Köyhäily onkin aivan mahtavaa
Olen ihan sairaan innoissani. Säästäminen on ollut mulle koko aikuisikäni todella vaikeaa erinäisistä rahaan liittyvistä ikävistä kokemuksista johtuen. Kaikki, mikä on tullut, on äkkiä myös mennyt. Olen ollut opiskelija ja matalapalkkatöissä. Välillä on rahat menneet ihan oikeisiin ja tarpeellisiin asioihin, kuten talvitakkiin ja -kenkiin. Isolta osin sitten joutavanpäiväisyyksiin. Olen ajatellut, että elämä on muka parempaa kun saa kulkea siisteissä (uusissa) vaatteissa, ostaa ruokaa pahemmin hintoja katsomatta ja woltata ruokaa säännöllisesti.
Hiljattain mun aivot naksahti uuteen asentoon. Tutustuin erääseen oikeasti todella varakkaaseen henkilöön, joka eli hyvin vaatimattomasti. Mutta mikä vapaus hänellä olikaan toteuttaa itseään niissä asioissa, joilla on todella väliä. Ei siis kuluttamalla, vaan tekemällä oikeasti merkityksellisiä asioita. Kun oivalsin tämän, ostovimmani hiipui ihan pakkasen puolelle. Ennen olen selannut nettikauppoja ja nettikirppiksiä ajan kuluksi, nyt tulee lähinnä inhon puistatuksia.
Olen uskotellut itselleni, että kulutukseni on todella tarpeellista, mutta kummallisesti nyt on alkanut jäädä palkasta useampi satanen kuussa säästöön. Tuntuu, että löytää mentaalisen vapauden, kun koko ajan ei tarvitse miettiä mitä tavaraa (ja palveluita) tarvitsee. Tää on paras tunne vuosiin. Kannattaa kokeilla jumpata itsensä irti kuluttamisesta. Vapaus, minkä siitä saa, on ihan mieletöntä.
Kommentit (65)
Ihanaa kulkea kaupassa ja huomata, ettei halua mitään. Ihanaa katsoa telkkarin tai netin mainoksia ja huomata,ettei kiinnosta. Ihanaa kun ei tarvitse miettiä asukokonaisuuksia, laittaa vain aina samat päälle. Vapautuu aikaa lukemiselle, mietiskelylle, ihmissuhteille. Ennen ostelin vaatteita, vaikka minulla oli niitä, ja turhia meikkejä ja astioita. Nyt olen antanut ne pois kierrätykseen.
Köyhillä tahtoo olla tollasta.
Siksi pysyvät köyhinä.
Vierailija kirjoitti:
Mä aion alottaa saman ens kuusta. En osta niin mitään sitten, yritän saada velat pois. Hyödynnän ilta aleja ja esim vihanneslaatikoita kaupoista, resqueta, teen ruoat ihan atomeista itse. Kun velat on pois alan säästää. Oon jo vähän alotellu ja huomannu säästöä mutta lopetan ulkona syömisen mihin menee sikana rahaa ja kaikki valmisruoat.
Aion saada mun talouden kuntoon.
Hieno päätös ja olet selkeästi motivoitunut uuteen. Tulet onnistumaan! Jos tulee pieni yksittäinen takapakki, niin älä jää siihen vellomaan ja soimaan itseäsi, vaan tee heti korjausliike ja jatka eteenpäin.
Itse olen ollut jo useamman vuoden kiinnostunut minimalismista, eli elämän yksinkertaistamisesta, ja olenkin sitä toteuttanut elämässäni ihan ihmissuhteista lähtien. Karsin sellaiset ihmiset jotka aiheuttavat tahallaan toisille pahaa mieltä. Teki olon kevyemmäksi. Minimalismin myötä myös rahaa jää säästöön. En muista koska viimeksi olisin ostanut esimerkiksi jotain sisustamiseen liittyvää. Ruokavalioni on yksinkertainen, mutta kuitenkin monipuolinen. En wolttaa, vaan teen ruoan itse. Pidän 12-14 tunnin yöpaaston, josta kehoni selkeästi pitää. Auttaa turvotukseen ja vatsavaivoihin, kun ruoansulatus saa levätä. Energiatasot on myös paremmat.
Toki yksineläjänä tällainen elämän yksinkertaistaminen onnistuu paremmin kuin perheellisellä. Mutta suosittelen kaikille. Tekee hyvää sielulle (ja lompakolle).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on oikeasti merkityksellinen asia?
Ehkä etsiä niitä?
Kuulostaa kovasti markkinataloudelle luoda jokin tarve mitä ei oikeasti ole ja sitten alkaa täyttää sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on oikeasti merkityksellinen asia?
Ehkä etsiä niitä?
Kuulostaa kovasti markkinataloudelle luoda jokin tarve mitä ei oikeasti ole ja sitten alkaa täyttää sitä.
Erikoinen kommentti. Jos lopettaa turhan kuluttamisen ja saa siitä henkistä pääomaa, niin pelkkää positiivistahan se on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on oikeasti merkityksellinen asia?
Ehkä etsiä niitä?
Mikä on merkityksellinen paikka mistä etsiä? Mistä aloittaa etsintä?
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa kulkea kaupassa ja huomata, ettei halua mitään. Ihanaa katsoa telkkarin tai netin mainoksia ja huomata,ettei kiinnosta. Ihanaa kun ei tarvitse miettiä asukokonaisuuksia, laittaa vain aina samat päälle. Vapautuu aikaa lukemiselle, mietiskelylle, ihmissuhteille. Ennen ostelin vaatteita, vaikka minulla oli niitä, ja turhia meikkejä ja astioita. Nyt olen antanut ne pois kierrätykseen.
Olet minimalisti. Ihminen joka nauttii yksinkertaisesta elämästä ja on vapautunut turhan kulutuksen talutusnuorasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on oikeasti merkityksellinen asia?
Ehkä etsiä niitä?
Kuulostaa kovasti markkinataloudelle luoda jokin tarve mitä ei oikeasti ole ja sitten alkaa täyttää sitä.
Erikoinen kommentti. Jos lopettaa turhan kuluttamisen ja saa siitä henkistä pääomaa, niin pelkkää positiivistahan se on.
Ei saa. Sinulla on vain kohta sukat rikki, kengät pitäisi uusia ja joukko kulutusvelkaa kun kaikki pikkuhiljaa hajoaa. Miten te ihmiset joilla on varaa kaikkeen olette oikeasti noin pimeitä päästänne? Jos köyhäily ja köyhyys antaisi henkistä pääomaa niin puoli maailmaa ihmisistä olisi henkistyneitä guruja. Kuluttaminen ei ole sidottuna mitenkään sinun tyhjään päähäsi eikä sen lopettaminen sitä täytä.
Köyhät käy kympin kaffeilla.
Siksi jää.
Vierailija kirjoitti:
Kotileikin koira kirjoitti:
Köyhäily on mahtavaa silloin, kun se on oma valinta ja tilillä on katetta yllättävien tapahtumien varalle. Muussa tapauksessa ei.
Tämä! Köyhäily on silloin mukava "harrastus", kun tietää pystyvänsä ostamaan huoletta esimerkiksi uudet silmälasit rikkoutuneiden tilalle.
En ehkä tuosta köyhäily harrastuksesta huutelisi ääneen. Jos asiasta haluaa välttämättä puhua, niin kannattaa ilmaista asia siten, että aloitti "ekologisen elämäntavan". Tuo on näinä aikoina hyväksytympi tapa ilmaista asia.
Mitenkä saa silmälasit rikkoontumaan sillä en ole koskaan onnistunut silmälasejani rikkomaan tai edes kännykkääni.
En voi ymmärtää sellaisia jotka hakevat ilmaista ruokaa joilla olisi sitä varaa ostaa kaupastakin. Tämmöiset ilmaiset ruokajakelut houkuttelee varmasti sellaisiakin jotka haalivat ihan kaikkea mitä ilmatteeksi vaan saa, eikä ne ole mitään köyhiä. Sitten vaan uutisoidaan kuinka päljon on köyhiä kun ruokapussijonot vain lisääntyvät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa kulkea kaupassa ja huomata, ettei halua mitään. Ihanaa katsoa telkkarin tai netin mainoksia ja huomata,ettei kiinnosta. Ihanaa kun ei tarvitse miettiä asukokonaisuuksia, laittaa vain aina samat päälle. Vapautuu aikaa lukemiselle, mietiskelylle, ihmissuhteille. Ennen ostelin vaatteita, vaikka minulla oli niitä, ja turhia meikkejä ja astioita. Nyt olen antanut ne pois kierrätykseen.
Olet minimalisti. Ihminen joka nauttii yksinkertaisesta elämästä ja on vapautunut turhan kulutuksen talutusnuorasta.
Minimalisti mutta omistaa telkkarin ja netin samaan aikaan?
Ei käy mun järkeen, mutta tapa se on tuokin määritellä minimalismi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa kulkea kaupassa ja huomata, ettei halua mitään. Ihanaa katsoa telkkarin tai netin mainoksia ja huomata,ettei kiinnosta. Ihanaa kun ei tarvitse miettiä asukokonaisuuksia, laittaa vain aina samat päälle. Vapautuu aikaa lukemiselle, mietiskelylle, ihmissuhteille. Ennen ostelin vaatteita, vaikka minulla oli niitä, ja turhia meikkejä ja astioita. Nyt olen antanut ne pois kierrätykseen.
Olet minimalisti. Ihminen joka nauttii yksinkertaisesta elämästä ja on vapautunut turhan kulutuksen talutusnuorasta.
Minimalisti mutta omistaa telkkarin ja netin samaan aikaan?
Ei käy mun järkeen, mutta tapa se on tuokin määritellä minimalismi.
Telkkarini on kaksikymmentä vuotta vanha, netti on kännykässä. Autoa ei ole eikä koruja, kenkiä tai tavaroita juurikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa kulkea kaupassa ja huomata, ettei halua mitään. Ihanaa katsoa telkkarin tai netin mainoksia ja huomata,ettei kiinnosta. Ihanaa kun ei tarvitse miettiä asukokonaisuuksia, laittaa vain aina samat päälle. Vapautuu aikaa lukemiselle, mietiskelylle, ihmissuhteille. Ennen ostelin vaatteita, vaikka minulla oli niitä, ja turhia meikkejä ja astioita. Nyt olen antanut ne pois kierrätykseen.
Olet minimalisti. Ihminen joka nauttii yksinkertaisesta elämästä ja on vapautunut turhan kulutuksen talutusnuorasta.
Minimalisti mutta omistaa telkkarin ja netin samaan aikaan?
Ei käy mun järkeen, mutta tapa se on tuokin määritellä minimalismi.
Sinä et voi määritellä elääkö toinen oikein minimalismiaan.
Ei ole mitään yhtä oikeaa tapaa olla minimalisti, sillä minimalismia toteutetaan omassa elämässä omalla hyväksi havaitulla tavalla. Se on henkilökohtainen asia, jota muut eivät voi määritellä oikeaksi tai vääräksi.
Esimerkiksi minimalisti voi aivan hyvin keräillä esimerkiksi lp-levyjä tai kirjoja tai mitä vain. Minimalismi ei tarkoita sitä, että ainoa oikea tapa elää ja olla olisi pukeutua yksiin samoihin vaatteisiin ja sisustuksena olisi kotona yksi penkki keskellä huonetta jolla istua ja tuijotella valkoista seinää.
Älä siis ala määrittelemään miten eletään minimalismia "oikealla tavalla", sillä sellaista ei ole. Jokainen tekee sen itselleen sopivalla tavalla. Et selkeästi ole koskaan lukenut minimalismista saati perehtynyt mitä se on.
T: minimalisti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotileikin koira kirjoitti:
Köyhäily on mahtavaa silloin, kun se on oma valinta ja tilillä on katetta yllättävien tapahtumien varalle. Muussa tapauksessa ei.
Tämä! Köyhäily on silloin mukava "harrastus", kun tietää pystyvänsä ostamaan huoletta esimerkiksi uudet silmälasit rikkoutuneiden tilalle.
En ehkä tuosta köyhäily harrastuksesta huutelisi ääneen. Jos asiasta haluaa välttämättä puhua, niin kannattaa ilmaista asia siten, että aloitti "ekologisen elämäntavan". Tuo on näinä aikoina hyväksytympi tapa ilmaista asia.
Mitenkä saa silmälasit rikkoontumaan sillä en ole koskaan onnistunut silmälasejani rikkomaan tai edes kännykkääni.
En voi ymmärtää sellaisia jotka hakevat ilmaista ruokaa joilla olisi sitä varaa ostaa kaupastakin. Tämmöiset ilmaiset ruokajake
Sellaiset kehyksettömät raskaamman puoleiset lasit ei ainakaan tarvitse kuin kerran tipauttaa lattialle ja on linssi halki jostain, tuli havaittua. Sitten hommasin kevyemmät mallit ja niitä ei tunnu saavan rikki millään, päältäkin vahingossa tallattu joskus ja ne vaan joustaa.
Mikä tahansa sana, joka nostetaan mediassa useamman kerran esille, alkaa muodostua sellaiseksi, että on olemassa vain yksi tulkinta, mitä kyseinen sana tarkoittaa. Kuka sen sanan sisällön lopulta päättää, siitä voidaan olla niin montaa mieltä. Yleensä ihan jokainen on omasta mielestään oikeassa. Joten mä tuon nyt esille tuohon aloittajan "köyhäilyyn" uuden termin: "reippaan lammasmainen nuukailu". Ja vain Reipas ja tunnollinen lammas saa päättää, mitä se tarkoittaa :D .
Mä ymmärrän oikein hyvin sua ketjun aloittaja. Mulla turha kuluttaminen liittyi aikoinaan kiireeseen. Joko todelliseen tai vain sen tunteeseen. Siihen, että piti hankkia jotain helposti ja nopeasti. Siihen liittyi myös tietty kärsimättömyys. Nyt heti eikä kuukauden tai vuoden päästä. Jos olisi malttanut odottaa edes muutaman päivän, olisi todennut, että en mä nyt sitä oikeastaan tarvitsekaan.
Kun lapset aikuistuivat, aloin miettiä, mitä kaikille tavaroille oikein teen. Kaikkea kun eivät lähtiessään ottaneet mukaan, mutta en saanut kuulemma heittää poiskaan, kun tulevat hakemaan sitten, kun on isompi asunto. Noh, vuodet vierivät, tuli isommat asunnot ja edelleen kaikki tavarat oli täällä. Kerran sitten ilmoitin, että joko haet kuukauden sisällä tavaroitasi pois tai sitten ne tavarat ovat mun ja saan tehdä niille mitä haluan. Ja näin kävi. Osa lähti, osalle löysin itse käyttötarkoituksen ja osan pistin kierrätykseen. Jo pelkästään se, ettei kaapin oven avattuaan lattialle enää vyörynyt lauma pehmoleluja, oli vapauttava.
En ole minimalisti enkä sellaiseksi halua tullakaan. En myöskään pyri elämään mahdollisimman pienellä rahasummalla. Pyrin elämään omannäköistäni elämää, johon kuuluu välillä pieniä "ylellisyyksiä" (kuten tänään päivällä syömäni tapakset), mutta arkeni elän varsin vaatimattomalla tavalla.
Olen kertonut jo aiemminkin, että 2 vuotta sitten aloin kokeilla elämää eläkepäivien elintasolla. Tein siis sen vuoden budjetin siten kuin tuloinani olisi vain tulevan eläkkeeni suuruinen summa. Tarkoitus oli kokeilla vain pari kuukautta, mutta koska en joutunutkaan luopumaan oikeastaan mistään (siis mistä en ollut jo aiemmin luopunut), kokeiluni muuttuikin pysyväksi. Ja mahdollisti myös sen, että aloin tekemään vain 3-päiväistä työviikkoa. Säästöön ja sijoituksiin menee silti suurempi summa kuin mitä meni joskus aiemmin. Nykyisin nautin enemmän siitä, mitä jätän ostamatta, kuin siitä, mitä ostan.
Joku ketjussa kysyi, mikä sitten on merkityksellistä. Sehän tietenkin riippuu ihmisestä. Mulle se on aika. Kun elämän tiimalasissa on alaosassa jo enemmän hiekkaa kuin yläosassa, ajan merkityksen alkaa tajuta paremmin. Siis sen, että aika loppuu joskus. Aika mahdollistaa sen, että monia asioita voi tehdä itsekin (sen sijaan, että maksaisi jollekin toiselle sen tekemisestä). Aika mahdollistaa myös ihmissuhteiden paremman hoitamisen. On aikaa kuunnella, myötäelää, iloita ja nauraa eikä tarvitse vilkuilla kelloa, pitäisikö jo rientää johonkin muuhun hommaan. Näin mulla, jollain toisella toisela tavalla.
Ilman omaisuutta ihmisellä ei ole riesaa omaisuudesta, mikä on vapauttavaa. Kaikki minkä olet ostanut, sinun pitää säilöä ja huoltaa. Ja sijoituksissa on usein sama asia, niistä on huolta ja murhetta.
"The Story of the Mexican Fisherman" Googleen vaan.
Ja vielä "pihin muijan säästövinkit"
Aha onpa ihanaa oih ja voih. Se kuluttaminen pitää yhteiskunnan käynnissä ja tuo lisäarvoa veroilla ja investoinneilla. Jos on työpaikka ja rahaa niin ne velvoittavat kuluttamaan.Piste.
Köyhäily ja pihistely on mullekin elämäntapa.
Shoppailua harrastan vain rahastoja ja osakkeita ostamalla. Tuottaa suunnatonta mielihyvää kun seuraa varallisuuden kertymistä
Minä ns shoppailin vielä täysin rinnoin viime kesään saakka, kunnes tajusin, että en tarvitse mitään, kaapit on täynnä tavaraa. Satsaan nykyään vain minun ja mieheni terveelliseen ruokavalioon. Jumpaan, ulkoilen, yritän nukkua hyvin- ja joo, olen työssäkäyvä nainen ja perheellinen. Joskus tulee autettua hieman aikuisia lapsiani. Ostan vain välttämättömiä asioita. Ja jätän osan rahani säästöön.
Tänään toki mässäillään hyvällä ruoalla ja syödään jäätelöäkin jms, mutta sitten huomisestä alaan taas köyhäilemään.
Minä harrastan nettikauppojen selailua ostamatta yhtään mitään:):)