Saisimmeko pelkästään terveyteen perustuvan ravitsemussuosituksen? Ilman ilmastoasioita?
Voisitteko ravitsemustieteilijät tehdä meille ainoastaan terveysvaikutuksiin perustuvan ravitsemussuosituksen? Näissä uusissa on sekaisin terveyttä ja ilmastoa, eikä maallikko ota selvää, kummasta on kyse missäkin kohdin.
Riisiä ei suositella, ja tämä ei varmaan johdu terveyssyistä. Mutta entä broilerin liha? Olisiko terveyden kannalta ok vaihtaa punainen liha siipikarjan lihaan?
Kommentit (369)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nuo melkoisen yhtenevät on. Ei ilmaston huomioimisella menetetä mitään terveellistä ruokaa.
Ovatko oikeasti? Mietin raudan ja proteiinin saantia.
Ja makuasiat nyt ainakin. Olisihan se rehellistä kertoa, että riisin syömisestä ei ole terveydelle haittaa.
Valkoinen riisi on näistä lisäkkeistä kaikista huonoin ravintoarvoiltaan. Nostaa verensokeria enemmän kuin valkoisista jauhoista tehty pasta, peruna jne. Täysjyväriisikin on huonompi kuin muut täysjyväversiot.
Sillä tuntuu kuitenkin elävän pitkään. Japanialaiset ovat maailman pitkäikäisin kansa, nyt jo yli 85 vuotta keskimäärin.
Lisäksi olen alkanut miettiä millaisilla tavoilla sitä riisiä kasvatetaan. Onko kenties jotain raskasmetallijäämiä yms.
Tiedätkö, mitä tarkoittaa FUD?
Syön itse riisiä hyvin harvoin.
Sen kuin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja tässä. En kiistä sitä, että ilmasto on tärkeä. Minusta kuitenkin suuren yleisön tulisi saada eriteltyä tietoa siitä, mitkä suositukset perustuvat terveysvaikutuksiin ja mitkä ilmastovaikutuksiin.
Tämä on myös tutkimuseettisestä näkökulmasta tärkeää. Tutkimuksen tulee olla täysin läpinäkyvää.
Eikö ilmastonmuutoksen pysäyttäminen ole myös terveyskysymys? Kohta meillä on nimittäin pula mistään ruoasta kun sään ääri-ilmiöt tuhoaa sadot. Eikä ne helteet ihmisellekään hyvää tee.
No näillä elämäntavoilla (eläinproteiineja, herkkuja, tosin ei alkoholia) en ole elossa niin pitkään että ilmastonmuutos minua paljoa haittaisi!
Vierailija kirjoitti:
Kreikassa eletään pitkään, mutta syövät kuitenkin lihaa myös paljon, eivätkä vaan ns. välimerellisesti. Possua grillataan tunteella ja vedellään stifadoa, souvlakia, kleftikoa ym. napaan niin että ruskaa ja pita plättyjä
Tää ei kyllä pidä paikkaansa. Turistiravintoloiden ruokalistat ovat aika kaukana paikallisesta ruokavaliosta. Eihän suomalainenkaan syö pelkkää poroa, riekkoa ja lakkaa vaikka niitä turisteille tuputetaan.
Kreikassa syödään selvästi vähemmän possua kuin Suomessa tai Ruotsissa, ja jopa noin puolet vähemmän kuin Saksassa. Itäisen Keski-Euroopan (puola, Tsekki, osa Baltiaa) possunkulutukseen verrattuna kreikkalainen syö vain puolet siitä määrästä.
Kreikkalaista ruokavaliota mainostetaan usein yhtenä maailman terveellisimmistä, juuri siksi että kreikkalaiset syövät paljon kasviksia, siemeniä, pähkinöitä, oliiviöljyä jne, jonkun verran kalaa ja kanaa. Juovat alkoholia hyvin kohtuullisesti ja ennen kaikkea syövät hyvin vähän punaista lihaa ja harvoin ahtavat itseään ihan ähkytäyteen.
Eli suunnilleen just päinvastoin kun tunnut kuvittelevan.
ja mikä fiddu edes on pita plätty??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisit Japanin asukki, tietäisit melkoisella todennäköisyydellä että japanilaisten (ei okinawalaisten) keski-ikä on juuri mennyt 85 vuoden yli ja on kasvussa. Suomessa vastaava luku on noin 81 vuotta ja laskussa.
Paitsi että väestön keski-ikä nousee myös siksi, kun lapsia ei synny. En tiedä tarkoitatko siis elinajanodotetta vai väestön keski-ikää?
No voi tonttu. Japanissa keski-ikä on 40 vuoden hujakoilla, on kai nyt itsestään selvää, ettei se voi olla 85 vuotta. Silloinhan japanilaiset eläisivät 170-vuotiaksi, ja kai sinäkin nyt tajuat, ettei se voi pitää paikkaansa. Vai oliko liian vaikeaa?
Kyllä nämä olisi pitänyt erottaa toisistaan.
Riisissä on arseenia. Pikkulapsille ei ainakaan liikoja ole aiemminkaan suositeltu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisit Japanin asukki, tietäisit melkoisella todennäköisyydellä että japanilaisten (ei okinawalaisten) keski-ikä on juuri mennyt 85 vuoden yli ja on kasvussa. Suomessa vastaava luku on noin 81 vuotta ja laskussa.
Paitsi että väestön keski-ikä nousee myös siksi, kun lapsia ei synny. En tiedä tarkoitatko siis elinajanodotetta vai väestön keski-ikää?
No voi tonttu. Japanissa keski-ikä on 40 vuoden hujakoilla, on kai nyt itsestään selvää, ettei se voi olla 85 vuotta. Silloinhan japanilaiset eläisivät 170-vuotiaksi, ja kai sinäkin nyt tajuat, ettei se voi pitää paikkaansa. Vai oliko liian vaikeaa?
No sullehan se alunperin oli liian vaikeaa.
Minä olen vuosia pyrkinyt syömään ilmastoystävällisesti, vaikken todellakaan mikään täysi vegaani ole. Työterveydessä kaksi lääkäriä ihmetteli, miten minulla on niin hyvät veriarvot. Proteiinia saa kasvisruoasta tarpeeksi, kunhan kerran perehtyy riittävän suuriin annosmääriin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisit Japanin asukki, tietäisit melkoisella todennäköisyydellä että japanilaisten (ei okinawalaisten) keski-ikä on juuri mennyt 85 vuoden yli ja on kasvussa. Suomessa vastaava luku on noin 81 vuotta ja laskussa.
Paitsi että väestön keski-ikä nousee myös siksi, kun lapsia ei synny. En tiedä tarkoitatko siis elinajanodotetta vai väestön keski-ikää?
No voi tonttu. Japanissa keski-ikä on 40 vuoden hujakoilla, on kai nyt itsestään selvää, ettei se voi olla 85 vuotta. Silloinhan japanilaiset eläisivät 170-vuotiaksi, ja kai sinäkin nyt tajuat, ettei se voi pitää paikkaansa. Vai oliko liian vaikeaa?
Eikös muutama vuosi sitten paljastunut, että suuri osa näistä Japanin satavuotiaista oli oikeasti kuollut vuosia aiemmin, perheet eivät vaan ilmoittaneet, koska halusivat pitää vanhuksen eläke- ja sosiaaliturvarahat?
En lukenut koko ketjua, mutta eilen illalla aloin käydä läpi tuota uutta ravitsemussuositusta. Heti alussa eli sivulla 14 jo kerrotaan, että nämä uudet suositukset perustuvat viiteen eri asiaan: terveyttä edistävä, taloudellisesti kestävä, ekologisesti kestävä, sosiaalisesti kestävä sekä toimeenpano, seuranta ja arviointi. Ymmärrän siis hyvin aloittajan pointin eli hän olisi kaivannut ravitsemussuositusta, joka perustuisi noista ainoastaan ensimmäiseen eli terveyttä edistävään. On kuitenkin syytä muistaa, että erityisesti tuo viimeinen kohta edellyttää, että tätä suositusta aletaan noudattamaan kaikissa laitoskeittiöissä. Mikään tahohan ei voi seurata kattavasti sitä, mitä yksittäinen kuluttaja kotikeittiössään kokkailee, mutta laitoskeittiöitä voi seurata. Ta jos et syö laitosruokaa, voit itse vaikuttaa siihen, mitä kotona kokkailet tai ravintolassa käydessäsi syöt. Tai jos syötkin vaikka lounaan laitoskeittiön valmistamaa ruokaa (esim koululaiset), kotona voi olla sitten jotain muuta. Ankeinta - tai miten tämän nyt ottaa - on niillä, joiden kaikki ateriat ovat laitoskeittiöissä valmistettuja eikä heillä ole mahdollisuutta saada mitään muutakaan syötävää. Käytännössä siis hoivakodeissa olevat vanhukset, joille edes omaiset eivät tuo mitään. Kun 90v Martta-mummolta otetaan makkarakeitosta makkarat pois, ei sen tilalle laiteta kalaa. Kala on kallista. Tai kun häneltä otetaan iltapalaleivän päältä kinkkuviipale pois, ei tilalle laiteta kuin korkeintaan pari siivua kurkkua.
Mä tykkään tehdä kasvisruokiakin, mutta olen muutaman kerran syönyt vegeruokaa sairaalassa. Yksi tällainen ruoka oli maultaan sellaista, että en vieläkään tiedä, mitä se oikein oli. Maun perusteella siinä oli venhnäjauhoja, vettä, suolaa, hyvin vähän tomaattipyrettä sekä reilusti murskattua asperiinia. Toinen vegeruoka samalla sairaalajaksolla oli jotain vegepastaa, joka oli paitsi kuivaa, myös mautonta. Onneksi olin siinä kunnossa, että saatoin lähteä tippatelineen kanssa sairaalan toisessa päässä olevaan kanttiiniin syömään. Hoivakodissa jo oleva vanhus syö näitä pöperöitä koko lopun elämänsä ja js uuden ravitsemussuosituksen mukainen ruoka pidentä vanhuksen elämä, niin tuossa vaiheessa korkeintaan enää tunnilla tai parilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni kysymyksen voi kääntää toisinpäin, jos yli puolet suomalaista haluaa huomioida ympäristöasiat ostopäätöksissään ja 3 neljästä pitää asiaa tärkeänä, niin mikä olisi se peruste jolla ympäristöasiat jätettäisiin kokonaan huomioimatta suosituksissa?
Tähän on tosi helppo vastata, ja olen sen jo kerran kirjoittanutkin ketjuun. Jaetaan suositus esimerkiksi kolmeen kategoriaan:
- Paras terveyden kannalta
- Paras hinta-/terveyssuhde
- Paras luonnon kannalta
Noin. Tuollainen suositus olisi aidosti mielenkiintoinen ja informatiivinen, ja antaisi (lähes) jokaiselle lukijalle mahdollisuuden tehdä aitoja valintoja. Toki se tekisi ideologian tyrkyttämisestä vähän vaikeampaa, ja siksi niin ei tehdä.
Tavallaan ihan hyvä idea, mutta ei se poista itse ongelmaa. Jokaisessa noista joudutaan kuitenkin huomioimaan myös muita seikkoja koska muuten suosituksesta tulee helposti järjetön tai mahdoton noudattaa. Ja mahdottomalla suosituksella ei ole mitään arvoa.
Ei ole järkeä tehdä suositusta jossa ei huomioitaisi myös esim sitä onko ihmisillä mahdollisuutta tai halua noudattaa sitä, ja kun enemmistö suomalaisista on sitä mieltä että ympäristövaikutusten huomioiminen kulutusvalinnoissa on tärkeää, niin silloin on perusteltua että myös suositukset heijastelevat tätä.
Jos tätä vetää vähän absurdiuteen asti, niin tilanne on vähän kuin jos liikenneministeriö antaisi suosituksen että minkälainen ajoneuvo on turvallisin, ja päätettäisiin että vain ja ainoastaan turvallisuus on tärkeä ja ei huomioida mitään muuta kuten hintaa, vaikutuksia tiestöön, muiden tielläliikkujien turvallisuutta jne, niin sitten annettaisiin virallinen suositus että kaikkien suomalaisten kannattaisi liikkua A1 Abrahams panssarivaunulla.
Mikä olisi ap. mielestä sopiva määrä syödä siipikarjaa?
Viime vuonna suomalaiset söivät broileria 25kg vuodessa, kun esim. 70-luvun alussa määrä oli VAJAA KILON?
Mihin tämän päivän ihminen tarvitsee valtavat määrät lihatuotteita?
Tänään uutisoitiin tilastoja kuoleman syistä.
Kolmannes suomalaisista kuolee sydän- ja verisuonisairauksiin. Oikeasti yli 33%. Se on hälyttävä faktaa. Sydänpolit täyttyvät yhä nuoremmista, jopa 30-40v ja ja jo 12v korkeat kolestrolit. Mihin suomalaiset ovat menossa. Kun monet sairaudet ja kuoleman tapaukset voitaisiin estää ruokavaliolla.
Ja eikä tarvitsisi siirtyä kuin 70-80-luvun ruokavalioihin, kun silllin syötiin lihaa kerran viikossa, vaikka ihmiset tekivät ruumiillista työtä.
Minä syön sitä minkä vatsa ja talous kestää.
Luulen että tästä nurisee nyt melko pieni mutta äänekäs vähemmistö jotka näkevät ravitsemussuosituksessa jonkun vihervasemmiston salaliiton.
Itse ainakin pidän järkevänä ja ihan kannatettavana että tänä päivänä ravitsemussuositukset huomioivat myös kestävyysnäkökohtat. Ei eletä enää missään 1980 luvulla!
Ja jos jotakuta kiinnostaa niin tämä mielipide tulee henkilöltä joka äänesti viimeksi poliittista oikeistoa, harrastaa ammuntaa ja reserviläistoimintaa, työskentelee tekniikan alalla, on yli 50v mies, syön (hyvin satunnaisesti) punaista lihaa, vastustan woketusta (jota tämä ei mielestäni ole) ja painankin lähemmäs 100kg.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen vuosia pyrkinyt syömään ilmastoystävällisesti, vaikken todellakaan mikään täysi vegaani ole. Työterveydessä kaksi lääkäriä ihmetteli, miten minulla on niin hyvät veriarvot. Proteiinia saa kasvisruoasta tarpeeksi, kunhan kerran perehtyy riittävän suuriin annosmääriin.
Juuri näin.
Vegaanina lasken joskus proteiinin saantia, ja se on hyvällä tasolla.
Proteiinia on.. lähes kaikissa ruoissa! Kun ylipäätään syö riittävästi ja monipuolisesti, vaikkakin kokonaan kasviruokaa, saa riittävästi myös proteiinia.
Esimerkiksi täysjyvätuotteissa on proteiinia, pähkinöissä, siemenissä, pinaatissa.. Ja sitten kaikki ne erilaiset pavut, linssit, herneet, tofu, tempe, härkis, nyhtökaura, hernerouhe, soijarouhe ja -palat, hummus, falafelit, kikherne"omeletti"...
Ihmisten kannattaisi tutustua ravintosisältöihin tuotepakkauksissa. Kannattaa myös käyttää THL:n Fineli-sivustoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisit Japanin asukki, tietäisit melkoisella todennäköisyydellä että japanilaisten (ei okinawalaisten) keski-ikä on juuri mennyt 85 vuoden yli ja on kasvussa. Suomessa vastaava luku on noin 81 vuotta ja laskussa.
Paitsi että väestön keski-ikä nousee myös siksi, kun lapsia ei synny. En tiedä tarkoitatko siis elinajanodotetta vai väestön keski-ikää?
Juuri näin. Ruokavaliolla ei ole mitään merkitystä kansan keski-ikään, vaan se riippuu syntyvyydestä. Mitä vähemmän lapsia ja nuoria, sen korkeampi keski-ikä.
Terveellisellä ruokavaliolla on vaikutusta elinikäennustukseen, joka Suomessakin on kääntynyt laskuun. Tänään uutisissa, Suomessa yleisin kuolinsyy eli yli 33% on verisuoni- ja sydänsairaudet, jolla on suora yhteys ruokavalioon.
Sydänliiton sivuilta löytyy varmasti tietoa terveellisestä ruokavaliosta. Eipä se juuri tuosta eroa. Mutta varmaan on vihervassuja kaikki kardiologitkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kokeilin vuosi sitten tätä 800g kasviksia päivässä. Vaikka nostin kasvisten määrää ruokavaliossani pikku hiljaa niin, niin jäätävät ilmavaivat alkoivat, että työskentely avokonttorissa tai osallistuminen kokouksiin oli mahdotonta. (Teams palavereissa saatoit kytkeä äänet pois tarvittaessa.)
Kun tämän 800g päälle pitäisi vielä syödä pavut ja linssit, niin saa ihmisen suolisto olla todella hyvässä kunnossa ja hyvillä geeneillä varustettu yksilö, että voi liikkua julkisilla paikoilla.
Tai sitten on yhteisesti sovittava, että avoin piereskely julkisilla paikoilla on uusi normi. Kuka vaan on se, joka tämän trendin haluaa suomalaisiin käytöstapoihin juurruttaa?
Tuo oire on merkki siitä että syöt normaalisti epäterveellisesti, etkä saa tarpeeksi kuitua eli et syö tarpeeksi kasviksia. Oireet menevät ohi muutamassa viikossa kun korjaat ruokavalios
Olen eri, mutta kaikille ei tosiaan sovi kasvisproteiinit proteeninlähteeksi, eikä edes kuidut aina ole hyvästä. Kärsin itse vähälihaisella kasviskuituisella ruokavaliolla vuosikausia vatsaongelmista, helvetillisistä kivuista ja ummetuksesta, korkeasta verenpaineesta ja kolesteroli-ongelmista, kunnes lopulta menin tutkimuksiin. Määräyksinä syödä enemmän lihaa (kana oma ympäristövalinta), kalaa (jota syön aika vähän ja vain prosessoituna, kun raa'an kalan haju saa yökkimään) ja maitotuotteita (joita syön mielelläni, laktoosikaan ei ole ollut ongelma) proteiineja varten, ja suosia hedelmäkuituja (joita elimistö sietää paremmin) silloin kun menee paremmin, ja silloin tällöin voin syödä palan tai pari ruisleipää kerran viikossa ilman oireita. Menee paljon paremmin nyt kuin silloin kun yritin suositusten mukaan syödä.
Syön toki vielä joskus "kipuruokia", kun kuitenkin pidän esim. raa'asta kaalista ja gluteenittomat pitsapohjat ei ole yhtä hyviä kuin normit, mutta esim. sienet, palkokasvit ja tummanvihreät vihannekset ovat täyspannassa. Jalat alta vieviä kipuja ei ole ollut yli vuoteen nyt.
näillä elämäntavoilla (eläinproteiineja, herkkuja, tosin ei alkoholia) en ole elossa niin pitkään että ilmastonmuutos minua paljoa haittaisi!"
Miten niin? Etkö juo kahvia tai käytä kasvisöljyjä?
Luulisi hinnan vaikuttavan kukkarossa, kun hinta on noussut moninkertaisesti.
Johtuen juuri ympäristösyistä, ensiksi kuivuudesta ja sitten rankkasateissa. Sama ilmiö myös Suomessa esim. syysviljalla.
Paitsi että väestön keski-ikä nousee myös siksi, kun lapsia ei synny. En tiedä tarkoitatko siis elinajanodotetta vai väestön keski-ikää?