosketa heitä ja heidän kanssaan pitää olla samaa mieltä. Ja tottakai erityisiä pitää ymmärtää ja pitää olla joustava, mutta vanhempien pitää myös ymmärtää se, että pitää tulla puolitiehen vastaan. Vanhemmat yrittää nyt vähän liikaakin määrätä ja kontrolloida kaikkea. Eri asia jos joku opettaja syyllistyy johonkin ylilyöntiin koulussa, mutta kun ei saisi edes jälki istuntoa enää lapsille antaa. Mutta eipä nuo vanhemmat itsekkään mitään ratkaisua ole antamassa että mitä sitten pitäisi tehdä.
Minun esiintymisjännitykseeni auttoi lääke nimeltä Propral. Jostain syystä aloin jännittää esiintymistä aivan maanisesti lukiossa. Pelkäsin ns. "sydämen jysäystä" joka tulee kun tajusin että vuoroni tulee, ja että sydän hakkaa tuhatta ja sataa ja en saa sanoja ulos suustani. Hain tähän apua ja sain sen beetasalpaajasta, joka Propral on. Sen jälkeen ei esiintymiset pelottaneet ja sain itseni luettua KTM:ksi asti. Yliopistossa jos missä esiintymistä piisasi. Pointtini oli siis se että jos täällä on esiintymisjännityksestä kärsiviä/ heidän läheisiään => apua vaivaan on saatavissa!
Vierailija kirjoitti:
Minä opetan nuoria rippikoulussa ja koen rehellisesti sanottuna tämän nykymenon raskaaksi. Aina on ollut hiljaisia, arkoja tai levottomia oppilaita - siinä ei mitään. Mutta siinä missä ennen sille häiriköivälle nuorelle saattoi sanoa, että nyt istut paikallasi ja opettelet läksyt tai et saa tätä rippikoulua suoritettua, niin nykyisin ei voi.
Meillekin on hiipinyt tämä kulttuuri rippikouluun, että nuorille pitää helpottaa asioita ja ymmärtää loputtomiin. 20 vuotta sitten rippikoulussa nuori osasi kirjoittaa rippikoulun loppukokeessa Jumalan ja Jeesuksen isolla sekä kirjoittaa lyhyen tekstin vastaukseksi kysymykseen "Miten kristinuskon mukaan ihminen pelastuu?". Tavallista myös oli, että rippikoulussa juteltiin isosryhmissä eettisistä aiheista ja pohdittiin niitä.
Nykyisin loppukokeita ei pidetä juuri missään, kun nuoret kokevat sen ahdistavana. Ja Jumala ja Jeesus kirjoitetaan pienellä, eikä osalle ole riparin lopussakaan täysin selvää, mikä vastaus tuohon kysymykseen olisi. Ulkoläksytkin on jätetty (osittain) pois, kun niitä pidetään kohtuuttomina. Isosryhmissä keskustelu on isolle osalle nuoria todella vaikeaa, kun edes pienryhmässä ei uskalleta puhua. Osalle myös eettiset kysymykset ovat aivan mahdottomia ymmärtää.
Muutos on ollut iso. Siinä missä 20 vuotta sitten rippikouluun tuli niitä kouluarvosanalla kutosen oppilaita, vastaa heidän osaamisensa sellaista nykynuorta, joka saa koulussa arvosanaksi kasin. Nykynuorilta vaaditaan koulussakin vähän. Ne hyvät, pärjäävät oppilaat ovat paljon fiksumpia ja pärjäävämpiä kuin 20 vuotta sitten ne parhaimmat oppilaat, mutta huonoimmilla menee paljon aiempaa huonommin.
Kivaa. Satutunteja ja aivopesua...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap lisää vielä kuvioon loputon jankkaus ja omista tunteista ja niiden analysointi. Oletko nyt pettynyt, voi varmasti olet nyt väsynyt. Miltä tuntuu, tuntuuko pahalta. Tarvitseeko terapiaa? Tunnekortit valtaavat työpaikat päiväkotien ja koulujen lisäksi. On tunnenallea ja varista ja ties mitä, että Pirkko-Petteri ja Alma-Joonatan jaksavat raskaan työpäivän.
En ole samaa mieltä kuin sinä. Itse kestin kiusaamisen ja hyvin ikävän ahdistuksen nuoruudessa. Olin lähellä päättää elämäni. En saanut kotoa apua, eikä kukaan edes ollut kiinnostunut asioistani. Vanhempia ei saanut rasittaa ja kiusaamisesta ei voinut puhua. Kaikki piti vaan kestää. Selvisin jotenkin, mutta jälkiä se jätti.
Näin on typerää jos ns hyvästä asiasta tehdään paha. Suomessa on muutenkin totuttu siihen, että vaikeat asiat jätetään käsittelemättä ja se purkautuu sitten juomisena, väki
Tunteiden ylikorostaminen ei ole sitä etteikö kiusaamiseen puututtaisi. Oikeastaan yhteiskunta pitäsi rakentaa sellaiseksi ettei kiusaamista edes tapahtuisi, ettei olisi kannustavaa kiusata. Siitä huolimatta on menty jo yli tunteiden tulkinnan kanssa. Tunteet tulevat ja menevät, ei niihin saa takertua. Minä en voi sanoittaa sinun tunteitasi koska en voi tietää miltä sinusta tuntuu. Tunteita saa näyttää ja ne pitää tuntea, mutta on todella raskasta olla työkaveri parikymppiselle jonka elämä on yhtä tunnetta. Nyt ahdistaa kun asiakas katsoi pahasti, tuntuu pahalta kun kissa oksenti eikä voi tulla töihin je niin edelleen.
Olen pahoillani ettet ole saanut aikoinasi apua. Apua voit hakea edelleen ja voisi olla hyvä että käyt asiantuntijalla keventämässä kuormaasi, ei ole hyvä katkeroitua ja jäädä vellomaan loppuelämäksi kiusatun kohtaloon.
Kiusaamiseen auttaisi sen tyhmemmän väestön eliminointi / terminointi. Minua kiusasivat ne mopoa rassaavat kutosen oppilaat, eivät koulumenestyjät
Ujoa, epävarmaa tai esiintymisjännityksestä kärsivää oppilasta en lähtisi muuttamaan. Sen sijaan kiusaamiseen ja häiriköintiin pitää ehdottomasti puuttua.